Yleiset uutiset

Turun yliopistollisen keskussairaalan T3-sairaalarakennuksen työmaalla Turussa on havaittu ongelmia betonirakenteissa, minkä vuoksi rakentaminen on osittain keskeytetty.

Betonin lujuuteen liittyvä epäilys havaittiin sairaanhoitopiirin laadunvalvonnassa, minkä jälkeen betonin tutkimista on jatkettu yhteistyössä projektinjohtourakoitsijana toimivan Lemminkäinen Infra Oy:n kanssa.  Kannen betonimassan toimittaja on Rudus Oy.

Sairaanhoitopiiri on ilmoittanut asiasta sopimuskumppaneilleen, Liikennevirastolle, Turun kaupungille ja kaupungin rakennusvalvonnalle. Samalla on käynnistetty tarkentavat tutkimukset, joiden tuloksista tiedotetaan perjantaina 11.11.

Epäilyn kohteena olevaa betonia on käytetty perustuksissa ja kantavissa pystyrakenteissa, jotka muodostavat betonikannen tukirakenteet. Varsinaisen betonikannen rakentamista ei ole vielä aloitettu.

Sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä toteaa, että mahdollisen laatuongelman havaitseminen tässä vaiheessa on tärkeää koko rakentamisen turvallisuuden kannalta.

– Ongelman selvittämiseksi työskennellään kaikin tavoin, Setälä sanoo.

Havainnekuva Kulosaaren ostoskeskuksen alustavista suunnitemista. Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy

Kulosaaren vanha ostoskeskus aiotaan purkaa ja korvata uudella asuin- ja liikerakentamisella. Suunnitelmissa on rakentaa katutasoon uutta liiketilaa, jonka päälle sijoittuu kolme asuintaloa.

Poliisi varoittaa rakennusalan yrityksiä Helsingin alueella tapahtuvista työmaamurroista: Työmaamurtoja on kirjattu Helsingissä keskimäärin yksi päivässä. Esimerkiksi viime sunnuntaina Pohjois-Helsingissä varkaiden mukaan lähti kolme aivan uutta lämpöpumppua ja perävaunu. Viikonloppuna varkaita kävi myös Itä-Helsingissä – työmaalta lähti mukaan erinäisiä työkaluja ja tietokoneita. Viikko sitten poliisi löysi Vallilaan jätetystä varastetusta autosta piikkauskoneen ja tasolaserin.

– Useimpia näistä tapauksista vaikuttaisi yhdistävän se, että varas menee työmaalle pimeän aikaan ja yleensä vielä viikonloppuna, ja vie sen mitä jaksaa kantaa mukanaan. Tekijät ovat varkauspuuhissa yleensä yksin tai kaksistaan, ja usein tällaisista tapauksista kiinnijääneet epäillyt ovat olleet päihteiden väärinkäyttäjiä, jotka olisivat yrittäneet muuttaa varastetun omaisuuden rahaksi, kertoo rikosylikomisario Kari Niinimäki Helsingin poliisilaitokselta.

Helsingissä on viime aikoina kirjattu myös törkeitä varkauksia työmailla, kun tekijät ovat vieneet rakennuspaikalta mukanaan tavaraa kymmenien tuhansien eurojen edestä. Tällaisia tapauksia Helsingissä on tänä vuonna ollut jo kymmenkunta.

– Suuremmissa keikoissa tekijät ovat saattaneet viedä esimerkiksi kalusteita ja valaisimia, joita voidaan käyttää myös muilla työmailla, Niinimäki jatkaa.

Iso osa työmaamurroista on kohdistunut hieman pienemmille työmaille. Työmaamurroilta välttyy parhaiten, kun panostaa niiden ehkäisyyn ennalta.

– Kaikenkokoisten rakennusyhtiöiden kannattaa satsata kunnollisiin lukitus- ja hälytysjärjestelmiin, ja työkalut ja -koneet kannattaa laittaa työpäivän lopuksi lukittuihin tiloihin. Näkyvillä järjestelmillä on usein myös rikoksia ennalta estävä vaikutus. Näkyvälle paikoille sijoitetuista kameroista voi myös olla alueella hyötyä, mutta yleensä paras tapa on vierailla työmailla säännöllisesti katsomassa onko kaikki kunnossa, Niinimäki muistuttaa.

Rakennusyhtiöiden kannattaa tarkistaa myös, että kunnossa ovat myös vakuutukset. Mikäli erinäisistä toimenpiteistä huolimatta työkaluja tai -koneita varastetaan, kannattaa asiasta tehdä pikaisesti rikosilmoitus. Isommissa varkaustapauksissa kannattaa ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen soittamalla 112, jotta poliisi voi tulla paikalle ja aloittaa heti tapauksen tutkinnan.

