Rakennusteollisuus RT

Vuonna 2014 talonrakentamisen kannattavuus heikkeni 0,6 prosentilla, rakennustuoteteollisuuden kohdalla laskua tapahtui vain 0,1 prosentin verran. Kuluvan vuoden aikana kannattavuuden kuitenkin ennakoidaan kääntyvän parempaan molempien kohdalla.

Talonrakennusyritysten keskimääräinen tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja jäi viime vuonna 3,1 prosenttiin. Käyttökate vastaavana aikana oli 6,8 prosenttia. Rakennustuoteteollisuudessa tilanne oli aavistuksen parempi sekä käyttökatteella että liikevoitolla mitattuna.

Kannattavuuden heikentyminen niin talonrakentajien kuin rakennustuoteteollisuusyritystenkin kohdalla on ollut tasaista viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2015 rakentamisen suhdanteen ennakoidaan saavuttaneen pohjansa, jonka arvioidaan heijastuvan positiivisesti myös rakennusalan yritysten kannattavuuteen.

Tiedot käyvät ilmi Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n kannattavuusselvityksestä. Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella toteutettu selvitys tehtiin ensi kertaa yhteistyössä Balance Consulting Oy:n kanssa. Selvitykseen osallistuneiden jäsenyritysten tilinpäätöstiedot haettiin suoraan kaupparekisteriaineistosta.

Mukana oli yhteensä 208 talonrakennusteollisuuden yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 6,8 miljardia euroa. Rakennustuoteteollisuuden yrityksiä oli mukana 68, joiden liikevaihto oli 1,8 yhteensä miljardia euroa. Uudistetun toteutustavan myötä aineisto on vertailukelpoista vuodesta 2012 lähtien.

Rakennusteollisuuden kannattavuusselvitys 2014 -julkaisu sisältää sekä Talonrakennusteollisuus ry:n että Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n kannattavuusselvitykset.

Rakennusalan toimijoista suunnittelijat näkevät alansa suhdannetilanteen valoisampana kuin rakennuttajat ja urakoitsijat, jotka uskovat talonrakennustöiden määrän alenevan lähitulevaisuudessa entisestään. Vähennystä tulevalle kesälle ja alkusyksylle ennakoidaan sekä asunto- että toimitilarakentamiseen. Sen sijaan korjausrakentamisen näkymät ovat selvästi uudisrakentamista paremmat. Tiedot käyvät ilmi Satakunnan seudun suhdannekyselystä, jonka tulokset julkistettiin 8.5.2015.

Puutuoteteollisuus ry irtautuu Rakennusteollisuus RT:stä 1.1.2016 ja perustaa yhdessä muiden tahojen kanssa laajemman puutuoteverkoston Metsäteollisuus ry:n yhteyteen. Puutuoteteollisuus on ollut yksi Rakennusteollisuuteen kuuluvan Rakennustuoteteollisuus RTT:n toimialayhdistyksistä ja vastannut puutuotejaoston toiminnasta.

”Puutuoteteollisuuden side Rakennusteollisuuteen on ollut löyhempi kuin valtaosalla muilla toimialayhdistyksillämme, koska se on keskittynyt jäsenyritystensä elinkeinopoliittiseen ja tekniseen edunvalvontaan eikä kuulu rakennusalan työehtosopimusten piiriin”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.

Puutuoteteollisuus hoiti aiemmin etupäässä rakennuspuusepänteollisuuden edunvalvontaa, mutta vuonna 2011 mukaan tulivat ammattimaisen puurakentamisen ratkaisut, kun yhdistykseen liittyivät Stora Enso, UPM ja Versowood. Suuret metsäteollisuuskonsernit ovat koko ajan olleet jäseninä myös Metsäteollisuudessa, joka vastaa muun muassa mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehtosopimuksista.

”Rakennusteollisuuden yhteys puupohjaiseen rakentamiseen ei toki katkea nytkään. RTT:n pientaloteollisuusjaostossa valtaosa jäsenyrityksistä on puutalovalmistajia. Talonrakennusteollisuuden jäsenyritykset puolestaan rakentavat puukerrostaloja käytännössä. Puutuoteollisuus pyrkinee puolestaan jatkossakin edistämään entistä kilpailukykyisempien ratkaisujen ja yhtenäisten standardien kehittämistä ammattimaiseen puurakentamiseen”, Rakennustuoteteollisuus RTT:n toimitusjohtaja Juha Luhanka sanoo.

