Author: kerttuvali

Sähköistysalalle työsulku työehtosopimusneuvottelujen saattamiseksi päätökseen

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

STTA:n toimitusjohtaja Esa Larsén

Sähkötekniset työnantajat STTA on julistanut sähköistysalalle määräaikaisen työsulun. Työsulku alkaa 18. joulukuuta 2014 kello 6.00, ellei asiassa päästä ratkaisuun sitä ennen. Työsulku kestää 14. tammikuuta 2015 kello 6.00 saakka.

Työsulku koskee kaikkia STTA:n jäsenyritysten palveluksessa olevia noin 5 000 sähkö- ja teleasentajaa.

”Työsulkuun päädyttiin, koska työntekijäpuolen vaatimuksena on, että urakkatyössä työryhmän kokoonpanoon työn aikana tehtävät muutokset voidaan tehdä vain työryhmän työntekijäedustajan tai Sähköalan ammattiliiton suostumuksella”, sanoo STTA:n toimitusjohtaja Esa Larsén.

STTA:n näkemyksen mukaan tuotannon järjestäminen kuuluu yrityksille, ei alan työmarkkinaosapuolille.

Larsénin mukaan työnantajat pitävät kohtuullisena vaatimustaan, että työnantajalla on mahdollisuus muuttaa tarvittaessa myös eri työkohteissa urakkatyössä olevien työryhmien henkilömäärää siten, että sähköistystyöt etenevät ja ne voidaan luovuttaa tilaajille aikataulun mukaisesti.

”Viivästykset työmaiden aikatauluissa voivat aiheuttaa työnantajalle suurta taloudellista vahinkoa.”

Larsén korostaa, että työnantajat eivät ole hakemassa oikeutta urakkatyötä koskevien työmaasopimusten yksipuoliseen purkamiseen, muuttamiseen tai järjestelyihin, joilla työmaasopimuksessa sovittu työ jäisi yrityksen omilta työntekijöiltä tosiasiassa tekemättä.

Työsulku on järjestön ainoa keino
”Päätös työsulusta on järjestön ainoa keino saada työehtosopimusneuvottelut päätökseen”, sanoo Larsén.

Työehtosopimuksen voimassaoloaika päättyi 30. syyskuuta 2014. Sähköalojen ammattiliitto keskeytti neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta 30. lokakuuta ja julisti alalle 5. marraskuuta ylityökiellon, joka on edelleen voimassa. Osapuolet ovat jo tänään valtakunnansovittelijan johdolla alkaneet etsiä ratkaisua urakkatyöryhmän resurssimuutoksiin sekä työntekijäpuolen muihin vaatimuksiin, jotka koskevat yritysten työvoimahallintoa ja työntekijöiden palkkausta.

Larsén toivoo, että erimielisyydet uuden sopimuksen sisällöstä saadaan ratkaistuiksi valtakunnansovittelijan avustuksella ennen työsulun alkamista.

Vallankäyttöä eikä edunvalvontaa
Larsénin mukaan Sähköalojen ammattiliitto on vakuuttanut toistuvasti neuvottelujen aikana, ettei tuotannon järjestäminen ole käytännössä ongelma. STTA on tehnyt ammattiliitolle useita esityksiä työehtosopimuksen asiaa koskeviksi teksteiksi tai vaihtoehtoisesti tulkinnaksi taikka menettelytapaohjeeksi.

”Työntekijäpuolella ymmärretään työnantajien intressi, mutta ollaan haluttomia sopimaan asiasta.”

Larsén uskoo, että alan työmarkkinaosapuolet voisivat halutessaan luoda alan yrityksille toimintaedellytyksiä ja kotimaisille työntekijöille työtä sen sijaan, että ne käyttävät aikansa kiistelyyn siitä, miten ja millaisin edellytyksin yritykset voivat järjestää tuotantoaan jokapäiväisessä toiminnassaan.

”Työsulku ei ole suunnattu STTA:n jäsenyritysten työntekijöitä vastaan”, korostaa Larsén.