Rakennusmateriaalin valinnalla on väliä. Tampereen teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan jo 50 vuoden elinkaarella tarkasteltuna tiilijulkisivun käytönaikaiset kustannukset ovat puu- tai rappausvaihtoehtoihin nähden jopa yli 90 % alhaisemmat.

Asuinrakentaminen on kuluneen vuoden aikana selvästi vilkastunut ja alan toimijoiden yhteiseksi tavoitteeksi on nostettu kohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen. Keskustelussa on kuitenkin ollut varsin vähän esillä se, miten rakennusmateriaalien valinnoilla on vaikutusta asumiskustannuksiin eli osakkailta tai vuokralaisilta kerättäviin maksuihin.

Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 5-kerroksisen, julkisivupinta-alaltaan 1800 neliöisen kerrostalon eri julkisivuvaihtoehtojen elinkaarikustannuksia sekä verrattiin eri huoltojaksojen ja toimenpiteiden vaikutusta julkisivurakenteen kokonaistaloudellisuuteen. Vertailussa käytettyjen ulkoseinärakenteiden lämmön- ja ääneneristystasot olivat toisiaan vastaavat ja tarkastelujaksoina käytettiin 50 ja 100 vuoden elinkaarta. Tutkimukseen valittiin viisi Suomessa yleisesti käytössä olevaa kerrostalon julkisivumateriaalia eli tiili, puu, betoni sekä ohut- ja paksueristerappaus.

Kokonaiskustannukset ratkaisevat 

Tutkimuksen mukaan tiilijulkisivu on nimellisarvoilla laskettuna sekä 50 että 100 vuoden elinkaaritarkastelussa edullisin, kun mukaan lasketaan rakentamis-, käyttö- ja purkukustannukset. Nimellisarvoilla tarkasteltuna 100 vuoden elinkaarijaksolla tiili oli kokonaiskustannuksiltaan esimerkiksi puujulkisivuun verrattuna 29-49 % edullisempi riippuen siitä, sijaitseeko rakennus sisämaassa vai rannikkoalueella. Eristerappauksiin nähden tiilijulkisivulle muodostuu kustannussäästöä 49-56 % riippuen siitä, onko vertailukohteena paksu- vai ohuteristerappaus.

Myös 3 % korkokannalla nykyarvoon diskontattuna tiilijulkisivu on valkobetoni- tai tiililaattapintaisten elementtiratkaisujen ohella edullisin julkisivuvaihtoehto. Betonielementtijulkisivun elinkaaritaloudellisuutta arvioidessa on tosin huomioitava, että rakenteen korjaaminen käyttöiän päättyessä alkuperäisen kaltaisella ratkaisulla on erittäin hankalaa, ellei lähes mahdotonta.

Säästö rakentamiskustannuksissa siirtää kustannuksia käyttäjille 

Tiilijulkisivun elinkaariedullisuus perustuu erityisesti sen vähäiseen käytönajan huolto- ja korjaustarpeeseen. Parhaan hyödyn tiilirakenteen elinkaariedullisuudesta saa siten käyttäjä, eli kiinteistön omistaja. Jo 50 vuoden elinkaarella tarkasteltuna tiilirakenteen käytönaikaiset kustannukset ovat muihin rakenneratkaisuihin verrattuna ylivoimaisesti alhaisimmat.

Sisämaaolosuhteissa 50 vuoden ajalla pelkät käyttökustannukset tulevat tiiliverhotussa talossa 3 % korkokannalla nykyarvoon diskontattuna puujulkisivuun nähden 87 % halvemmaksi, rannikkoalueella eron kasvaessa 95 %:iin. Eristerappauksiin verrattuna tiilijulkisivu tulee kerrostalon omistajalle niin ikään halvemmaksi, sillä vastaavat säästöt ovat sisämaassa 92 % ja rannikolla 94 %. Mahdollinen huollon laiminlyönti kasvattaisi eroa entisestään, koska tiilijulkisivu ei juurikaan vaadi huoltotoimenpiteitä elinkaarensa aikana.

– Jos asumiskustannusten kohtuullistamiseen pyritään vain rakennuskustannuksia minimoimalla ja valitsemalla edullisimmat mahdolliset rakennusmateriaalit, siirretään kustannuksia kiinteistön käyttäjälle suurina käyttö- ja huoltokuluina. Yhteiskunnan, kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden kannalta olisi sen sijaan järkevää rakentaa elinkaarikestävästi, Juha Karilainen Tiiliteollisuusliitosta toteaa.

