Rakennusteollisuus RT

Suomalainen kiviainespohjainen rakentaminen työllistää kymmeniätuhansia huippuammattilaisia. Alan edunvalvontatoimija Kivirakentajat järjesti keskiviikkona 2.12. keskustan eduskuntaryhmän kanssa yhteistilaisuuden ”Suomea rakentamassa”. Kivirakentajat haluaa Juha Sipilän hallituksen hyödyntävän entistä paremmin toimialan kasvupotentiaalin.

– Rakentaminen kokonaisuudessaan kannattelee tällä hetkellä haurasta taloutta. Vahvemman kasvun eteen on nyt tehtävä kaikki mahdollinen, koska hitaan kasvun vaihtoehdossa Suomi juuttuu vaikeiden päätösten ja suuren työttömyyden uralle, Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila linjasi.
Hallitus on käynnistänyt kasvua tukevina toimina kärkihankkeet. Niissä ei kuitenkaan käytännössä huomioida rakentamista, vaikka sen merkitys koko kansantaloudelle on suuri. Rakennus- ja kiinteistöala työllistää noin joka viidennen suomalaisen. Kivirakentajat perää konkreettisia toimia, joilla koko suomalaisen rakentamisen kenttää voitaisiin vauhdittaa.

– Meidän on tuettava talouden elpymistä ottamalla rakentaminen vahvemmin mukaan hallituksen kasvun työkalupakkiin. Se tarkoittaa rakentamisen sääntelyn järkeistämisestä, hallituksen kärkihankkeiden panostuksia sekä esimerkiksi asuntorakentamisen rahoituksen järjestämisestä, Mattila vaati.
Oikein kohdennettujen kasvutoimien lisäksi on tärkeää huolehtia ennakoitavasta ja vakaasta toimintaympäristöstä. Ennakoitavuus antaa yritykselle mahdollisuuden investoida ja palkata uusia työntekijöitä. Päätösten peruminen ja muuttaminen tai saman toimialan toimijoiden epätasa-arvoinen kohtelu puolestaan nostavat investointikynnystä.

– Sääntelijä ei saa asettaa saman toimialan toimijoita eli kilpailijoita erilaiseen asemaan. Sellainen ei kuulu länsimaiseen markkinatalouteen. Nykyiselle hallitukselle onkin annettava kiitos siitä, että se on omalla toiminnallaan lisännyt reilua kilpailua rakentamisessa lopettamalla metsäalan strategisen ohjelman, joka oli käytännössä yhden materiaalin suora budjettituki, Mattila muistutti.

Allianssimalli ja hankintamenettelyt, rakennusalan sopimukset ja sääntelyn vaikutukset, innovaatiotoiminta sekä laatukulttuuri tämän vuoden palkittujen väitöskirjahankkeiden aiheita.

Rakennusteollisuus RT:n rakennusalan jatkokoulutusrahasto jakoi tänään vuoden 2015 apurahat kuudelle väitöskirjatutkijalle. Tutkimushankkeiden aiheet vaihtelivat laajasti rakentamisen eri osa-alueille ja hankkeiden taso oli korkea.
Apurahan saajia valittaessa kiinnitettiin huomiota erityisesti aiheen ajankohtaisuuteen sekä hankkeen vaikuttavuuteen rakennusteollisuuden liiketoiminnan ja menettelytapojen kehittymisessä.
Nyt kahdennentoista kerran jaetut apurahat saivat väitöskirjatyötään varten DI Anna-Maija Hietajärvi, OTM, DI Katja Lehtonen, VTM Lauri Pulkka, DI Jaakko Sorri, DI Ville Teräväinen, DI Marika Tuomela-Pyykkönen.
Apurahojen suuruus oli 6 000 euroa.
Rakennusalan jatkokoulutusrahasto on tukenut jo yli 60 tutkijan työtä apurahoin yli kymmenen vuoden aikana. Yksi vuoden 2011 apurahan saaneista henkilöistä kertoo tämän tiedotteen lopussa muun muassa siitä, miksi apurahoja tarvitaan.

