Allianssi-malli on jo näyttänyt vahvuutensa suurissa rakennushankkeissa.
Pari vuotta sitten Suomeen tullut allianssi-toimintamalli on osoittanut voimansa heti ensimmäisissä rakennusprojekteissa. Liikenneviraston isoista infrastruktuurihankkeista vastaava johtaja arvioi, että muun muassa toimintakulttuuri on muuttunut avoimemmaksi, innovatiivisuus on parantunut ja projektit ovat edenneet sekä nopeammin että paremmin.
”Esimerkiksi Lielahti-Tampere rataosuuden rakentamisessa junien viivästymiset olivat merkittävästi vähäisempiä kuin muilla ratatyömailla. Voi sanoa, että allianssista ei ole huonoja kokemuksia, vaikka kehittämistä aina löytyy”, sanoo johtaja Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta.
Allianssi on tilaajan ja yhden tai useamman toteuttajan yhteenliittymä. Tyypillisesti osapuolina voivat olla esimerkiksi tilaaja, suunnittelija ja rakennusyhtiö. Keskeinen ero perinteiseen urakointiin on se, että osapuolet vastaavat suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä. Osapuolet myös jakavat projektin riskit ja hyödyt yhdessä. Tämä luonnollisesti edellyttää, että kaikki projektin kustannukset raportoidaan avoimesti.
Projektin parhaaksi
Kun keskeiset osapuolet voivat vaikuttaa alusta asti projektiin ja kantaa sekä ilot että murheet yhdessä, syntyy luontevasti samaan maaliin tähtäävä joukkue. Tällöin osapuolet haluavat toimia projektin parhaaksi.
”Alan toimijat sanovat, että tämä on helpottanut selvästi luottamuspääoman rakentamista. Rohkeimmat ovat sanoneet, että kehitys heijastuu koko toimialaan perinteisempiäkin malleja myöten”, sanoo monessa allianssihankkeessa mukana olleen konsulttiyhtiö Visonin osakas Lauri Merikallio.
Asenteiden muuttuminen onkin allianssimallin keskeinen tavoite. Se on myös edellytys onnistumiselle. VTT:llä mallia tutkinutPertti Lahdenperä korostaa raportissaan osapuolten sitoutumisen, avoimuuden ja päätöksenteon ennakkoluulottomuuden merkitystä. Näitä asioita jokaisen osapuolen täytyy kehittää.
Kun osapuolet istuvat ”pöydän samalla puolella”, voivat kaikki tuoda mukaan heti alussa parhaan osaamisensa. Allianssimalli mahdollistaa ja varmistaa hankkeelle parhaan lopputuloksen parhaassa kokonaisaikataulussa. Tästä on erityisen suuri hyöty vaativissa ja suurissa hankkeissa kuten sairaaloiden, voimalaitosten tai isojen infrastruktuurihankkeiden rakentamisessa tai muuten toiminnan kannalta kriittisissä hankkeissa. Jos myös toteutuksen lopullinen aikataulu on kriittinen, ovat allianssimallin hyödyt ilmiselvät.
Kun keskeiset toimijat keskustelevat ratkaisuista heti alkuvaiheessa, jokaisen osapuolen erityisosaaminen vaikuttaa heti päätöksiin. Tämä parantaa lopputulosta ja vähentää ongelmien ratkomista toteutusvaiheessa. Ennakointi paranee, kun osapuolet sopivat yhdessä aikatauluista, tavoitekustannuksista ja keskeisistä askeleista.
Samaan aikaan projektista tulee kuitenkin aiempaa joustavampi. Uudet innovaatiot on entistä helpompi ottaa käyttöön myös projektin aikana, koska toimijat voivat luottaa toistenkin tähtäävän yhteiseen hyvään.
”Muutoksista voidaan sopia joustavasti yhdessä, kun laskutus tapahtuu avoimin kirjoin. Tämä on erittäin tärkeää suurissa hankkeissa”, sanoo YIT:n kunnossapitopalveluista vastaava johtaja Jarkko Salmenoja.
