WSP laajentaa toimintojaan Tampereelle

jarmo-kuivanen

DI Jarmo Kuivanen

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP avaa infrapalveluiden yksikön Tampereelle. Yksikön palveluihin kuuluvat kattavasti liikennesuunnittelu, katusuunnittelu ja kunnallistekniikan palvelut. Yksikön johtoon Tampereelle on nimitetty DI Jarmo Kuivanen.

”Tampereen seutu on kasvava dynaaminen alue, jonka näemme erittäin kiinnostavana markkina-alueena laadukkaille ja innovatiivisille yhdyskuntapalveluille. Laajentumisen tavoitteena on ennen kaikkea palvella paikallisia asiakkaita, Tampereen kaupunkia, Ely-keskuksia sekä rakennusliikkeitä”, kertoo WSP:n liikenne ja infra-alan liiketoimintajohtaja Kari Fagerholm.

Uusia työpaikkoja alueelle

Tampereen yksikön tavoitteena on kasvaa 10–15 hengen vahvaksi infraorganisaatioksi vuoteen 2018 mennessä.

”Tämä tarkoittaa alueelle uusia työpaikkoja esimerkiksi suunnittelijoille ja projektipäälliköille. Tampereen yksiköllä on lisäksi käytössään koko Suomen WSP:n liikenne-ja infrasuunnittelun osaajat Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä”, kertoo Fagerholm.

WSP on ollut Tampereen seudulla mukana useissa merkittävissä infrahankkeissa. Yhteistyöprojekteja ovat olleet esimerkiksi keskustan liikennejärjestelmä, Kunkun parkki, Kansi ja Areena –hanke, Ratapihankadun pohjoisosan alue, Laukonsilta, Niemenrannan uuden asuinalueen suunnittelu, Kalevanrinteen alue sekä Tampereen raitioteiden yleissuunnitelma.

Myllypuron kampuksen rakentaminen alkaa puiden kaadolla

Metropolia_Myllypuro_Kehä+1+sillalta+3_104042__webisopienennettyhelfi

Metropolian Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksen rakentamistöiden aloitusta valmistellaan puiden kaadolla. Katso videolta kaatoa ja ilmasta kuvattua tonttia hetkeä ennen puiden kaatamista. Puita kaadetaan Myllypuron metroaseman ja Liikuntamyllyn vieressä olevalta tontilta 13. ja 16.11.

Työmaan perustamisen jälkeen varsinainen rakennustyö alkaa kampustontin louhinnalla tammikuussa 2016. Suunnitelmien mukaan kampuksen ensimmäinen Kehä 1:n puoleinen osa valmistuu 2018 ja loppuosa 2019.

Myllypuron kampuksen rakennuttaa Helsingin kaupunki ammattikorkeakoulun käyttöön.

Myllypuron ytimeen osin metroradan päälle Kehä 1:n kupeeseen rakennettava korkeakoulukampus palvelee aikanaan 6000 opiskelijaa ja 500 henkilöstön asiantuntijaa. Se luo alueelle innostavan ja avoimen oppimisen verkoston ja lisää alueen elinvoimaisuutta. Valmistuttuaan se on Metropolian neljästä kampuksesta suurin.

“Tämä on merkittävä ja historiallinen hetki Metropolialle, kun Myllypuron kampuksen konkretisoituminen alkaa. Puiden ja niistä kampukselle tehtävien esineiden kautta Myllypuron kampus nivoutuu alueen kehitykseen ja symboloi tapaamme toimia kiinteässä yhteistyössä alueen kanssa”, toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola sanoo.

Metropolia ottaa puidenkaadon yhteydessä talteen tontilta parikymmentä runkoa, joista muotoilun ja rakennusarkkitehtuurin opiskelijat työstävät uudelle kampukselle käyttöesineitä ja teoksia. Metsästä kampukseksi -opiskelijaprojekti kuljettaa Myllypuron historiaa tarinallisiksi muistoiksi uuteen rakennukseen menneisyyttä kunnioittaen.
Myllypuroon siirtyvät Metropolian sosiaali- ja terveysala, rakennusala, korkeakoulun johto ja keskitetyt yhteiset toiminnot. Kampukselle tulee lisäksi koulutustoimintaan tarvittavia liikunta-, terapia- ja laboratoriotiloja. Modernit kirjaston palvelut ja Positia-hyvinvointipalvelut tulevat myös asukkaiden käyttöön.