RT:n jatkokoulutusrahaston vuoden 2015 apurahojen saajat ja aiheet

DI Anna-Maija Hietajärvi, Oulun yliopisto, tuotantotalous
Yhteistoiminnalliset projektien toteutusmuodot rakennusteollisuudessa – onnistuneen allianssihankkeen mahdollistavat mekanismit

Anna-Maija Hietajärven väitöstutkimuksen aiheena ovat rakennusteollisuuden yhteistoiminnalliset projektien toteutusmuodot, allianssihankkeet. Väitöstutkimuksen tavoitteena on analysoida Suomen ensimmäisiä allianssihankkeita ja määrittää hankkeita tukevia mekanismeja ja prosesseja, jotka kehittävät organisaatioiden välistä yhteistyötä ja integroitumista, mahdollisuuksien hallintaa sekä kyvykkyyksien rakentamista allianssiorganisaatiossa. Tutkimustulokset tukevat rakennusalan yrityksiä ja niiden liiketoimintaa tuomalla uutta tietoa ja ymmärrystä yhteistoiminnallisten projektien toteutuksesta ja parantamalla eri toimijoiden edellytyksiä osallistua ja lähteä toteuttamaan allianssihankkeita. Allianssihankkeet kehittävät koko toimialaa ja alan yritysten välisen yhteistyön kehitystä integroimalla osapuolet toimimaan hankkeen parhaaksi sekä vähentämällä organisaatioiden välistä osaoptimointia.

OTM, DI Katja Lehtonen, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Sopimuksesta riippumattomat ja välittömän sopimussuhteen ylittävät vastuurelaatiot rakennusurakassa

Katja Lehtosen oikeustieteellinen väitöskirja käsittelee vastuumuotoerottelun ”harmaita alueita” rakennusurakan näkökulmasta. Tutkimuskohteena on oikeussystemaattisesti hankalasti jäsenneltävissä olevat vastuutilanteet, joita voi aiheutua joko suoraa sopimuskumppania tai hankkeen muita osapuolia kohtaan. Rakennusala on tarkastelun kohteena otollinen yhtäältä siksi, että alaan liittyy pakottavaa lainsäädäntöä ja normeja, ja toisaalta siksi, että hankkeissa on paljon erilaisia osapuolia, jotka eivät välttämättä ole keskenään sopimussuhteessa, mutta joiden tehtävät limittyvät toisiinsa olennaisesti. Väitöskirjassa tarkastellaan näiden toimijoiden välisiä vastuurelaatioita välittömän sopimussuhteen ylittävän vastuun, sopimuksesta riippumattoman vastuun ja yhteisvastuun näkökulmasta, sekä hahmotellaan mainittuihin vastuutilanteisiin varautumista juridisin keinoin.

VTM Lauri Pulkka, Aalto-yliopisto, kiinteistöliiketoiminta
Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukainen innovaatiotoiminta rakennusalalla

Lauri Pulkan väitöskirjan aiheena on innovaatiotoiminta rakennusalalla. Tarkastelun kohteena on erityisesti, miten innovaatioprosessin onnistumisen mahdollisuuksia voi parantaa. Rakennusalan merkitys kansantaloudelle on huomattava. Rakennetun ympäristön osuus energian kulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä on myös suuri. Innovaatioita eli uusia käytäntöön saatettuja ideoita tarvitaan sekä parantamaan alan kannattavuutta että pienentämään rakentamisesta johtuvaa ympäristökuormaa. Innovaatioiden tarve on tunnistettu, mutta parhaat käytännöt niiden tuottamiseksi ovat yhä hakuisessa. Väitöskirjassani käsitellään innovaatiotoiminnan mahdollistajia ja niiden tiellä seisovia esteitä. Päätuloksena esitetään uusi ekosysteemiteoriaan perustuva, verkostotason innovaatiomalli rakennusalalle.

DI Jaakko Sorri, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikka
Sääntely rakennetussa ympäristössä ja sen vaikutukset sekä seuraukset erityisesti energia-asioissa

Jaakko Sorrin väitöstutkimuksessa käsitellään sääntelyä ja sen vaikutuksia rakennetussa ympäristössä erityisesti energia-asioihin liittyen. Rakennetun ympäristön energia-asioihin vaikutetaan monenlaisen sääntelyn kautta. Sääntely vaikuttaa sekä rakennus- ja kiinteistöaloihin että rakennetussa ympäristössä eläviin kansalaisiin. Tutkimuksessa pyritään muodostamaan kokonaiskuvaa rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen liittyvän sääntelyn kokonaisuudesta sekä selvittämään sitä, miten erilaiset sääntelytavat käytännössä vaikuttavat ihmisten toimintaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sääntelyä kehitettäessä.

