Skanska rakentaa Mäntsälään uusia yhteisöllisiä vuokra-asuntoja

Skanska rakentaa Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:lle 84 uutta vuokra-asuntoa. Mäntsälään osoitteeseen Kivistöntie 16 rakennettavan kuusikerroksisen rakennuksen asunnot on suunniteltu esteettömään vuokra-asumiseen.

Rakennustyöt alkavat heti ja uudet asunnot valmistuvat marraskuussa 2016. Rakennuksen laajuus on reilu 6 100 bruttoneliömetriä.

”Talon suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota esteettömyyteen ja yhteisöllisyyteen. Niin sisätiloissa kuin pihapiirissäkin on helppo liikkua esimerkiksi rollaattorin kanssa. Yhteiset oleskelutilat, viihtyisät piha-alueet ja kuntosali tarjoavat asukkaille monipuolisia mahdollisuuksia. Talon yhteisessä ruokasalissa voi nauttia aamupala- ja lounastarjoilusta. Vuokra-asuntojen huoneistojakauma painottuu pieniin parvekkeellisiin asuntoihin yksiöistä kaksioihin”, luonnehtii arkkitehti Anne Ranta-Eskola Arkkitehtitoimisto Arcare Oy:stä.

”Nyt rakennettavat nykyaikaiset, esteettömät ja toimivat uudet kodit korvaavat Mäntsälän nykyistä vuokra-asuntokantaa. Talon suunnittelussa on otettu huomioon myös Mäntsälän vanhuspalveluissa toteutetun HEA (Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen) -hankkeen tulokset”, mainitsee Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Rauni Ohvo.

”Olemme rakentaneet mittavan määrän vuokra-asuntoja sekä tiloja hoivapalveluille eri puolilla Suomea ja tämän kokemuksen tuomme myös Mäntsälän hankkeeseen. Tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa varmistaa, että kaikkien osapuolten tietotaito saadaan käyttöön”, sanoo työpäällikkö Sami Svensk Skanskasta.

Linkit

Lue lisää Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:stä

Skanska käynnistää ICECAPITALille 179 asunnon rakentamisen

Skanska käynnistää 179 asunnon rakentamisen ICECAPITAL Housing Fund III Ky:lle. Asunnot tulevat Helsinkiin, Vantaalle ja Kirkkonummelle. Asunnot kuuluvat esisopimukseen, jonka osapuolet allekirjoittivat marraskuussa 2014.

Yhtiöt, joista on nyt solmittu urakkasopimukset, ovat As. Oy Vantaan Valurauta, As. Oy Helsingin Siena ja As. Oy Kirkkonummen Pyökki.

62 asunnon Vantaan Valurauta sijaitsee Kaivokselassa osoitteessa Aapramintie 8. Kirkkonummen Pyökissä on 42 asuntoa, ja yhtiö sijaitsee Kirkkonummen keskustassa osoitteessa Ervastintie 3 kunnantaloa ja poliisilaitosta vastapäätä. Kirkkonummen Pyökin ja Vantaan Valuraudan asuntojen rakentaminen käynnistyy toukokuussa 2015, ja ne valmistuvat elokuussa 2016.

Pyökin ja Valuraudan autopaikat sijoittuvat alueellisiin, useita Skanskan yhtiöitä palveleviin paikoitusyhtiöihin. Kirkkonummen paikoitustalo on jo rakennettu, ja Kaivokselan paikoitustalo on parhaillaan työn alla.

75 asunnon Helsingin Siena tulee osoitteeseen Taidemaalarinkatu 5 Kuninkaantammeen uudelle kaava-alueelle, joka sijaitsee Hämeenlinnan väylän länsipuolella Kaarelan kaupunginosassa. Suurin osa Kuninkaantammen alueesta on toistaiseksi rakentamatonta, mutta alueelle on suunnitteilla runsaasti lisärakentamista. Asunnoista 9 on rivitalo- ja pienkerrostaloasuntoja. Sienan rakentaminen alkaa kesäkuussa 2015, ja se valmistuu marraskuussa 2016.

”Talot soveltuvat sijainniltaan ja kooltaan hyvin pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisille vuokra-asuntomarkkinoille, joilla on kysyntää erityisesti pienille asunnoille”, luonnehtii aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskan Etelä-Suomen asuntorakentamisyksiköstä.

