RAKENNUSPARKKI

Skanska käynnistää Kauppakeskus Sepän rakentamisen Jyväskylään – sijoittajaksi LähiTapiola

January 26, 2016 by kerttuvali

Skanska käynnistää kehittämänsä Kauppakeskus Sepän rakentamisen Jyväskylän Seppälän alueelle. Kauppakeskus valmistuu syyskuussa 2017, ja se rakennetaan Prismakeskuksen yhteyteen. Sijoittajaksi hankkeeseen tulee LähiTapiola-ryhmän yhtiöitä.

”Olemme pitkään kehittäneet Kauppakeskus Sepän hanketta ja kaupallista konseptia. Siksi olen todella iloinen siitä, että työmme hankekokonaisuuden suunnittelun, sen mahdollistavien kaavamuutosten sekä sijoittajien ja vuokralaisten löytämisen eteen on kantanut hedelmää”, sanoo yksikönjohtaja Jorma Mustakangas Skanskasta.

Hankkeen kokonaisinvestointi sisältäen tontin on noin 70 miljoonaa euroa, josta Skanskan urakkasopimuksen arvo on noin 57 miljoonaa euroa. LähiTapiolasta hankkeeseen sijoittavat LähiTapiola Vahinkovakuutus, LähiTapiola Henkiyhtiö ja LähiTapiola Keski-Suomi.

Kauppakeskus Seppään tulee noin 24 000 kerrosneliömetriä vuokrattavaa tilaa, ja sen tarjonta painottuu muotiin, urheiluun ja vapaa-aikaan. Keskukseen tulee myös monipuolinen ravintola- ja kahvilakokonaisuus, joka tuo aivan uutta tarjontaa Jyväskylään.

Kauppakeskuksen kellarikerrokseen tulee osittain maanpäällinen noin 600 pysäköintipaikan ja noin 110 pyöräpaikan parkkihalli, ja ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen tulee liiketiloja.

Marraskuussa 2015 Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi Skanskan ja Osuuskauppa Keskimaan hakeman asemakaavamuutoksen, joka mahdollistaa rakenteilla olevan Prismakeskuksen ja tulevan kauppakeskus Sepän yhdistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi kauppakäytävän avulla. Rakennusten liitoskohtaan muodostuu liike- ja ravintolatiloja sisältävä katettu sisätorialue. Kauppakeskus Sepän eteläpuolelle siirretään lisäksi korttelin läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys.

”Kauppakeskus Sepän sijainti Jyväskylän keskustan läheisyydessä sekä VT 9:n ja VT 4:n vieressä houkuttelee asiakkaita. Lähelle rakentuvan Kankaan alueen tuleville asukkaille ja alueella työssä käyville Seppä merkitsee myös parempia kaupallisia palveluja. Lisäksi Seppälässä rakennetaan muutenkin vilkkaasti uusia liiketiloja. Hyvä erikoiskaupan tarjonta vetää asiakkaita Seppälään, ja Prismakeskus ja Kauppakeskus Seppä tukevat varmasti toistensa myyntiä. Lopputulos on Keski-Suomen suurin kaupan keskittymä. Prismakeskuksessa ja Kauppakeskus Sepässä on yhteensä noin 40 000 neliömetriä myymälätilaa”, sanoo Mustakangas.

Mustakangas on tyytyväinen myös aikatauluun, jolla kauppakeskusten yhdistämisen mahdollistava kaavamuutos saatiin läpi. ”Neuvotteluissa tulevien vuokralaisten ja sijoittajaehdokkaiden kanssa kävi selväksi, että kauppakeskusten yhdistäminen tuo kaikille osapuolille merkittävää etua”, hän kertoo.

”Seppälä on yksi nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä kaupunginosista Jyvässeudulla ja tarjoaa näin ihanteellisen sijainnin valmistuvalle Kauppakeskus Sepälle pääväylien läheisyydessä, mikä monipuolisuudellaan ja vetovoimaisuudellaan täyttää erinomaisesti sijoituskriteerit”, sanoo LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon kiinteistösijoitusjohtaja Vesa Eskoli.