DI Ville Teräväinen, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikka
Rakennusalan laadun ja tuottavuuden parantaminen organisaatiokulttuurin avulla

Ville Teräväisen väitöstutkimuksen tavoite on syventää ymmärrystämme rakennusalan organisaatiokulttuurin ja suorituskyvyn eli kokonaislaadun välisestä yhteydestä. Organisaatiokulttuurilla on havaittu olevan vaikutusta suorituskykyyn ja sitä on tutkittu erityisesti terveydenhuollon sekä valmiste- ja teknologiateollisuuden piireissä. Rakennusalalla aiheen akateeminen tutkimus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi, vaikka ala on edelleen hyvinkin ihmiskeskeinen toimintaympäristö. Tästä syystä voidaankin olettaa, että organisaatiokulttuurilla on merkittävä rooli tuotettavaan laatuun sekä tuottavuuteen. Rakennusalan useat laadunparannustoimet ovat jääneet tehottomiksi organisaatiokulttuurin vaikutuksen aliarvioinnista johtuen. Tutkimus pyrkiikin osaltaan selittämään tätä ilmiötä, mutta ennen kaikkea vastaamaan kysymykseen miten ja mihin suuntaan organisaatiokulttuuria tulisi ohjata, jotta rakennusalan yritykset pystyisivät parantamaan suorituskykyään: laatua sekä tuottavuutta. Tutkimustuloksena muodostuu synteesi, joka pyrkii löytämään ja selittämään yhtäläisyyksiä suorituskykyisten organisaatioiden kulttuurien väliltä rakennusalalla.

DI Marika Tuomela-Pyykkönen, Oulun yliopisto, tuotantotalous
Hankintatoimen ja hankintaosaamisen kehittyminen isoissa infrahankkeissa

Marika Tuomela-Pyykkösen väitöstutkimuksen aiheena on hankintatoimen ja hankintaosaamisen kehittyminen isoissa infrahankkeissa. Tavoitteena on luoda organisaatioiden käyttöön hankinta-kyvykkyysmalli, joka huomioi perinteisillä teollisuudenaloilla (rakennus- ja kaivannaisteollisuus) ylikorostuneen teknisen osaamisen lisäksi myös kaupallisen ja johtamisosaamisen hankintatoimen tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimus pyrkii tuomaan hankintatoimen strategisen merkityksen entistä paremmin keskusteluun perinteisillä toimialoilla.

Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että suurhankkeiden ostotoiminnassa on kehitettävää erityisesti kaupallisen ja johtamisosaamisen alueilla. Edellä mainittujen kyvykkyyksien huomioiminen ja kehittäminen jo hankintaorganisaation muodostamisen alusta saakka edistää selkeästi liiketaloudellista osaamista alan yrityksissä ja luo vahvan pohjan menestyksekkäälle liiketoiminnalle. Ulkoisten resurssien, kuten toimittajaverkoston, hallinnassa ja kehittämisessä avainasemassa on yrityksen hankintaorganisaatio ja sen luomat mahdollisuudet. Korkealaatuinen hankintaosaaminen tukee myös riskienhallintaa ja edistää turvallisuusnäkökulmien huomioimista rakennusteollisuuden yrityksissä.

RT jakanut apurahoja jo yli kymmenen vuotta

Rakennusteollisuus RT on jakanut jo yli kymmenen vuoden ajan apurahoja ensisijaisesti tohtorin tutkinnon suorittamiseen tähtäävään jatko-opiskeluun. Apurahan on saanut jo 61 tutkijaa. Yksi heistä on Aki Aapaoja, joka sai apurahan vuonna 2011. Aapaojan väitöskirjahankkeen aiheena oli rakennusprojektien arvontuoton tehostaminen sidosryhmien aikaisella osallistamisella ja integraatiolla.

”Nykypäivän rakennusprojektit saattavat koskettaa kymmeniä eri tahoja, projektit muuttuvat koko ajan entistä monimutkaisemmiksi. On tärkeää, että eri osapuolet sitoutetaan ja otetaan mukaan projektiin ajoissa heti tarveselvityksestä alkaen. Vain siten voidaan saavuttaa hyvin toteutettu, asiakkaan tarpeita vastaava lopputulos”, Aapaoja sanoo.