 

AGA investoi 15 milj. € kaasujen tuotantoon Äänekoskella

BTT_hires (33)_52276__web634_179348

AGA ja CP Kelco ovat allekirjoittaneet pitkäaikaisen toimitussopimuksen typen ECOVARTM toimituksista Äänekoskelle. ECOVARTM toimitustapaan sisältyy tuotantolaitoksen rakentaminen asiakkaan läheisyyteen, laitoksen käyttö ja kunnossapito sekä nestemäisen typen höyrystämiseen perustuva varajärjestelmä, jonka avulla AGA voi taata asiakkaalleen jatkuvan typen syötön kaikissa olosuhteissa. CP Kelcon prosessin toiminnan, tuotteiden laadun ja toiminnan turvallisuuden kannalta typen katkeamaton saanti on ensiarvoisen tärkeätä.

Typpilaitoksessa käytetään PSA- tekniikkaa ( Pressure Swing Adsorption) ja sen toimittaa AGAn emoyhtiön Linde AG:n Linde Engineering divisioona. Laitos on osa pitkälle standardoitua Linde Gas ECOVARTMADSOSSTM-N laitosperhettä. Typpilaitoksen toteutusprojekti on käynnistetty ja laitos aloittaa toimintansa toukokuun alussa 2016.

”Käytyjen neuvottelujen  aikana AGAn asiantuntijat saivat meidät vakuuttuneiksi PSA-teknologian tehokkuudesta ja varmatoimisuudesta. *CMC-valmistuksen yksi prosessiturvallisuuskulmakivistä on prosessin typetys happitason kontrolloimiseksi, joten typpijärjestelmän varmatoimisuus on ensisijaisen tärkeää. Uskomme, että AGAn PSA-yksikkö yhdessä nestetypen (LIN) kanssa auttavat meitä osaltaan toteuttamaan CP Kelco:n ”Turvallisuus ensin”-filosofiaa”, sanoo CP Kelcon Äänekosken tehtaanjohtaja Pasi Harju.

*CMC on maailman laajimmin käytetty selluloosaeetteri.

AGA ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ovat sopineet  pitkäaikaisista hapen toimituksista AGAn ECOVARTM -toimitustapaan perustuvalta, Metsä Groupin biotuotetehtaan alueelle rakennettavalta, ADSOSSTM-O -happilaitokselta. Metsä Fibre käyttää happea uuden Äänekosken biotuotetehtaan prosesseissa mm. sellun valkaisuun sekä valkolipeän hapetukseen. Happi on nykyaikaisen sellutehtaan keskeisiä kemikaaleja ja sen katkeamaton toimitus on edellytys selluntuotannon jatkumiselle.

Äänekosken ADSOSSTM-O -happilaitos on yksi maailman suurimmista VPSA-tekniikkaan (Vacuum Pressure Swing Adsorption) perustuvista happilaitoksista ja laitoksen toimittava Linde Engineering on tämän tyyppisten laitosten johtava toimittaja maailmassa. Happilaitos käynnistyy samanaikaisesti Metsä Groupin biotuotetehtaan kanssa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.

”Olemme tehneet AGAn kanssa pitkään yhteistyötä, ja olemme tottuneet luottamaan AGAn teknologiaan”, biotuotetehdasprojektin johtaja Timo Merikallio Metsä Fibrelta sanoo.

ECOVARTM toimitustapa ADSOSSTM-O ja  ADSOSSTM-N laitoksilla on energiankulutukseltaan ja ympäristövaikutuksiltaan edullisin tapa toimittaa suuria määriä kaasuja teollisiin prosesseihin. Paikalla tapahtuva valmistus vähentää merkittävästi säiliöautokuljetusten tarvetta ja adsorptiotekniikka säästää energiaa yleisesti käytettyyn kryogeeniseen tislaukseen perustuvaan kaasun valmistukseen verrattuna. Laitokset toimivat täysin automaattisesti ja niiden toimintaa valvotaan AGAn kauko-ohjauskeskuksesta, Avestasta, Ruotsista.