Sähköistysalan työehtosopimusneuvottelut tiivistettynä:
8.9.2014 Neuvottelut käynnistyivät.
30.10.2014 Sähköalojen ammattiliitto keskeytti neuvottelut.
3.11.2014 Sähkötekniset työnantajat STTA esitti Sähköalojen ammattiliitolle neuvottelujen käynnistämistä uudelleen.
4.11.2014 Sähköalojen ammattiliitto kieltäytyi uusista neuvotteluista.
5.11.2014 Sähköalojen ammattiliiton hallitus päätti ylityökiellosta.
14.11.2014 Sähköalojen ammattiliitto hylkäsi STTA:n urakkatyöryhmän resurssimuutoksia koskevan neuvottelunavauksen.
26.11.–27.11.2014 Osapuolet etsivät neuvotteluratkaisua.
27.11.2014 Noin 2 500 henkilötyötuntia vaatineet neuvottelut keskeytyivät uudelleen. Neuvottelutilanne on alkutekijöissään.
3.12.2014 Osapuolet alkoivat etsiä ratkaisua sopimuskiistaan valtakunnansovittelijan johdolla.
3.12.2014 Sähkötekniset työnantajat STTA julisti alalle 18.12.2014 alkavaksi ilmoitetun määräaikaisen työsulun neuvottelujen saattamiseksi päätökseen.

Yritysten on ilmoitettava rakentamiseen liittyvät tiedot lokakuulta Verohallintoon 5.12.

Rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on ilmoitettava tiedot Verohallinnolle joka kuukausi. Lokakuun tiedot rakennusurakoista ja rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä on ilmoitettava Verohallintoon viimeistään 5.12.

Tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia rakennusurakoita tilaavia rakennuttajia, myös asunto- ja kiinteistöyhtiöitä.

Yritysten on annettava urakkatiedot kuukausittain kaikista urakkasopimuksista, jos tilauksen arvo ylittää 15 000 euroa. Jokainen tilaaja ilmoittaa tiedot ostamastaan urakasta.

Työntekijöiden tiedot täytyy ilmoittaa työmailta, joilla työskentelee samanaikaisesti useampi kuin yksi yritys ja rakennuttajan ostamien urakoiden kokonaisarvo ylittää 15 000 euroa. Tiedonantovelvollisuus on työmaan päätoteuttajalla. Muut työnantajat ja ammatinharjoittajat ilmoittavat päätoteuttajalle omat työntekijätietonsa.

Ilmoitukset annetaan verkossa

Ilmoitukset annetaan joko sähköisellä verkkolomakkeella suomi.fi-palvelussa:

tai lähettämällä oman ohjelmistosovelluksen tuottama tiedosto ilmoitin.fi-palvelun kautta.

Lain tavoitteena on rakennusalan harmaan talouden kitkeminen ja toimialan kilpailun tervehdyttäminen. Ilmoitusten laiminlyönnistä voidaan määrätä jopa 15 000 euron suuruinen sanktio. Verohallinto pyrkii alkuvaiheessa ensisijaisesti ohjaamaan ilmoitusvelvolliset toimimaan oikein, joten laiminlyöntimaksujen määräämiseen suhtaudutaan maltillisesti.

Lisätietoja: vero.fi/rakentamisilmoitukset

VTT: Purkusuunnittelu osaksi rakentamista – osien uudelleenkäyttö ja kierrätys parantavat rakennusten ekotehokkuutta

Hyvällä suunnittelulla voidaan edistää rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäyttöä ja samalla säästää ympäristöä ja materiaalikustannuksia. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää arvioida, miten rakennukset voidaan järkevästi korjata tai purkaa osiin ja miten hyödyntää osien jäljellä oleva elinikä uusissa käyttökohteissa. Paras tapa on tehdä purkusuunnittelu jo osana rakennussuunnittelua.