”Investoiminen Keski-Suomen alueelle on ensisijaisen tärkeää, ja haluamme myös olla mukana tässä työssä. Keskisuomalaisena asiakkaidemme omistamana yhtiönä haluamme turvata Jyväskylän sekä koko maakunnan elinvoimaisuutta”, jatkaa LähiTapiola Keski-Suomen toimitusjohtaja Teemu Toivanen.

”Olemme todella iloisia kauppakeskuksen rakentamisesta. Yli 40 vuotta omistajiamme palvellut Prisma Seppälä saa rinnalleen odotetut erikoistavarakaupan palvelut ja hyvän yhteistyökumppanin. Olen vakuuttunut, että tuleva kokonaisuus tarjoaa Keski-Suomen parhaat palvelut tämän päivän ja huomisen kuluttajalle”, toteaa Osuuskauppa Keskimaan toimialajohtaja Reima Loukkola.

Lisätietoja:

www.kauppakeskusseppa.fi

Kouvolan asuntomessualueen suunnittelukilpailu on ratkennut

January 26, 2016 by kerttuvali

Kouvolan kaupunki järjesti syksyllä 2015 yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa suunnittelukilpailun, jonka tarkoituksena oli ideoida vetovoimaisen asuinalueen sovittamista Korian entisen varuskunta-alueen yhteyteen.

Asuntomessut järjestetään Kouvolassa Korian Pioneeripuistossa kesällä 2019, ja messualueelle on tulossa noin 30 erityyppistä omakotitaloa sekä rakennuspaikkoja muutamalle kerros- tai rivitalokohteelle. Alueella on myös uudiskäyttöön soveltuvia entisöimiskohteita. Pioneeripuiston alue sijaitsee noin kuusi kilometriä Kouvolan keskustasta länteen.

Kilpailuehdotus ”Koriaa” vei voiton

Palkintolautakunta valitsi yksimielisesti kilpailun voittajaksi kilpailuehdotuksen ”Koriaa”. Koriaa-työryhmän vetäjä on Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy.

Palkintolautakunnan mukaan kilpailuehdotus ”Koriaa” on vähäeleinen ja melkein itsestäänselvän oloinen. Katuverkko on taloudellinen ja hahmottuu luontevasti. Uudet korttelit asettuvat luontevaksi osaksi aluetta, mutta jättävät tilaa kasarmialueen olemassa olevalle järjestykselle eivätkä kiistele sen kanssa huomiosta.

Asuinalueen uusi aukio on onnistuneesti sijoitettu Pioneerikoulun tuntumaan, tapahtumakentälle johtavan reitin varrelle ja alueen luontevaan solmukohtaan. Ruokala on esitetty purettavaksi ja korvattavaksi asuinkorttelilla, joka toimii välittävänä elementtinä pientaloalueen ja kasarmin välillä. Myös Upseerikerhon lähistölle sijoittuvat uudisrakennukset ovat mittakaavaltaan ja sijoitukseltaan onnistuneita. Sotilaskodin kehittäminen alueen ravintolaksi Ruokalan sijaan on alueen tulevan käytön sekä Sotilaskodin säilymisen kannalta hyvä ratkaisu.

Asuintontit sijoittuvat väljästi mutta johdonmukaisesti Talliojan ympäristöön ja ne muodostavat hyvän lähtökohdan vaihtelevalle pientaloasutukselle, joka avautuu viuhkamaisesti Talliojan puistoon.

Palkintolautakunta päätyi jakamaan myös toisen palkinnon. Toisen palkinnon sai ehdotus ”Pioni”, jonka työryhmän vetäjä on Serum Arkkitehdit Oy.

Palkintolautakunta toteaa arviointipöytäkirjassaan, että ”Pioni” kilpailuehdotuksessa Tallipuiston suunnitelma sekä Pioneerikentän käsittely olivat kilpailun parhaita. Puiston käsittely on hienovaraista ja realistista, mutta tuottaa silti elämyksellisen kokonaisuuden.