Aapaojan tohtorinväitöstilaisuus oli viime vuoden keväänä. Nyt hän työskentelee VTT:n tutkijana ratkomassa samoja kysymyksiä älyliikenteen palvelujen parissa.

”Samat lainalaisuudet, että yhdessä haetaan parempia ratkaisuja, ja että asiakkaalle tarjottavaan palvelukokonaisuuteen on saatu kaikkien paras osaaminen mukaan, pätevät muussakin kuin rakentamisessa. Esimerkiksi tiesääosaamiseen voidaan yhteistyömallilla tuoda paljon parannuksia. Yksittäinen aura-auto voi kerätä tietoa keliolosuhteista, jota analysoidaan ja jota muut tahot, myös tienkäyttäjät, voivat suoraan hyödyntää”, Aki Aapaoja kertoo.

Hän pitää apurahajärjestelmää tärkeänä, mutta ei pelkästään taloudellisista syistä.
”Apurahan saaminen motivoi ja kannusti jatkamaan omaa tutkimusta. Se loi sopivasti paineita, että periksi ei anneta ja oma tutkimus viedään loppuun asti”, vuoden 2011 apurahan saaja Aki Aapaoja muistelee.

 

Tuoreen suhdannekatsauksen mukaan tilanne Satakunnan talonrakentamisessa nähdään viime kevättä heikompana. Alan toimijat odottavat töiden määrän laskevan ensi talven ja kevään aikana. Erityisesti asuntorakentamisen vähenemistä ennakoidaan, mutta myös toimitilarakentamisen näkymät ovat vaisut. Korjausrakentaminen puolestaan työllistää edelleen heikosta suhdannetilanteesta huolimatta.

Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana rakennusala on työllistänyt Satakunnan seudulla noin 6 000 henkilöä. Viime vuoden vastaavan ajankohdan keskiarvoon verrattuna määrä on laskenut noin tuhannella.

Ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä Satakunnan kaikkien talonrakennustöiden aloitusten vuosisumma oli reilut 1,1 miljoonaa kuutiometriä. Tämä on 2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli vastaavasti 11 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Vastaavaan aikaan asuntoja aloitettiin vuositasolla 426 kappaletta, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Asuntorakentamisen rakennusluvat supistuivat 35 prosenttia. Suuntaus näkyi kaikissa asuintalotyypeissä. Omakotitalojen aloitukset vähenivät 12 prosenttia ja kerrostalohuoneistojen 42 prosenttia, rivitaloja aloitettiin noin puolet vähemmän suhteessa edellisen vuoden toisen neljänneksen vuosisummaan.

Muun talonrakentamisen aloitukset lisääntyivät vuosisummana 5 prosenttia toisella vuosineljänneksellä, määrän ollen yhteensä vajaat miljoonaa kuutiota. Teollisuus- ja varastorakennusten aloitukset nousivat eniten, yhteensä 72 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Seuraavaksi suurimmaksi nousijaksi ylsivät julkiset palvelurakennukset 21 prosentin kasvulla. Liike- ja toimistorakennusten aloitusmäärät lisääntyivät 11 prosenttia.

Sekä rakennuttajat, suunnittelijat että talonrakennusurakoitsijat antoivat oman alansa suhdanteelle viimeisen puolen vuoden ajalta tyydyttävän tai jokseenkin tyydyttävän arvosanan. Kaikki osapuolet ennakoivat laskua töidensä määrään seuraavan puolen vuoden aikana. Rakennuttajat uskovat laskun kohdistuvan ennen kaikkea toimitilarakentamisen, asuntotuotannolle ja korjausrakentamiselle he puolestaan ennakoivat kasvua. Suunnittelijat ja talonrakennusurakoitsijat uskovat ainoastaan korjausrakentamisen kasvuun.

Kosteudenhallinta.fi on uusi, kaikille avoin sivusto, jolle on koottu tietoa rakentamisen kosteusvaurioiden ehkäisemiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tietoa voivat hyödyntää ammattirakentajien lisäksi myös omatoimiset pientalorakentajat.

Sivustolla annetut ohjeet liittyvät pääasiassa uudisrakentamiseen. Soveltuvin osin niitä voi hyödyntää myös sellaisissa korjaus- tai muutostöissä, joissa rakennuksen osia altistuu ulkopuoliselle kosteudelle.

