Author: kerttuvali

NCC ja VR Group kehittävät Joensuun asema-aluetta yhdessä

NCC on sopinut VR Groupin kanssa yhteistyöstä VR:n Joensuun asema-alueen kehittämiseksi.

NCC tutkii yhteistyössä VR:n ja Joensuun kaupungin kanssa myös alueen muiden tontinomistajien kiinnostusta osallistua mahdolliseen kaavayhteistyöhön. Lisäksi NCC selvittää kaupalliset edellytykset hankkeen toteutumiselle.

Alue kuuluu Joensuun kaupungin Symmetrinen kaupunki -hankkeen ydinalueeseen ja on siten yksi kaupungin tärkeimmistä kehityskohteista. Hankkeen myötä Joensuu ottaa merkittävän kehitysharppauksen käynnistämällä Pielisjoen itäpuolella olevan alueen laajamittaisen kehittämisen. Alue tunnetaan Nikolain torina, ja sinne on tarkoitus sijoittaa toimisto-, asumis- ja liiketiloja sekä niitä palvelevat pysäköintitilat.

Alueella sijaitsee myös matkakeskus, jonka tilojen uudistamista ja yhdistämistä VR:n tilojen kanssa tutkitaan samalla. Kaavoituksen yhteydessä huomioidaan myös VR:n rata-alueen tulevat muutostarpeet kuten kulku asemalaitureille.

Koivukoski rakentaa IKEAn Jyväskylään

cf47c8af-868a-4898-b0d2-7ea060db9018-main_image

Rakennusliike Koivukoski Oy rakentaa Jyväskylän Seppälään n. 4900 m2:n liikekiinteistön, johon sijoittuu myös Suomen ensimmäinen IKEA-lähipiste.

Päätoimija-konserniin kuuluva Rakennusliike Koivukoski Oy aloitti 2014 rakentamaan Jyväskylän Seppälän Vasarakadulle n. 4900 m2:n liikekiinteistöä. Valmista on kesään 2015 mennessä. Jyväskylään ketjuaan laajentavan Puuilon lisäksi kiinteistöön sijoittuu IKEA ja 1-2 muuta toimijaa.

IKEA on tänään julkaissut oman osuutensa toimitiloista: kiinteistöön tulee n. 1500-neliöinen lähipiste, joka yhdistää kompaktiin muotoon nettikaupan ja tilausten noutopisteen, valikoiman sisustustuotteita ja pienimuotoisen huonekalunäyttelyn sekä joukon palveluita mukaan lukien keittiöiden suunnittelupalvelun. IKEA-lähipiste on jo maailmalla tuttu konsepti – Suomen ensimmäinen sijoittuu Jyväskylään.

”Tämä on meille mielenkiintoinen ja merkittävä hanke. Olemme ylpeitä, että voimme olla mukana Seppälän alueen palveluiden kehittämisessä”, kertoo toimitusjohtaja Tomi Koivukoski.

Caverionille jatkosopimus Pietarin matkustajasataman teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta

Caverion on tehnyt jatkosopimuksen Pietarin matkustajasataman Morskoi Fasadin teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta. Sopimus kattaa suurimman osan sataman kiinteistöteknisistä järjestelmistä, muun muassa lämmitys-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto-, ilmastointi-, jäähdytys-, sähkö- ja automaatiojärjestelmät.  Lisäksi Caverion vastaa sataman siirrettävien veden- ja jätevedenkäsittelyjärjestelmien samoin kuin risteilyalusten ramppien ja kävelysiltojen kunnossapidosta. Uusi, kolmivuotinen sopimus astui voimaan 1.2.2015, ja sen arvo on noin 1,9 miljoonaa euroa (141 miljoonaa ruplaa).

Matkustajasatamassa on neljä matkustajaterminaalia ja seitsemän laituripaikkaa risteilyaluksille, joten kyseessä on Itämeren alueen suurin matkustajasatama. Satama toimii kellon ympäri läpi vuoden, ja sillä on oma, paikan päällä oleva tekninen henkilöstönsä. Sopimus työllistää yhteensä 35 henkilöä Caverionilta.

Caverionin ja Morskoi Fasadin yhteistyö alkoi jo vuonna 2011, ja tämä on jo toinen jatkosopimus asiakkaan kanssa.