Rakentaminen supistuu tänä vuonna jo neljättä peräkkäistä vuotta. Rakentamisen kokonaismäärä vähenee vajaalla prosentilla. Talonrakentamisessa aloitukset kääntyvät kasvuun, mutta infrarakentamisessa pysytään miinuksella. Jos talouskasvu voimistuu ja työllisyys nousee, rakentamisen ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 2–3 prosenttia.

Kuluva vuosi on rakennusalalle vielä vaikea. Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat pohjalukemissa, ja etenkin asuntotuotanto vähenee yhä. Korjausrakentaminen on kannatellut kituliasta talonrakentamista.

”Edellisinäkin keväinä olemme odottaneet kasvua seuraavaksi vuodeksi, mutta näkymät ovat aina heikentyneet vuoden mittaan ja vastassa on ollut uusi alamäki”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa.

”Tällä kertaa perustamme näkemyksemme siihen, että monilla osa-alueilla rakentaminen on painunut niin alas, ettei siitä käytännössä ole kuin yksi suunta eli ylöspäin. Yleisessä talouskehityksessä on nähtävissä myönteisiä merkkejä, ja esimerkiksi teollisuuden investointihalukkuus on piristymässä. Näköpiirissä on suuria yksittäisiä hankkeita vaikkakaan ei toistaiseksi laajaa elpymistä”, Pakarinen sanoo.

Asuinrakentamisen aloitukset laskevat edelleen tänä vuonna vapaarahoitteisen asuntotuotannon supistuessa. Kuluttajakauppa on ollut nihkeää viime vuosina, mutta yksityiset rahastot ovat hankkineet asuntoja vuokrakäyttöön ja pitäneet asuntorakentamista käynnissä valtion tukeman tuotannon ohella.

Asuntomyynnin vilkastuminen vaatii kuluttajaluottamuksen vahvistumista, jota onkin jo nähty viime kuukausien aikana. Tämä heijastuisi myönteisesti myös omakotitalorakentamiseen, joka kyntää todella syvällä. Tänä vuonna ei uskota lähtevän liikkeelle kuin 5 000 omakotitalon rakentaminen, kun määrä oli takavuosina parhaimmillaan yli kolminkertainen.

”Tänä vuonna ennakoimme asuntojen aloitusmääräksi kaikkiaan 23 500, kun VTT:n arvioima tarve väestönkehityksen perusteella olisi noin 29 000. Jos tarve ylittää jatkuvasti tarjonnan, asuntojen hinnat ja vuokrat lähtevät nousuun etenkin kasvukeskuksissa. Asuntotilannetta ei pidä päästää kriisiytymään, vaan julkisen sektorin on omalta osaltaan varmistettava kohtuuhintaisen asumisen edellytykset muun muassa toimivalla kaavoituksella”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemitoteaa.

Kaupungistuminen vaikuttaa tuleviin rakennustarpeisiin huomattavasti lähivuosina. Vastapainona kasvukeskusten rakentamiselle Rakennusteollisuus peräänkuuluttaa priorisointia väyläverkostossa koko maan tasolla, jotta raaka-aineiden kuljetus ja yhteydet vientisatamiin pysyvät kunnossa.

”Infraan panostamisella tähdätään juuri tavaraviennin edellytysten parantamiseen ja Suomen kilpailukyvyn nostamiseen. Jo 2,4 miljardiin euroon kasvaneen valtion väyläinfran korjausvelan kiinni kurominen on erityisen kannattavaa näin matalasuhdanteessa, kun kustannustaso on alhainen”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajaTarmo  Pipatti lähettää terveisiä vaaleihin valmistuville poliitikoille.

