Yleiset uutiset

Viitesuunnitelman havainnekuva esittää, miten uudet asuintalot sijoittuisivat Patterimäen ympäristöön. Raide-Jokerin tunnelin suuaukko näkyy etualan rakennusten välissä. Kuva: Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy

Pajamäkeen on suunnitteilla uusia asuntoja noin 850 asukkaalle. Rakentaminen sijoittuisi Patterimäen puistoalueen itäosaan, suunnitteilla olevan Raide-Jokeri-pikaraitiotien varrelle.

Havainnekuva tulevaisuuden Käskynhaltijantiestä: Kuva: Hanna Kiema

Oulunkylään ja Maunulaan suunnitellaan uutta asuinrakentamista Raide-Jokeri-pikaraitiotien tulevan reitin varrelle. Asemakaavaluonnokset ovat valmistuneet Käskynhaltijantien ympäristöstä sekä Pirjontien ja Pirkkolantien alueesta.

Vaasassa aloitetaan uuden hoivakodin rakentaminen keväällä 2016. Milkan kortteliin sijoittuvaan uudiskohteeseen tulee 60-paikkainen hoivakoti ikäihmisille ja lisäksi 10–14 asuntoa kevyemmän palveluasumisen tarpeisiin. Asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen hoivakotiin loppukeväästä 2017.

Hoivakodin valmistuttua Attendo toimii hoivapalvelujen tuottajana.  Hoivakoti tarjoaa sekä tehostettua ympärivuorokautista palveluasumista että myös kevyempää palvelua asiakkaiden oman toimintakyvyn mukaan. Kohteen pääurakoitsijana toimi rakennusliike Peab Oy. ARA-rahoitteisesta hankkeesta vastaa Artun Hoiva-asunnot. Valmis hoivakoti tulee työllistämään yli 40 työntekijää.

“Uuden hoivakodin sijainti Milkan korttelissa keskustan tuntumassa on asukkaiden näkökulmasta erinomainen, ja sinne on omaisten ja ystävien helppo tulla vierailulle”, sanoo toimitusjohtaja Tino Nurmi Artun Hoiva-asunnoista.

Lakiuudistus vaatii alalla työskenteleviltä enemmän

Vuoden vaihteessa voimaan astunut uusi asbestilaki toi alalle uusia vaatimuksia. Alalla työskentelevien yrityksien tulee hakea yritykselle luvat toimia asbestipurkutyömailla ja näillä työmailla työskentelevien työntekijöiden tulee olla suorittanut asbestipurkutyön näyttötutkintokoulutus. Uusi laki yltää tätäkin laajemmalle. Uuden asbestilain mukaan työn tilaajien täytyy suorittaa asbestikartoitus. Tämän kartoituksen tarkoituksena on selvittää onko purettavassa kohteessa asbestia. Asbestikartoituksen voi suorittaa myös rakennushankkeen valvoja, ohjaaja tai rakennuttaja.

Vanhat rakennukset kartoituksen kohteena

Ennen vuotta 1994 rakennetut kohteet, joissa voidaan epäillä olevan asbestia sisältäviä materiaaleja vaativat niitä remontoitaessa tai purkaessa asbestikartoituksen. Mikäli kohteesta löydetään asbestikuituja, tulee purkutyöt suorittaa asbestipurkuna. Asbestikartoitus voidaan jättää tekemättä, mikäli kohteen materiaalien tiedetään varmasti sisältävän asbestia. Tällaisten kohteiden purkutyöt voi suorittaa suoraan asbestipurkutyönä. Asbestikartoituksen suorittamista varten rakenteesta, jossa asbestia epäillään olevan, otetaan palanen materiaalia ja toimitetaan se laboratorioon tutkittavaksi. Tulos saadaan 1-3:ssa päivässä. Vastaanottavalta laboratoriolta voi kysyä suoraan lisätietoa näytteen otosta.

Jos näytteestä löytyy asbestia, vaatii se lisätoimia niin työn tilaajalta, kuin työn suorittajalta. Työn tilaajan tulee varmistaa, että purkutyöt suorittavalla yrityksellä on luvat kunnossa ja työn suorittajan tulee ilmoittaa työmaasta Aluehallintaviranomaisille, jotka valvovat töiden oikeaoppista toteuttamista.