Rakennusosien uudelleenkäyttö on edullista ympäristön kannalta ja voi olla myös huomattavasti halvempaa kuin käyttö uusioraaka-aineena. Rakennusmateriaalien tuotanto ja itse rakentaminen ovat käyttövaiheen energiankulutuksen ohella merkittävin rakennuskantaan liittyvä ympäristökuormien aiheuttaja. Käyttökelpoisten osien uudelleenkäytöllä säästetään vastaavan uuden tuotteen valmistuksessa tarvittava energia.

Nykyisin suunnittelun lähtökohtana on helppo ja tehokas rakennettavuus, mutta tulevaisuudessa suunnittelijan tulee osata myös arvioida, miten rakennukset voidaan järkevästi korjata tai purkaa osiin ja miten voidaan hyödyntää osien jäljellä oleva elinikä uusissa käyttökohteissa. Lisäksi rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistusprosessissa tulee optimoida luonnonvarojen käyttö ja suosia kierrätysmateriaaleja.

Käytännön rakentamisessa suunnittelu uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten näkyy tarpeen mukaan muunneltavina ja modulaarisina ratkaisuina, joissa rakenteet ja materiaalit ovat pitkäikäisiä, helposti purettavia, lajiteltavia ja kierrätettäviä. Hyvällä purettavuuden suunnittelulla myös rakennuksen ja talotekniikan huollettavuus ja korjausmahdollisuudet helpottuvat ja vähentävät tulevaisuudessa syntyviä kustannuksia.

Paras tapa edistää purettavien rakennusosien uudenkäyttöä ja kierrätystä on ottaa purkusuunnitelma jo osaksi hankkeen muuta suunnittelua. Sen tulisi olla osa rakennusten ja rakenteiden elinkaaren hallintaa koskevaa suunnittelua. Purkusuunnitelmassa on tärkeää arvioida eri tavoin hyödynnettävät materiaalimäärät ja käytettävät purkumenetelmät. Nämä esitetään nykyisin vasta haettaessa lupaa rakennuksen purkamiselle.

VTT tutki rakennuselementtien uudelleenkäyttöä hiljattain päättyneessä ReUSE-projektissa. VTT esittää myös kehittämistarpeita purettavuuteen ja korjattavuuteen liittyvän suunnittelun parantamiseksi. Näistä keskeisimpiä ovat uudelleenkäyttöä tukevan ohjeistuksen ja lainsäädännön kehittäminen sekä liiketaloudellisten ja ekologisten hyötyjen osoittaminen esimerkkikohteiden avulla.

ReUSE-projekti on yksi ympäristöministeriön vihreän talouden hankkeista. ReUSE liittyy läheisesti kansalliseen rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelmaan ja Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella -ohjelmaan. Projektia ovat rahoittaneet ympäristöministeriön lisäksi Finnish Wood Research Oy FWR, Ekokem Oy, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto TTY.

Tutkimusraportti verkossa:

http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2014/VTT-R-00736-14.pdf

http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2014/VTT-R-01363-14.pdf

Projektin www-sivut: http://www.vtt.fi/sites/reuse/?lang=en

Helsingin Työväenyhdistys ja Skanska sopuratkaisuun Paasitornin kiinteistön asiassa

Helsingin Työväenyhdistys ja Skanska ovat sopineet Paasitornin kiinteistön kehittämishankkeeseen liittyneet erimielisyytensä. Osapuolet vetävät pois asiaa koskevat kanteensa Helsingin käräjäoikeudesta.

Skanska toteutti Helsingin Työväenyhdistykselle Siltasaaressa sijaitsevaan Paasitornin kiinteistöön vuosina 2010−2012 kiinteistön kehittämishankkeen rakennusteknisten töiden urakan. Hankkeessa toteutettiin 170 huoneen Scandic Paasi -hotelli, kolme uutta kokoustilaa sekä uusi ravintola.

”Sovintoratkaisun saaminen yli kaksi vuotta hankkeen valmistumisen jälkeen osoittaa neuvottelujen vaikeutta. Lopputulos on kuitenkin hyvin tyydyttävä”, sanoo toimitusjohtaja Jorma Bergholm Helsingin Työväenyhdistyksestä.