– Lokakuun alussa avattu sivusto vastaa rakentajien tarpeeseen saada luotettavia ja selkeitä ohjeita kosteudenhallintaan helposti yhdestä lähteestä, toteaa Rakennusteollisuus RT ry:n asiamies Jani Kemppainen. Sivustolta saa apua koko rakennushankkeen ajalle alkaen siitä, kuinka valita asianmukainen sääsuojauskalusto rakennustyömaalle aina siihen, kuinka asukas voi omalla toiminnallaan ehkäistä kosteusvaurioiden syntymistä, Kemppainen jatkaa.

Sivusto vastaa rakentajan kannalta keskeisimpiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi kuinka kosteusvaurioita voidaan ehkäistä tai syntyneitä vaurioita havaita, kuinka kuivanapitoprosessi kokonaisuudessaan toteutetaan ja mitä eri rakenteissa tulee erityisesti huomioida. Ohjeistuksessa lähtökohtana on, että tietopankin käyttäjä voi lähestyä kosteudenhallintaprosessia itselleen tutuimman näkökulman kautta.

Rakennushankkeen vaihteet -osio kertoo niistä päätöksistä ja vähimmäistoimenpiteistä, joita eri osapuolten tulee tehdä hankkeen eri vaiheissa. Osapuolet-osiossa on tietoa siitä, mitkä asiat ovat kunkin osapuolen vastuulla.Rakenteet-osioon on koottu yleistietoa esimerkiksi eri rakenteiden kosteusriskeistä. Toimet-osiossa esitellään konkreettisia tapoja suojaukseen, kuivatukseen, mittaukseen, kosteudenhallintasuunnitelman tekemiseen sekä yleiseen riskien hallintaan.

– Kosteudenhallintaprosessi on periaatteessa yksinkertainen, mutta sen onnistuminen on mahdollista vain, jos hankkeen kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, mitä itse kultakin eri työvaiheissa edellytetään, Jani Kemppainen summaa.

Kosteudenhallinta.fi-sivuston ovat tilanneet Rakennusteollisuus RT ry ja ympäristöministeriö. Sisällön kokoamisesta ovat vastanneet Tampereen teknillinen yliopisto ja Mittaviiva Oy. Sivustoa tullaan kehittämään käyttäjäpalautteiden pohjalta.

Kuluva vuosi on rakentamisessa neljättä vuotta peräkkäin heikko. Rakentamisen määrän ennakoidaan vähentyvän prosentin verran viime vuodesta. Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennustaa syksyn suhdannekatsauksessaan maltillista, noin 2 prosentin kasvua.

”Rakentaminen on sukeltanut syvemmälle kuin bruttokansantuote, minkä vuoksi se voi myös nousta hieman BKT:ta ripeämmin. Vertailutaso on niin huono, että vähäinenkin viriäminen näkyy plussana”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

”Keskeisin kysymys on, miten investoinnit lähtevät liikkeelle. Rakennusinvestoinnit muodostavat yli puolet kaikista investoinneista. Nykyisillä ennusmerkeillä rakentamisen kasvu ei kanna pidempään vaan edellyttää yleisen taloustilanteen kohenemista”, Pakarinen sanoo.

Talonrakentamisen aloituskuutiot ovat liki viimevuotisella tasolla, mutta huomattavasti pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tasoa laskee tänä vuonna erityisesti maatalousrakennukset. Koska nämä ovat muita halvempia rakennustyyppejä, uudisrakentamisen volyymi noussee ensi vuonna, vaikka kuutiomääräiset aloitukset eivät kuluvana vuonna kasva.

Uusia asuntoja aletaan rakentaa tänä vuonna noin 27 000, mikä on selvästi alle vuosittaisen asuntorakentamistarpeen. Toimitilarakentamisen ensi vuoden volyymiä nostaa yksittäisten suurten hankkeiden käynnistyminen. Korjausrakentaminen on pysynyt vakaalla kasvu-uralla ja sen tuotannon arvo ylittää uudisrakentamisen.

Infrarakentamisen tilanne on jokseenkin epävarma talvea kohti mentäessä. Useat isot projektit ovat päättymässä eikä näköpiirissä ole uusia suuria hankkeita, jotka voisivat kompensoida laskua. Valtio siirtää infrarahoitustaan investoinneista perusväylänpitoon ja korjausvelan vähentämiseen.