 ”Sopimus osoittaa, että Caverion nähdään luotettavana kumppanina Venäjän julkiselle sektorille. Olemme erittäin tyytyväisiä, että aikaisemmin asiakkaan kanssa solmittu sopimus sai nyt jatkoa”, toteaa Caverion Pietarin liiketoiminnasta vastaava johtaja Seppo Hakala.

Uudenmaan työturvallisuuskilpailussa palkittiin vuonna 2014 menestyneet yritykset ja työmaat

Uudenmaan alueen Turvallisesti 2000-luvulla -työturvallisuuskilpailun vuoden 2014 parhaat yritykset, rakennuttajat ja työmaat palkittiin 24.2.2015 Helsingissä.

Isojen talonrakennusyritysten sarjan voitti NCC Rakennus Oy, toiseksi tuli Rakennusosakeyhtiö Hartela ja kolmanneksi YIT Rakennus Oy. Pienten yritysten sarjan voitti Rakennuspetäjä Oy, toiseksi tuli T2H Rakennus Oy ja kolmanneksi Pohjola Rakennus Oy Uusimaa.  Infra-alan yritysten sarjan voitti YIT Rakennus Oy Infrapalvelut, toiseksi SRV Infra Oy ja kolmanneksi VR Track Oy.

Talonrakennuskohteiden rakennuttajista kunniakirjalla palkittiin Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy, joka toimi Aalto-yliopiston peruskorjauksen vaiheen 4, U-osaston rakennuttajana. Samassa kohteessa turvallisuuskoordinaattorina toiminut ISS Proko Oy:n edustaja palkittiin myös kunniakirjalla.  Infrakohteiden rakennuttajana palkittiin Helsingin Seudun ympäristöpalvelut – kuntayhtymä, joka toimi Länsi-Espoon runkovesijohtotyömaan Ravitien osuuden rakennuttajana. Kunniakirjojen perusteena oli hyvä yhteistyö rakennuttajan ja päätoteuttajan välillä työturvallisuusasioiden hoidon osalta.

Arviointikohteina vuoden 2014 kilpailussa olivat työmaiden turvallisuuden taso TR- ja MVR- mittareilla mitattuna ja yrityksessä sattuneiden työtapaturmien kokonaismäärä sekä työergonomia. Turvallisuustason mittaukset ja tarvittavat selvitykset tekivät aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tarkastajat.

Remonttikohde osoittautui turvallisimmaksi työmaaksi

Isojen talonrakennusyritysten kolme parasta palkittua työmaata olivat kaikki NCC Rakennus Oy:n toteuttamia kohteita. Paras näistä oli Aalto-yliopiston peruskorjauksen vaihe 4, U-osasto, toiseksi tuli As Oy Kirkkonummen Kaaripiha ja kolmanneksi As Oy Helsingin Juusteni.

Pienten talonrakennusyritysten sarjan voitti Rakennuttajatoimisto HTJ:n kohde Oy Schenker East Ab / Viinikkalan Maaliikennekeskus, toiseksi tuli Rakennustoimisto Nousiaisen kohde Fazer Makeiset Oy, Suklaan vastaanottokeskus ja kolmanneksi T2H Rakennus Oy:n As Oy Vantaan Harald.

Infra-alan työmaista ensimmäiselle sijalle sijoittui kaksi työmaata. Nämä olivat Graniittikeskus Kallio Oy:n toteuttama Piispanpihan perusparannus ja Hentebynkadun rakentaminen sekä YIT Rakennus Oy Infrapalveluiden toteuttama Hyvinkään urheilukentän perusparannus.

Toiseksi sijoittui niin ikään YIT Rakennus Oy Infrapalvelut kohteellaan Koirasaarentien länsiosan, Hopealaakson alueen ja Borgströmin mäen rakentaminen. Kolmanneksi ylsi E.M. Pekkinen Oy:n kohde Länsi-Espoon runkovesijohto, Ravitien urakointi.

Talonrakennusyritysten sarjassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston luovuttaman kiertopalkinnon sai Rakennusosakeyhtiö Hartela. Infra-alan yritysten sarjassa kiertopalkinnon vastaanotti YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Kiertopalkinnon saa yritys, jonka työmailla mitatut turvallisuuden tasoa ilmaisevat TR- tai MVR-indeksien tulokset ovat keskimääräisesti korkeimmat.