”Olemme tyytyväisiä siihen, että pitkään kestäneet neuvottelut Paasitornista on nyt saatu päätökseen. Olemme koko ajan pyrkineet siihen, että löydämme asiassa sovintoratkaisun”, toteaa toimialajohtaja Jarkko Muurimäki Skanskasta.

Osapuolet ovat sopineet, etteivät ne julkista sovintoon liittyviä rahasummia tai muita yksityiskohtia.

Paasitornin kiinteistön ensimmäinen osa valmistui vuonna 1908. Myöhemmin siihen on toteutettu useita lisäosia.

Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun finalistit julki

guggenheim-aerial

Solomon R. Guggenheim -säätiö on julkistanut Guggenheim Helsinki -museosta järjestettävän kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun ensimmäisen vaiheen tulokset. Riippumaton, 11-henkinen tuomaristo on yksimielisesti valinnut kuusi finalistia kilpailuun osallistuneiden 1 715 nimettömänä käsitellyn työn joukosta. Kilpailun toiseen vaiheeseen valitut työt ovat lähtöisin kaikkiaan seitsemästä eri maasta. Mukana on sekä uusia että vakiintuneempia arkkitehtitoimistoja, joiden kilpailutyöt avaavat uusia näkökulmia museoarkkitehtuuriin ja museon rooliin uudella vuosisadalla.

”Helsingillä on ollut suuri kunnia olla tämän arkkitehtuurikilpailun herättämän maailmanlaajuisen kiinnostuksen kohteena. Eteläsataman tontilla on valtava potentiaali, minkä kilpailutyöt ovat osoittaneet. Erityisesti minua on ilahduttanut kilpailun synnyttämä vilkas keskustelu arkkitehtuurin ja designin roolista kaupunkitilan kehittäjinä. Haluankin kiittää kilpailun järjestäjiä ja tuomaristoa kilpailun eteen tehdystä työstä”, sanoo Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Finalistit vierailevat museolle ehdotetulla tontilla tammikuussa 2015. He saavat tuomariston palautteen pohjalta lisäohjeet ehdotustensa kehittämiseksi. Töistä on tuotettava pienoismallit maaliskuuhun 2015 mennessä. Voittajaehdotus tullaan julkistamaan kesäkuussa 2015. Voittaja palkitaan 100 000 euron suuruisella palkinnolla. Viisi muuta finalistia saavat 55 000 euron suuruiset palkkiot.

Toiseen vaiheeseen jatkavat toimistot on listattu alla aakkosjärjestyksessä:
• AGPS Architecture Ltd. (Zürich, Sveitsi ja Los Angeles, Yhdysvallat)
• Asif Khan Ltd. (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta)
• Fake Industries Architectural Agonism (New York, Yhdysvallat ja Barcelona, Espanja ja Sydney, Australia)
• Haas Cook Zemmrich STUDIO2050 (Stuttgart, Saksa)
• Moreau Kusunoki Architect (Pariisi, Ranska)
• SMAR Architecture Studio (Madrid, Espanja ja Länsi-Australia)

Kilpailun toiseen vaiheeseen jatkavat finalistityöt ja joukko tuomaristolta kunniamaininnan saaneita ehdotuksia esitellään yleisölle Helsingissä keväällä 2015 avautuvassa näyttelyssä. Kaikkien 1 715 kilpailutyön kuviin ja esittelyteksteihin voi tutustua kilpailun verkkosivuilla.

Päätöstä museon rakentamisesta ei ole tehty.

Lisää aiheesta:

Kaikki finalistit Guggenheim Helsinki -sivustolla

Uutinen Guggenheim Helsinki -sivustolla

Kotkan Kantasataman uudistaminen etenee – kaavaluonnos kaupungin käsittelyyn ja kaupunkilaisten keskusteluun

Model

Kotkan Kantasatamaan on suunnitteilla koko perheen ajanvietekeskus. Useita vaiheita käsittävä hanke yhdistää ostosmahdollisuudet, uudet hotellit, monipuolisen ravintolatarjonnan, kulttuurin, viihteen ja matkailun, mahdollisesti myös asumisen, kaikki sataman historiaa ja perinteitä kunnioittaen.