Massiivisista korjauksista häiriötä asukkaille 

Omaan asuinympäristöön kohdistuvat korjaukset ja saneeraukset aiheuttavat kustannusten lisäksi asukkaille myös monenlaista muutakin haittaa. Siksi vähän huoltoa tarvitsevat ja elinkaareltaan pitkäikäiset materiaalit ovat myös asumisviihtyvyyden kannalta parhaat vaihtoehdot. Julkisivumateriaaleista tiili on vähiten huoltoa tarvitseva ja siten myös pitkällä aikavälillä asukasystävällisin ratkaisu.

– Tiili vanhenee kauniisti säilyttäen arvonsa ja parhaimmillaan se kestää vuosisatoja. Hyviä esimerkkikohteita löytyy kaikkialta maailmasta, Juha Karilainen muistuttaa.

YIT on käynnistänyt uuden kerrostalon rakentamisen Novo Orlovski -nimisessä aluekehityshankkeessaan Pohjois-Pietarissa. Lokakuussa käynnistetyn hankkeen arvo on noin 20 miljoonaa euroa, ja sen on määrä valmistua syksyllä 2018. Aloitus kirjattiin vuoden kolmannelle vuosineljännekselle.

Novo Orlovskin nyt käynnistetty kohde käsittää noin 340 asuntoa, joiden yhteispinta-ala on noin 12 300 neliömetriä. Hankkeen yhteydessä rakennetaan liike- ja toimitiloja noin 900 neliömetriä. Asuntojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota toiminnallisuuteen ja kohtuuhintaisuuteen. Kohteeseen on suunniteltu sekä paljon avokeittiöllisiä asuntoja että pieniä yksiöitä, joilla on hyvä hinta-laatusuhde.

Kokonaisuudessaan Novo Orlovskin 46 hehtaarin suuruiselle tontille valmistuu vajaat 10 000 asuntoa. Kohteeseen rakennetaan lisäksi useita pysäköintilaitoksia, päiväkoteja, kouluja, kauppoja, apteekkeja, urheilu- ja vapaa-ajankeskus sekä muita toimitiloja palveluita ja kauppaa varten. Hanke sijaitsee Pohjois-Pietarissa erinomaisten liikenneyhteyksien ja palveluiden tuntumassa.

Destian Reijo Pelkonen Vuoden Panostaja 2016

Vuoden panostaja -titteli on jaettu jälleen Louhinta- ja kalliotekniikan päivillä Helsingissä.

– Olemme jo yhdentoista vuoden ajan palkinneet Vuoden panostaja -tittelillä jonkun alalla toimivan osaajan hänen kollegoidensa ehdotusten perusteella. Tänä vuonna saimme lähes kaksikymmentä ehdotusta. Valinnan tekevä raati tykästyi erityisesti Pelkosesta kertovissa perusteluissa siihen, että hän todella vaikuttaa tittelin arvoiselta osaajalta, jonka esimerkillinen toiminta toimii mallina myös alan tuleville osaajille, kommentoi palkinnon sponsoroivan Oy Forcit AB:n Explosives Finland -yksikön myynti- ja palvelujohtajaJanne Järvinen .

Perusteluissa kiiteltiin muun muassa Pelkosen osaamista niin avo- kuin maanalaisissa louhinnoissa, vaativissa kasvukeskuslouhinnoissa sekä herkkien laitteiden läheisyydessä panostamisesta että suunnittelutyöstä. Lisäksi todettiin Pelkosen olevan pidetty työtoveri ja yhteistyökumppani, joka on toiminut kannustavana oppi-isänä myös monille nuorille panostajan aluille.

Tieto valinnasta tuli parhaillaan Destian Pohjoisbaanan ja Finavian työmailla työskentelevälle Reijo Pelkoselle täytenä yllätyksenä.

– Tämä tunnustus on alalla hyvin tunnettu, joten totta kai olen otettu tästä saamasta kunniasta, varsinkaan kun en edes tiennyt olevani ehdolla! Toisin kuin saattaisi ajatella, panostajan työ vaatii suunnittelua ja tarkkuutta, ja tämä pitää työnteon mielenkiintoisena. Jokainen päivä on uusi päivä, vaikka sitten työskentelisi samalla työmaalla; koskaan ei voi tietää, mitä eteen tulee. Olen viihtynyt alalla ja nyt Destialla jo 12 vuotta, ja tänä aikana on tullut koettua kaikenlaisia työmaita ja työtovereita, joten mukava kuulla, että olen onnistunut tekemään positiivisen vaikutuksen, iloitsee palkittu Reijo Pelkonen .