”Olemme erittäin tyytyväisiä voidessamme olla osaamisellamme mukana rakentamassa näin huomattavaa metsäteollisuuden uusinvestointia Suomessa. Kaiken kaikkiaan emoyhtiömme Linden investointisalkku Suomessa on tällä hetkellä historiallisesti mittavin. Kaasut ovat tänä päivänä oleellinen osa metsäteollisuuden tuotantoprosesseja. Tämä investointi on meille tärkeä osa kasvuamme. Lisäksi biotuotetehdas tulee luomaan uusia mahdollisuuksia tuotteillemme myös tulevaisuudessa. Niinpä satsaamme asiantuntijaosaamiseen metsäteollisuudessa kehittääksemme asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja kestävää kehitystä kaasujen avulla”, sanoo AGAn myyntijohtaja Johanna Ylikoski.

Investoimalla 15 miljoonaa euroa kaasujen tuotantoon Äänekoskella AGA tukee sekä CP Kelcon että Metsä Fibren toimintaa, mikä edesauttaa niiden kannattavan liiketoiminnan jatkumista Äänekosken alueella myös tulevaisuudessa.

 

Poliisi paljasti poikkeuksellisen laajan harmaan talouden vyyhdin – rakennuksilla pimeästi yli 150 työntekijää

Keskusrikospoliisi tutkii laajaa harmaan talouden rakennustoimintaan liittyvää rikosepäilyä pääkaupunkiseudulla. Tutkinnassa on tehty useita kotietsintöjä ja kiinniottojen jälkeen vangittuna on tällä hetkellä kolme henkilöä.

Epäilty rikoskokonaisuus on tullut ilmi poliisin ja verohallinnon omien selvitysten kautta. Keskusrikospoliisin tutkijat tekevät jutun tutkinnassa yhteistyötä Uudenmaan verotarkastusyksikön verotarkastajien kanssa.

Esitukintakokonaisuudessa on syytä epäillä, että kaksi liiketoimintakieltoon määrättyä henkilöä on tosiasiallisesti johtanut ainakin kahden eri yrityksen nimissä rakennustoimintaa. Toiminnassa on käytetty enimmillään samanaikaisesti yli 150 pimeää työntekijää, joista huomattavan osan epäillään olleen ulkomaalaisia.

Toiminta on alkanut syksyllä 2013 ja epäiltyjä pimeitä palkkoja on maksettu yli seitsemän miljoonan euroa. Lisäksi yhtiöiden tileiltä on nostettu käteisenä lähes kaksi miljoonaa euroa. Arvio maksamattomista ennakkopidätyksistä ja sosiaaliturvamaksuista on noin kolme miljoonaa euroa. Lisäksi maksamattomien lakisääteisten työeläkevakuutusmaksujen määrän on arvioitu olevan noin 1,6 miljoonaa euroa. Epäillyillä rikoksilla siten aiheutetut vahingot voivat siten olla kaikkineen noin 4,6 miljoonaa euroa.

Pimeää työvoimaa on ollut alihankintaketjutettuna sekä yksityisen että julkisen puolen rakennus- ja kunnossapitokohteissa.

Asiassa on myös syytä epäillä, että rakennusjätettä olisi hävitetty laittomasti sitä kuljettamalla myös muualle kuin varsinaisille jätteenkäsittelylaitoksille.

Rikosnimikkeitä tutkinnassa ovat törkeä veropetos, törkeä työeläkevakuutusmaksupetos, törkeä kirjanpitorikos, törkeä ympäristön turmeleminen, rekisterimerkintärikos ja liiketoimintakiellon rikkominen.