Kantasataman uudistamishankkeesta vastaa kansainvälinen kiinteistö- ja aluekehityksen asiantuntijayritys GVA Sawyer. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2015, ja ensimmäisen vaiheen, laajamittaisen ja uudenlaisen outlet-keskuksen, arvioidaan valmistuvan viimeistään kesään 2017 mennessä.

Aivan kaupungin keskustassa sijaitsevan alueen kehittäminen edellyttää muutoksia asemakaavaan. Kaavaluonnos esiteltiin tänään tiistaina 2.12. kaupunginvaltuustolle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja median edustajille.

Erikoiskaupan keskittymä ja saumaton osa kaupungin ydinkeskustaa

Kaavaluonnoksessa satama-alue on osittain muutettu liikerakennuskortteleiksi, joihin sijoittuisi Kantasatamaan suunniteltu ajanvietekeskus. Siihen tulee merkkituotteiden outlet-myymälöiden keskittymä, ravintoloita ja hotelleja.

Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta myös meri- ja maakuntamuseon laajentamista, asuinkerrostaloja sekä vierasvenesatamaa ja pysäköintilaitoksia varten. Satamakäyttökin säilyy Kantasataman tärkeänä osana. Ajanvietekeskus ulottuisi Merikeskus Vellamon viereltä Itälaiturille saakka kattaen myös sataman kaupungin puoleiset tausta-alueet.

Uusi Kantasatama yhdistyy entistä kiinteämmin kaupunkikeskustaan. Suunnitelman tärkeä osa on rantapromenadi. Suuri osa aiemmin suljetusta satama-alueesta avautuu kaupunkilaisille, ja Meripäivätkin voidaan edelleen järjestää Kantasatamassa.

Alue tarjoaa mahdollisuudet joukkoliikenteen kehittämiseen – jo nyt sekä lähijunan seisake että paikallisbussien taukopaikka sijaitsevat aivan alueen vieressä. Kaavaluonnoksessa parannetaan myös sataman ja Kotkamillsin liikenneyhteyksiä ja alueiden yleistä logistiikkaa.

Ympäristöasiat otetaan Kantasataman kehittämisessä huolellisesti huomioon. Ympäristöohjelman keskeinen työkalu on eurooppalainen kestävän aluesuunnittelun BREEAM Communities -sertifikaatti, joka arvioi erityisesti suurten aluekokonaisuuksien vaikutukset ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan. Puuarkkitehtuuri saa näkyvän osan.

Rakentaminen käyntiin kesällä 2015

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaluonnosta 9.12.2014. Luonnos tulee nähtäville 15.12.2014–20.1.2015 Kotkan kaupungin verkkosivuille osoitteeseen www.kotka.fi/kaavoitus ja kaupungintalolla kaavoituksen tiloihin os. Kustaankatu 2, 4. kerros.

Tammikuussa 2015 järjestetään kaupunkilaisille ja muille kiinnostuneille vuorovaikutustilaisuuksia, joihin halutaan avointa ja monipuolista keskustelua, uusia ideoitakin. Myös avoinkotka.fi -verkkopalvelussa voi tutustua luonnokseen ja keskustella siitä.

Erilaisista vaikutusmahdollisuuksista tulee vielä jatkossa lisää tietoa. Palaute otetaan huomioon uudessa asemakaavaehdotuksessa, jota kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee helmikuussa 2015. Ehdotus tulee nähtäville helmi-maaliskuussa 2015. Alustavan aikataulun mukaan kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät kaavasta huhtikuussa 2015.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakennusluvan hakeminen on mahdollista asemakaavan saatua lainvoiman, jolloin rakennustyöt voisivat alkaa jo kesällä 2015.