Rakentamisen tilastointi keskeytynyt

Rakennusalan suhdanteiden ennakointia vaikeuttaa tällä hetkellä tilastotietojen puuttuminen. Tuoreimmat tiedot talonrakentamisen osalta yltävät vain vuoden 2014 lokakuuhun. Tilastokeskus uudisti viime vuoden lopulla rakentamisen tilastointiaan, mutta Väestörekisterikeskuksen tietoteknisten järjestelmien ongelmat ovat estäneet uuteen käytäntöön siirtymisen ja tilastointi on jouduttu keskeyttämään.

Viime vuoden virallisista tilastoista puuttuu loppuvuoden aloitustiedot kokonaan, mutta Rakennusteollisuus on pyrkinyt ottamaan ne huomioon omassa suhdannekatsauksessaan. Tilastoinnin puutteet vaikuttavat rakentamisen kokonaismäärän ja talonrakentamisen aloitusmäärien arviointiin.

Tilaajavastuulain uudistamisessa pidetään rakennusalalla kiinni tilaajien velvollisuudesta valvoa, että ulkomaisten työntekijöiden tapaturma- ja eläkevakuutukset ovat kunnossa. Eduskunta hyväksyi täysistunnossaan 5. maaliskuuta tilaajavastuulain muutosesityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisena. Rakennusteollisuus RT on tyytyväinen, että eduskunta päätyi säilyttämään rakennusalan tärkeäksi kokeman menettelyn.

Alkuperäisessä hallituksen esityksessä vastuu lähetettyjen työntekijöiden todistuksista olisi jäänyt pelkästään ulkomaalaiselle työnantajalle. Sanktiona velvoitteen hoitamisesta olisi ollut sakkorangaistus, jonka periminen ulkomaalaiselta on käytännössä mahdotonta.

”Tilaajan valvontavelvollisuuden rajaaminen vain sopimuksentekohetkeen olisi antanut kohtuuttoman kilpailuedun tapaturma- ja eläkevakuuttamisen laiminlyöville ulkomaisille yrityksille. Emme halunneet avata porsaanreikää harmaan talouden toimijoille vieläpä ilman todellista kiinnijäämisriskiä”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo.

Rakennusteollisuus RT kiittää valiokuntaa, koska se otti huomioon rakennusalan toimijoiden huolia lakiehdotusta käsitellessään ja poikkesi mietinnössään hallituksen esityksestä rakennusalan osalta.  Muilla toimialoilla tyydyttiin sen sijaan sakkorangaistukseen.

Verovelkarekisteri ajatuksena hyvä mutta toteutus ontuu

Rakennusteollisuus RT pitää valitettavana sitä, että uudistuva tilaajavastuulaki sallii sopimuksen tekemisen sellaisen yrityksen kanssa, jolla on verovelkaa aina kymmeneen tuhanteen euroon saakka. Aiemmin verovelasta on aina pitänyt tehdä maksusuunnitelma Verohallinnon kanssa. Tämä ei ole Tapio Karin mukaan oikea viesti yrityselämälle.

”Julkinen verovelkarekisteri on hyvä asia, mutta kymppitonnin raja huono. Nykyinen käytäntö on tehokkaasti ohjannut verovelkaisia yrityksiä sopimaan maksusuunnitelmasta verottajan kanssa. Nyt toteutettavat muutokset johtavat siihen, että pienempien verovelkojen vuoksi alihankkijan ei tarvitse vielä ryhtyä mihinkään toimenpiteeseen. Eli vanha toimiva käytäntö vaihdetaan uuteen löyhempään”, Tapio Kari harmittelee.

Tilaajavastuulain muutosprosessi kompasteli

Tilaajavastuulain muuttaminen alkoi rakennusalan kannalta mennä pieleen heti alkumetreillä. Alan edustajia ei kutsuttu lain uudistamista pohtivaan työryhmään, vaikka lakia valvovan Etelä-Suomen Aluehallintoviraston tekemistä tilaajavastuutarkastuksista lähes kaksi kolmannesta suuntautuu rakennusalalle. Kuulemistilaisuuksissa alan toimijoita sentään kuultiin, vaikkakaan ei Tapio Karin mielestä kuunneltu.