”Rakennettavat asunnot ovat ensimmäinen osa Skanskan kanssa solmimaamme esisopimusta. Kohteet sopivat hyvin rahastomme pääkaupunkiseudulle painottuvaan sijoituspolitiikkaamme. Uskomme kohteiden tarjoavan valmistuessaan asukkaille laadukasta asumista erinomaisilla sijainneilla”, toteaa toimitusjohtaja Wisa Majamaa ICECAPITAL REAM Oy:stä.

Skanska tuo BoKlok-koteja Espooseen

paakuva_Kurrenkolo

BoKlok rantautuu nyt myös Espooseen. Rakennamme Gumbölen Hirvisuolle 44 viihtyisää BoKlok-kotia. As. Oy Espoon Kurrenkoloon pääsee muuttamaan jo kesällä 2016.

”Espoon Kurrenkolossa on koteja sinkuille ja perheille. Jokaiseen kotiin kuuluu joko parveke tai pieni piha. Kuuden kaksikerroksisen pienkerrostalon muodostama viihtyisä pihapiiri tarjoaa tilaa leikkiin, rentoutumiseen ja viljelyyn”, kertoo Skanska Kotien hankekehitysjohtaja Susanna Sucksdorff.

”Skanskan ja IKEAn BoKlok-kodit ovat osuneet hyvin kohtuuhintaisen omistusasumisen tarpeeseen pääkaupunkiseudulla. Ideana on luoda asumista, jossa yhdistyvät hyvä laatu, design ja kohtuulliset asumiskustannukset”, Sucksdorff sanoo.

Kurrenkolon BoKlok-kodit ovat esittelyssä Espoon IKEA-tavaratalossa sunnuntaina 26.4. klo 12–14. Tilaisuudessa järjestetään varaajanumeroiden arvonta, joka alkaa klo 13.30.

BoKlok-koteja on rakennettu vuodesta 2013 lähtien Vantaalla Kivistöön ja Nikinmäkeen sekä Keravalle.  Vantaalla seuraava BoKlok-kohde tulee Ilolaan. Skanskan ja IKEAn BoKlok-konsepti valittiin voittajaksi Vantaan kaupungin kohtuuhintaisen asumisen tonttikilpailussa, jossa tuli suunnitella Vantaan Ilolaan kohtuuhintainen ja laadukas asuntokohde.

BoKlok-konseptin ovat kehittäneet yhteistyössä Skanska ja IKEA 1990-luvun puolivälissä. Konsepti yhdistää hyvät lähipalvelut, kohtuuhintaiset asumiskustannukset ja hyvin mietityt tilaratkaisut. BoKlok-taloyhtiön pihapiirissä sijaitseva yhteinen pihasauna sekä mahdollisuus pihaviljelyyn ovat BoKlok-asumisen ominaisuuksia.

Ensimmäiset BoKlok-kodit rakennettiin Etelä-Ruotsiin vuonna 1997, ja tähän mennessä Ruotsissa on myyty yli 5 500 BoKlok-kotia.

www.skanska.fi/kurrenkolo

www.boklok.fi

www.twitter.com/skanskafinland

www.facebook.com/skanskafinland

www.skanska.fi/blogit

Skanskalta uusia koteja Helsinkiin Lauttasaareen

Lauttasaaressa Heikkiläntien, Kiviaidankadun ja Vattuniemenkadun väliin jäävä kortteli täydentyy uudella 7-kerroksisella talolla, As. Oy Helsingin Claudiolla. Rakennustyöt ovat käynnistyneet, ja uudet kodit valmistuvat syksyllä 2016.

Paikallisesti aiemmin Delta-korttelina tunnetulle alueelle on aiemmin valmistunut kolmen talon kokonaisuus, joissa on yhteensä 170 asuntoa.

”Claudioon on suunniteltu koteja yksiöistä neljän huoneen perheasuntoon. Asunnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota tilojen kalustettavuuteen ja muunneltavuuteen. Asiakkaiden toiveiden pohjalta toteutamme myös koneellisen viilennyksen kaikkiin asuntoihin”, kertoo Skanska Kotien hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen.