Posiva sai rakentamisluvan käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokselle

Valtioneuvosto on tänään myöntänyt Posivalle luvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamiselle. Laajamittaisen ja monialaisen tutkimuksen ja kehityksen jälkeen Posiva voi nyt edetä kehittämänsä ratkaisun mukaisen loppusijoituslaitoksen rakentamiseen Olkiluotoon. Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitoksilla syntyneen käytetyn polttoaineen loppusijoitus suomalaiseen peruskallioon on tarkoitus aloittaa 2020-luvun alkupuolella.
Posiva sai tunnustuksen yli 40 vuotta jatkuneelle tutkimustyölleen käytetyn ydinpolttoaineen turvallisen loppusijoitusratkaisun kehittämiseksi, kun valtioneuvosto teki myönteisen päätöksen yhtiön rakentamislupahakemukseen. Maanalaisesta kallioperän tutkimustilasta ONKALOsta saatujen tutkimustulosten ja kokemusten jälkeen yhtiö on nyt siirtymässä loppusijoituslaitoksen rakentamiseen Eurajoen Olkiluodossa.
 
– Nyt saatu käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamislupa on meille, omistajillemme ja koko henkilöstöllemme, merkittävä saavutus. Tämä uraauurtava hanke on tärkeä paitsi Suomelle myös maailmanlaajuisesti. Se on ensimmäinen rakentamisvaiheeseen etenevä loppusijoitushanke maailmassa. Kiitän kaikkia suomalaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita ja kumppaneitamme, jotka ovat olleet mukana tässä ainutlaatuisessa ja monialaisessa hankkeessa, Posivan toimitusjohtaja Janne Mokka sanoo.
 
Loppusijoituslaitoksen tehtävänä on käytettyjen ydinpolttoainenippujen kapselointi ja sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla kallioperään noin neljänsadan metrin syvyyteen. Laitos koostuu kahdesta osasta: maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, jossa käytetty polttoaine pakataan loppusijoituskapseleihin sekä syvällä peruskalliossa sijaitsevasta loppusijoitustilasta, jonka tunneleihin käytetty polttoaine sijoitetaan.
 
Posiva on johtava ydinjätehuollon asiantuntija, joka vastaa omistajiensa Teollisuuden Voiman Olkiluodon ja Fortumin Loviisan voimalaitoksilla syntyvän käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta, loppusijoitukseen liittyvistä tutkimuksista ja muista toimialaansa kuuluvista asiantuntijatehtävistä.
 
Eduskunta hyväksyi loppusijoitushankkeen periaatepäätöksen vuonna 2001. Posiva jätti rakentamislupahakemuksen vuoden 2012 lopulla. STUK totesi helmikuussa 2015 työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamassaan lausunnossa, että Posivan käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitos voidaan rakentaa turvalliseksi.

 

Radonsaneeraus alentaa sisäilman radonpitoisuuden nopeasti

Uponor Infra Oy. Canncolor Oy:lle eli teollisuuskohteeseen asennetaan Uponorin isoa radonsaneerauspakettia. Jaana Honkonen – Tuotepäällikkö, Uponor Infra Oy. Urakoitsija: Kepe Oy, Tommi Kemppainen.

Maanrakennusyritys Kepe Oy:n Aki Limatius ja Tommi Kemppainen asensivat radonkaivon hollolalaisen Canncolor Oy:n pihaan. Kuva: Juha Tanhua

 

Sisäilman radonpitoisuus selviää vain mittaamalla, ja korkea pitoisuus laskee vain korjaamalla. Radonkaivo puhdistaa luotettavasti niin kodin kuin työpaikankin ilmaa.

Suomessa radonpitoisuus on suurimmillaan hyvin ilmaa läpäisevillä sora- ja hiekkaharjuilla Etelä-Suomessa sekä Pirkanmaan alueella, mutta korkeita pitoisuuksia on mitattu jopa savimaalle perustetuissa rakennuksissa.

– Radonia voi olla missä tahansa, eivätkä alueen tilastot tai edes naapurin mittaukset auta päättelemään pitoisuutta omassa rakennuksessa, toteaa Säteilyturvakeskus Stukin tutkija Olli Holmgren.

On kuitenkin kymmeniä kuntia, joissa viranomaiset pitävät riskiä suurempana kuin muilla alueilla. Niissä työnantajien on selvitettävä työpaikkojen sisäilman radonpitoisuus.