”Alan toimijat ovat pitkäjänteisesti kitkeneet harmaata taloutta, ja pysyimme myös yksimielisinä käsittelyn aikana. Onneksi pahin virhe saatiin estetyksi vielä kalkkiviivoilla. Verovelkarekisterin epäkohtiin joudutaan mahdollisesti palaamaan seuraavalla hallituskaudella”, Tapio Kari toteaa.

Rakennusteollisuuden näkemyksiin yhtyvät ammattijärjestö Rakennusliitto ja rakennuttajia edustava RAKLI. Myös Etelä-Suomen Aluehallintovirasto kritisoi voimakkaasti hallituksen esittämiä muutoksia lainsäädäntöprosessin aikana.

Vaimea kuluttajakysyntä pitää asuntorakentamisen hiljaisena tänäkin vuonna. Rakennusteollisuus RT:n helmikuisen asuntotuotantokyselyn mukaan vuokra-asuntojen urakointi yksityisille sijoittajille on noussut entistäkin suurempaan rooliin.

Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajat aloittivat viime vuonna yhteensä vajaan 9 200 rivi- ja kerrostaloasunnon rakennustyöt. Näistä 5 640 oli rakennusyhtiöiden omaa perustajaurakointia ja loput 3 515 vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, jotka tehtiin niin sanottuina neuvottelu-urakoina.

Aloitusmäärä toteutui selvästi viime vuoden alun arvioita pienempänä ja jäi vielä runsaat 1 200 asuntoa siitä mitä syyskuussa ennakoitiin.

”Silmiinpistävää kyselyssä on, että markkinaehtoisen vuokra-asuntotuotannon osuus on noussut lähes 40 prosenttiin aloituksista ja sen ennakoidaan jopa kasvavan tänä vuonna. Koska asuntorahastot ostavat myös osan omaperusteisesta tuotannosta, rahastoille menee käytännössä puolet uusista asunnoista”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa.

Sijoittajien mielenkiinto asuntoihin on ollut jo pari viime vuotta korkealla vaihtoehtoisten sijoituskohteiden matalien tuottojen vuoksi.

Kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat käynnistävänsä tänä vuonna 10 400 asunnon rakentamisen. Se on lähes 1 500 asuntoa vähemmän kuin viime helmikuussa ennakoitiin vuodeksi 2014. Heikentynyt suhdannekuva on siten madaltanut yritysten odotuksia entisestään. Luvut ovat arvioita ja markkinatilanteen muutokset vuoden kuluessa heittelevät Pakarisen mukaan toteutumaa usein suurestikin.

Asuntoja oli myynnissä vuodenvaihteessa yhteensä 5 155 kappaletta, joista valmistuneiden osuus oli 1 751. Tämä on 34 prosenttia myynnissä olevien määrästä. Myynnissä olevien asuntojen määrä on laskenut noin tuhannella asunnolla syyskuun tilanteesta.

”Vaikka sijoittavat ovat täyttäneet asuntomarkkinoille syntynyttä tyhjiötä, uusia asuntoja rakennetaan tarpeeseen nähden liian vähän. Tarjonta reagoi liian hitaasti kasvukeskuksissa kasvavaan kysyntään. Valtion tulee asuntopolitiikalla vastata kaupungistumiskehitykseen ja tehdä myös kuntien kanssa nykyistä enemmän yhteispeliä maapolitiikassa”, Sami Pakarinen sanoo.

Rakennusteollisuus toteuttaa asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Kysely kattaa Talonrakennusteollisuuden jäsenyritysten omaperusteisen asuntotuotannon sekä yksityisille rakennuttajille urakoidut vapaarahoitteiset vuokra-asunnot.

Kaikkiaan Suomessa aloitettiin viime vuonna noin 24 500 asunnon rakentaminen, ja määrä pysynee samalla tasolla tänä vuonna. Luvussa on mukana myös omakotitalot, valtion tukema vuokra-asuntotuotanto sekä muiden kuin RT:n jäsenyritysten vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto.

Tänä vuonna rakentaminen supistuu 2 prosenttia, ja menossa on jo kolmas peräkkäinen vuosi kun rakentamisen määrä vähenee. Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennakoi 0–1 prosentin laskua. Rakentamista kannattelee yhä korjausrakentamisen tasainen kasvu.

Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat 1990-luvun laman tasolla eikä helpotusta ole näkyvissä. Talonrakennustöitä arvioidaan aloitettavan tänä vuonna 29 miljoonaa kuutiometriä, joka on 6 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2015 aloituskuutioiden ennakoidaan pysyvän samalla tasolla.

”Erityisen syvässä kuopassa tällä hetkellä on teollisuusrakennusten ja omakotitalojen rakentaminen. Talouden epävarmuus on jäädyttänyt teollisuuden investoinnit sekä kuluttajien rohkeuden ryhtyä oman talon pystyttämiseen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Asuntotuotanto hyytyy

Tänä ja ensi vuonna omakotitalojen aloituksia ennakoidaan kertyvän vain 6 000, mikä olisi tilastointihistorian matalin taso. 2000-luvun puolivälissä aloituksia oli parhaimmillaan yli 16 000 vuodessa.

Kerrostaloasuntojen osalta asuntomarkkinoiden kohmeus on kasvattanut valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrää selvästi. Kuluttajakysyntä on edelleen heikkoa, mutta asuntorahastot ja muut sijoittavat ovat olleet yhä aktiivisia, mikä on pitänyt asuntotuotantoa yllä.

Valtion tukema asuntotuotanto pysyy viimevuotisella tasolla. Se kuitenkin painottuu tänä vuonna asumisoikeusasuntoihin, sillä niiden ja vuokra-asuntojen aloitusmäärien kytkös purettiin minihallitusneuvotteluissa.

”Normaaleja vuokra-asuntoja rakennetaan edelleen tarpeeseen nähden liian vähän, koska monet rakennuttajat eivät pidä valtion tukiehtoja mielekkäinä. Toisaalta on myös toimijoita, joilla olisi muuten kaikki valmiudet olemassa, mutta tontteja ei ole saatavilla. Tilanne ei siis vielä ole muuttunut mitenkään”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.

Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan 25 000 asunnon rakentaminen. Määrä on 10 prosenttia viime vuotta vähemmän. Ensi vuonna asuntoaloitusten ennakoidaan laskevan entisestään 24 500 asuntoon.

Infrarakentaminen kärsii rahoituksen karsimisesta

Maa- ja vesirakentaminen vähenee tänä ja ensi vuonna. Koko infrarakentamisen näkymiä heikentävät väylien kunnossapidon määrärahaleikkausten lisäksi talonrakentamisen pohjatöiden vähentyminen. Myös kunnat ovat merkittävästi supistaneet infrarahoitustaan tiukentuvassa taloustilanteessa.

Vaikka hallitus sopi kesäkuun minihallitusneuvotteluiden yhteydessä mittavista liikenneinvestoinneista pääkaupunkiseudulle ja toimenpiteitä tarkenettiin elokuun budjettiriihessä, hyödyt realisoituvat kunnolla vasta 2016 alkaen. Tänä vuonna tuotannon arvioidaan supistuvan, ja laskun ennakoidaan jatkuvan vuonna 2015.

”Infrarakentamiseen panostaminen on hyvä keino edesauttaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, ja nyt olisi edullinen suhdanne ottaa korjausvelkaa kiinni. Varsinkin julkiset määrärahat pitäisi tässä taloustilanteessa pystyä käyttämään nykyistä tehokkaammin. Tilaajien toimintatapoja muuttamalla on mahdollista saavuttaa jopa 10 – 20 prosentin säästöt”, INFRA ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo sanoo.

Rakennustoiminnan työllisyys on kääntynyt kuluvan vuoden aikana laskuun. Työttömyysaste oli vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin viime vuotta korkeammalla tasolla. Tänä vuonna työllisten määrän arvioidaan laskevan 170 000 henkilöön ja ensi vuonna sen alle.

 ”Tuotannon supistuminen jo kolmen peräkkäisen vuoden ajan on pakottanut yritykset vähentämään henkilöstöään. Kaikki kivet pitäisi kääntää, jotta töitä lähtisi liikkeelle. Investointeja esimerkiksi seisoo ylipitkissä lupaprosesseissa, joiden jouduttamiseksi on löydettävä nopeasti keinoja”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs painottaa.