Mallin periaatteet on sisäistettävä
Edes allianssi ei ole ihmemalli, joka ohjaisi itsestään hyvään lopputulokseen. Jokaisen täytyy sisäistää aidosti mallin periaatteet, koska allianssi vaatii uudenlaista toimintaa kaikilta. Lisäksi on tärkeää, että sisäistäminen tapahtuu organisaatiossa kaikilla tasoilla.
”Kun hankintalakia tulkitaan tiukasti perinteisillä urakkamuodoilla kilpailtaessa, erilaisia innovaatioita sisältävät tarjoukset eivät ole vaivatta vertailtavissa”, sanoo Liikenneviraston Pekka Petäjäniemi.
Tosin perinteinen urakkatarjouspyyntö saattaa estää innovaatiot juuri siksi, että tilaaja määrittelee hankkeen niin tiukasti, ettei vaihtoehtoisille ratkaisuille edes synny tilaa.
”Allianssi-mallissa tilaajan hankintaprosessit menevät uusiksi, koska kumppaneiden valintakriteerit ovat poikkeukselliset”, jatkaa Petäjäniemi. Valintaan vaikuttavat vahvasti projektin kehittämis- ja suunnitteluosaaminen, yhteistyökyky, asiakkaan ymmärtäminen sekä myös perinteisemmät tekniset ja taloudelliset tekijät.
Rakennusyhtiöiltä allianssi edellyttää uudenlaista paneutumista asiakkaan prosessiin sekä koko projektin kehittämiseen heti alkuvaiheessa. Esimerkiksi YIT on kehittänyt uutta osaamista tälle alueelle muun muassa ulkopuolisen valmennuksen avulla.
”Allianssi sitoo henkilöstämme aiempaa enemmän heti kehitysvaiheessa. Sen me olemme valmiita laittamaan peliin. Asiakas saa käyttöönsä meidän osaamisemme ja me puolestaan vahvistamme asiakasosaamistamme. Tästä syntyy etua molemmille”, pohtii YIT:n hankekehitysjohtaja Hannu Soikkeli.
Kaupallisesta mallista sovittava
Kaikki osapuolet korostavat, että allianssin kaupallisen mallin sisäistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Sopimuksessa on määritettävä, miten riskit ja bonukset määritellään. Kaikkien pitää myös ymmärtää, mistä numerot syntyvät.
”Lisäksi palkkiotasojen pitää olla sellaiset, että palveluntuottajalla on intressi antaa parhaat resurssit. Toisaalta palveluntuottajan pitää hyväksyä, että ansiotaso jää pienemmäksi, jos se ei pysty tuottamaan lisäarvoa”, pohtii Visonin Lauri Merikallio.
Kansainväliset esimerkit kertovat, että taloudellisten tavoitteiden yhteensovittaminen on onnistunut. Yhdysvalloissa tehty selvitys sairaalahankkeista kertoi neliöhintojen pudonneen mallin myötä. Samaan aikaan yritysten katteet olivat parempia. Tämä on mahdollista siksi, että ratkaisut paranevat, joustavuus lisääntyy, riskit pienevät ja virheiden korjaaminen vähenee.
Allianssitiimille puolestaan pitää antaa riittävät valtuudet kaupallisen mallin toteuttamiseen.
”Tilaaja- ja toteuttajaorganisaation pitää antaa allianssille mahdollisuus onnistua. Se edellyttää riittävästi resursseja ja päätösvaltaa ”, sanoo YIT:n Hannu Soikkeli.
Uudessa toimintamallissa täytyy siis tehdä kokonaisvaltainen muutos vanhaan verrattuna. Uusiksi menevät asenteet, sopimukset, organisaatio ja johtaminen. Sitä kautta uusiutuvat myös tulokset.
Allianssi arkea YIT:lle
YIT on liittynyt vuoden 2014 aikana jo useaan merkittävään allianssiin. Keväällä 2014 yhtiö lähti mukaan Lahden matkakeskuksen toteuttamiseen yhdessä Siton ja Lahden kaupungin kanssa. Allianssimalli tuo tilaajalle ja hankkeelle YIT:n koko laaja-alaisen, teknisen osaamisen mukaan kehitysvaiheen päivästä yksi toteutuksen loppuun asti.