Marraskuussa mittaamaan

Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Täysin turvallista radonpitoisuutta ei ole olemassa, mutta viranomaisten mukaan keskimääräisen pitoisuuden olisi syytä olla vanhoissa rakennuksissa alle 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa, kun taas uudisrakennuksissa sen on alitettava 200 Bq/m3. Mittausten keskiarvo on Suomessa 96 Bq/m3.

Stukin mukaan radonpitoisuus kannattaa mitata marraskuun ja huhtikuun välillä jättämällä tilaan mittauspurkki pariksi kolmeksi kuukaudeksi. Jos raja-arvo ylittyy, on radonsaneerauksen aika.

Jotkut kokeilevat rakenteiden tiivistämistä tai ilmanvaihdon parantamista, mutta vain osa onnistuu siinä.

– Yleensä kannattaa valita menetelmä, jolla pääsee suoraan mahdollisimman pieneen pitoisuuteen. Siinä mielessä rakennuksen sisälle asennettava radonimuri tai rakennuksen ulkopuolelle sijoitettava radonkaivo on suositeltavin tapa, Holmgren toteaa.

Radonkaivolla pitoisuus alenee 75–95 prosenttia

Stukin mukaan radonkaivoilla on alennettu sisäilman radonpitoisuutta keskimäärin 75–95 prosenttia ja radonimureilla 65–90 prosenttia.

Radonkaivon toimintaperiaate on yksinkertainen. Rakennuksen seinustan tuntumaan kaivetaan rakennuksen perustuksia syvempi kuoppa, jonka pohja täytetään karkealla soralla. Soran pinta tiivistetään pressulla, ja sen keskeltä nousee putki maan pinnalle. Putkeen asennettava puhallin imee sorakuoppaan alipaineen. Näin radonpitoinen ilma siirtyy rakennuksen alta kaivoon sen sijaan, että se nousisi lattian raoista sisälle. Kaivosta ilma johdetaan poistoputkea pitkin parinkymmenen metrin päähän.

Saneerausten määrä kasvaa joka vuosi

Lahtelainen maanrakennusyritys Kepe Oy on asentanut pitkälti toistasataa Uponorin radonsaneerauskaivoa niin omakotitaloihin kuin isompiinkin asuin- ja työpaikkarakennuksiin. Kepe luottaa tuotteeseen niin paljon, että antaa radonsaneerauksille takuun.

– Saneerausten määrä on lisääntynyt joka vuosi, kertoo toimitusjohtaja Tommi Kemppainen.

Hän arvelee kasvavan suosion syyksi lisääntynyttä tietoisuutta radonin vaaroista ja toisaalta myös sitä, että tarjolla on helppo, talon ulkopuolelle asennettava ratkaisu.

Radonkaivo paikalleen päivässä

Toimistotarvikkeita, ergonomiatuotteita ja liikelahjoja myyvän Canncolor Oy:n toimisto ja varasto sijaitsevat harjualueella Hollolassa, joka tunnetaan korkeista radonpitoisuuksista. Kaksi kuukautta kestänyt mittaus osoitti toimiston radonpitoisuudeksi keskimäärin 870 Bq/m3. Canncolor päätti tilata Kepeltä Uponorin radonkaivon.

Kepen radonsaneeraajat tulivat paikalle huhtikuisena aamuna kaivureineen, ja seuraavana päivänä he jo tasoittivat pihamaata.

Tommi Kemppaisen mukaan yhdellä ison kiinteistön radonkaivolla voidaan kattaa jopa 2 000 neliömetrin pohjapinta-ala. Canncolorin T:n muotoinen rakennus on vajaa tuhat neliötä, joten yksi kaivo riitti hyvin.

Alustavien mittausten perusteella radonpitoisuus romahti alle sataan. Mittaustulos varmistetaan vielä ensi talvena pitkällä mittauksella.

Päätoimijan uusi tehdas Oulaisiin – luvassa miljoonainvestoinnit ja kymmeniä työpaikkoja

Aikaisemmin syksyllä Osuuskunta PPO teki Päätoimija-konserniin 5 miljoonan euron sijoituksen.  Sijoituksen taustalla oli Päätoimijan tuotantotoiminnan kehittäminen siten, että pääosa teollisesta Päätoimijan teollisesta tuotannosta keskitetään PPO:n toimialueelle rakennettaviin uusiin tuotantotiloihin. Nyt uusien tuotantotilojen sijaintipaikaksi on valittu Oulainen.