”Valtiovarainministeriö totesi syksyn taloudellisessa katsauksessaan, että riittämätön infrastruktuuri ja asuntotuotanto voivat nousta taloudellisen kehityksen esteeksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Valtion panostus kaupunkialueiden joukkoliikenneinvestointeihin loisi mahdollisuuksia hallittuun kasvuun ja houkuttaisi monin verroin yksityisiä investointeja muun muassa asuntorakentamiseen. Tätä mahdollisuutta ei kannattaisi nyt hukata”, vinkkaa RT:n hallituksen puheenjohtaja, YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi.

Asuntotuotanto kasvaa tänä vuonna kappalemääräisesti, mutta ei kuutioilla mitattuna. Se painottuu vahvasti kasvukeskusten pieniin kerrostaloasuntoihin sekä vapaarahoitteisen että valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon myötä. Omakotitalojen rakentaminen on painunut tilastointihistorian matalimmalle tasolle.

Rakennusteollisuus RT arvioi tänä vuonna aloitettavan kaikkiaan noin 27 000 asunnon rakentaminen, mikä on kolmisen prosenttia viimevuotista enemmän. Näistä omakotitaloja on vain noin 6 000, eikä ensi vuodeksikaan odoteta kasvua.

Tuotantorakenteen muutos näkyy asuntojen keskimääräisen pinta-alan pienenemisenä. Kun vuoden 2008 lopulla kaikkien aloitettujen asuntojen keskipinta-ala oli 130 neliömetriä, viime vuonna vastaava luku oli 105 neliömetriä.

Rakennusteollisuus RT:n lokakuun asuntotuotantokyselyn mukaan vuokra-asuntojen osuus vapaarahoitteisesta tuotannosta on noussut ennätyslukemiin. Kaikkiaan asuntorahastot ovat kasvattaneet asuntokantaansa tänä vuonna yli 5 000 uudella vuokra-asunnolla.

Vapaarahoitteisten omistusasuntojen kuluttajakauppa ei ole piristynyt merkittävästi. Valmiiden uusien myynnissä olevien asuntojen määrä on vähentynyt.

Helsingin seudun osuus vapaarahoitteisesta kerros- ja rivitaloasuntojen tuotannosta nousee tänä vuonna jo yli puoleen. Tampereen osuus on toiseksi suurin, 13 prosenttia. Myös valtion tukema vuokra-asuntotuotanto, kuluvana vuonna noin 8 000 asuntoa, kohdistuu valtaosin Etelä-Suomeen ja muihin kasvukeskuksiin.

”Kaupungistumiskehitys ja maahanmuutto lisäävät jatkuvasti asuntojen tarvetta kasvukeskuksissa. Etenkin pääkaupunkiseudulla asuntoja rakennetaan hälyttävän vähän, kun otetaan huomioon myös nopeasti muuttunut pakolaistilanne”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

”On välttämätöntä, että hallitusohjelman mukaiset toimet asuntorakentamisen vauhdittamiseksi saadaan vietyä ripeästi läpi. Esimerkiksi valtion ja kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat MAL-sopimukset on uusittava viipymättä ja nostettava niiden tavoitetasoa huomattavasti”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti painottaa.

Infrarakentamisen tuore suhdannebarometri ennakoi infrarakentaminen lisääntyvän seuraavan puolen vuoden aikana. Näkymät ovat kasvusuuntaiset etenkin lähikuukausina, ja alan yrityksissä arvioidaan markkinoiden kehittyvän myönteisesti myös alkutalvesta. Ensi vuoden osalta epävarmuus on kuitenkin vielä suurta.

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistin Sami Pakarisen mukaan isot projektit ovat pitäneet työkantaa yllä, mutta niiden päättyminen jättää kapasiteettia vapaaksi. Uusia suuria liikenneinvestointeja ei ole näköpiirissä. Sen sijaan hallitusohjelman kärkihankkeissa on kohdistettu teiden ja ratojen korjausvelan vähentämiseen kaikkiaan 600 miljoonan euron lisäpaketti tulevalle kolmelle vuodelle.