”Osassa asunnoista on oma sauna, mutta se ei ole enää vakiovaruste kaikissa kodeissa. Tässä on selkeästi tapahtumassa muutos, sillä yhä useammat asiakkaamme haluavat saunan sijasta esimerkiksi tilavan vaatehuoneen. Sijainti hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa kiinnostaa, ja tulevan metroaseman vaikutus näkyy myös Claudion kysynnässä. Omalla autolla kulkevat on myös huomioitu: Claudiossa on maanalainen autohalli”, sanoo Ryynänen.

Claudion lisäksi Skanskalla on suunnitelmissa vielä kolmen kerrostalon rakentaminen kortteliin myöhemmin. Kun korttelin rakentaminen tulevaisuudessa etenee, valmistuu viereisiin taloihin myös Claudion asukkaiden käyttöön tarkoitettuja yhteistiloja.

”Claudion ilmeessä yhdistyvät rauhalliset pinnat ja eloisat yksityiskohdat. Rikas ja vaihteleva kattokerrosten maailma ja näyttävät, hyvin havaittavat pääsisäänkäynnit luovat mielenkiintoa ja yksilöllisyyttä tasapainoiseen katujulkisivuun. Kadun suuntaan avautuvaa julkisivua rytmittävät lisäksi parvekekehien värielementit. Talon matalan osan viherkatto puolestaan tarjoaa miellyttävät näkymät ylempien kerrosten asunnoille”, kuvailee arkkitehti, SAFA Hannu Jaakkola.

Kainuun uuden sairaalan allianssiurakan kehitysvaiheen sopimus on allekirjoitettu

Kainuun keskussairaalan uudisrakentamisen ja perusparannuksen suunnittelua koskeva allianssisopimus allekirjoitettiin keskiviikkona 11.3. Kajaanissa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettava sairaalahanke.

Allianssimallissa suunnittelijat ja urakoitsijat vastaavat hankkeesta yhteisvastuullisesti tilaajan, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän eli Kainuun soten kanssa.

Suunnittelijoina ja projektinjohtoasiantuntijoina allianssissa toimivat Sweco PM, Sweco Talotekniikka, Sweco Architects ja Sweco Rakennetekniikka. Rakennusurakoitsijana toimii Skanska ja talotekniikkaurakoitsijana Caverion Suomi.

Hankkeen johtajan, ylilääkäri Jukka Juvosen mukaan allianssissa on vahvaa kokemusta sairaalarakentamisesta sekä osaamista tämän tyyppisten hankkeiden läpiviennissä. ”Nyt alkava kehitysvaihe on hyvin ratkaiseva hankkeen onnistumiselle. Uskon, että vuoden päästä olemme jo lähellä rakentamisen aloitushetkiä.”

Urakan kehitysvaihe kattaa hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen valmistelun. Toteutusvaiheeseen voidaan edetä tilaajan eli Kainuun soten valtuuston ja kuntien erillisen rakentamispäätöksen jälkeen, kun tekninen toteutussuunnitelma on valmis ja sitova tavoitekustannus on asetettu. Rakentamispäätös voidaan tehdä aikaisintaan kesäkuussa 2016.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto toteaa, että uudistamalla hankkeen yhteydessä toimintamalleja voidaan vaikuttaa myös kustannuskehitykseen. ”Tästä on olemassa hyviä esimerkkejä, kuten juuri uudistettu kotoa suoraan leikkaukseen -yksikkö ”, sanoo Ahopelto. Kainuun sote on arvioinut rakennushankkeen kustannusten olevan 105 miljoonan euron luokkaa. Lisäksi hankkeessa on varattu sairaalalaitteiden uudistamiseen noin 15 miljoonaa euroa.

Allianssi vastaa yhdessä hankkeen mahdollisuuksista ja riskeistä

Allianssissa osapuolet kantavat yhdessä suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät riskit, joten jos esimerkiksi suunnitteluprosessin päätteeksi asetettava tavoitekustannus ylittyisi, tästä vastaavat myös palveluntuottajat. Allianssi on yhteisvastuussa hankkeen lisä- ja muutostöistä ja takuuajan korjauksista, joten toimintamalli ohjaa korkeaan suoritustasoon niin suunnittelussa kuin urakoinnissakin. Toisaalta erinomaisista tuloksista maksettavat palkkiot kannustavat kaikkia osapuolia yhteisesti riskien ehkäisemiseen ja jatkuvaan parantamiseen.