 

 

LVI-Naiset ry on valinnut Vuoden 2016 LVI-Naiseksi Vallox Oy:n pitkäaikaisen myyntisihteerin Tarja Uusitalon

LVI-Naiset ry on valinnut Vuoden 2016 LVI-Naiseksi Vallox Oy:n pitkäaikaisen myyntisihteerin Tarja Uusitalon. Yhdistyksen jäsenten asettamissa ehdokkaissa oli tänä vuonna painotettu kokemusta, yhteistyötaitoja ja asiakaspalveluhenkeä.

Uusitalon valinnassa korostui pitkä kokemus. Tarja Uusitalo on tehnyt mittavan uran yhdessä maan johtavassa LTO-laitteita ja huippuimureita valmistamassa yrityksessä. Takanaan hänellä on työuraa alkaen jo vuodesta 1989 myynnin, tarjousten, hinnastojen, LVI-info päivitysten yms. parissa. Uusitalo toteaakin, että pitkän uran ja Valloxin kehityksen myötä hänen työnkuvansa on vuosien saatossa muuttunut ja laajentunut.

Uusitalo rakentaa vahvasti yhteistyötä ympärillään olevien kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. Tätä piirrettä me arvostamme LVI-naisissa, kertoo LVI-Naiset ry:n puheenjohtaja Maarika Maury. Uusitalo on myös tehnyt arvokasta työtä yhdistyksen hallituksessa, jatkaa Maury.

Otteena valintaperusteista: “Tarja palvelee asiakkaitaan loppuun saakka ja etsii ratkaisun vaikka mistä. Puhelimeen hän vastaa aina. Pikku pöpöt eivät Tarjaa kaada sänkyyn. Vuosikymmenten aikana Tarjasta on tullut suurelle asiakaskunnalle se henkilö Valloxilla, jonka huomaan voi aina asiat jättää. Koskaan ei ole hänen kuultu sanovan työkavereilleen tai asiakkailleen pahasti vaan hiljaisesti ja huomiota sen suuremmin herättämättä Tarja hoitaa hankalammatkin tilanteet”

Uusitalon esimies, Valloxin myyntipäällikkö Juha Suonsivu, vahvistaa myös Uusitalon vankan asiakaspalvelu- ja myyntihengen. On kysymys sitten tilauksesta, tarjouskyselystä, hinnaston päivittämisestä, asiakastietojen hallinnasta tai eri sidosryhmien palvelemisesta, on hänellä aina langat käsissään. Usein soittaessani vastaamattoman puhelun perään saan kuulla: ”Ei hätää, Tarja hoiti jo asian.”

Uusitalo on opiskellut kauppaopistossa ja suorittanut vakuutustutkinnon sekä markkinointilinjan sihteerintutkinnon. Hän kertoo tulleensa LVI -alalle hieman vahingossa työskenneltyään ennen Loimaalle muuttoaan vakuutusyhtiössä, mutta viihtyneensä nykyisessä myyntisihteerin työssä erinomaisesti: ”Kaupallisesta koulutuksestani on ollut hyötyä työtehtävissä, mutta teknistä osaamistani olen joutunut koko ajan kehittämään. Muun muassa kiristyvät energiamääräykset ja rakennusautomaatiota.ntavat tänä päivänä omat haasteensa kaikille meille LVI-alan toimijoille.”

LVI-Naiset ry toimii verkostoitumis- sekä toimintakanavana LVI-alalla oleville naisille. Yhdistys edistää naisten näkyvyyttä alalla ja kannustaa heitä verkostoitumaan sekä kehittymään koulutuksen ja erilaisten tapahtumien avulla. Yhdistyksen toinen tärkeä tavoite on nuorten naisten kiinnostuksen ja mielenkiinnon lisääminen monipuolisia LVI-alan opintoja kohtaan.

Vallox Oy on Loimaalla sijaitseva pääasiassa asumisen ilmanvaihtolaitteita kehittävä ja valmistava yritys. Yritys on yli 40-vuotisen toimintansa ajan ollut sisäilmateknologian kehitystyön suunnannäyttäjä. Energiaa säästävillä Vallox-ilmanvaihtolaitteilla luodaan huoneistoon yksilöllisesti ohjattava, raikas ja terveellinen sisäilmasto, joka lisää asukkaiden hyvinvointia ja pitää rakenteet kuivina. Valloxin liikevaihto oli vuonna 2015 n. 37 miljoonaa euroa, josta noin puolet tuli viennistä.