”Odotukset perusväylänpidon osalta ovat nyt korkealla, mutta konkretiaa on vielä vähän. Lisäpanostuksen rahoitus on yhä ratkaisematta eikä siitä sisältynyt valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen kuin pieni siivu. Katseet on nyt suunnattu syyskuun alun hallituksen budjettiriiheen, jossa kärkihankkeita on tarkoitus käsitellä”, sanoo INFRA ry:n hallituksenpuheenjohtaja Harri Kailasalo Lemminkäiseltä. Lisäksi Kailasalo muistuttaa, että infrarakentamisen kustannustaso on nyt edullisimmillaan ja tilaaja saa euroilleen eniten vastinetta.

Rakentamisen aktiviteetti painottuu vahvasti Uudellemaalle. Infrarakentamisen suhdannebarometriin osallistuneiden yritysten kuluvan vuoden liikevaihdosta 40 prosenttia arvioidaan koostuvan Uudeltamaalta. Toiseksi suurin alue on läntinen Suomi, joka barometrissa sisältää myös Tampereen talousalueen.

Kyselyyn vastanneiden yritysten kapasiteetin käyttöaste oli 85 prosenttia. Yrityksistä kommentoidaan kilpailun olevan kireää ja urakoiden hintataso on painunut alas.

Rakennusteollisuus RT julkaisi elokuussa ensimmäistä kertaa uuden infrarakentamisen suhdannebarometrin. Barometri on tarkoitus toteuttaa jatkossa vähintään kahdesti vuodessa. Infrabarometri täydentää Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksia ja pyrkii antamaan ajantasaisen kuvan inframarkkinoiden tulevasta kehityksestä.

Barometrin vastaajina ovat Rakennusteollisuuteen kuuluvan INFRA ry:n jäsenyritykset. Barometriin vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2014 yli 2 miljardia euroa.

Rakentamisen suhdannetilanne säilyy vaikeana, ja Rakennusteollisuus RT on tarkistanut kuluvan vuoden ennustettaan alaspäin. Talonrakentamisen aloitusten kasvu alkuvuonna ja rakennusyritysten tilauskannan vähittäinen elpyminen enteilevät kuitenkin loivaa myönteistä käännettä ensi vuodeksi.

Rakentaminen on ollut kuluvan vuoden aikana ennakoitua verkkaisempaa vaatimattomaksi jääneen yleisen talouskehityksen vuoksi. Rakennusteollisuus RT arvioi rakentamisen vähenevän tänä vuonna 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä odotettiin laskun jäävän puoleen prosenttiin.

”Ensi vuonna on mahdollisuus 2–3 prosentin kasvuun, mikäli tämän vuoden lopulla käynnistyy hankkeita suunnitellusti. Lähtötaso on huono, eikä vahvempaa kasvua ole vielä näköpiirissä. Suomen talous asettaa raamit rakentamiselle”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

Talonrakennustöiden aloitusten arvioitu määrä tänä vuonna on runsaat 32 miljoonan kuutiometriä, mikä on hivenen enemmän kuin viime vuonna. Tämän ja viime vuosien luvut on nyt korjattu uusien, tilastointikatkoksen jälkeisten tilastojen perusteella.

”Tilastokeskuksen rakentamisen tilastojen mittava uudistustyö on vihdoin saatu loppuun. Muutosten vuoksi luvuissa on ollut suurta häilyvyyttä ja tietoihin kannattaa yhä suhtautua varauksella”, Pakarinen muistuttaa.
Omakotitalojen aloitukset yhä lasku-uralla

Tänä vuonna arvioidaan käynnistyvän 12 200 vapaarahoitteisen kerros- ja rivitaloasunnon rakentaminen, joka on 600 asuntoa viime vuotta enemmän. Kerrostalorakentamista kannattelee yhä sijoittajien aktiivisuus kasvukeskuksissa. Valtion tukema asuntotuotanto nousee tänä vuonna 8 000 asuntoon. Pienten asuntojen osuus aloituksista on kasvanut, minkä johdosta aloituskuutiot eivät nouse samassa suhteessa kuin lukumäärä.

Pientalojen aloitukset ovat jatkaneet edelleen laskuaan vaikka taso on parempi kuin mitä puutteellisten tilastojen vuoksi pahimmillaan pelättiin. Kuluvana vuonna arvioidaan aloitettavan 6 000 pientalon rakentaminen.

Viime vuonna asuntoaloituksia arvioidaan kertyneen kaikkiaan 26 000. Tänä ja ensi vuonna käynnistynee 26 500 asunnon rakentaminen.

Toimitilarakentaminen on myös vilkastumassa kuluvana vuonna. Yksittäiset suuret hankkeet nostavat niin liike- kuin teollisuusrakentamisenkin aloituksia.

Maa- ja vesirakentamisen liikevaihtotiedot näyttävät kasvua. Myynnin määrään vaikuttaa kuitenkin yksittäisten suurten hankkeiden valmistuminen ja tulouttaminen. Maa- ja vesirakentamisen ennakoidaan supistuvan tänä vuonna ja pysyvän ensi vuonna ennallaan.

”Hallitusohjelma sisältää useita rakentamista vauhdittavia tekijöitä. Ratkaisevaa on, kuinka toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan ja miten esimerkiksi panostukset perusväylänpitoon saadaan sovitettua budjettiin”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

 

Yksityiskohtaiset viranomaisvaatimukset ja vaihtelevat tulkinnat tuottavat rakentajille päänvaivaa ja turhia kustannuksia. Pahimmillaan omakotitalon rakentaminen jää haaveeksi tai kerrostalohanke jumittuu lupaviidakkoon.

Oman kodin rakennuttamista suunnitteleva törmää kaavamääräysten tiukkoihin kiemuroihin viimeistään rakennuslupavaiheessa. Usein halutunlainen talo ja määräysten edellyttämä talo ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäisellä on huomattavasti korkeampi hintalappu.

Rakennusteollisuus RT:n kyselyyn vastanneesta valmistaloja markkinoivasta yrityksestä todetaan, että kauppoja jää toistuvasti tekemättä kun asiakkaan rahat eivät riitä vaaditunlaiseen toteutukseen.

RT keräsi jäsenkyselyllä yritysten näkemyksiä lupaprosessien ongelmista ja näiden ratkaisukeinoista. Vastaajina oli niin suurten rakennusyritysten kuin pientaloteollisuudenkin edustajia.

”Tiettyyn rajaan saakka sääntely on toki hyödyllistä ja välttämätöntä. Haitalliseksi se muuttuu silloin, kun määräykset menevät tarpeettoman pikkutarkalle tasolle ja rajoittavat liiaksi vaihtoehtoja. Se nostaa väistämättä kustannuksia ja päätyy viime kädessä asiakkaiden maksettavaksi”, toteaa johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.

Kyselyyn vastanneiden rakennusalan ammattilaisten mielestä osa vaatimuksista pohjautuu viranomaisen henkilökohtaisiin mieltymyksiin eikä niille ole selkeitä perusteita. Toisinaan talon ulkonäköä koskevat yksityiskohtaiset vaateet ohjaavat Kärkkäisen mukaan jopa esimerkiksi sellaisiin terassiparvekeratkaisuihin, jotka ovat riskialttiita meidän sääoloissamme.

Usealla alueella toimiville yrityksille kiusaa tuottavat myös viranomaisten vaihtelevat tulkinnat. Toimintamalleja ei voida vakioida ja lupaprosessit tuottavat ikäviä ja kalliitakin yllätyksiä, kun vaikkapa palomääräysten vaatimukset vaihtuvat jopa kesken hanketta.

”Vaikka rakennusmääräykset ja -ohjeet ovat samoja Helsingistä Utsjoelle, se mikä kelpaa yhdellä paikkakunnalla, ei päde toisaalla. Suurissa kaupungeissa myös yksittäisten virkamiesten välillä on eriäviä tulkintoja”, Anu Kärkkäinen sanoo.

Pienet kunnat osoittautuivat kyselyssä suuria notkeammiksi. Isoista kaupungeista muun muassa Vantaa keräsi kiitosta joustavuudesta ja nopeudesta. Myös Turku, Tampere ja Oulu saivat myönteisiä mainintoja, kun taas Espooseen ja Kuopioon kohdistui kriittisempää palautetta.

Rakennusteollisuus RT:n toteuttamaan kyselyyn tuli kaikkiaan 134 vastausta. Vastaajat edustivat kaikenkokoisia talon- ja infrarakentamisen, pientaloteollisuuden sekä betoniteollisuuden yrityksiä eri puolilta Suomea.