Oikeaoppisesti kartoitetut ja puretut kohteet edistävät työturvallisuutta

Ympäristölle haitallisia asbestikuituja ei pääse kulkeutumaan ympäristöön, kun asbestipurku on suoritettu oikein. Kun asbestia sisältävä materiaali on oikeaoppisesti poistettu, ja kuljetettu pois työmaalta, täytyy vielä huolehtia asbestipölylle altistuneen alueen puhdistuksesta. Asianmukainen ilmanäyte täytyy toimittaa tutkittavaksi, jotta ilman puhtaus pystytään selvittämään. Näytteenoton periaatteet opetetaan asbestipurkutyön näyttötutkintokoulutuksessa. Näytteen tutkiminen kestää normaalisti 1-2 päivää ja muun muassa työterveyslaitos tekee kyseisiä näytteen tutkimuksia. Näytteen ollessa puhdas voidaan työmaalta poistaa suojaukset ja työskentelyä voi jatkaa normaalioloissa.

Uusi asbestilaki aiheuttaa hieman enemmän vaivaa, mutta sen tarkoituksena on parantaa asbestikohteissa työskentelevien turvallisuutta. Riskien tunnistaminen ja tiedostaminen yhdistettynä ammattitaitoon luo osaamisen turvalliseen työskentelyyn.

Rakentamisessa on tapahtunut selvä käänne parempaan Suomessa. Esimerkiksi viimeisimmät rakentamisen liikevaihtoa, myyntiä, palkkakehitystä ja työllisyyttä koskevat tiedot ovat hyvin myönteisiä. Viime vuonna uusia asuntoja alettiin rakentaa noin 30 000, mikä on yli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014, ilmenee rakennusalan suhdanneryhmän (Raksu) 19. helmikuuta julkaistusta raportista.

Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi asuntorakentamisen olevan vilkasta kuluvana vuonna ja teollisuusrakentamisen arvioidaan niin ikään vauhdittuvan suurten investointien takia. Lisäksi liikerakentaminen, kuten kauppakeskusten rakentaminen, on vilkastumassa. Myös maa- ja vesirakentamisen indikaattorit ovat kehittyneet positiivisesti.

Raksu ennustaa koko rakentamisen kokonaistuotannon kasvavan vuonna 2016 noin 3–4 prosenttia ja ennuste tämän vuoden asuntoaloituksille on 28 000–29 000 asuntoa. Asuntojen korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan edelleen, mutta hidastuvan noin kahteen prosenttiin.  Talonrakentamisen kustannusten arvioidaan nousevan maltillisesti. Rakennusalan työllisyysodotus on myönteinen.
Rakentaminen 2016 -raportti

Rakennusalan suhdanteet -sivu

Sisäilmakorjausten yhteydessä tehtävällä rakenteiden tiivistämisellä pyritään estämään maaperästä tai rakenteista peräisin olevan epäpuhtaan ilman virtaaminen sisätiloihin. Kun työ tehdään oikein, on rakenteiden tiivistämisellä niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa suotuisat vaikutukset sisäilmaston laadulle, energiatehokkuudelle sekä rakenteiden lämpö- ja kosteustekniselle toiminnalle.

Tiivistäminen ei ole pelkästään korjaustoimenpide, vaan osa sisäilman teknistä korjausta, johon liittyy yleensä muun muassa ilmanvaihtojärjestelmän säätötyö sekä kosteusvaurioiden korjaaminen. Tiivistämisellä pyritään korjaamaan ulkovaipparakenne vastaamaan alkuperäistä suunnitelmaa sekä varmistetaan hyvä sisäilman laatu. Menetelmän käytöstä on saatu hyviä kokemuksia usean vuoden ajan. Rakenteiden tiivistäminen onkin nykyään usein tärkeä osa sisäilman laadun parantamiseen tähtääviä korjauksia.

Tiivistyksissä käytetään muun muassa vedeneristemassoja, epokseja ja butyyliteippejä. Näillä materiaaleilla saavutettavan tiiviyden pitkäaikaiskestävyydestä oli vain vähän tutkimustietoa, joten aiheesta teetettiin Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:ssä diplomityö otsikolla Toteutustavan vaikutus ulkovaipparakenteen sisäpinnan ilmavuototiivistysten pysyvyyteen (Heli Hakamäki 2015). Työssä tutkittiin yleisimpien tiivistysmateriaalien ominaisuuksia sekä avattiin 26 vanhaa tiivistystä seitsemässä eri rakennuksessa.

Kompastuskivinä huolimattomuus ja suunnittelun puute

Vanhoja tiivistyksiä tutkittaessa havaittiin, että lähes kaikki väärin tehdyt tiivistykset olivat irronneet alustastaan ja menettäneet ilmatiiviytensä. Tyypillisimmissä virheissä tiivistys oli kiinnitetty pölyiselle, likaiselle tai epätasaiselle alustalle. Puhtaalle, tasaiselle ja oikeaoppisesti valmistellulle alustapinnalle kiinnitetyt tiivistykset olivat puolestaan hyväkuntoisia ja tiiviitä. Ongelmia ilmeni myös siinä, että tiivistys oli tehty liian pienelle alueelle, väärään kohtaan rakennetta tai väärillä materiaaleilla.