Päätoimijalla on tällä hetkellä neljä tuotantolaitosta hajallaan toisistaan. Kattoelementtejä valmistetaan Humppilassa, tekniikkastudioita Merijärvellä, teknisiä tiloja Oulussa ja rivitalomoduuleita Oulaisissa. Nyt rakennettavaan uuteen tuotantolaitokseen yhdistetään toimintoja Oulun, Merijärven ja Oulaisten osalta.  Oulaisiin syntyy noin 6,0 miljoonan euron kokonaisinvestoinnin myötä jopa 40 uutta työpaikkaa.

”Saimme erittäin hyviä tarjouksia useilta alueen kunnilta. Pisteytysraadissa olivat mukana tuotannon konsultti Jouni Limma, Jouni Limma Oy:sta, tehdasjohtaja Mikko Kinnunen ja allekirjoittanut”, kertoo Päätoimija Oyj:n toimitusjohtaja Hannu Lehto. ”Tehty sijaintipäätös täyttää parhaiten investoinnille asetetut tavoitteet tuotantotilojen, kustannussäästöjen ja logistiikan suhteen. Pisteitä on myös annettava Oulaisten kaupungin henkilöstölle. Saimme heiltä tarjoukset sekä vastaukset kysymyksiimme erittäin nopeasti ja tehokkaasti”, Hannu Lehto kiittelee.

Oulaisissa Päätoimijan päätös on otettu ilolla vastaan. ”Yritykset muodostavat kaupunkimme taloudellisen selkärangan ja todella hienoa että Päätoimija päätti investoida Oulaisiin, työpaikat ovat tärkeitä. Elinvoiman sekä yritysyhteistyön kehityksessä Oulaisten kaupunki haluaa olla myös jatkossa paras yhteistyökumppani yrityksille. Osuuskunta PPO: n rooli alueen kehittäjänä ja vahvana alueellisena toimijana alkaa kantamaan hedelmää ja tulemme jatkamaan yhteistyötä myös tulevaisuudessa. On hyvä kehittää elinvoimaa kun on tällaisia yhteistyökumppaneita”, kommentoi Oulaisten kaupungin kehitys- ja elinkeinojohtaja Jarmo Soinsaari.

Päätoimija-konsernimme strategisena tavoitteena on monistettavien konseptien lisääminen rakentamisessa. Tässä rakennusosien teollinen valmistaminen on yksi osa. Konseptoinnilla tavoitellaan parempaa laatua, työmaiden nopeampaa läpimenoaikaa, tehokkuutta, yksinkertaisempaa ja toistettavaa rakennusprosessia – ja tietysti arvoväittämämme mukaisesti taloudellisia ratkaisuja Päätoimijan asiakkaille.

 

Uusi Saga-senioritalo on noussut harjaan Helsingin Munkkiniemessä

0a98a4b1-ad9a-4de9-a561-995f5881c62e-main_image

Ruissalo Säätiö ja Saga Palvelut rakennuttavat uuden Saga-palvelutalon Helsingin Munkkiniemeen. Kohteen rakentajana toimii YIT ja sen on suunnitellut Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit. Palvelutalon harjannostajaisia vietetään Munkkiniemessä keskiviikkona 11. marraskuuta. Kohde valmistuu kesällä 2016.

Helsingin Munkkiniemeen nousee uusi Saga-palvelutalo Ruissalo Säätiön ja Saga Palveluiden toimesta. Uuden palvelutalon harjannostajaisia vietetään keskiviikkona 11. marraskuuta klo 14.30 hankkeen atrium-tilassa, osoitteessa Professorintie 14. Senioritalo on arvioitu valmistuvan kesällä 2016.