Palkintolautakunta suosittelee, että alueen kokonaisrakenne ja yleissuunnitelma toteutetaan ehdotuksen ”Koriaa” mukaisesti. Lisäksi palkintolautakunta suosittelee, että suunnitelmassa tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa yksi kortteli hyödyntäen ehdotuksen ”Pioni” aukiomaisen puistokadun ideoita sekä toteuttaa Talliojan puistoalueen ajatuksia. Palkintolautakunta esittää, että alueen jatkosuunnittelua tilataan molempien ehdotusten tekijöiltä.

Kilpailuun kutsuttiin viisi työryhmää

Kilpailuun kutsuttujen työryhmien vetäjät olivat Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy ja Serum Arkkitehdit Oy. Kilpailun palkintolautakunta arvosteli kilpailutyöt.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Osuuskunta Suomen Asuntomessujen nimeämänä edustajana toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, kilpailijoiden nimeämänä edustajana arkkitehti, SAFA Sanna Meriläinen ja Kouvolan kaupungin nimeäminä edustajina tekninen johtaja Hannu Luotonen, kaavoituspäällikkö Hannu Tylli, kaavoitusinsinööri Heikki Kauppi, kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä ja projektipäällikkö Sanna Kauppi.

A-Insinöörien Unto Hartikainen on Vuoden Rakennuttajakonsultti 2015

January 22, 2016 by kerttuvali

Idearikkaus, kyky luoda uutta sekä hankkeen ajallisen, taloudellisen sekä teknisen hallitsemisen johtamistaidot toivat Hartikaiselle arvostetun Vuoden Rakennuttajakonsultti –palkinnon, joka myönnettiin Rakennuttajapäivillä Aulangolla 21.1.2016. Kilpailun järjesti Rakennuttajatoimistojen Liitto. Tuomaristo koostui RAKLIn Rakennuttaminen-toimikunnasta kootusta tuomaristosta.

—Palkinto ei olisi voinut mennä paremmalle henkilölle. Unton johtamissa hankkeissa on tunnusomaista monialainen ennakointi, suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus, iloitsee Hartikaisen esimies, A-Insinöörien rakennuttamisen toimialajohtaja Juhani Karhu.

—Olen todella otettu tästä tunnustuksesta. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että rakennushankkeessa käyttäjien mielipiteitä kuunnellaan ja että näkemykset tilojen tulevaisuuden käyttötarkoituksien vaatimuksista otetaan huomioon, kuvailee palkittu Hartikainen tuntojaan.

Hartikainen toimii tällä hetkellä A-Insinöörien rakennuttajajohtajana. Hän vastaa A-Insinööreillä suurien ja vaativien erikoishankkeiden projektinjohtotehtävistä ja toimialan kehitystoimintaan liittyvistä tehtävistä. Hartikainen työskentelee tällä hetkellä muun muassa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n Uusi Rakennus –hankkeen projektipäällikkönä ja Senaatti-kiinteistöjen VTT Ydinturvallisuustalo –hankkeen sekä Spondan Ratinan Kauppakeskus –hankkeen projektinjohtajana. Hartikainen kuuluu A-Insinöörit-konsernin ydintyöryhmään, joka ideoi ja kehittää suunnittelun ja rakennuttamisen prosesseille arvon tuottoon perustuvaa sisäistä toimintamallia, joka myös kokoaa yhteen vaativista hankkeista saadut Best Practicies -menettelyt.