Suurin osa aineiston tiivistyksistä oli väärin tehty. Epäonnistuneiden tiivistysten suuri määrä oli odotettavissa, sillä suurimman osan tutkittaviksi valituista kohteista tiedettiin olevan korjauksista huolimatta edelleen sisäilmaongelmaisia. Epäonnistumisprosentti ei siten kerro korjaustavan käyttökelpoisuudesta tai siitä, miten vaikeaa tiivistämisessä onnistuminen on: havaitut puutteet olivat yksinkertaisia osaamattomuudesta, huolimattomuudesta ja suunnittelun puutteesta aiheutuneita virheitä, jotka olisivat olleet helposti estettävissä.

Oikein toteutettu tiivistys kestää

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tiivistykset ovat kestäviä, kun niiden toteutus on tehty oikein. Koska tutkimuksessa tutkittiin vain 1-4 vuotta vanhoja tiivistyksiä, sijoittuvat kestävyyspäätelmät näihin vuosiin. Tutkimuksen vanhimmissakaan tiivistyksissä ei mikään viitannut siihen, että niiden käyttöikä olisi ollut lähiaikoina kulumassa loppuun.

Tiivistystyö onnistuu, kun se on ammattitaitoisesti suunniteltua ja ohjeistettua. Lähtökohtana suunnittelussa on rakennuksen ja siihen tehtävien korjausten käsittely kokonaisuutena. Tiivistysten asentajan tulee ymmärtää tiivistämisen tarkoitus ja työn edellyttämä tarkkuus.

Tiivistykset asennetaan huolellisesti puhdistetuille pinnoille tiivistysmateriaalivalmistajien ohjeita noudattaen. Tiivistysten laatu sekä pitkäikäisyys varmistetaan tarkistamalla, että alustapinnat on käsitelty oikein ennen tiivistysten asentamista. Tiivistysten ilmatiiviys varmistetaan myös merkkiainekokein.

Heli Hakamäen diplomityö Toteutustavan vaikutus ulkovaipparakenteen sisäpinnan ilmavuototiivistysten pysyvyyteen on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201511205218.

Ympäristöministeriö on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi luonnosta hallituksen esityksiksi, joiden tavoitteena on lisätä kohtuuhintaista asuntorakentamista. Toisella esityksistä luotaisiin uusi kymmenen vuoden korkotukimalli valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, ja toisella muutettaisiin valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavien yhteisöjen toimintaa rajoittavia yleishyödyllisyysvaatimuksia. Esitykset ovat osa hallituksen kärkihanketta asuntorakentamisen lisäämisestä.

Uudella korkotukimallilla lisää kohtuuvuokraisia asuntoja kasvukeskuksiin

Ensimmäisen esitysluonnoksen tarkoituksena on monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa ottamalla käyttöön uusi lyhytaikaisempi korkotukimalli vuokratalojen rakentamista varten. Uusi tukimalli tulisi nykyisen 40 vuoden korkotukijärjestelmän rinnalle. Malliin liittyisi valtion takaus ja se olisi avoin kaikille tukiehdot täyttäville toimijoille.

Uusi korkotukimalli olisi nykyistä korkotukijärjestelmää joustavampi ja hallinnollisesti kevyempi. Asuntoja koskevat rajoitukset, kuten asuntojen kohtuullinen vuokrataso ja asukasvalinnassa noudatettava tuloraja, kestäisivät 10 vuotta. Rajoitusaikaa ja korkotuen maksuaikaa voitaisiin kuitenkin toimijan halutessa pidentää 10 vuotta kerrallaan enintään kaksi kertaa. Joustavuutensa ansiosta uusi tukimalli sopisi hyvin erilaisille toimijoille.

Esitysluonnos pohjautuu pitkälti selvitysmies, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahden laatimaan ehdotukseen, jonka hän luovutti marraskuussa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Esitykseen on kuitenkin tehty muutamia muutoksia, joilla varmistetaan mallilla rahoitettavien asuntojen kohtuullinen vuokrataso, mallin valtiontaloudellinen toimivuus sekä sen EU-oikeuden mukaisuus.