Saga-talojen uusin kohde sai nimekseen Saga Dosentinlinna. Kohde käsittää 71 erityisesti ikääntyneille räätälöityä, esteetöntä asuntoa, jotka mahdollistavat asumisen loppuiäksi. Nykyaikaiset ja kestävät rakenne- ja materiaaliratkaisut – mm. koko rakennuksen kattava sprinklerijärjestelmä, koneellinen savunpoisto, massiivilaattavälipohjat ja julkisivujen erinomainen ääneneristävyys – varmistavat turvallisen ja mukavan asumisen. Myös ulkoasuun on panostettu – vaikuttava yksityiskohta on varsinkin rakennuksen keskellä kohoava avoin atrium-tila lasiseinineen ja -kattoineen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa.

678b8daf-77a6-4c6d-8b0a-8c8de57a79b6

“Täyden palvelun Saga-senioritaloissa erityistä painoarvoa annetaan asukkaan elämänlaadulle ja turvalliselle asumiselle. Saga Dosentinlinnassa on tarjolla monipuolisia asukkaiden elämää ja arkea helpottavia palveluja, kuten lääkäri-, sairaanhoito- ja hoivapalvelut, kampaamo, kirjasto, talossa toimiva asukasravintola ja ateriapalvelu sekä mahdollisuudet monipuoliseen virike- ja harrastustoimintaan”, esittelee Ruissalo Säätiön asiamies Ritva Niemi. Senioritalojen palvelut tuottaa Saga Care Finland Oy.

Dosentinlinna sijaitsee Munkkiniemessä, aiemmin valmistuneiden Saga-senioritalojen – Dosentinpuiston ja Dosentinrinteen – yhteydessä. Yhdyskäytävä liittää kohteet toisiinsa muodostaen yhtenäisen palvelutalokokonaisuuden, joka tarjoaa kaikkiaan 265 laadukasta vuokra-asuntoa senioreille ja helpottaa samalla merkittävästi seniori-ikäisten palveluasuntotarvetta Helsingin seudulla.

Uponor Infra mukana toteuttamassa yhtä Pohjoismaiden suurimmista kalanviljelylaitoksista

fifax_kalanviljelylaitos

Uponor

Ahvenanmaalainen Fifax Ab rakentaa yhden Pohjoismaiden suurimmista kalanviljelylaitoksista Ahvenanmaan Eckeröhön. Täydellä kapasiteetilla toimiessaan maanpäällinen, noin 1,8 kilometrin etäisyydellä merestä sijaitseva laitos tuottaa yli 3 200 tonnia kirjolohta Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille. Laitos myös käsittelee kasvattamansa kalat myytäväksi kuluttajamarkkinoille.

Ekologisesti suunniteltu laitos on Itämeren alueella ensimmäinen kalanviljelylaitos, joka kierrättää merivedestä puhdistetun käyttövetensä yhä uudelleen ja näin vähentää ympäristön päästöjä. Suljetulla kiertovesitekniikalla toimivassa laitoksessa kalat saavat ihanteelliset kasvuolosuhteet, eikä niiden kasvatuksessa tarvita esimerkiksi antibiootteja kuten luonnonvesissä kasvatettaessa.

Weholite toi sujuvuutta ja säästöjä

Uponor Infra on ollut mukana hankkeessa jo sen suunnitteluvaiheesta ja toteuttaa kalanviljelylaitoksen 36 erilaisen altaan vaatiman putkistourakan. Urakkaan kuuluvat putkistojen suunnitteluapu, toimitus ja asentaminen.

Uponor Infran asiantuntijoiden suosituksesta putkistourakan alkuperäisiä suunnitelmia myös muutettiin kustannustehokkaamman ratkaisun saamiseksi. Hankkeen pohja- ja putkistotöistä vastaava konsultti Dan Engblom Deab Konsultista kertoo, että muutosten ansiosta kustannuksissa säästettiin alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna noin kolmannes.

Laitoksen linjasto oli alun perin tarkoitus toteuttaa 630–800 mm:n paineputkilla. Uponor Infran ehdotuksesta putket vaihdettiin halkaisijaltaan 1 800-milliseen Weholite-matalapaineputkeen, joka kestää hyvin linjaston 0,5 barin paineen.

fifax_kalanviljelylaitos_putkisto

Uponor

Weholiten ansiosta alkuperäisen suunnitelman risteilevää putkistoa pystyttiin myös yksinkertaistamaan. Rakenteilla olevassa ratkaisussa kullakin laitoksen kolmesta erillisestä allasalueesta kiertovesitekniikka toteutetaan nyt kahdella Weholite-putkella, joista on putkiliitännät kalatankeille.