Unto Hartikainen

Rakentamistekniikan DI
Palkittua osaamista:
- Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun voittajatiimin jäsen
- Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL-Palkinto 2011, Musiikkitalo -hanke
- Turvallisesti 2000-luvulla-kilpailun voitti KOy Martintori, jossa Hartikainen toimi projektipäällikkönä ja turvallisuuskoordinaattorina
- Vuoden työmaa 2010 –palkinto Helsingin Musiikkitalolle, jossa Hartikainen toimi tilaajan projektipäällikkönä vastuualueena rakennuttaminen

VUODEN RAKENNUTTAJA 2015: Sponda Oyj on muuntojoustavien tilojen tekijä

January 22, 2016 by kerttuvali

Kuvassa palkinnon vastaanottaneet Veli-Pekka Tanhuanpää ja Hannu Hirvensalo Rakennuttajapäivillä 21.1.2016.

Vuoden 2015 rakennuttajaksi on valittu Sponda Oyj, joka on osoittanut edelläkävijyyttä muuntojoustavien työympäristöjen rakennuttajana ja asiakkaan liiketoimintaa tukevien tuote- ja palvelukonseptien kehittäjänä. Spondan uudis- ja korjausrakentamishankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota uusiin työn tekemisen tapoihin, laajan asiakaskunnan tarpeisiin sekä kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin, kuten elinkaarikustannuksiin, sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen.

Vuoden rakennuttajan valinnut raati kiitti Spondan tehokasta kiinteistökehitysorganisaatiota, joka ohjaa hankkeita toimivilla konsepteilla ja käytännöillä. Spondalaiset osallistuvat aktiivisesti myös kiinteistö- ja rakentamisalan yhteiseen kehitystyöhön sekä kannustavat yhteistyökumppaneitaan vastuulliseen toimintaan. Asiakkaitaan yritys kannustaa ympäristömyönteisiin valintoihin muun muassa käyttämällä Green Lease -vuokrasopimuksia. Harmaan talouden torjumiseksi Sponda on määritellyt alihankkijoille tiukat sopimusehdot ja edellyttää niiltä kuulumista alan yhteiseen tilaajavastuurekisteriin.

Pitkäjänteistä rakennuttamista

Sponda kehittää omistamiaan toimisto- ja liiketiloja sekä kauppakeskuksia aktiivisesti toimintaympäristöiksi, jotka luovat parhaat edellytykset asiakkaiden menestykselle. Asiakkaiden muuttuviin tilatarpeisiin vastataan perusparantamalla ja ajanmukaistamalla käytössä olevia toimitiloja tai kohentamalla rakennusten energiatehokkuutta ja pienentämällä kiinteistöjen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä systemaattisilla ympäristöohjelmilla.

Uudishankkeissa Sponda ottaa tilojen käyttötarpeiden tulevat muutokset huomioon jo suunnitteluvaiheessa rakentamalla monikäyttöisiä ja pitkäikäisiä kiinteistöjä käyttäen kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tila- ja energiatehokkuudella pienennetään rakennuksen käyttökustannuksia ja suunnittelussa ennakoidaan tulevaisuuden energia- ja teknologiatarpeita sekä muuttuvia työn tekemisen tapoja. Rakennukset sovitetaan luontevasti lähiympäristöönsä ja ympäröivään kaupunkirakenteeseen.

Esimerkki kestävästä tavasta yhdistää uutta ja vanhaa rakennuskantaa sekä samalla elävöittää kaupunkia on vuonna 2018 avautuva Kauppakeskus Ratina. Kaksi uudistettavaa funkkisrakennusta saavat seurakseen kolmikerroksisen uudistalon. Laaja kokonaisuus lisää entisestään Tampereen keskustan vetovoimaa ja tarjoaa kaupunkilaisille monipuolisia palveluja.

Palkittua ympäristöosaamista

Sponda on saavuttanut useilla kiinteistöillään kansainvälisiä ympäristösertifikaatteja. Esimerkiksi LEED-järjestelmän korkeimmalle platinatasolle on kivunnut vuonna 2015 valmistunut Estradi-toimistotalo. Myös yrityksenä Spondan edelläkävijyys on noteerattu viime syksynä, kun se nousi Carbon Disclosure Projectin (CDP) vuosittaisessa vertailussa Nordic Climate Disclosure Leadership-tasolle. Sponda sai tunnustusta ilmastoraportointinsa kattavuudesta sekä energiatehokkuusohjelmastaan, joka kattaa hiilidioksidipäästöjen hallinnan.