Yleishyödyllisyysvaatimus hankekohtaiseksi

Toisella esitysluonnoksella luovuttaisiin nykylainsäädäntöön sisältyvästä vaatimuksesta, jonka mukaan pitkää 40 vuoden korkotukilainaa vuokra-asuntojen rakentamiseen voivat saada vain ARAn yleishyödyllisiksi nimeämät yhteisöt. Jatkossa yleishyödyllistä toimintaa koskevat vaatimukset toteutettaisiin hankekohtaisesti. Muutoksella lisättäisiin toimijoiden kiinnostusta 40 vuoden korkotukijärjestelmää kohtaan. Olemassa olevien korkotuki- ja aravalainansaajien osalta yleishyödyllisyysvaatimus säilytettäisiin jatkossakin, ja halutessaan korkotukilainansaajat voisivat edelleen tuottaa valtion tukemia vuokra-asuntoja yleishyödyllisyyssäännösten piirissä.

Samalla korkotuki- ja aravalainansaajia koskevia rajoituksia kiristettäisiin. Näin korostettaisiin valtion tukeman asuntotuotannon sosiaalista ja pitkäjänteistä luonnetta. Omistajan lainansaajayhteisöön sijoittamille varoille laskettu kohtuullinen tuotto alennettaisiin puoleen nykyisestä eli kahdeksasta neljään prosenttiin. Yleishyödyllisten yhteisöjen valvontaa koskevia säännöksiä tarkennettaisiin, jotta ARA voisi entistä tehokkaammin puuttua säännöstenvastaiseen toimintaan.

Esitysluonnoksista voi antaa lausuntoja 24.3.2016 asti. Hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa valtion lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Tällöin lait voisivat tulla voimaan elokuun alussa.

Suomalaisten puutuoteteollisuusyritysten edunvalvoja Puutuoteteollisuus ry on saanut kaksi uutta jäsentä, Lämpöpuuyhdistys ry:n sekä Puuteollisuusyrittäjät ry:n. Puuteollisuusyrittäjät ry:n jäsenet koostuvat huonekalu- ja puusepänteollisuuden yrityksistä ja Lämpöpuuyhdistyksen jäsenten tuotteisiin kuuluvat ThermoWood -prosessilla lämpömodifioidut puutuotteet ja ThermoWood -lämpömodifiointiteknologia.

Puutuoteteollisuus ry:n hallitus hyväksyi 11.2.2016 pidetyssä kokouksessa Lämpöpuuyhdistys ry:n sekä Puuteollisuusyrittäjät ry:n jäseniksi.

”Vuosi on käynnistynyt hienosti, kun saimme Lämpöpuuyhdistyksen ja Puuteollisuusyrittäjät osaksi yhteistä edunvalvontaa. Jäsenkunnan kasvun myötä pystymme entistä voimakkaammin vaikuttamaan määräys- ja lainsäädäntötyössä sekä tehostamaan toimintaa alan standardisointityössä ja tutkimuksessa,” Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola toteaa.

Tavoitteena alan edunvalvonnan yhtenäistäminen

Puutuoteteollisuuden toimitusjohtajan Matti Mikkolan mukaan Puutuoteteollisuus haluaa yhtenäistää alan varsin hajanaista edunvalvontaa. Hän korostaa, että edunvalvonnan saaminen nykyistä tiiviimpiin käsiin helpottaa kaikkien alalla toimivien puutuotealan yrityksien liiketoimintaa.

”Lämpöpuun tuotantomäärien kasvun myötä oli varsin luontevaa, että myös Lämpöpuuyhdistys ry liittyi Puutuoteteollisuus ry:n jäseneksi. Jäsenyritystemme tuotteet päätyvät pääosin Suomen rajojen ulkopuolelle, mikä osaltaan lisää haasteita toimintaympäristössä ja tarvetta pitkäjänteiselle työlle t&k:n ja edunvalvonnan parissa. Yhteistyöllä pystymme tehokkaammin vastaamaan kohtaamiimme haasteisiin ”, kertoi Lämpöpuuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jukka Ala-Viikari.

”Puutuoteteollisuus ry:n jäsenyys mahdollistaa Puuteollisuusyrittäjät ry:n jäsenien paremman vaikuttamismahdollisuuden puutoimialaa koskevissa asioissa. Kun me yhdessä muodostamme puutoimialalle yhden vahvan tekijän, toimillamme saamme vaikuttavuutta koko alan parhaaksi,” kuvailee Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias.

”Puutuoteteollisuuden näkökulma tulee jatkossa huomioida entistä tiiviimmin biotalouteen liittyvissä päätöksissä. Tähtäämme turhien esteiden poistamiseen, joita tällä hetkellä vielä puutuotteiden käyttöönottamiseen liittyy. Meidän tehtävänä on myös aktiivisesti kertoa uusista puutuotteiden tuomista mahdollisuuksista kohti kestävää, uusiutuvaa ja ympäristöä säästävää tulevaisuutta”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Mikkola muistuttaa.