Rakentamisen määrä on supistunut yhtäjaksoisesti jo yhdeksän vuosineljänneksen ajan. Uudisrakentaminen kyntää poikkeuksellisen alhaisissa lukemissa, ja tänä vuonna käynnistynee vain 30 miljoonan kuutiometrin rakentaminen. Suhdannenäkymät ovat viime kuukausina huonontuneet entisestään.

Rakennusteollisuus RT on tarkistanut kevään ennustettaan alaspäin laskusuhdanteen pitkittymisen myötä. Keväällä orastaneet merkit Suomen talouden käänteestä eivät ole saaneet vahvistusta. Myös rakennuslupien kasvu tyssäsi ja kääntyi koko alkuvuoden osalta prosentin laskuun. Tänä vuonna rakentamisen arvioidaan supistuvan 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä ennakoitiin yhden prosentin laskua.

Myös ensi vuoden ennustetta on heikennetty, mutta rakentamisen odotetaan kääntyvän varovaiseen 0,5 prosentin kasvuun.

”Ensi vuoden kasvulukema perustuu oletukseen, että rakennusalaa koskevat poliittiset päätökset saadaan vietyä nopeasti käytäntöön ja että yleinen talouskehitys kääntyisi plussan puolelle”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Asuntotuotanto sakkaa, etenkin pientalojen aloitukset alamaissa

Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kärsii edelleen heikosta kuluttajakysynnästä. Tätä paikkaa kuitenkin viimevuotiseen tapaan asuntorahastojen aktiivisuus. Tänä vuonna vapaarahoitteisia kerros- ja rivitaloasuntoaloituksia ennakoidaan käynnistyvän yhteensä 11 500, joka on 1 400 viime vuotta vähemmän.

Omakotitalojen tuotanto laskee neljättä peräkkäistä vuotta ja on painunut erittäin alhaiselle tasolle. Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan vain 7 000 pientalon rakentaminen.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ennakoidaan yltävän 7 000 asuntoon kuluvana vuonna. Suurin muutos on tapahtumassa tuotannon rakenteessa, kun normaalien vuokra-asuntojen sijaan rakennetaan entistä enemmän asumisoikeusasuntoja.

”Tämän vuoden hyvistä poliittisista linjauksista huolimatta suurta muutosta tuettuun vuokra-asuntojen tuotantoon ei näillä näkymin ole odotettavissa. Käsityksemme mukaan juuri lausunnolla ollut vuokra-asuntojen lyhyt korkotukimalli ei aktivoi riittävästi vuokra-asuntojen rakennuttajia”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.

Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan kertyvän kaikkiaan 26 000, joka on lähes 2 000 asuntoa viime vuotta vähemmän. Ensi vuonna asuntoaloituksia arvioidaan kertyvän yhteensä 27 000.

Pipatti kiittää hallitusta korjausrakentamisen tukitoimista sekä infrarakentamista elvyttävistä päätöksistä, joihin on kytketty asuntorakentamisen kasvutavoite.

”Olen ilolla seurannut valtion ja kasvukeskusten kuntien neuvotteluja kaavoituksen ja tonttitarjonnan tehostamiseksi. Tonttipula on pääkaupunkiseudun asuntopulan juurisyy, johon ollaan viimein löytämässä pitkäjänteisiä ratkaisuja”, Pipatti sanoo.

Rakennusteollisuus RT julkaisee syksyn suhdannekatsauksensa 21. lokakuuta.
Rakentamisen suhdanteiden välitarkistus, keskeiset suhdannekuvaajat ja asuntotuotantotaulukko löytyvät Rakennusteollisuus RT:n nettisivuilta:

http://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Suhdannekatsaukset/

Kuvaaja: Kerttu Vali

Moniportainen kaavajärjestelmä ja liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset ovat osaltaan esteinä kohtuuhintaiselle asumiselle varsinkin Helsingin seudulla. Ne hidastavat asuntotuotantoa ja lisäävät kustannuksia, mikä nostaa asuntojen hinta- ja vuokratasoa. Näin päättelivät eri puolueiden edustajat ja virkamiehet, joita haastateltiin Rakennusteollisuus RT:n teettämässä vaikuttajatutkimuksessa.

”Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnissa todetaan, että kaavat ovat aivan liian yksityiskohtaisia. Tämä on kunnan vastuulla. Mielestäni asemakaavassakaan ei pitäisi säädellä liian yksityiskohtaisesti esimerkiksi rakennusten julkisivuja yms. Tässä on menty vähän liian pitkälle, sillä se vaikuttaa myös asuntojen hintaan”, totesi Jouni Parkkonen (sd), joka toimi haastatteluhetkellä asuntoministerin erityisavustajana.

Useiden haastateltujen mielestä kaavoitusprosessit ovat nykyisin pitkiä, valitusoikeudet hyvin laajoja ja kaavoissa määritetään rakentamista turhan tarkasti. Pikkutarkat kaavat johtavat esimerkiksi Helsingissä siihen, että rakentamaan päästään useimmiten vasta kaavamuutoksen kautta, mikä hidastaa hankkeita entisestään. Lisäksi kaavoissa lukitaan kiinni lukuisia tekijöitä, jotka vaikuttavat huomattavasti rakentamisen kustannuksiin ja joita tulisi ratkoa vasta rakennussuunnitteluvaiheessa.

”Kaavoittajat eivät ymmärrä rakentamisen kustannusrakenteista mitään. Nyt kaavoista tehdään niin yksityiskohtaisia, että pitäisi olla rakentamisen asiantuntemusta mukana. Kaavoittajilla, ainakaan pääkaupunkiseudulla yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, ei kellään ole varsinaisen rakentamisen kokemusta eikä rakennussuunnittelunosaamista. Tämä on erittäin suuri ongelma. Heillä ei ole käsitystäkään siitä, että mitkä asiat vaikuttavat”, Vantaan kaupungin rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki sanoi.

”Kaavojen pitäisi olla yleisluontoisempia, ja keskittyä niihin asioihin, joita kaavassa pitää määritellä. Nyt mennään rakennussuunnittelun puolelle. Se on tietty hauska harrastus, mutta virhe”, Pekka Virkamäki napautti.

Kaavoituksen ongelmat ovat nousseet esiin myös useissa muissa viime aikoina tehdyissä selvityksissä. Esimerkiksi ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Rakennusteollisuus RT:n toteuttamassa Tonttibarometrissa 2013–2014 kaikkein keskeisin haaste tonttimarkkinoilla oli rakennusliikkeiden mielestä asemakaavojen liiallinen yksityiskohtaisuus. Vastaavasti Keskuskauppakamari julkaisi kesäkuussa ylisääntelyn seurauksista raportin, jossa yritykset nostivat vahvasti esiin takkuavan kaavoituksen ja ylettömän yksityiskohtaiset määräykset. Tilanne vaihtelee kuitenkin suuresti paikkakunnittain, ja isoin kritiikki kohdistuu pääkaupunkiseutuun.

Rakennusteollisuus RT teetti keväällä 2014 vaikuttajatutkimuksen, jonka toteutuksesta vastasi Miltton Networks. Tutkimuksessa haastateltiin 26 henkilöä, jotka edustivat eri poliittisia puolueita, ministeriöitä ja valtion virastoja sekä kuntia. Tutkimuksessa kartoitettiin näiden tahojen näkemyksiä muun muassa asuntopolitiikasta, infran kehittämisestä ja rakentamisen ohjauksesta.

Asuntojen hinnat ja vuokrat sekä niihin vaikuttavat tekijät ovat aiheena Rakennusteollisuuden keskustelutilaisuudessa SuomiAreena-tapahtumassa Porissa. Paneelikeskustelu ”Oma koti kullan kallis, miksi?” pidetään torstaina 16. heinäkuuta. Keskustelijoina ovat kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna, YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen ja Design-Talon toimitusjohtaja Saku Sipola. Juontajana toimii johtava asiantuntija Heli Suominen Milttonista. Keskustelun voi katsoa suorana tai jälkikäteen tallenteena myös MTV http://www.katsomo.fi ja http://www.suomiareena.fi/videot/