– Toteutustapa on nyt yksinkertaisempi, järkevämpi ja huomattavasti edullisempi, Dan Engblom toteaa.

Kerrosrakenteiset, PE- tai PP-profiilista kierresaumaamalla valmistettavat Weholite-putket ovat kestäviä, joustavia ja keveitä. Halkaisijaltaan jopa 3,5-metrisistä Weholite-putkista voidaan valmistaa kokonaisia putki- ja säiliöjärjestelmiä sekä erilaisia räätälöityjä ratkaisuja.

Asiantuntijat mukaan jo hankkeen alussa

Putkistourakan ensimmäisen vaiheen testaukset tehtiin loppukesästä, minkä jälkeen kalanviljely on aloitettu asteittain. Kokonaisuudessaan putkistourakka on valmis vuoden loppuun mennessä.

Putkistotöiden valvonnasta vastaava Dan Engblom on tyytyväinen töiden sujumiseen.

– Uponor Infra on myös joustanut toimituksissa, mikä on helpottanut asennusten etenemistä työmaalla.

Uponor Infran myyntipäällikkö Tom Karnelan mukaan hanke on hyvä esimerkki siitä, miksi Uponorin asiantuntijoita kannattaa käyttää jo projektien alkuvaiheessa.

– Näin varmistamme, että asiakas saa parhaan hyödyn kokemuksestamme.

Uponor Infra toimittaa Fifaxin laitokseen yli 10 kilometriä erilaisia putkia ja materiaaleja. Tuotantolaitoksen toimittaa norjalainen AKVA Group, joka on maailman johtava vesiviljelyteknologian valmistaja.

Arkea ostaa Turun Seudun Rakennustekniikan kunnossapidon liiketoiminnan

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n kiinteistöjen kunnossapitoon erikoistunut liiketoiminta siirtyy liiketoimintakaupalla Arkea Oy:n tytäryhtiö Arkea Kunnossapito Oy:lle. Kaupan myötä n. 40 henkilöä siirtyy Arkean tytäryhtiöön. Yhtiö aloittaa liiketoimintansa 1.1.2016.

Arkea Kunnossapito Oy on Arkean osana osa Turku-konsernia. Arkea omistaa osakekannasta 100 prosenttia. Arkea Kunnossapito Oy tulee toimimaan kaupungin sidosyksikkönä kiinteässä yhteistyössä Arkean kiinteistönhoitopalveluiden kanssa.

– Rakennusten tekninen kunnossapito on olennainen osa kiinteistönhoitoa. Tästä syystä olemme Arkeassa kiinnostuneita laajentamaan toimintaa tälle alueelle, kertoo Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi.

Rompasaari-Salmi painottaakin, että palvelumalli, jossa asiakas saa kattavasti palvelut yhdeltä toimijalta, on paras ratkaisu asiakkaan kannalta. Hän uskoo, että kunnossapitoa tuottavalla tytäryhtiöllä on mahdollisuus menestyä ja tuottaa lisäarvoa asiakkaille.

– Siirtyvät henkilöt ovat oman alansa huippuammattilaisia. Heillä on hyvät asiakassuhteet sekä arvostettua osaamista, Rompasaari-Salmi toteaa.

Arkea Kunnossapito Oy:n palvelutuotteita ovat kiinteistön tekninen kunnossapito, LVI-työt, LVI-päivystys ja sähkötyöt, joiden avulla varmistetaan asiakkaille turvalliset ja toimivat tilat. Yhtiön kilpailuetuja ovat mm. ammattitaitoinen erikoisosaamista omaava ja sitoutunut pitkäaikainen henkilöstö, paikallisuus, joustavuus sekä mahdollisuus tarjota asiakkaille myös emoyhtiön palveluita.

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy keskittyy jatkossa edelleen korjausrakentamisen liiketoiminnan vahvistamiseen. Henkilöstön laaja-alainen ja korkea ammattiosaaminen ja käynnissä oleva rakennemuutos tarjoavat tähän hyvät edellytykset.