Suuri merkitys seudun taloudelle

GVA Sawyerin toimitusjohtaja Cameron Sawyerin mukaan ensimmäisen vaiheen investointi on noin 200 miljoonaa euroa. Sen rakentaminen työllistää noin tuhat henkilöä. Ensimmäisen vaiheen toiminnan alettua se työllistää pysyvästi noin 700 henkilöä. Keskuksen yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan olevan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Kantasataman kehittämisestä ja rahoituksesta vastaa GVA Sawyerin vetämä kansainvälinen ryhmä, johon kuuluu myös Euroopan johtava, viihtyisien outlet-kauppakeskusten kehittäjä, brittiläinen Milligan.

Hanke tukee Kotkan-Haminan seudun elinkeinorakenteen uudistumista, ja vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen. Se on seudun kuntataloudelle tuntuva piristys ja tuo noin seitsemän miljoonan euron verotulot. Tämä käy ilmi Oxford Researchin 2014 elo-syyskuussa tekemästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin hankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia. Kantasataman uudistaminen ja kehittäminen vahvistavat koko Etelä-Kymenlaakson kauppaa.

Kotkan keskeinen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella pääkaupunkiseudun ja Venäjän välissä tuo Kantasataman helposti matkailijoiden saavutettaville. Parhaillaan selvitetään myös Kotkan ja Pietarin välisen risteilyreitin mahdollisuuksia. Kotkan kaupunki ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor ovat tiiviisti mukana Kantasatama-hankkeen valmistelussa.

Rakentamisessa käytetään nyt hamppua, kierrätyslasia ja vihreää betonia

Uuden kierrätys- ja uusiomateriaaleja hyödyntävän kerrostalon harjannostajaisia juhlittiin maanantaina 1.12. Vantaalla. Pioneerihankkeessa hyödynnetään muun muassa hamppubetonia, kierrätettyä lasia, käsittelemätöntä puuta sekä vihreää betonia. Talon rakennuttaja VAV Asunnot ja sen toteuttava NCC Rakennus juhlistivat harjakorkeuteensa noussutta taloa, joka on esillä Kivistössä ensi kesänä järjestettävillä asuntomessuilla.

Opaaliksi nimetyn kerrostalon rakentamisessa pystytään pienentämään rakentamisen hiilijalanjälkeä 20 prosenttia vastaavasta normitalosta. Tähän tulokseen on päästy käyttämällä kierrätys- ja uusiomateriaaleja sekä vähentämällä tarvittavien rakennusmateriaalien määrää.

– Talon tarina sai alkunsa, kun aloin miettiä, miksei kierrätysmateriaaleja hyödynnetä laajemmin rakentamisessa, kertoi VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski harjannostajaisissa.

Idean saatuaan Ojankoski otti yhteyttä NCC Rakennus Oy:n Harri Savolaiseen ja kysyi, olisiko VAV:n pitkäaikainen yhteistyökumppani valmis toteuttamaan uudenlaisen kerrostalon. Asiaa mietittyään Savolainen ilmoitti NCC:n olevan mukana hankkeessa.

– Ojankosken ehdotuksen jälkeen jouduin miettimään, onko tämä meille sopiva hanke ja millaisia riskejä mahdollisesti kohtaamme, kommentoi toimitusjohtaja Savolainen.

Savolainen muistutti harjannostajaisväkeä siitä, miten tärkeää kestävän kehityksen kannalta on se, että uskalletaan toteuttaa myös totutusta poikkeavia pioneerihankkeita.
– Uusille ideoille on aina helppoa sanoa ei. Rakennusala ei kuitenkaan mene eteenpäin, jos ei niille entistä useammin sanota kyllä.

Uraauurtavaa Opaali-kerrostalossa on se, miten rakennusmateriaalien käytössä säästetään luonnonvaroja. Talon rakentamisessa käytetään muun muassa kierrätyslasia ja ympäristöystävällistä hamppubetonia, minkä lisäksi sen julkisivussa hyödynnetään käsittelemätöntä puuta.

Merkittävää säästöä saavutetaan myös optimoimalla talon kantavien seinien määrä mahdollisimman pieneksi ja toteuttamalla muut väliseinät kevytrakenteisina. Lisäksi talon perustuksissa on käytetty niin kutsuttua vihreää betonia, jonka valmistamisen hiilidioksidipäästöjä on alennettu muun muassa sementin määrää vähentämällä, betonin lujuuden kuitenkaan kärsimättä.