Vuoden rakennuttaja -palkinto

Rakennuttaja toimii rakennushankkeessa tilaajana, jonka asettamiin vaatimuksiin ja ammattitaitoon valmiin rakennuksen toimivuus pitkälti perustuu. Vuoden rakennuttajapalkinnon valintakriteereissä painotetaan esimerkillistä toimintaa ja hyvän rakennuttamistavan noudattamista. Palkinnon saadakseen rakennuttajan tulee hallita kestävän kehityksen vaatimukset ja erilaisten rakennuttamismenettelyjen soveltaminen. Valinnassa annetaan arvoa myös alan kehitys- ja koulutustoimintaan osallistumiselle sekä asiakastarpeiden hyvälle täyttymiselle.

Vuoden rakennuttajan valitsee RAKLI ry. Palkinto on jaettu vuodesta 2007 alkaen. Vuoden rakennuttajiksi on aikaisemmin valittu Finavia, Etera, SOK, Järvenpään Mestariasunnot, Liikennevirasto, Helsingin Yliopisto, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT sekä Lahden kaupunki.

Vuoden betonirakenne 2015: Kangasala-talo, Kangasala

January 21, 2016 by kerttuvali

Kuvaaja: Tuomas Uusheimo

Kangasala-talo palkitaan vuoden 2015 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja veistoksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus osaksi suomalaisen kirkonkylän kulttuurimaisemaa.

Talon rakenteissa, julkisivuissa ja sisätilojen pinnoissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Betonirakenteilla ja betonipinnoilla on merkittävä rooli rakennuksen ulko- ja sisätilojen arkkitehtuurissa ja tunnelman luojana.

Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n suunnittelema Kangasala-talo on esimerkillinen kohde arkkitehtonisesta kunnianhimosta ja taidosta. Niukkaan ja monoliittiseen rakennusmassoitteluun on luotu herkkyyttä ja rytmikkyyttä mittakaavallisesti hallitulla julkisivupinnan yli ulottuvalla reliefimäisellä ruudukolla. Ruosteensävyyn patinoidut julkisivut ja innovatiivinen arkkitehtuuri liittävät rakennuksen niin vanhan kivikirkon ja harjumaiseman sävyihin kuin Kimmo Pyykön taideteosten materiaaleihin. Arkkitehtien oivallus värjätä harmaa arkinen betonipinta lämpimään, auringonvalossa välkehtivään ruskean sävyyn, korostaa rakennuksen julkista arvokkuutta, mutta on samalla kustannustehokas tapa toteuttaa ilmeikäs kokonaisuus tiukoissa kustannusraameissa.

Kangasala-talon harmaat sandwich-elementit on patinoitu Betonipallas Oy Pertti Kukkosen Umbra-patinavärjäysmenetelmällä. Kemiallisessa reaktiossa vesiliukoiset rautayhdisteet reagoivat betonin pinnassa sementin hydrataatiotuotteiden kanssa ja väri muuttuu ruosteen ruskean sävyiseksi.

Betonipinnat jatkuvat sisätiloissa. Rakennuksen sisätilojen valoisuus luo kontrastin monoliittimaiselle ja jykevälle julkisivulle. Panoraamanomaiset näkymät avautuvat sisätiloissa.Kangasala-talon hiotut betonilattiat yhdistävät tiloja toisiinsa. Ensimmäisen kerroksen aulan kuultokäsitelty katto on jätetty betonipinnoille. Paikallavalettujen betoniportaiden plastinen muotoilu tuo tiloihin veistoksellista ilmettä.

