Putaanvirran koulun rakennustyömaalla Pihtiputaalla sattui helmikuussa 2013 vakava työtapaturma kun kirvesmies putosi välikatolla olleesta aukosta lähes neljä metriä alempana olevan ilmanvaihtokonehuoneen betonilattialle ja loukkaantui. Työtapaturman seurauksena työntekijän lannerangan nikamiin tuli useita murtumia, minkä vuoksi hän on ollut tapaturmasta lähtien työkyvyttömänä.
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 8.9.2015 antamallaan tuomiolla kolme turvajärjestelyistä vastannutta henkilöä eli pääurakoitsijana toimineen rakennusliikkeen toimitusjohtajan ja vastaavan mestarin sekä työmaan rakennuttajana toimineen Pihtiputaan kunnan nimeämän valvojan ja turvallisuuskoordinaattorin 25 – 50 päiväsakon suuruisiin rangaistuksiin, jolloin kyseisille henkilöille kertyi maksettavaa yhteensä 4 900 euroa. Kaikki kolme tuomittiin työturvallisuusrikoksesta ja vastaava mestari ja turvallisuuskoordinaattori myös vammantuottamuksesta. Yhteisvastuullisesti tuomitut joutuvat korvaamaan erilaisia oikeudenkäyntikuluja yli 4 300 eurolla.
Työturvallisuusmääräysten mukaan kaikki putoamisvaaraa aiheuttavat aukot työmailla on suojattava jalkalistallisilla kaiteilla tai suljettava kansilla, jotka on merkittävä selvästi ja estettävä niiden siirtyminen paikoiltaan.
Tapahtumapäivänä kirvesmies oli vuokrausyrityksestä tilattu työmaalle siivoamaan rakennusjätteitä, ja vastaava mestari oli lähettänyt hänet työkohteeseen varoittamatta välikatolla olleista aukoista, jotka oli väliaikaisesti suojattu vain irrallisilla ja merkitsemättömillä vanerilevyillä ja vanerilevyjen alle oli vielä laitettu ohuet uretaanilevyt lämmöneristeeksi. Kirvesmies nosti rakennusjätteeksi luulemansa vanerilevyn aukon päältä ja astui uretaanilevyn päälle, joka ei kestänyt miehen painoa.
Käräjäoikeus katsoi, että rakennusliikkeen toiminnassa ei ollut noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta ja rakennuttajan nimeämä turvallisuuskoordinaattori ei ollut valvonut ja varmistanut, että työmaan turvallisuussuunnitelmat ja työolojen jatkuva seuranta olisi ollut riittävällä tasolla.
Rakennusliikekin tuomittiin työturvallisuusrikoksesta 8 000 euron yhteisösakkoon ja menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 560 euroa. Rakennushankkeen turvallisuussuunnittelussa ja sen toteutuksessa todettiin puutteita kun työmaata varten ei ollut laadittu erillisiä putoamissuojaussuunnitelmia eikä siellä ollut pidetty viikoittaisia kunnossapitotarkastuksia siten kuin työturvallisuusmääräykset edellyttävät. Pääurakoitsijalle oli tästä aiheutunut käräjäoikeuden arvioima määrä kustannussäästöä.