Opaali-talo on suuren yleisön nähtävillä Kivistön asuntomessuilla kesällä 2015. Taloon valmistuu 87 uutta vuokrakotia, joita Vantaan kaupungin omistama VAV vuokraa asuntoa tarvitseville.

Posted in:

Skanska rakentaa palvelukodin Helsinkiin

Skanska on kehittänyt palvelukotihanketta Helsingin Suutarilaan yhdessä Mehiläisen kanssa vuodesta 2011 lähtien. Rakennustyöt käynnistyvät välittömästi ja osapuolten yhteisenä tavoitteena on, että hanke valmistuu joulukuussa 2015.

Omistajaksi tulee Hemsö Fastighets Oy. Käyttäjä ja palveluntuottaja on Mehiläinen Oy. Kaksikerroksisen rakennuksen laajuus on 1 919 bruttoneliömetriä ja siihen tulee 42 asuinhuonetta.

”Skanskalla on vahva osaaminen palvelu- ja hoivatilojen suunnittelusta ja rakentamisesta ja haluamme tarjota osaamistamme yhä laajemmin asiakkaillemme. Tässä projektissa teemme tiivistä yhteistyötä Mehiläisen kanssa ja yhdistämme molempien tietotaitoa”, sanoo Skanska Oy:n hankekehityksen johtaja Tuomas Rantsi.

”Rakennus on suunniteltu mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköksi. Yksikössä on mahdollisuus joustavasti tarjota kuntoutujille heidän tarpeensa mukaisia palveluita tehostetusta palvelusta kevyempään kuntouttavaan asumispalveluun ja tuettuun asumiseen”, sanoo sektorijohtaja Raija Saari Mehiläinen Oy:stä.

”Hanke on tärkeä osa Hemsön jatkuvaa laajentumista Suomen markkinoille”, toteaa Hemsön toimitusjohtaja Per Berggren. Hemsö omistaa ennestään 15 hoivakotia Suomessa. Hemsö on Ruotsin johtava yksityinen julkisiin kiinteistöihin keskittynyt sijoitusyhtiö.

Kastellin monitoimitalo palkittiin RIL-palkinnolla

hlpnioy2wtgueqcioquz

Kastellin monitoimitalo Oulussa sai marraskuussa Suomen Rakennusinsinöörien Liiton myöntämän RIL-Palkinnon 2014. Sweco Talotekniikka on vastannut monitoimitalon sähkö-, tele- ja turvatekniikan suunnittelusta.

Kastellin monitoimitalo on monipuolinen oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskus, joka palvelee koko kaupungin asukkaita. Neljästä lohkosta koostuvassa rakennuksessa toimivat päiväkoti, peruskoulu, lukio, aikuislukio ja kirjasto. Lisäksi rakennuksessa sijaitsevat auditorio, neljä liikuntasalia ja tilat nuorisotoiminnalle. Tilojen yhteenlaskettu bruttoala on noin 24 000 neliömetriä ja huoneistoala vajaat 16 000 neliömetriä.

Monitoimitalo on Oulun kaupungin ensimmäinen tilahanke, joka on toteutettu elinkaarimallilla. Hankkeeseen sisältyivät monitoimitalon suunnittelu, paikalla olleiden vanhojen rakennusten purkaminen sekä monitoimitalon rakentaminen. Tämän lisäksi Lemminkäinen PPP Oy vastaa monitoimitalon hoidosta, ylläpidosta, käyttäjäpalveluista ja sopimuksen aikaisista perusparannuksista seuraavat 25 vuotta aina vuoteen 2039 asti.

Kastellissa energia- ja ympäristötehokkuuden varmistaminen integroitiin tiiviisti hankeen suunnitteluun ja toteutukseen luonnosvaiheesta lähtien. Voittajan julkistanut Tekesin pääjohtajaPekka Soini kiitteli kokonaisuuden hyvää hallintaa, mikä heijastui myös kohteen ympäristöluokitukseen. Kastelli sai Gold-tason LEED for Schools -sertifikaatin ensimmäisenä kouluna Pohjoismaissa.