Allianssin käytännön työtä johtava Jari Törnqvist Skanskalta toteaa, että alkava työ on vaativa mutta kiinnostavuudessaan ainutlaatuinen. ”Meille suunnittelijoille ja rakentajille on todella motivoivaa päästä yhteistyöhön sairaalan ammattilaisten kanssa. Myös mahdollisuus olla vaikuttamassa koko rakennusalan kulttuurin muutokseen on jotain aivan erityistä – tavoitteet tilaajan kanssa on asetettu korkealle ja teemme tästä yhdessä menestyksen”, Törnqvist sanoo.

Allianssiurakka rakentuu yhteistoimintaa tukevasta toteutusmallista, sopimuksesta ja yhteisestä organisaatiosta. Allianssiurakassa tilaaja, suunnittelijat ja rakentajat työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen. Allianssimallin käyttäminen vahvistaa ryhmän jäsenten yhteistä osaamista ja näkemystä sekä auttaa valitsemaan ratkaisuja, jotka ovat koko hankkeen parhaaksi sen sijaan, että ne hyödyttäisivät vain yhtä tai muutamaa osapuolta.

”Allianssimallissa osapuolten yhteistyö hankkeen parissa alkaa mahdollisimman aikaisin. Kustannuksiin ja lopputuloksen laatuun pystytään vaikuttamaan eniten juuri hankkeen alussa, ja siksi on olennaista, että tärkeät alkuvaiheen päätökset tehdään yhdessä”, kertoo Törnqvist.

Nykyiset menetelmät mahdollistavat sairaalan henkilöstön ja potilaiden entistä laajemman osallistumisen suunnitteluun, sillä rakennuksen ja palveluiden yksityiskohtia voidaan havainnollistaa jo aikaisessa vaiheessa.

Skanskalla on kokemusta allianssiurakoista erityisesti Yhdysvalloista. Sairaalarakentaminen on samoin yhtiölle tuttua: Suomessa Skanska on toteuttanut sairaalaurakoita 2000-luvulla esimerkiksi Kuopiossa, Hyvinkäällä, Tampereella, Joensuussa ja Helsingissä. Ruotsissa Skanska rakentaa parhaillaan Nya Karolinska -sairaalaa, joka valmistuu vuonna 2017. Nya Karolinskan rakennusurakka on Skanskan historian suurin, ja sen arvo on 14,5 miljardia Ruotsin kruunua. Kaiken kaikkiaan Skanska on toteuttanut kymmenittäin sairaalahankkeita ympäri maailmaa.

Skanska ja Helsingin asuntotuotantotoimisto esisopimukseen 249 asunnon rakentamisesta Mellunkylään

havainnekuva-vuokkiniemi-mellunkyla

Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT rakennuttaa Mellunkylään yhteensä 249 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa. Skanska ja ATT allekirjoittivat tänään esisopimuksen asuntojen rakentamisesta.

Varsinainen urakkasopimus solmitaan arviolta loppuvuodesta 2015, ja rakentaminen käynnistyy alkuvuonna 2016. Asunnot jakautuvat kahteen yhtiöön, Helsingin Asumisoikeus Oy Vienanpuistoon ja Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatuun Kehä I:n tuntumaan.

Rakennettavaan kokonaisuuteen kuuluu kaksi viisikerroksista kerrostaloa, neljä rivitaloa ja kaksi maanalaista pysäköintihallia. Yhteensä rakennusten ala on noin 25 600 bruttoneliömetriä. Kokonaisuus valmistuu kesällä 2018.

”Hanke on merkittävä ATT:lle ja Helsingin kaupungille. Suuren asuntomäärän lisäksi hankkeella mahdollistetaan Mellunkylän alueen uuden pientalokorttelin rakentuminen”, kertoo ATT:n projektipäällikkö Jarkko Liuska.

”ATT:n, Helsingin Kaupunkisuunnittelu- sekä Rakennusvalvontaviraston välisessä yhteistyössä luotiin asemakaavan kehitysvaiheella viitesuunnitelma, jossa saavutettiin laadukkaan kaupunkikuvan ja toimivien asuntopohjien lisäksi kohtuuhintaisuus. Viitesuunnitelman pohjalta ATT järjesti KVR-urakkakilpailun, jonka yhtenä tavoitteena oli saada hankkeelle myös urakoitsijoiden tekninen osaaminen suunnitteluvaiheeseen. KVR-urakkamuodossa korostuu myös yhteistyön merkitys, ja kokenut asuntorakentaja Skanska on ollut toimiva yhteistyökumppani”, Liuska jatkaa.

”Kerrostalot muodostavat yhtenäisen, s:n muotoisesti aaltoilevan, 320 metriä pitkän puhtaaksi muuratun tiilijulkisivun Kontulantielle päin. Asuntojen parvekkeet avautuvat suojaisalle pihalle, jota reunustavat matalat, tiilijulkisivuiset rivitalomassat”, sanoo arkkitehti, SAFA Mari Ille L-Arkkitehdit Oy:stä.

”Tämä hanke on suurin, minkä olemme koskaan ATT:lle pitkän yhteistyömme aikana toteuttaneet. Hankkeen kiinnostavuutta lisäsi yksikkömme strategian mukainen KVR-toteutusmuoto. KVR-urakointi mahdollistaa kaikkien yhteistyökumppaneiden osaamisen hyödyntämisen koko hankkeen hyväksi”, sanoo aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskasta.

Skanska starttasi Aviapoliksen aloituskorttelin rakentamisen Vantaalle

ImageScaler

Helsinki-Vantaan lentoaseman naapurustossa on käynnissä iso myllerrys. Kehäradan Aviapoliksen asema otetaan käyttöön kesällä 2015. Aseman yhteyteen on rakenteilla uusi kaupunkikortteli, johon tulee toimistotalo, hotelli ja muita palveluita.

Skanskalla on käynnissä korttelin ensimmäisen hankkeen, Aviabulevardi -toimistotalon rakennustyöt. Korttelin on tarkoitus olla valmis vuonna 2016 siten, että toimistotalo valmistuu keväällä 2016 ja hotellin on suunniteltu avautuvan syksyllä 2016. Lisäksi alueelle on tulossa liiketiloja, liikennekeskus sekä asuntoja. Liikenne Aviapoliksen asemalla alkaa Kehäradan valmistuttua kesällä 2015.

”Aloitimme yhteistyön Lentoasemakiinteistöjen kanssa aloituskorttelin kehittämiseksi kolme vuotta siten. On hienoa olla nyt käynnistämässä rakentamista. Tämä on lähtölaukaus uudelle ja mielenkiintoiselle alueelle. Kehäradan liikennöinnin myötä saadaan piristysruiske, jonka vaikutukset ulottuvat koko pääkaupunkiseudulle”, sanoo Skanska Oy:n toimialajohtaja Jarkko Muurimäki.

Ensimmäisiä Aviabulevardiin vuonna 2016 muuttavia vuokralaisia ovat logistiikka-alan ohjelmisto- ja järjestelmätoimittaja Trimico Oy sekä suomalainen kaupan, logistiikan ja palvelualan ohjelmistoratkaisuyhtiö Solteq Oyj sekä joustavia toimitiloja tarjoava Regus.

”Tiloista on nyt vuokrattu noin 40 %, ja käynnissä on neuvotteluja useiden yritysten kanssa. Sijainti kiinnostaa, koska saavutettavuus on erinomainen: sisäänkäynti Kehäradan asemalle on samalla tontilla ja lentokenttä vain yhden pysäkin päässä”, sanoo Skanska CDF Oy:n operatiivinen johtaja Antti Nousiainen.

Aviapoliksen aseman ympäristöön on suunnitteilla asuntoja noin 2 000 ihmiselle. Työpaikkoja alueelle syntyy arviolta noin 15 000, mahdollisesti enemmänkin. Aviapoliksen aseman vaikutusalue on laaja ja palvelee myös esimerkiksi Kartanonkosken ja Pakkalan asukkaita. Tuleva junayhteys tekee myös Ilmailumuseon helpommin kävijöiden saavutettavaksi. Alueen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan valmis 10−15 vuoden kuluttua.

http://www.skanska.fi/aviabulevardi

Skanska toteuttaa Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen jatkourakan Espoossa

iso-omena-markkinakatu-lanteen-havainnekuva-high-res

Skanska ja Citycon Oyj ovat allekirjoittaneet sopimuksen Kauppakeskus Ison Omenan laajennusurakasta Espoon Matinkylässä. Tähän urakkaan liittyvät rakennustyöt ovat käynnistyneet, ja ne saadaan päätökseen keväällä 2016.

Laajennusurakassa on kaksi osaa. B-osa on suuruudeltaan noin 16 600 bruttoneliömetriä ja C-osa noin 29 800 bruttoneliömetriä. B-osa on uudisrakennusosa, joka toteutetaan kauppakeskuksen vanhan pihakannen päälle. Rakennuksesta tulee nelikerroksinen, ja siihen kuuluu kauppakeskusta palveleva huoltopiha, ravintola- ja kahvilatiloja, vapaa-ajanpalvelujen tiloja sekä toimistotilaa.

C-osan rakentaminen koostuu suureksi osaksi muutostöistä. Osa olemassa olevan pysäköintitalon rungosta puretaan, ja tilalle toteutetaan kauppakeskuksen C- ja A-osat yhdistävä kauppakäytävä. Lisäksi alueella tehdään liiketilamuutoksia. Citycon rakennuttaa parhaillaan Isoon Omenaan myös laajennusosa A:ta. Sen työt ovat edenneet harjakorkeuteen.

”Hankkeessa hyödynnetään laajasti tietomallintamista muun muassa töiden suunnittelussa ja vaiheistuksessa sekä aikataulujen visualisoinnissa. Työmaalla toimii myös tietomallintamiseen erikoistunut insinööri. Meillä on erittäin hyvää kokemusta tietomallin käyttämisestä vastaavissa hankkeissa, esimerkiksi Kauppakeskus Puuvillassa Porissa, ja vastaava työ jatkuu nyt Isossa Omenassa”, kertoo tulosyksikön johtaja Urmas Soots Skanskasta.

Tietomallintaminen on tapa kuvata rakennusta ja sen suunnitelmia 3D-muodossa. Rakennuksen tietomalliin voidaan liittää paljon yksityiskohtaista tietoa eri rakennusosista, ja sen avulla myös parannetaan suunnittelun laatua ja vähennetään virheiden mahdollisuutta.

Skanska on viime vuosina toteuttanut useita merkittäviä kauppakeskushankkeita: Kauppakeskus Puuvillan lisäksi Kauppakeskus Kaaren Helsingin Kannelmäessä ja Martintorin kauppakeskuksen Vantaan Martinlaaksossa. Rakenteilla on lisäksi IsonKristiinan kauppakeskuksen uudistus ja laajennus Lappeenrannan keskustassa. IsonKristiinan hankkeessa ovat sijoittajina Citycon ja Ilmarinen tasaosuuksin.

Skanska rakentaa Suomen Laatuasunnoille 87 kotia Tampereen Härmälänrantaan

Skanska ja Suomen Laatuasunnot Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen 87 asunnon rakentamisesta Tampereen Härmälänrantaan perustuen Skanskan suunnitelmiin.

Asuntojen rakentaminen käynnistyy maaliskuun 2015 aikana, ja hankkeen arvioitu valmistumisaika on huhtikuussa 2016.

Uusi As. Oy Tampereen Härmälänrannan Vihuri -niminen yhtiö tulee kortteliin, joka yhdistää jatkumoksi Härmälänrannan parhaillaan rakenteilla olevan rantakorttelin ja jo miltei valmiin eteläisen korttelin. Talo rakennetaan Valmetinkadun itäpuolelle, rakenteilla olevan As. Oy Härmälänrannan Tuulen naapuritontille.

Yhteensä Vihurin bruttoala on noin 5 680 kerrosneliömetriä ja asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä kolmen huoneen perheasuntoihin. Keskipinta-alaltaan asunnot ovat noin 46 neliömetriä.

Parhaillaan Härmälänrannassa on rakenteilla myös As. Oy Härmälänrannan Lentolaituri, joka valmistuu keväällä 2015.

Härmälänranta sijaitsee Pyhäjärven etelärannalla noin viiden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alueen suunnittelu alkoi vuonna 2006, ja tähän mennessä on valmistunut jo noin 500 uutta kotia. Härmälänranta elää asukkaidensa myötä ja kehittyy vähitellen kaupunginosaksi, jossa on useita lähipalveluita sekä tamperelaisille että pirkkalalaisille. Alueen valmistuttua siellä on noin 4 500 asukasta.