Kilpailussa saivat lisäksi kunniamaininnan työturvallisuusasiansa moitteettomasta hoidosta neljä talonrakennusalan ja yksi infra-alan aliurakoitsija. Talopuolella kunniamaininnan saivat AL-Katot Oy, Laurin Putkityö Oy, Novart Oy ja VIP-Sähkö Oy. Aliurakoitsijoita ei asetettu paremmuusjärjestykseen. Infra-alan aliurakoitsijoista kunniamaininnan sai Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy.

Työturvallisuuskilpailun järjestivät Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri, Infra ry, Rakennusliitto, Ammattiliitto PRO, Etelä-Suomen aluehallintovirasto/työsuojelun vastuualue, Työturvallisuuskeskus ja RAKLI ry.

Työmaatarkastuksia ja -mittauksia tekivät Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tarkastajat.  Rakennustyömaan työturvallisuuden tason mittaus TR-mittarilla tapahtuu kiertämällä työmaalla ja merkitsemällä oikein / väärin havainnot. Havaintokohteita voi olla yli 100 yhdellä työmaakierroksella. TR-taso on suhteellinen luku, jossa oikein-havaintoja verrataan kaikkiin havaintoihin (oikein + väärin –havainnot).

Caverion toimittaa 13 miljoonan euron arvosta kiinteistötekniikkaa Volkswagenin hyötyautotehtaaseen Puolassa

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

Caverion on sopinut ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien asentamisesta Volkswagenin uuteen hyötyautotehtaaseen Puolan Wrzésniassa. Tilauksen arvo on noin 13 miljoonaa euroa ja se kattaa järjestelmien suunnittelun ja hankekehityksen sekä projektin toteutuksen useassa rakennuksessa, muun muassa kokoonpanohallissa ja toimistotiloissa. Työt kohteessa alkavat maaliskuussa 2015 ja niiden on määrä valmistua vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä.

Uudessa tehtaassa kootaan Volkswagen Crafter -hyötyauton seuraajamallia. Noin 78 000 neliön halliin asennetaan tehokkaat ilmanvaihtolaitteet, jotka muun muassa huolehtivat hitsaussavujen tehokkaasta poistosta. Lämmöntalteenottojärjestelmät ja IE3-hyötysuhdeluokan vaatimukset täyttävät laitteet varmistavat asiakkaan edellyttämän korkean energiatehokkuustason.

”Olemme olleet mukana toteuttamassa vastaavanlaisia projekteja Volkswagenin Poznańin tehtaalla ja olemme innoissamme, että asiakas luottaa osaamiseemme tälläkin kertaa”, kertoo Caverionin liiketoiminnasta Saksan Dresdenissä vastaava Frieder Cyzborra.

Kaupin kampusalueen kaavasta 9,8 miljoonan euron maankäyttömaksu

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on hyväksynyt maankäyttösopimuksen Tays Keskussairaalaa ympäröivän Kaupin kampuksen kaavan toteuttamiseksi. Sopimuksessa on sovittu Tampereen kaupungin kanssa maa-alueiden vaihdosta, yleisten alueiden rakentamis-, hoito- ja kunnossapitovastuista sekä keskinäisten rasitteiden muodostuksesta.

Sopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri maksaa kaupungille rahana 9,8 miljoonaa euroa infrastruktuurin, kuten katujen, kevyenliikenteenväylien ja hulevesijärjestelmän rakentamisesta. Maksu maksetaan kaupungille noin miljoonan euron erissä kymmenen vuoden aikana. Korvaus sidotaan elinkustannusindeksiin.

Maankäyttösopimuksen mukaan yleiset alueet siirtyvät kaupungin omistukseen ja sairaanhoitopiirin korttelialueille kuuluvat osat siirtyvät kuntayhtymän omistukseen. Sopimuksen mukaan kaupungilla on myös oikeus toteuttaa raitiotie ja raitiotietä palvelevat rakenteet, kuten pysäkit. Kaupin kampuksen osuus raitiotien rakentamiskustannuksista on arvioitu aikanaan olevan 13,2 miljoonaa.

Sairaanhoitopiirin 9,8 miljoonan maankäyttömaksua ei ole sisällytetty tämän vuoden taloussuunnitelmaan. Valtuustolle valmistellaan maankäyttömaksun vuoksi talousarvion 2015 tarkistusesitys. Tampereen kaupunki käsittelee kaavaa 8311 maaliskuun lopulla 2015. Maankäyttösopimus on allekirjoitettava ennen kaava-asian käsittelyä kaupunginvaltuustossa.

Sairaanhoitopiirin hallitus esittää 9.3. kokoontuvalle valtuustolle, että valtuusto päättää merkitä tiedoksi maankäyttösopimuksen ja siihen liittyvän yhdyskuntarakentamisen aikataulun sekä maa-alueiden vaihtokirjan. Valtuuston ylimääräisen kokouksen yhteydessä pidetään myös infotilaisuus sairaanhoitopiirin ajankohtaisista asioista sekä strategiaa valmisteleva seminaari.

Maastorakentajille merkittävä silta- ja kadunrakennusurakka Oulusta

smr-oulu-allekirjoitus

Kuvassa rakennuttajainsinööri Vilho Vanhatalo, kaupungininsinööri Pasi Heikkilä ja rakennuttajapäällikkö Ari Haapalainen Oulun kaupungilta sekä aluejohtaja Antti Nissinen Suomen Maastorakentajista urakkasopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa 20.2.2015. Kuva: Oulun kaupunki

Andament Groupiin kuuluva Suomen Maastorakentajat Oy on saanut jälleen mittavan erikoisrakentamista vaativan urakan, kun yritys voitti Oulussa Poikkimaantien vesistösiltaa sekä katu- ja tiejärjestelyjä koskevan tarjouskilpailun.

Suurin yksittäinen kohde on 260 metriä pitkän Oulujoen ylittävän vesistösillan rakentaminen. Sen lisäksi Maastorakentajat rakentaa kuusi pienempää kevyelle liikenteelle tarkoitettua alikulkusiltaa.

Urakka käsittää myös kahden kiertoliittymän rakentamisen sekä katurakentamista yli kahden kilometrin ja kevyen liikenteen väylän rakentamista noin kolmen kilometrin pituudelta. Oulun kaupungin tilaaman urakan arvo on yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.

Työt alkavat maaliskuussa 2015 ja urakka-aika jatkuu kesäkuuhun 2017 saakka. Suomen Maastorakentajien aluejohtajanAntti Nissisen mukaan tavoitteena on, että urakoitavat alueet ovat avattuina liikenteelle jo lokakuussa 2016.

– Tällaisina aikoina kun kilpailu töistä on kova, kaksivuotinen urakka on hyvä saavutus ja osoitus Maastorakentajien kilpailukyvystä, joka perustuu erityisesti vahvaan erikoisrakentamisen osaamiseen, Nissinen jatkaa.

Asuntorakentajien odotukset entistä varovaisemmat

Vaimea kuluttajakysyntä pitää asuntorakentamisen hiljaisena tänäkin vuonna. Rakennusteollisuus RT:n helmikuisen asuntotuotantokyselyn mukaan vuokra-asuntojen urakointi yksityisille sijoittajille on noussut entistäkin suurempaan rooliin.

Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajat aloittivat viime vuonna yhteensä vajaan 9 200 rivi- ja kerrostaloasunnon rakennustyöt. Näistä 5 640 oli rakennusyhtiöiden omaa perustajaurakointia ja loput 3 515 vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, jotka tehtiin niin sanottuina neuvottelu-urakoina.

Aloitusmäärä toteutui selvästi viime vuoden alun arvioita pienempänä ja jäi vielä runsaat 1 200 asuntoa siitä mitä syyskuussa ennakoitiin.

”Silmiinpistävää kyselyssä on, että markkinaehtoisen vuokra-asuntotuotannon osuus on noussut lähes 40 prosenttiin aloituksista ja sen ennakoidaan jopa kasvavan tänä vuonna. Koska asuntorahastot ostavat myös osan omaperusteisesta tuotannosta, rahastoille menee käytännössä puolet uusista asunnoista”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa.

Sijoittajien mielenkiinto asuntoihin on ollut jo pari viime vuotta korkealla vaihtoehtoisten sijoituskohteiden matalien tuottojen vuoksi.

Kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat käynnistävänsä tänä vuonna 10 400 asunnon rakentamisen. Se on lähes 1 500 asuntoa vähemmän kuin viime helmikuussa ennakoitiin vuodeksi 2014. Heikentynyt suhdannekuva on siten madaltanut yritysten odotuksia entisestään. Luvut ovat arvioita ja markkinatilanteen muutokset vuoden kuluessa heittelevät Pakarisen mukaan toteutumaa usein suurestikin.

Asuntoja oli myynnissä vuodenvaihteessa yhteensä 5 155 kappaletta, joista valmistuneiden osuus oli 1 751. Tämä on 34 prosenttia myynnissä olevien määrästä. Myynnissä olevien asuntojen määrä on laskenut noin tuhannella asunnolla syyskuun tilanteesta.

”Vaikka sijoittavat ovat täyttäneet asuntomarkkinoille syntynyttä tyhjiötä, uusia asuntoja rakennetaan tarpeeseen nähden liian vähän. Tarjonta reagoi liian hitaasti kasvukeskuksissa kasvavaan kysyntään. Valtion tulee asuntopolitiikalla vastata kaupungistumiskehitykseen ja tehdä myös kuntien kanssa nykyistä enemmän yhteispeliä maapolitiikassa”, Sami Pakarinen sanoo.

Rakennusteollisuus toteuttaa asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Kysely kattaa Talonrakennusteollisuuden jäsenyritysten omaperusteisen asuntotuotannon sekä yksityisille rakennuttajille urakoidut vapaarahoitteiset vuokra-asunnot.

Kaikkiaan Suomessa aloitettiin viime vuonna noin 24 500 asunnon rakentaminen, ja määrä pysynee samalla tasolla tänä vuonna. Luvussa on mukana myös omakotitalot, valtion tukema vuokra-asuntotuotanto sekä muiden kuin RT:n jäsenyritysten vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto.

SATOlle lähes 400 uutta vuokra-asuntoa rakenteille

sato1

Asuntosijoitusyhtiö SATO teki päätökset vuoden 2014 lopussa ja kuluvan vuoden alussa lähes 400 uuden vuokra-asunnon aloituksista. Rakenteille lähtevistä kodeista pääosa sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Liiketoimintajohtaja Tuula Entelä SATOsta:

– Strategisena tavoitteenamme on kasvattaa SATOn asunto-omaisuuden arvo neljään miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.  Tavoitteen saavuttamiseksi investoimme noin 200 miljoonaa euroa vuosittain.

sato2

 

sato3

– Vuokra-asuntojen tarve on suurinta pääkaupunkiseudulla, jossa myös arvonnousuodotukset ovat parhaat. Vuodenvaihteessa aloitetut kohteet sijaitsevat mm. Helsingissä Jätkäsaaressa, Espoossa Saunalahdessa ja Vantaalla Rajakylässä. Myös ensimmäinen kohteemme uuteen kehittyvään Vantaan Keimolanmäen kaupunginosaan on käynnistetty ja Helsingin Etu-Töölöön nousevat korkeatasoiset viiden tähden SATO VuokraKodit.

– SATOlla on lisäksi suunnitteilla investointeja esimerkiksi Espoon Perkkaan alueelle ja energiatehokas talo Espoon Soukkaan.

2000-luvulla SATO on ollut suurin asuntoinvestoija Suomessa. Olemme hankkineet noin 13 500 vuokra-asuntoa arvoltaan yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Hankinnat on tehty ostamalla asuntoja vanhasta asuntokannasta ja tuottamalla satoja uusia asuntoja vuosittain. 2000-luvulla toteutettujen hankintojen avulla on pystytty tarjoamaan koti noin 25 000 asukkaalle.

Valtio tukee kulttuuritilojen peruskorjaamista ja rakentamista 5,4 miljoonalla eurolla

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tukea kulttuuritilojen perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin tälle vuodelle yhteensä 5 430 000 euroa.

Avustusta myönnettiin 17 hankkeelle veikkausvoittovaroista taiteen tukemiseen osoitetuista määrärahoista.

Suurimpia avustuksen saajia ja kohteita ovat Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus (1 450 000), Lapinlahden taidemuseon peruskorjaus ja laajennus (900 000), Tampere-talon muutostyö (600 000 ) ja Porin teatteritalon peruskorjaus (500 000).

Valtionavustukset on tarkoitettu kuntien kulttuuritoimintalain mukaisien kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, valtionosuutta saavien museoiden, teattereiden ja orkestereiden tilojen sekä muiden valtakunnallisesti merkittävien kulttuuritilojen perustamis- ja peruskorjaushankkeisiin.

Määrärahaa haki yhteensä 27 hanketta noin 34,2 miljoonan euron arvosta.