Kyseessä on Lahden rautatieaseman viereen rakennettava linja-autojen kaukoliikenteen terminaali ja rahtiterminaali. YIT oli allianssin osapuolena myös hankkeen kehitysvaiheessa.
Jarkko Salmenoja sanoo, että allianssimallin hyvät puolet näkyivät heti lähtölaukauksen aikaan.
”Pääsimme liikkeelle todella ripeästi, vaikka keskellä kaupunkia olevassa kohteessa piti sovittaa yhteen valtavasti asioita.”
Uuden matkakeskuksen ympärillä on monia liittymiä, valtion hoitama tie, kunnan katuverkko, rautatieasema ja rakenteilla oleva toimistotalo. Allianssimalli sujuvoitti selvästi eri viranomaisten yhteistyötä, koska kaupunki oli mukana suunnittelussa allianssin periaatteiden mukaisesti. Tämä näkyi muun muassa hallinnollisten lupaprosessien nopeutena.
”Samoin allianssimalli helpotti muutosten tekemistä ja innovaatioiden käyttöönottoa, kun osapuolet pohtivat yhdessä, miten asioita voisi tehdä entistä tehokkaammin ja laadukkaammin”, sano Salmenoja.
Toinen YIT:lle merkittävä allianssihanke on Turun Seudun Energiatuotannon CHP-voimalaitos Naantalissa. Kokonaisinvestoinniltaan 260 miljoonan euron hankkeeseen sisältyy 50 miljoonan euron rakennusurakka, joka toteutetaan allianssimallilla. Mukana myös A-Insinöörit ja, Insinööritoimisto AX-LVI. Kehitysvaiheessa olevan hankkeen toteutus käynnistyy keväällä 2015.
Turun Seudun Energiatuotanto valitsi allianssimallin siksi, että se uskoo mallin johtavan entistä parempaan kustannustehokkuuteen, innovatiivisuuteen sekä lopputulokseen. Tätä yhtiö perustelee muun muassa sillä, että allianssissa tieto kulkee avoimesti osapuolten välillä ja kustannukset sekä aikataulut ovat kaikkien nähtävillä ”open book”-periaatteella.
”Uutta hankkeessa oli se, että suunnittelussa oli mukana myös päälaitetoimituksista vastaava EPCM-konsultti Pöyry, jonka kanssa käytiin läpi tuotantojärjestelyiden tarpeita ja aikatauluja”, sanoo Salmenoja.
Allianssi soveltuu myös kunnossapitohankkeisiin, sillä YIT on mukana Viherpalvelut Hyvösen ja Helsingin kaupungin kanssa Pakilan katujen ja puistojen kunnossapitotyössä. Kyseessä on pilottihanke, jossa testataan allianssin toimivuutta kunnossapidossa.
”Olisi kiinnostavaa nähdä, että mallia kokeiltaisiin myös valtion tienhoitourakoissa”, pohtii Salmenoja.
Koko toimialan parhaaksi
- Allianssi on tilaajan ja yhden tai useamman toteuttajan yhteenliittymä.
- Osapuolet vastaavat suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä.
- Osapuolet jakavat projektin riskit ja hyödyt yhdessä.
- Projektin kustannukset raportoidaan avoimesti.
- Kaikki tuovat mukaan heti alussa parhaan osaamisensa. Tämä mahdollistaa uudenlaiset innovaatiot.
- Ennakointi paranee, kun osapuolet sopivat yhdessä aikatauluista, tavoitekustannuksista ja keskeisistä askeleista.
- Joustavuus lisääntyy, kun projektin parasta tavoittelevat osapuolet sopivat yhdessä muutoksista.
- Kokemus vahvistaa, että mallin tavoitteet ovat realisoituneet käytännössä.
- Onnistuminen edellyttää, että kaikki osapuolet sisäistävät allianssin perusperiaatteet kaikilla organisaatiotasoilla.
- Kokonaisvaltainen muutos, joka uudistaa asenteet, sopimukset, organisaation ja johtamisen. Sitä kautta uudistuvat myös tulokset.