Skanskan Postimestari oli vuoden 2014 turvallisin talonrakennustyömaa Suomessa

Skanskan toteuttama As. Oy Jyväskylän Postimestari -niminen kerrostalohanke oli vuoden 2014 turvallisin talonrakennustyömaa. Hanke voitti valtakunnallisen ”Turvallisuus alkaa minusta” -loppukilpailun 99,4 pisteellä sadasta.

”Työmaan ennakkosuunnittelussa kiinnitettiin huomiota työturvallisuuden lisäksi erityisesti työmaan siisteyteen ja järjestykseen. Kaikkien hankkeen osapuolten sitoutuminen näiden yhteisten tavoitteiden noudattamiseen näkyi työmaalla hyvänä työilmapiirinä ja yhteishenkenä sekä toimivuutena ja viihtyisyytenä. Näillä on aivan keskeinen rooli työmaan turvallisuuskulttuurin luomisessa”, kertoo Postimestarin työpäällikkö Raimo Jääskeläinen Skanskasta.

”Postimestarin työmaata voidaan pitää kaikella tapaa esimerkillisenä. Tinkimätön, määrätietoinen ja toimintajärjestelmämme mukainen toiminta näkyi koko rakentamisen ajan”, toteaa Skanska Talonrakennuksen Keski-Suomen yksikön työsuojelupäällikkö Jukka-Pekka Päivinen.

Kahdeksankerroksinen Postimestari valmistui loppuvuodesta 2014. Jyväskylän Savelan alueelle rakennetussa talossa on 47 asuntoa. Skanska on ollut toteuttamassa Savelan asuinaluetta vuodesta 2010.

Työmaita arvioitiin kolmella eri mittarilla

Kilpailuun osallistuneiden työmaiden arvioinnista vastasivat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen tarkastajat. Kilpailuaika oli 1.7.2013–31.12.2014.

Nyt päättyneessä kisassa työmaiden työturvallisuutta arvioitiin kolmella eri tavalla. Suurin merkitys oli työmaan turvallisuustasoa mittaavalla TR-mittauksella. Siinä kierretään työmaalla ja tehdään oikein-väärin -havaintoja työmaan eri turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Sijoitukseen kilpailussa vaikutti myös kaikkien työmaalla työskentelevien työtapaturmien määrä sekä yrityksen turvallisuustoiminnan ja rakennuttajavelvoitteiden hoidon taso. Yrityksen turvallisuustoiminnan tasoa selvitettiin kilpailussa myös yritysjohdolle suunnatulla nettikyselyllä.

Skanskan Keski-Suomen yksikkö on kunnostautunut turvallisuudessa

Skanskan Keski-Suomen yksikkö on menestynyt samassa työturvallisuuskilpailussa aikaisemminkin: Vuonna 2012 se voitti jaetun valtakunnallisen ykkössijan As. Oy Jyväskylän Ankkuri -hankkeellaan. Lisäksi yksikkö on voittanut useita alueellisia työturvallisuuskilpailuja, esimerkiksi vuosina 2014 ja 2013 Keski-Suomen alueellisen työturvallisuuskilpailun yrityssarjan.

Talonrakennustyömaiden sarjan lisäksi Skanska on menestynyt tasaiseen tahtiin myös ”Turvallisuus alkaa minusta” -työturvallisuuskilpailun muissa sarjoissa.

Vuonna 2016 kisataan jälleen valtakunnallisesti

Seuraava talonrakennusalan valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu järjestetään vuonna 2016. Kilpailun toteuttavat edellisen vuoden tapaan yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriö, Aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueet, Talonrakennusteollisuus ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Infra ry, Rakennusliitto ry, Ammattiliitto Pro ja Työturvallisuuskeskus.

Rakennusteollisuus RT käynnisti vuonna 2010 Nolla tapaturmaa 2020 -hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää tapaturmien määrää 30 prosentilla joka vuosi ja saada työtapaturmat minimiin vuoteen 2020 mennessä. Työturvallisuuskilpailut auttavat osaltaan korostamaan tavoitteen tärkeyttä.