Betonirakenteissa korostuvat toisaalta betonin karheus ja konstruktiivisuus sekä toisaalta betonin plastisuus ja monoliittisuus. Paaluille perustetun rakennuksen sekarungossa on käytetty sekä betonielementtejä, paikallavalua että teräsrakenteita. Eri lohkoissa olevat tilat ovat vaatineet erityisjärjestelyjä rakennustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Ensimmäisen kerroksen aulan katto on valettu paikallaan ja siihen tukeutuvat myös kookkaat paikallavaluportaat, joiden kaiteet toimivat kantavana rakenteena. Museon veistokselliset kierreportaat on toteutettu osittain paikallavalu- ja osittain elementtirakenteisina.

Kangasala-talo sijaitsee Kangasalan keskustassa. Rakennus on osa keskustakorttelia, joka koostuu eri aikaisista rakennuksista. Kirjastorakennuksen vieressä sijaitseva Kangasala-talo on kulttuurirakennus, jossa on monikäyttösali, taidemuseo, galleriatila sekä kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat. Se on itsenäinen rakennus, joka ilmeikkäästi täydentää ja eheyttää ympäröivää korttelirakennetta ja ottaa arvoisensa paikan läheisen kivikirkon ja harjumaiseman tuntumassa.

Talon tilojen suunnittelun perusajatuksena on neljä siirtolohkaretta, joiden välissä risteilee aula-kanjoni. Yhdessä lohkareessa on Kangasala-sali, toisessa Kimmo Pyykkö-taidemuseo, kolmannessa valtuustosali ja neljännessä kunnanhallituksen kokoustiloja. Lohkareiden välisen kanjonin kautta kuljetaan portaita ja hisseillä kerroksesta toiseen.

Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä monipuolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista kustannustehokkaasti. Kompakti kokonaismuoto ja ulkovaipan hyvät lämmöneristysarvot takaavat rakennukselle hyvän energiatehokkuuden. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuksesta ja käsityötaidosta.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:

Rakennuttaja: Kangasalan kunta, Torikeskus Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy
Rakennesuunnittelu: A-insinöörit Suunnittelu Oy
Betonielementtitoimittaja: Betset Oy Kyyjärven tehdas
Patinointikäsittelyt: Betonipallas Oy

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja siihen osallistui tänä vuonna 12 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Vuoden Betonirakenne 2015 -kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Pertti Halonen,Betoniteollisuus ry:n edustajana ja jäseninä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n nimeämänä arkkitehti Santeri Lipasti, rakennusarkkitehti Asko Eerola Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n edustajana, tekn.tri Olli-Pekka KariSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n nimeämänä, tekn.tri Tarja Merikallio Suomen Betoniyhdistys ry:n edustajana ja kutsuttuna lehdistön edustajana toimittaja Paula Holmila. Tuomariston sihteereinä toimivat arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto Betoni-lehdestä sekä tekn.tri. Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä.

Yli sata uutta asuntoa Järvenpään ydinkeskustaan

January 21, 2016 by kerttuvali

Pohjola Rakennus Oy on aloittanut tammikuussa kahden asuinkerrostalon rakentamisen Järvenpään Pajalassa. Järvenpäähän tulee näin yli sata uutta asuntoa aivan juna-aseman ja palvelujen läheisyyteen.

As Oy Eloisa Järvenpää on Pohjola Rakennuksen kehittämän senioriasunto-konseptin mukainen. Eloisa-kotien yhtenä periaatteena on, että ne sijaitsevat aina keskeisillä paikoilla. As Oy Eloisa Järvenpää valmistuukin Westermarcin puiston reunalle, josta on kävelymatka niin kaupallisiin kuin kunnallisiin palveluihin.

Eloisa-kodit tulevat selvästi Järvenpäässä tarpeeseen, sillä talon 58 asunnosta on jo lähes 70 prosenttia varattu ennakkoon. Rakennus valmistuu maaliskuussa 2017.

As Oy Järvenpään Aino on vuokratalo, yhtiön omistajana on kotimainen, korkeatasoisia vuokra-asuntoja tuottava Primus-kodit Oy. Tällä hetkellä yhtiöllä on tarjontaa Jyväskylässä, Tampereen seudulla, Vihdissä ja Hyvinkäällä.

