RAKENNUSPARKKI

Siltojen korjaustyöt on aloitettu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tiestöllä. Korjausohjelmaan kuuluu 11 siltaa. Työt suoritetaan pääosin toukokuun ja lokakuun välisenä aikana ja niistä aiheutuu tienkäyttäjille jonkin verran haittaa.

Kiutakönkään silta, mt 8693, Kuusamo
Silta ylittää Oulankajoen. Korjaustyöt käsittävät kansilaatan korjauksen, sillan kaiteiden ja pengerkaiteiden uusimisen sekä päällysteen korjaamisen. Kansirakenteen korjaustyö tehdään puoli kantta kerrallaan sillalla kulkevan ajoneuvoliikenteen takia. Korjaustyön aikana liikenteen käytössä on yksi 3 m levyinen kaista kerrallaan. Työt on aloitettu toukokuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Taivalvaaran alikulkukäytävä, vt 20, Taivalkoski
Siltaa levennetään ja alikulkukäytävän kuivatusta parannetaan. Korjaustöiden aikana on liikenteen käytössä yksi ajokaista molempiin suuntiin. Työmaan kohdalla oleva linja-autopysäkki siirretään työn ajaksi Talonpojantielle. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Romppaisensalmen silta, yhdystie 8400, Taivalkoski
Sillan kansilankutus uusitaan ja sillan kantavia rakenteita vahvennetaan. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat elokuun loppuun mennessä. Silta on suljettuna yöaikaan viikoilla 29 – 30 (klo 16.00 – 8.00) kansilankutuksen uusimisen aikana. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Iijoen silta I, vt. 20, Taivalkoski
Sillan pintarakenteet ja reunapalkit uusitaan sekä sillan alusrakenteille tehdään korjaustoimenpiteitä. Korjaustyön aikana on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Särkiluoman silta, vt 5, Kuusamo
Sillan peruskorjaus sisältää reunapalkkien ja kaiteiden uusimisen. Korjaustyön aikana on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Sirkkapuron silta, mt 19007, Vaala
Sillan peruskorjaus sisältää reunapalkkien ja kaiteiden uusimisen. Korjaustyön aikana on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.

Keihäskosken silta, mt. 18534, Siikalatva
Sillan peruskorjaus sisältää pintarakenteiden, reunapalkin ja kaiteiden uusimisen. Korjaustyön ajan on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Vaalankurkun silta, mt 800, Vaala
Sillan korjaustyöt on aloitettu vuonna 2015. Viime vuonna tehtiin toinen ajokaista ja nyt tehdään toinen. Sillan korjaustyöt käsittävät pintarakenteiden ja reunapalkkien uusimisen sekä sillan alusrakenteiden korjaustoimenpiteitä. Siltatyömaa vaikuttaa päivittäiseen liikenteeseen. Käytössä on yksi ajokaista ja ajoneuvoliikennettä ohjataan liikennevaloin.  Kevyen liikenteen kulku järjestetään koko urakan ajan erotetulla kevyen liikenteen kaistalla. Työt on aloitettu maaliskuussa ja valmistuvat elokuussa 2016.
Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Olhavanjoen silta, vt 4, Ii
Sillan peruskorjaus sisältää uuden kannen rakentamisen ja kevyenliikenteen väylän rakentamisen sillalle ylävirran puolelle. Työmaan keston aikainen yleinen liikenne ohjataan kulkemaan kohteessa varasillan kautta. Työt alkavat toukokuun lopussa ja uusittu silta saadaan liikenteelle marraskuun loppuun mennessä. Viimeistelytyöt tehdään keväällä 2017. Silta on kokonaisuudessaan valmis kesällä 2017.
Urakoitsijana toimii Lemminkäinen Infra Oy.
Iijoen silta, vt 20, Pudasjärvi
Sillan pintarakenteet ja reunapalkit uusitaan sekä sillan alusrakenteille tehdään korjaustoimenpiteitä. Sillankorjaustyöt on aloitettu viime vuonna Iijoen sillan alavirran puoleisen kaistan pintarakenteiden purkamisella. Korjaustyöt jatkuvat nyt toisen kaistan osalta. Sillan kohdalla on käytössä yksi ajokaista ja yksi kevyen liikenteen kaista. Liikenne ohjataan liikennevaloilla. Nopeusrajoitus on sillan kohdalla 30 km/h. Korjaustyöt on aloitettu huhtikuussa ja ne valmistuvat heinäkuussa 2016. Urakoitsijana toimii Destia Oy.

Hankkeelle on perustettu facebook-sivut joiden kautta pääsee seuraamaan töiden etenemistä (“Iijoen sillan korjaus ja vt 20 liikennejärjestelyt”).

• Iijoen sillan korjaus ja vt 20 liikennejärjestelyt (Facebook)

Leuvanojan silta, mt 18562, Siikalatva
Sillan peruskorjaus sisältää sillan uusimisen. Siltatyömaa vaikuttaa päivittäiseen liikenteeseen. Liikenne ohjataan kiertotien kautta. Työt ovat käynnissä ja valmistuvat syyskuun loppuun mennessä.Urakoitsijana toimii VRJ Pohjois-Suomi.

Hämeen linnassa ovat alkaneet tämän kesän korjaustyöt. Tänä vuonna korjaustöissä ollaan siirtymässä alueille, joilla on alkuperäisiä, 1700-luvun lopulla rakennettuja muureja ja maavalleja. Korjaustyön ja sen suunnittelun avuksi alkuperäisiä vallihaudan kivi- ja maavallirakenteita tutkitaan tekemällä koekaivanto. Sen avulla vallihaudan rakenteista toivotaan saatavan tarkka käsitys.

Hämeen linna ympäristöineen muodostaa merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, jossa korjaustyöt kestävät useita vuosia.  Nyt tehtävät korjaustyöt ovat jatkoa vuonna 2013 aloitetuille Hämeen linnan vallihaudan kunnostustöille, joissa korjataan vallihaudan kivimuureja. Muurit ovat osin sortuneet ja routa, vedenpinnan vaihtelut sekä puiden juuristot ovat aiheuttaneet niihin vaurioita.  Kivirakenteiden korjauksia tehdään kahden urakoitsijan voimin ja apuna on myös Vanajan vankilan Ojoisten osaston vankeja. Maisemanhoitotyön apuna käytetään lampaita.

Koekaivannosta tietoja tulevien korjaustöiden pohjaksi

Jotta korjaustyöt ja niiden turvallinen toteuttamistapa voidaan suunnitella, on ensin perehdyttävä huolellisesti alkuperäiseen rakenteeseen. Sen vuoksi eteläpuolella olevaan kivimuurin vauriokohtaan tehdään laajempi kaivanto, kuin mitä itse korjaustyö vaatisi. Siitä tutkitaan mm. minkälaisia maakerroksia maavallit sisältävät, onko maavalleissa tukirakenteita, kuinka syvä vallihaudan kivilatomus on, onko vallihaudan kivilatomuksen takana ja alla puurakenteita ja millaisia ne ovat. Arkeologit valvovat ja dokumentoivat kaivaustyön.

Hieman rakenteista jo tiedetäänkin alkuperäisten piirustusten sekä viime vuonna tehdyn tekniikkasillan uusimisen yhteydessä suoritettujen kivimuurin korjaustöiden ja arkeologisten tutkimusten perusteella. Tuolloin löydettiinrisunkeja eli fasiineja, jotka ovat oksista tehtyjä kimppuja tai mattoja. Niiden tehtävä on ollut toimia maakerroksia sitovana rakenteena. Lisäksi löydettiin kivimuurin rakennustöissä käytetty kivipora, joka antaa vihjeitä alkuperäisistä työtavoista.

Korotustöitä, aitaamista ja sadevesijärjestelmiä

Pohjoispuolen vallihaudalla jatketaan viime vuonna aloitettuja korotustöitä. Pohjoispuolen vallihaudan muurit ovat alimpia kiviä ja perustusrakenteita lukuun ottamatta rekonstruktio eli myöhempi toteutus, joka on tehty tuhoutuneen osan tilalle 1980-luvulla, vanhojen piirustusten sekä säilyneiden ja esiin kaivettujen vallihaudan rakenteiden avulla. Tällöin ympäröivät maa-alueet jäivät korkeammiksi kuin kivimuurin yläosa, minkä vuoksi eroosio kuluttaa jyrkkiä maaleikkauksia. Ongelma ratkaistaan korottamalla kivimuuria 1-2 kivikertaa sekä luiskaamalla maarakenteita loivemmiksi.

Turvallisuuden parantamiseksi viime vuonna korotetulle osalle rakennetaan tänä vuonna samanlainen aita, mikä vallihautaa jo muilta osin ympäröi. Aidan tehtävänä on parantaa yleisöturvallisuutta.

Vallihaudan pohjoispuolelle rakennetaan myös sadevesijärjestelmät, jotta estetään routavauriot ja veden mukanaan kuljettamien maiden joutuminen vallihautaan. Tuolla alueella on ollut 1800-luvun alussa valmistunut, takaa avoin, kolmiomainen ulkovarustus eli ravelliini. Viime vuonna varmistui, että puretun ravelliinin perustusrakenteita on säilynyt maan alla. Linnan pohjoispuolella on sijannut myös Hämeenlinnan kaupungin vanha asemakaava-alue. Kesällä tehtävät viemäröinnin kaivuutyöt ja aitatolppien pystytykset tehdään historiallisten rakenteiden vuoksi arkeologien valvonnassa. Mikäli jotakin merkittävää löytyy, on työ keskeytettävä tutkimusten ajaksi.

Bastionit ja vallihauta suojasivat keskiaikaista linnaa

Korjaustöiden kohteena oleva vallihauta maavalleineen on huomattavasti nuorempi kuin niiden sisäpuolella oleva linna. Aseistuksen kehittyessä parannettiin keskiajalla rakennetun Hämeen linnan puolustusta bastionilinnoituksella. Puolustusjärjestelmä muodostui kulmikkaista, eteen työntyvistä bastioneista ja niitä yhdistävistä välivalleista eli kurtiineista. Bastioninen eteen rakennettiin ravelliini ja kaivettiin vallihauta. Monista muista Suomen linnoituksista poiketen Hämeen linnan vallihauta on vesivallihauta. Linnan viimeinen linnoitusvaihe käynnistyi vuonna 1777 ja päättyi 1813.

Linnan eteläosassa maavalleja tasattiin ja vallihaudan kaakkoisosan kulkua muutettiin 1870-luvun vaiheilla ja muutama vuosi myöhemmin myös pohjoisosan maavallit tasoitettiin ja vallihauta täytettiin. Nämä linnoituslaitteet rekonstruoitiin 1970- ja 1980-lukujen korjausten yhteydessä vallihaudan pohjoispuolella ollutta raveliinia lukuun ottamatta.

Maisemanhoitotyön apuna käytetään lampaita

Viime vuonna kokeiltiin lampaiden käyttöä maisemanhoidossa. Kokeilu onnistui hyvin ja tänä kesänä lampaita nähdään paljon useammin maavalleilla.  Lampaiden pitkäjänteisellä laidunnuksella tavoitellaan sitä, että rehevöityneiden maavallien kasvillisuus muuttuu vähitellen niittymäisemmäksi ja sitä kautta helppohoitoisemmaksi.  Lampaita paimentavat koirat ja on tärkeää, että muut koirat pidetään alueella kytkettyinä ja etäällä lampaista ja niitä paimentavista koirista.

Asfaltin tuotantomäärä nousi Suomessa yli 5 miljoonaan tonniin vuonna 2015.

Määrä kasvoi selvästi kolmeen edellisvuoteen verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2012 asfalttia tuotettiin hieman alle 4,5 miljoonaa tonnia.

Tuotannon kasvua selittää muun muassa bitumin hinnan lasku.

Bitumin osuus päällysteestä on noin 30 %. Sen hinta on laskenut noin 35 % vuodentakaisesta, eli laskennallisesti päällystäminen on 10 % edullisempaa kuin vuosi sitten.

Jos tämän hetkistä bitumin hintaa verrataan vuoden 2014 keskiarvoon, päällystäminen on nyt laskennallisesti 18 % edullisempaa kuin pari vuotta sitten. Samalla rahalla päällystää siis lähes viidenneksen pidemmän tieosuuden kuin silloin.

Kunnat eivät hyödyntäneet hinta-alea

Asfaltin kulutus kasvoi vuonna 2015 selvimmin yksityisissä hankkeissa. Jos talouden tilaa mitataan asfaltin menekissä, näkymät vaikuttavat valoisilta: asfalttia kului yksityisissä töissä enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla.

Kulutus kasvoi selvästi myös Liikenneviraston hallinnoimissa valtion väylätöissä.

Sen sijaan kunnissa asfaltinkulutus pysyi täsmälleen samalla tasolla kuin edellisvuosina.

“Vaikuttaa siltä, että kunnat eivät ole hyödyntäneet halpaa bitumia katujen korjaamisessa”, INFRA ry:n johtaja Heikki Jämsä arvioi.

”Nykyään puhutaan paljon kuntien hankintaosaamisesta. Kuntien hankintayksiköiden kannattaisi olla valppaana, jotta ainutlaatuinen tilanne halvan bitumin osalta saadaan maksimaalisesti hyödynnettyä ja katujen korjausvelkaa lyhennettyä”, Jämsä muistuttaa.

PAROC® Reface™ vähentää merkittävästi korjausrakentamiseen vaadittavaa aikaa ja vaivaa, koska PAROC Reface -elementit asennetaan olemassa olevien rakenteiden päälle eikä vanhaa julkisivua tarvitse purkaa. Kiinteistön sisällä tapahtuva toiminta voi jatkua keskeytyksettä asennustyön aikana. Näin remontin kokonaiskustannukset vähenevät huomattavasti.

“Moderni tuulettuva teräsohutlevypinnoitteinen sandwichelementtijärjestelmä kohentaa nopeasti rakennuksen ilmettä, ja nostaa samalla kiinteistön arvoa. Eristävyyden ja tiiviyden paraneminen lisää rakennuksen energiatehokkuutta, mikä puolestaan laskee käyttökustannuksia ja lyhentää investoinnin takaisinmaksuaikaa,” sanoo Juha Laihonen , Parocin Business Area Manager.

Hengittävä, paloturvallinen PAROC® Reface™ elementti kohentaa nopeasti rakennuksen ilmettä

Ulkonäöltään PAROC Reface on kuin mikä tahansa nykyaikainen Paroc-sandwichelementtijärjestelmä. PAROC Built-On -julkisivuratkaisujen yhdistäminen Reface-järjestelmään on myös mahdollista, mikäli teräspintaiseen sandwichelementiin halutaan erilaista ilmettä muilla verhousmateriaaleilla. Elementin ydin on aina kosteus- ja paloturvallista, hyvän eristyskyvyn takaavaa Paroc-kivivillaa.

Modernin julkisivun lisäksi PAROC Refacella parannetaan seinärakenteen eristävyyttä ja tiiviyttä. Järjestelmän sisäpinta on diffuusioavoin eli hengittävä. Kosteus pääsee kulkeutumaan Paroc Reface -elementtien tuuletuskanavien kautta pois seinärakenteesta. Järjestelmä on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa, ja siitä on tehty useita patenttihakemuksia.

Innovatiivinen korjausjärjestelmä on herättänyt kiinnostusta jo ennen lanseerausta. Ruotsissa jo toteutetun kohteen lisäksi olemme myyneet Reface-elementit korjaushankkeisiin sekä Ruotsiin että Suomeen.

Per Lindborg, AB Lindborg & Söner, vastaava urakoitsija Såma AB:n hankkeessa Ruotsissa:
”Parocin uusi Reface-elementti sopii hyvin Såma AB:n projektiin. Meillä on pitkät perinteet yhteistyössä Parocin kanssa ja sanoimme kyllä, kun meitä pyydettiin testaamaan uutta korjausrakentamisen elementtiä. Lopputulos on erittäin hyvä. Järjestelmä on ihanteellinen, kun kyseessä on vanha teollisuusrakennus, joka tarvitsee julkisivun päivityksen ja lisäeristeitä.”

Katso animaatio ja lue lisää www.paroc.fi/reface

Kuvaoikeudet: dSign Vertti Kivi

Hilton aloittaa Baltianmaiden valloituksen Tallinnasta avaamalla sinne 1. kesäkuuta Hilton Tallinn Park –hotellin. Koko hotellin sisustuksen on suunnitellut suomalainen sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co.

Tallinnan keskustassa sijaitsevaan hotelliin on suunniteltu 202 huonetta, 3 ravintolaa, kylpyläosasto, kuntosali ja konferenssikeskus. 26 500 neliötä käsittävän hotellin sisustuksen suunnittelu-urakka aloitettiin jo 2012, ja sisustusarkkitehti Vertti Kivi laskee toimistonsa käyttäneen hotellin suunnittelun 10.000 tuntia.

-Hotellien suunnittelusta on tullut entistäkin mielenkiintoisempaa, sillä ketjuhotelleistakin tullaan nykyään hakemaan elämyksiä ja fantasiaa. Monet asiakkaat yöpyvät hotelleissa testatakseen trendejä ja etsiäkseen inspiraatiota omien kotiensa sisustukseen. Haastetta tälle projektille toi se, että toisaalta hotellin ilmeen piti kunnioittaa Hiltonin tarkkaan varjeltua brändiä, mutta toisaalta tehtävämme oli keksiä jotain uutta ja elämyksellistä. Vaikka toimistomme on suunnitellut yli 1000 hanketta, tämä oli yksi haasteellisimmista, kertoo Kivi.

Hotellin väriskaalaksi valittiin tyylikkäät musta, kulta ja valkoisella terästetty beige. Näyttävyyttä saatiin tarkkaan harkituilla valaistusratkaisuilla ja ylellisillä materiaalivalinnoilla. Hotelliin suunniteltiin myös lukuisia uniikkeja sisustuselementtejä kuten korkean aulatilan valaisin-installaatio ja kaarevat, valaistusta vaihtavat vastaanottotiskit. Suunnittelu käsitti myös kaiken graafisen suunnittelun sekä seinäpaneloinnit ja lattiakuvioinnit, jotka ovat varta vasten hotelliin suunniteltuja uniikin tunnelman takaamiseksi.

– Hilton Tallinn Parkista on mahtavat näkymät yli kaupungin. Hotellin ylellisessä kylpylässärentoutumista tuetaan muuntuvalla tunnelmavalaistuksella. Hotellin toisessa kerroksessa olevasta steakhouse-tyypisestä ravintolasta, Able Butcherista, povataan kaupungin uutta puheenaihetta. Se heijastelee maailmalla leviävää rentoa pihviravintolatrendiä ja tarkoituksena on tehdä siitä lähiseudun olohuone.

-On ollut hienoa päästä tekemään yhteistyötä Hiltonin kaltaisen brändin kanssa ja suunnitella uusi hotelli Tallinnaan, joka kuuluu suosikki matkakohteisiini, toteaa Kivi avajaisten aattona.

dSign-suunnittelutoimiston Tallinna-projektit eivät lopu Hilton-hotelliin. Työpöydällä on viimeistelyä vaille valmis Tallinkin Megastar – laiva, joka aloittaa liikennöinnin Helsinki-Tallinna välillä 2017. Lisäksi toimisto suunnittelee kaupunkiin T1 kauppakeskuksenravintolamaailmaa.