Author: kerttuvali

Helsingin kaupunki rakennuttaa Viikkiin monipuoliseen käyttöön soveltuvan nuorisotalon, joka vastaa alueen kasvavan nuorisomäärän tarpeisiin. Rakentaminen aloitetaan keväällä 2015.

Viikin kirkon viereen nouseva, yksikerroksinen nuorisotalo tulee olemaan kooltaan 600 neliötä. Tavoitteena on luoda nuorisotoiminnalle muuntautumiskykyinen tila sekä mahdollistaa talon monipuolinen käyttö myös tulevaisuudessa. Uuden nuorisotalon rakentaminen on tarpeen, sillä nykyiset tilat ovat riittämättömät lähialueiden nuorten lukumäärään nähden.

”Viikin alueella asuu nyt noin 1700 10–17-vuotiasta, ja määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 800 nuorella. Alueella on selvä tarve nykyistä suuremmille tiloille. Uusissa tiloissa on mahdollista lisätä musiikki- ja liikuntatoimintaa, jota alueen nuoret ja vanhemmat ovat toivoneet”, Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo.

Viikin lähipalvelukeskuksessa toimii tällä hetkellä väliaikainen nuorisotalo. Suurimmaksi ongelmaksi väliaikaisessa nuorisotalossa on koettu oman salitilan puute, mikä on vaikeuttanut esimerkiksi liikunnan ja musiikin harrastamista.

Uudisrakennuksen yleisötilat tulevat koostumaan avoimesta aula- ja kahvilatilasta, josta käydään monitoimisaliin. Salissa voi muun muassa harrastaa liikuntaa sekä järjestää tapahtumia, kuten bändi-iltoja, teatteria ja diskoja. Ryhmätoimintaa varten rakennetaan helposti muuntautuvia pienryhmätiloja.

Hankkeen budjettia nostettiin

Uuden nuorisotalon hankesuunnitelma hyväksyttiin jo loppuvuodesta 2013, mutta saadut tarjoukset ylittivät hankkeelle asetetun enimmäishinnan. Neu­vot­te­lu­jen jäl­keen tar­jous­hin­taa saa­tiin las­ke­maan noin 180 000 eu­rol­la, mut­ta li­sä­ra­hoi­tuk­sel­le jäi edelleen tar­vet­ta. Kiinteistölautakunta päätti korottaa rakennushankkeen budjettia 2,5 miljoonasta eurosta 2,7 miljoonaan euroon kokouksessaan 18. joulukuuta. Myös nuorisolautakunta hyväksyi uuden hankehinnan sekä tulevat vuokrakustannukset.

Hankkeen tilaaja on kiinteistövirasto, ja rakennuttajakonsulttina toimii Rapcon Oy. Kiinteistöviraston Tilakeskus vastaa hankkeen toteuttamisesta sekä rakennuksen ylläpidosta. Kiinteistövirasto vuokraa tilat nuorisoasiankeskukselle.

Työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiöillä on jatkossa mahdollisuus rakennuttaa asuntoja velkarahalla. Tavoitteena on lisätä vuokra-asuntotuotantoa. Luotonottomahdollisuus on käytettävissä kolme vuotta.

Käytännössä työeläkeyhtiön on perustettava asunto-osakeyhtiömuotoinen tytäryhtiö vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Tytäryhtiö voi käyttää vierasta pääomaa eli ottaa velkaa asuntojen rakentamiseen. Velkaa saa ottaa korkeintaan 50 prosenttia asuntosijoituksen arvosta. Velkaosuuden ylärajalla rajataan sijoituksen riskiä.

Työeläkeyhtiöiden sijoituspäätökset riippuvat edelleen niiden omista sijoitusstrategioista. Velanottomahdollisuuden arvioidaan kuitenkin lisäävän vuokra-asuntotuotannon houkuttelevuutta sijoituskohteena. Vuokra-asuntotuotannon määrän kasvua seurataan lain voimassaoloaikana ja sen jälkeen.

Nykylain mukaan vakuutusyhtiöt eivät voi ottaa luottoa kuin muutamissa laissa määritellyissä poikkeustilanteissa. Sama koskee vakuutusyhtiöiden tytäryhtiöitä.

Tasavallan presidentti vahvisti lain tiistaina 30. joulukuuta, ja se tulee voimaan 1.1.2015.

Laki on voimassa vuoden 2017 loppuun. Lakia kuitenkin sovelletaan sen voimassaoloaikana perustettuihin työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöihin vuoden 2032 loppuun, jotta pitkäaikaiset luotot ovat mahdollisia.

Helsingin Vihreät vaativat 29.12.2014 julkaistussa tiedotteessaan jälleen kävelykatukokeilun toteuttamista Helsingin ydinkeskustassa. Helsingin kaupunginvaltuusto torjui vastaavan aloitteen viime syksynä. Helsingin seudun kauppakamarin mielestä Helsingin kävelykeskustan laajentamista ja ydinkeskustan liikenteellistä saavutettavuutta tulee suunnitella yhtenä kokonaisuutena.

”Kevyin perustein ja järjestelyin pikaisesti toteutettu kävelykatukokeilu olisi merkittävä riski Helsingin niemen liikenteen toimivuudelle ja ydinkeskustassa sijaitseville yrityksille. Näinä taloudellisesti haastavina aikoina on vältettävä kaikkia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä heikentäviä toimenpiteitä. Helsingin kantakaupunki on koko maan yritystoiminnan ja turismin tärkein keskittymä, jota tulee kehittää kokonaisvaltaisesti ja harkitusti – ei palapelimäisinä kokeiluina”, sanoo maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.

Helsingin ydinkeskustan saavutettavuus ja kilpailukyky turvattava

Elinkeinoelämän näkökulmasta Helsingin kävelykeskustan laajentamiseen liittyy sekä mahdollisuuksia että huomattavia riskejä. Liikenne on oleellinen osa yritysten toimintaa ja jokapäiväistä arkea – myös ydinkeskustassa. Yritykset hakeutuvat alueille, joiden saavutettavuus on hyvä. Joukko-, tavara- ja henkilöautoliikenne ovat kaikki välttämättömiä saavutettavuuden varmistavia liikennemuotoja.

”Helsingin kävelykeskustan kaupunkirakenteellinen ja liikenteellinen yleissuunnitelma on valmisteilla kaupunkisuunnitteluvirastossa. On hyvä, että asiaa tarkastellaan kiihkottomasti ja kokonaisvaltaisesti, kaikki vaikutukset huomioon ottaen. Kävelykeskusta-alueen suunnittelu ja toteuttaminen tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten ja kiinteistöomistajien kanssa, ydinkeskustan kilpailukyky ja saavutettavuus turvaten”, Pasuri vaatii.