Järvenpään Ainossa on asuntoja 49. Ne valmistuvat tammikuussa 2017 ja niiden vuokrausta hoitaa Kiinteistötahkola Oy.

Molemmat rakennukset tulevat olemaan 8-kerroksisia. Asuntojen lisäksi niissä on yhteensä neljä liiketilaa. Asukkaiden käyttöön rakennetaan maanpäällinen pysäköintitalo.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa rakentaa alueelle myöhemmin kaksi 8-kerroksista asuintaloa lisää. Näissä neljässä talossa tulee olemaan yhteensä noin 14 000 kerrosneliömetriä.

Kuvateksti

Pohjola Rakennuksen Eloisa-seniorikodit kiinnostavat myös Järvenpäässä. Tammikuussa aloitetaan As Oy Eloisa Järvenpään rakentaminen. Sen 58 asunnosta lähes 70 prosenttia on varattu ennakkoon. Asunnot valmistuvat ensi vuoden maaliskuussa.

Merelliseen Lauttasaareen Lumo-vuokra-asuntoja

January 19, 2016 by kerttuvali

Lauttasaarentie 27 Helsinki

Täysin uusitun Lauttasaarentie 27:n asumismukavuus on nostettu nykypäivään ja samalla säilytettiin 1950-luvun avarat ja selkeät pohjaratkaisut.

Lauttasaaren ytimessä sijaitsevassa talossa on neljä asuinkerrosta ja 18 valoisaa Lumo-vuokrakotia. Keittiöiden vaaleaa ilmettä elävöittävät harmaat laminaattilattiat ja työtasot. Keittiöiden varusteluun kuuluvat astianpesukone, keraaminen liesi ja jääkaappipakastin. Kylpyhuoneiden seinät on laatoitettu valkoisiksi ja lattiat ovat harmaata laattaa. Asunnot ovat savuttomia.

Asunnoissa on kätevät liukuovikomerot sekä alkuperäiset, kunnostetut puiset väliovet. Parvekkeel-lisia asuntoja on kymmenen. Vanha veräjähissi on säilytetty, mutta se on saanut uuden tekniikan. Sisäpiha on uusittu ja sinne on rakennettu leikkialue lapsille. Katutasossa on kolme liiketilaa.

Lumo-asukkaan monipuolisia etuja ovat muun muassa edullinen vuokravakuus, laajakaista ja vesi sisältyvät vuokraan sekä myös lemmikit ovat tervetulleita asuntoihin.

Suositussa ja yhteisöllisessä Lauttasaaressa on hyvät palvelut ja loistavat ulkoilumahdollisuudet. Taloa vastapäätä avataan vuoden 2016 lopulla uusi kauppakeskus ja metroasema.

Uudistettuihin koteihin pääsee muuttamaan 1.2.2016.

Swecon kohde palkittu rakentamisen Ruusu 2015 -palkinnolla

January 19, 2016 by kerttuvali

OP-Pohjolan uusi pääkonttori on saanut Rakentamisen Ruusu 2015 -palkinnon.

Palkinto myönnettiin ”paikan haltuun ottavasta, korkeinta kansainvälistä tasoa edustavasta, mutta samalla suomalaista modernia perinnettä kunnianhimoisesti jatkavasta arkkitehtuurista, jossa myös rakenteiden suunnittelu on olennainen osa kokonaisuutta.”

Rakentamisen Ruusu on Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan vuosittain antama tunnustus, joka myönnetään poikkeuksellisen laadukkaasta Helsingin rakennettuun ympäristöön liittyvästä työstä. Rakentamisen Ruusun avulla rakennuslautakunta ja Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto nostavat esille kohteita ja henkilöitä, jotka ovat edistäneet rakentamisen kulttuuria.

Vuotuinen tunnustuspalkinto jaettiin jo 21.kerran. Palkinnon luovuttivat Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan puheenjohtaja Kauko Koskinen ja apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.