Kohteen elinkaarivaatimukset ja energia- ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytäminen asettivat omat haasteensa myös Sweco Talotekniikalle, joka vastasi kohteen sähkö-, tele- ja turvatekniikan suunnittelusta projektipäällikkö Tapio Mehtälän johdolla. Suunnittelutyö aloitettiin jo kilpailuvaiheen suunnittelulla kesällä 2011. Varsinainen suunnittelu alkoi kilpailun ratkettua vuoden 2012 alussa ja jatkui rinnan rakennustöiden kanssa koko rakentamisen ajan.

RIL-Palkinto myönnetään vuosittain rakennuskohteelle, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa on osoitettu erinomaista rakennusalan osaamista joko uutta kehittämällä tai olemassa olevaa tietoa luovasti soveltamalla sekä kiinnitetty tekniikan ohella huomiota taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristönäkökohtiin. RIL-Palkinnolla on annettu tunnustusta rakennusinsinöörien osaamiselle vuodesta 1972 lähtien.

Verovelkarekisterissä eniten rakennusalan yrityksiä

Joulukuun 1. päivä avautuvaan verovelkarekisteriin päätyy yhteensä lähes 20 000 yritystä tai elinkeinonharjoittajaa. Eniten rekisteriin merkittyjä yrityksiä on rakennusalalta.

Verovelkarekisterimerkintä koskee yrityksiä tai elinkeinonharjoittajia, joilla on verovelkaa yli 10 000 euroa tai voimassaolevia ilmoituspuutteita. Voimassaoleva maksujärjestely estää rekisterimerkinnän. Verovelkarekisterissä ei ole henkilöasiakkaiden tietoja.

Suurin osa suomalaisyrityksistä hoitaa velvollisuutensa hyvin

Verohallinnon rekistereissä on marraskuun puolivälissä poimitun tiedon mukaan yhteensä 593 627 suomalaisyritystä. Verovelkansa perusteella näistä noin 3,3 % päätyy verovelkarekisteriin. Valtaosa yrityksistä hoitaa siis maksu- ja ilmoittamisvelvollisuutensa hyvin.

Verovelkarekisteriin merkittävien yritysten joukossa on ylivoimaisesti eniten osakeyhtiöitä, joita on yhteensä 68 % (13 304 kpl) sekä yksityisiä elinkeinonharjoittajia, joita on 22 % (4264 kpl). Kaikista osakeyhtiöistä 6 % ja yksityisistä elinkeinonharjoittajista 2,3 % on verovelkarekisterissä.

Verovelkarekisterin yrityksistä 23,6 % on rakennusalalta

Suurimmat verovelkarekisterissä olevat toimialat ovat rakennusala sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Kaikista verovelkarekisterin yrityksistä 23,6 % on rakennusalalta (4596 kpl) sekä 19,1 % tukku- ja vähittäiskaupan alalta (3744 kpl).

Kolmanneksi edustetuin toimiala on ammatillinen, tieteellinen ja tekninen ala 11 %:n osuudella (2155 kpl). Tähän toimialaan sisältyvät esimerkiksi lakiasiain ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi, arkkitehti- ja insinööripalvelut, mainostoiminta ja markkinatutkimus sekä muut erikoistuneet liike-elämän palvelut.

Kun tarkastellaan verovelkarekisterissä olevia yrityksiä suhteessa niiden omaan toimialaan, eniten rekisteriin merkittäviä yrityksiä on rakennusalalla (7,5 %), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (6,1 %) ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (6 %). Hallinto- ja tukipalvelutoimintaan kuuluvat vuokraus- ja leasingtoiminta, työllistämistoiminta, matkatoimistot ja matkanjärjestämistoiminta, turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut, kiinteistön- ja maisemanhoito sekä hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle.

Lisätietoja verovelkarekisteristä ja tilastoista: