YIT on allekirjoittanut sopimuksen kerrostalokohteen rakentamisesta Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolle. Sopimuksen kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa. Rakentaminen käynnistyy välittömästi ja kohde valmistuu keväällä 2017.
Helsingin seudulle rakennettavaan kohteeseen valmistuu 105 vuokra-asuntoa ja se toteutetaan YIT:n omistamalle tontille yhtiön suunnitelmien mukaisesti.
Jopa noin 66 000:een 1960–1970 -luvulla rakennettuun asuntoon on tulossa remontti seuraavan viiden vuoden aikana. Korjauksiin investoitaisiin noin 2,7 miljardia euroa. Erityisesti suunnitteilla on putki-, julkisivu- sekä ikkuna- ja oviremontteja. Nämä tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä kyselytutkimuksesta.
Kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa ilmoittaa, että heidän hallinnoimaansa kiinteistöön on suunnitteilla korjauksia. Näistä 76 prosenttia on tarkoitus toteuttaa seuraavan viiden vuoden aikana.
Noin 70 prosentilla vastanneista suunnitelmissa on putkiremontti tai muu talotekniikan uusiminen. Julkisivuremontti tai vesikaton korjaus on esillä yli puolessa vastauksista. Ikkunoiden tai ulko-ovien vaihtamisen ilmoittaa ajankohtaiseksi yli 30 prosenttia vastaajista ja pihojen kunnostustoimenpiteitä kaavailee noin kolmannes. Lisäkerrosten ja hissin rakentamista suunnittelee noin kuusi prosenttia vastanneista.
– Valtaosa maamme lähiökerrostaloasunnoista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Noin 570 000 kerrostaloasuntoa on välittömässä korjaustarpeessa. Tämä aiheuttaa sekä asunto-, että kiinteistöosakeyhtiöille nousevia kustannuksia tulevina vuosina. Se pakottaa myös suomalaisen rakennusteollisuuden kehittämään omaa toimintaansa, sanoo neuvotteleva virkamies Reima Sutinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Kyselyssä selvitettiin myös kiinnostusta puurakentamiseen, sillä puun käyttö korjausrakentamisessa on nykyisten määräysten mukaan mahdollista. Vastaajista 28 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostuneita puun käytöstä korjaus- ja lisäkerrosrakentamisessa.
– Vastaukset kertovat, ettei puun käyttömahdollisuuksia vielä tunneta perinteisten korjaustapojen rinnalla. Puu sopii hyvin lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksiin sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamiseen, toteaa Sutinen.
Kyselytutkimuksessa kartoitettiin 1960–1970 -lukujen kerrostalojen korjaamisen todellista potentiaalia eli, kuinka paljon, millä aikavälillä ja mitä korjauksia taloissa todennäköisesti tehdään. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt Suomen kasvukeskuksissa ja suurimmissa kaupungeissa.
Kyselytutkimuksen suoritti kesällä 2015 työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy. Kyselyyn vastanneet olivat pääosin asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöitä, hallitusten puheenjohtajia ja jäseniä sekä muita kerrostalokiinteistöjä hallinnoivia henkilöitä. Kyselyyn vastasi 3 376 henkilöä.
Kyselyn loppuraportti löytyy työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelusta osoitteesta:
Vuoden 2015 LVI-urakoitsijaksi on valittu Consti Talotekniikka. Valinta julkistettiin LVI-Päivillä Tampereella 5.11.2015.
Consti Talotekniikka tunnetaan hyvämaineisena ja osaavana korjausrakentamiseen keskittyvänä lämpö-, vesi- ja ilmastointialan erikoisliikkeenä. Yritys on aktiivinen ja arvostettu toimija asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Se on toiminnallaan luonut positiivista mielikuvaa talotekniikka-alasta, erityisesti korjausrakentamisen alueella.
Consti Talotekniikka on kehittänyt määrätietoisesti liiketoimintaansa vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Yritys kehittää ja tuo markkinoille uusia ratkaisuja asiakkaiden käyttöön sekä panostaa henkilöstön osaamisen jatkuvaan parantamiseen. Consti Talotekniikka on pystynyt kannattavaan kasvuun viime vuosien haasteellisessa markkinatilanteessakin.
Vuonna 2008 perustetun Consti Talotekniikan toiminta painottuu Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Yrityksen liikevaihto 2014 oli 95 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 500 henkilöä.
Vuoden LVI-urakoitsijan valitsivat teollisuuden, tukkukaupan, ja rakennuttajien edustajat Marko Sundholm, Kai Puustinen ja Juha Muttilainen.
Peab saa ensi vuoden keväällä valmiiksi uuden toimitilahankkeensa Ultimes Business Gardenin Helsingin Pitäjänmäessä. Tiloihin tulee sijoittumaan Peabin Suomen toimintojen johto ja toimihenkilöt sekä kiinteistö- ja toimitilapalveluyhtiö ISS Palvelut Oy.
Rakenteilla olevaan Ultimes Business Gardeniin valmistuu n. 10.850 m2 LEED ® -Platina ympäristösertifioitua toimitilaa. Peab jatkaa alueen kehittämistä edelleen ja se rakentaa nyt rakenteilla olevan viereen kolme toimitaloa vaiheittain.
”Pidämme aluetta yhtenä Helsingin toimitilojen paraatipaikkana. Jatkohankkeiden rakentaminen ja toimintaympäristön kehittäminen tulee ajoittumaan tuleville vuosille. Uskomme vahvasti, että alueen vetovoimaisuus lisääntyy uusien hankkeiden sekä kehäradan valmistumisen myötä”, toteaa hankekehitysjohtaja Sirpa Lindholm Peabilta Pitäjänmäen kohteen lisäksi Peab omistaa tonttimaata Espoon Matinkylässä, kauppakeskus Ison Omenan välittömässä läheisyydessä, tulevan metropysäkin lähettyvillä.
Peab ja ISS kehittivät yhdessä Business Garden- palvelukonseptin uuteen toimitaloon. Uusi palvelujen tuottajien kanssa rakennettu palvelukokonaisuus on uudenlaista ajattelua koko toimialalla. Siitä pyritään tekemään tuote myös muihin Pohjoismaihin. Business Garden -palvelukokonaisuus toimitalon sijainnin ja teknisten mahdollisuuksien kera muokkautuu aina asiakkaiden toiveen mukaan ja vastaa uudenlaisia mobiileja työn tekemisen tapoja ja tehokkaita ja kustannustaloudellisia tiloja.
Peab toteuttaa toimitilaratkaisuja, jossa Peabin toimitilat-yksikkö vastaa toimitalojen rakennuttamisesta, Peabin rakentamisen yksikkö ja infra- ja teollisuus–yksiköt rakentamisesta sekä ISS Palvelut kokonaisvaltaisista toimitilapalveluista. Hankkeissa korostuu yhteistyö toimitalon kehittäjän ja rakentajan sekä palvelujen tuottajien kesken.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi selvin luvuin Kruunusiltojen ensimmäisen vaiheen liikennesuunnitelman ja siihen liittyvän asemakaavan muutoksen. Ratkaisevat äänestykset päättyivät 64 – 9 ja 59 – 14.
Valtuuston päätös koskee yhteyttä Kalasatamasta Korkeasaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Ratkaisematta on edelleen se, rakennetaanko siltayhteys Kalasataman ja keskustan välille Hakaniemen vai Kruununhaan kautta. Kruununhaasta raitioyhteys keskustaan voisi kulkea joko Liisankatua tai Pohjoisrantaa pitkin.
Kruunusillat yhdistävät Helsingin keskustan Kruunuvuorenrantaan ja Laajasaloon. Se on kolmesta sillasta koostuva joukkoliikenneyhteys, jota käyttäisivät raitiovaunut, pyöräilijät ja jalankulkijat. Raitiovaunu kulkisi noin 10 kilometrin matkan keskustasta Laajasalon Yliskylään 25 minuutissa.
Valtuuston päätös ei vielä tarkoita Kruunusiltojen rakentamista, vaan hankesuunnitelmasta on määrä päättää erikseen mahdollisesti ensi vuoden keväällä. Ratkaisua ei voi tehdä ennen kuin on päätetty Hanasaaren voimalaitoksen kohtalosta.
Selvitysten mukaan raitioyhteyttä käyttäisi arkivuorokaudessa noin 30 000 matkustajaa ja noin 3 000 pyöräilijää ja jalankulkijaa. Silta parantaisi huomattavasti liikenneyhteyksiä myös Korkeasaareen. Kruunusillat valmistuu aikaisintaan vuonna 2023. Hanke maksaa nykyarvion mukaan noin 220 miljoonaa euroa.
Helsingin keskustakirjaston rakennustyömaan tapahtumia kuvaa nyt tauotta webbikamera, joten töiden edistymistä voi seurata keskustakirjaston sivuilta vaikka kotisohvalla. Ohikulkijat voivat puolestaan nähdä tontille työmaa-aidassa olevista kurkistusaukoista.
Tontin tapahtumia kuvaava kamera on sijoitettu kirjaston tontin eteläpuolella sijaitsevan yhdeksänkerroksisen Sanomatalon räystäänkulmalle.
Kamera kuvaa rakennustyötä tauotta vuoden 2019 alkupuolelle saakka. Suoratoistona lähetettyä kuvaa ei tallenneta, mutta päivittäin kello 12 kamera ottaa näkymästä perinteisen valokuvan, jotta talon rakentumisesta saadaan talteen myös kuvallisia dokumentteja.
Kameran linkki ”Seuraa rakentamista suorana” on osoitteessa keskustakirjasto.fi.
Peikko Finland Oy on saanut merkittävän tilauksen Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan rungosta. Tilaus käsittää noin 4,7 kilometriä Deltapalkkeja sekä noin 530 tonnia liittopilareita ja muita teräsrakenteita. Toimitukset ajoittuvat marraskuulta 2015 kesään 2016 saakka.
Uuden lastensairaalan rakentamisesta vastaa SRV Rakennus Oy. Rakennesuunnittelusta vastaa Ramboll Finland Oy ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy. Rakennukseen tulee kellarikerros sekä 8 kerrosta ja sen kokonaispinta-ala on noin 50 000 m2. Kellarikerros ja kerrokset 1–3 tehdään paikalla valaen ja rakennuksen rungon kerroksille 4–8 muodostaa Peikon toimittama runkojärjestelmä yhdessä kuorilaattojen kanssa.
”Nykyaikaisessa sairaalassa on runsaasti erilaisia välipohjaan asennustilaa vaativia tekniikka-asennuksia. Peikon runkojärjestelmän ja kuorilaataston muodostama liittorakenne oli matalin kohteeseen soveltuva elementtirakenteinen ratkaisu, ja se vastaa ominaisuuksiltaan massiivista paikalla valettua rakennetta. Lisäksi se tarjoaa muuntojoustavuutta, mitä potilashuoneet käsittävissä kerroksissa 4–8 tarvitaan”, kertoo SRV Rakennus Oy:n kohteen suunnittelupäällikkönä toiminut Olli Aho.
”Olemme Peikolla ylpeitä siitä, että saamme toimittaa runkojärjestelmämme näin tärkeään kohteeseen. Muuntojoustavuus ja rakentamisen nopeus olivat tärkeässä asemassa uutta lastensairaalaa suunniteltaessa. Näihin haasteisiin Peikon runkojärjestelmä tarjoaa erinomaisen ratkaisun”, kertoo Peikko Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Rusila.
Ramirent Finland Oy ja Strong-Finland tuovat vuokramarkkinoille uutta pölyntorjuntakalustoa
Ramirent Finland Oy ja Strong-Finland Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyö- ja kalustotoimitussopimuksen nykyaikaisen alipaineistus- ja pölyntorjuntakaluston toimituksista Ramirentille. Kaluston vuokrausjakelu alkaa 2.1.2016 valtakunnallisesti.
Sopimus sisältää muun muassa Strong alipaineistuslaitteiden sekä uuden sukupolven paineentasaustekniikan, APAD Teknologian™, vuokrauksen Ramirent toimipisteissä Suomessa.
Markkinoiden nykyaikaisimman alipaineistustekniikan avulla rakennusliikkeet voivat merkittävästi parantaa työmaidensa työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä energiatehokkuutta.
Yhteistyö- ja kalustotoimitussopimus vahvistaa molempien toimijoiden etumatkaa nykyisessä markkinatilanteessa sekä mahdollistaa asiakkaille hyvän saatavuuden kaluston osalta ilman kalliita investointeja ja tietysti vuokraaminen on aina ympäristöystävällinen ratkaisu.
Pölyntorjunta-alan nopea kasvu ja tiukentunut lainsäädäntö asettaa usein haasteita tekniikoiden oikeaoppiselle käytölle, joka asettaa korkeampia vaatimuksia tekniikoiden käytölle. Ramirentillä on vuosien kokemus asiakaskoulutuksista sekä laaja verkosta niiden järjestämiseen, joten on luonnollista tarjota tätä osaamista Ramirentin kautta.
Herttoniemen sairaala-alueen muuttamista asuinalueeksi suunnitellaan. Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Herttoniemen sairaala-alueen muuttamista asuinalueeksi suunnitellaan. Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Verkkokeskusteluun voi osallistua 23. marraskuuta saakka.
Asuinrakentamista suunnitellaan toimintansa lopettavien sairaalan ja terveysaseman tilalle ja niiden ympäristöön. Kaikissa vaihtoehdoissa on 550–720 asukasta. Rakennusten korkeus vaihtelee neljästä kahdeksaan kerrokseen.
Vaihtoehdot A “Hila” ja B “Vetoketju” ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi-Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta. Vaihtoehdot C “Kampa” ja D “Umpikorttelit” ovat kantakaupunkimaisempia ja niissä on hieman enemmän uutta rakentamista.
Siilitien varteen ehdotetaan asuinrakennuksia ja uutta päiväkotia. Pysäköinti on sijoitettu pihakansien alle ja maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Liikuntapuiston pysäköintialuetta on pienennetty nykyisestä.
Verkkokeskustelu vaihtoehdoista on auki 23.11. saakka osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/herttoniemensairaala
Suunnitelmavaihtoehdot ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esillä 2.–23.11.2015 mm. Herttoniemen kirjastossa, info- ja näyttelytila Laiturilla sekä verkkosivulla www.hel.fi/suunnitelmat.
Kaavaratkaisua suunnitellaan saadun palautteen pohjalta. Asemakaavaehdotus pyritään esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle keväällä 2016.
Savilahden alue tulee olemaan arviolta seuraavan 15 vuoden ajan kaupungin tärkein suunnittelu- ja rakentamiskohde. Alueelle suunnitellaan rakennettavan runsaasti lisää tiloja niin yrityksille, oppilaitoksille kuin asukkaillekin – yhteensä 34 000 toimijan keskittymää. Alueesta kasvaa kansainvälisen tason työpaikka-, opiskelu- ja asuinalue, jossa on hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet.
Suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan alueen eteläpäästä edeten vaiheittain kohti pohjoista. Uuden alueen rakentamisen valmistelu käynnistyy entisen asevarikon alueelta, joka on ollut vuosikymmenien ajan suljettuna ja kaupunkilaisten ulottumattomissa.
Turvallisuutta ja valmistelevia töitä
Savilahden alueen rakentamisen valmistelu käynnistyy asevarikon huonokuntoisten rakennusten purkamisella ja puuston valmennuksella. Lähtökohtana on alueen turvallisuuden varmistaminen. Jatkossa alueella tullaan tekemään paljon muitakin alueen turvallisuutta varmistavia käytännön varotoimia: jyrkänteiden aitaamista, irtolohkareiden eliminointia, vaarallisten portaiden, sähkölinjojen ja valvontatornin purkua jne.
Vaiheittain asevarikon aluetta tullaan avaamaan kaupunkilaisille, kunhan turvallisuustekijöitä saadaan parannettua ja riskitekijät eliminoitua.
Puuston tila asevarikon alueella on monin paikoin heikko. Harvennuksilla on tarkoitus vahvistaa jäljelle jäävää puustoa kestämään tulevasta elinympäristömuutoksesta seuraavia rasituksia. Harvennettavien puiden valinnassa otetaan huomioon luontoinventointien tulokset ja suositukset.
Myös purettavien rakennusten ympäristöstä poistetaan puustoa rakennusten purkamisen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on taata alueella liikkuvien turvallisuus, sovittaa yhteen tulevan rakentamisen tarpeita ja luontoinventointien asettamat reunaehdot. Tällä kerralla ollaan harventamassa kolme eri osa-aluetta, mistä saa tarkempaa lisätietoa kaupungin nettisivuilta:
http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/metsanhoitotyot
Metsässä työskentely aiheuttaa omat vaaransa ulkopuolisille. Metsätöiden aikana ei turvallisuussyistä ole sallittua liikkua työmaa-alueella. Turvaetäisyys monitoimikoneesta on 50 metriä, mutta suosittelemme välttämään työmaa-alueella liikkumista turvallisuussyistä kokonaan.