Flamingon suunniteltu hotellilaajennus. Kuva: Haroma & Partners

Varma rakennuttaa ja vuokraa pitkällä sopimuksella Sokotel Oy:lle hotellilaajennuksen Viihdekeskus Flamingon yhteyteen Vantaan Aviapolikseen. Laajennukseen tulee noin 230 hotellihuonetta.

 

Infrarakentamisen määrä

Tampereen ammattikorkeakoulun ja VTT:n yhdessä tekemän selvityksen mukaan infrarakentaminen kasvaa vuonna 2016 noin 3 prosenttia. Aluerakentamiskohteet ja vilkas asuntorakentaminen kasvattavat myös infrarakentamisen kysyntää. Infraurakoitsijoiden tilauskannan pituus on kasvanut ja tarjoushalukkuus on vähentynyt hieman. Suunnittelijoiden suhdannetilanne on myös parantunut. Muun muassa allianssikohteet työllistävät suunnittelijoita. Investoinnit keskittyvät maantieteellisesti. Tämän takia laajalle alueelle osuvat väylien korjaukset vuosina 2016–2019 ovat erityisen tärkeitä työkohteita. (Infrasuhdanteet 2016–2017; 29.9.2016).

Vuonna 2016 koko infrarakentaminen kasvaa arviolta 3 prosenttia. Viime syksyn ennusteet vuodelle 2016 näyttävät toteutuneen sekä korjausvelan lyhentämisen että uudistalon-rakentamisen kasvun osalta. TAMKin lehtori Eero Nippalan mukaan vuonna 2017 infrarakentamisen kasvu hidastuu yhteen prosenttiin. Syynä siihen on hidas talouskasvu ja talonrakentamisen kasvun hidastuminen.

Vilkas asuntorakentaminen ja aluerakentaminen kasvattavat katurakentamista hieman. Pääkaupunkiseudun Raide‐Jokerin käynnistymiseen rakennustöiden osalta menee vielä aikaa. Käynnissä on vasta tilaajaorganisaatioiden muodostaminen. Mikäli Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyn kuluessa rakentaa raitiotien ensimmäisen vaiheen linjat, rakennustyöt käynnistyvät välittömästi. Ratarakentamisessa merkittäviä panostuskohteita ovat Espoo‐Salo radan suunnittelu sekä ratojen korjaukset. Kasvavia sektoreita vuonna 2017 ovat vesiväylien, lentoliikennettä palvelevan infran ja energiahuollon rakentaminen. Vesiväylän rakentaminen jatkuu mm. Rauman satamassa ja Savonlinnassa. Helsinki‐Vantaan lentoasemalla on käynnissä merkittävä laajennus. Suomen sähkökantaverkkoa uusitaan ja energiayhtiöiden jakeluverkkojen toimitusvarmuutta parannetaan maakaapeloinneilla.

Raakaöljyn halpeneminen on laskenut kustannuksia

VTT:n erikoistutkijan Terttu Vainion mukaan öljyn hinta vaikuttaa merkittävästi maarakentamisen kustannuksiin. Öljyn hinta lähti laskuun kesällä 2014 ja tämä on edesauttanut maarakentamisen panoskustannusten laskua. Vaikka raakaöljyn hinta on kääntynyt nousuun, elokuusta 2015 elokuuhun 2016 päällystetöiden panoskustannukset ovat laskeneet 6,1 prosenttia. Bitumin hinta on laskenut lähes 20 prosenttia. Betonituotteita lukuun ottamatta myös kaikkien muiden panoskustannusten hinnat ovat joko pysyneet ennallaan tai laskeneet niin, että kokonaisindeksin lasku oli vuodessa puolitoista prosenttia. Ylläpidon indeksin mukaan ylläpidon kustannukset ovat nousseet vuodessa vain yhden prosentin. Tuore OPEC päätös supistaa raakaöljyn tuotantoa nostaa öljyn hintaa syksyllä 2016 ja tämä aiheuttaa nousupainetta maarakennuskustannuksiin.

Joensuun Penttilänrantaan Kutterinkuja 2 ja 4 valmistuu keväällä 2018 kuusi asuinkerrostaloa, joista neljä rakennuttaa Setlementtiasunnot Oy, kaksi muuta rakennuttaa Joensuun Kodit Oy. Urakoitsijana on Lemminkäinen. Setlementtiasuntojen urakan arvo on noin 11 miljoonaa euroa. Penttilänranta on uusi asuin- ja virkistysalue, jonne tulee noin 4000 asukasta.