Swecolta palkintoa oli vastaanottamassa hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Anssi Kolehmainen. ”OP-Pohjola on kohteena maailman huippua ja ansaitsi tämänkin tunnustuksen. Rakennus oli rakenneteknisesti haastava ja vahva näyttö eri suunnittelualueidemme osaamisesta ja yhteistyöstä”, Kolehmainen kertoo.

Uutta Stockaa Tapiolaan

January 19, 2016 by kerttuvali

Stockmannin uudistuvan tavaratalon rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa Tapiolassa. Tavaratalo valmistuu maaliskuussa 2017 osana Ainoa-kauppakeskushankkeen toista osaa. Laajennusosan kokonaispinta-ala on noin 20 000 neliömetriä, ja siitä hieman yli puolet tulee olemaan Stockmann-tavarataloa. Valikoima keskittyy strategiamme mukaisesti muotiin, kosmetiikkaan, ruokaan ja kodin tuotteisiin.

Uniikki tavaratalokonseptimme tarjoaa asiakkaille saumattoman ja monikanavaisen ostokokemuksen. Moderniin ostosympäristöön haetaan vaikutteita Tapiolan puutarhakaupunginosan vehreydestä ja maineikkaasta arkkitehtuurista. Tavaratalon sisätiloissakin luonto tulee olemaan vahvasti läsnä mm. materiaalivalinnoissa.

Tavaratalokonseptin on suunnitellut saksalainen suunnittelutoimisto Blocher & Blocher, joka vastasi myös Helsingin keskustan tavaratalon naisten jalkineosaston uudistuksesta. Aivan uudenlaista ja häikäisevää Herkkua suunnittelee oman talomme myymäläsuunnittelutiimi.

Asiakkaat ovat mukana tavaratalon kehitystyössä

Sosiaalisen median kanavissa on avattu keskustelu, jossa kysymme asiakkaiden mielipiteitä ja kehitysideoita koskien tulevaisuuden tavaratalokokemusta ja strategisia painopistealueitamme. Keskusteluun voi osallistua ja projektin etenemistä seurata tunnisteella #uuttastockaa. Kutsumme aktiivisia somekeskustelijoita kevään aikana järjestettäviin Asiakastuntija-workshoppeihin, joiden teemoina ovat tavaratalokokemus, ruoka ja koti sekä muoti ja kauneus.

Lisätietoja tavaratalohankkeestamme: www.stockmanngroup.com/fi/tapiola

LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynnin arvo 2015 säilyi vakaana

January 19, 2016 by kerttuvali

LVI-teknisten tuotteiden vuoden 2015 tukkumyynnin kokonaisarvo säilyi hyvällä tasolla ja nousi hieman edellisvuoteen verrattuna.

Kokonaismyynnin arvo vuoden 2015 viimeisellä kvartaalilla nousi vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 3,9 prosenttia. Koko vuoden 2015 osalta tukkumyynnin arvo oli 994 020 meur, joka vastaa vajaan prosentin (0,8%) nousua edellisvuoden kokonaismyyntiin nähden.

LVI-alan tukkumyynnit ovat vaihdelleet melkoisesti kvartaaleittain koko 2010-luvun. Heilahteluista huolimatta vuositason kokonaismyynnit ovat säilyneet hyvällä tasolla koko ajanjakson ajan. Vaikka uudisrakentaminen on pitkään ollut alamaissa, on tasaisesti kasvanut korjausrakentaminen pitänyt lvi-teknisten tuotteiden kysynnän tasaisena.

Uudisrakentamisen elpymistä on odotettu pitkään, ja pientä indikaatiota elpymisestä onkin ollut jo ilmassa. Pääkaupunkiseudun isoilla rakennushankkeilla, niin Kalasataman alueen rakentamisella kuin Länsimetron infra-hankkeella on yllättävänkin suuri vaikutus alan kokonaismyynteihin, arvioi LVI-Teknisen Kaupan toiminnanjohtaja Magnus Sirén.

Tukkumyyntitilastoa ylläpitää LVI-Teknisen Kaupan Liitto ry.