RAKENNUSPARKKI

Kuva: Serum ARKKITEHDIT Oy

Kuopion Portti on tulevaisuuden urbaani kaupunkikeskus – modernia toimisto- ja liiketilaa, virkistys- ja terveyspalveluita sekä viihtyisiä asuntoja. Kuopion Portissa sijaitsee myös matkakeskus, joka kätkee sisäänsä mittavat pysäköintitilat. Sweco on mukana kehittämässä Kuopion asemanseutua ja vastaa Kuopion Portin alueen rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelusta sekä tietomallikoordinoinnista.

Kuopion tuleva maamerkki lisää alueen vetovoimaisuutta merkittävästi

Kuopion Portti tulee lisäämään keskusta-alueen elinvoimaisuutta. Asuminen, palvelut ja liikkuminen on koottu trendikkäästi yhteen ja se tuo lisää vetovoimaa, ihmisiä ja työpaikkoja alueelle. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2018 ja koko alue valmistuu vuoteen 2023 mennessä. Kuopion Portti on Rakennusliike Laptin, Kuopion kaupungin ja VR:n yhteistyöhanke.

Matkakeskusta tulee hallitsemaan kolme korkeaa tornitaloa, joissa on yhteensä noin 50 000 kerrosneliötä asunto-, toimisto- ja liiketilakäyttöön. 14-, 15- ja 16-kerroksisten tornitalojen lisäksi alueelle tulee massiivinen pysäköintitila sekä tilaa hotellille ja hoivayrityksille.

Rakenne- ja talotekniikka kulkevat käsi kädessä

Swecon rakenne- ja talotekniikan suunnittelijat toimivat tiiviissä yhteistyössä mittavan hankkeen suunnittelussa. “On hienoa päästä suunnittelemaan paikallisesti merkittävää ja keskeistä aluetta, jota myös kaupunkilaiset kovasti odottavat. Sweco pääsee soveltamaan laajaa osaamistaan kohteen monimuotoisuudessa muun muassa korkean rakentamisen ja jälkijännitettyjen rakenteiden osalta”, kertovat Swecon asiantuntijat Pauli Pehkonen ja Jouni Palmu.

Korkea rakentaminen vaatii erikoisosaamista ja innovatiivisia ratkaisuja talotekniikassa. “Talotekniikkaa suunnitellaan käsi kädessä rakennesuunnittelun kanssa. Näin päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen”, kuvailee Palmu.

Hankkeessa hyödynnetään myös Swecon vahvaa tietomalliosaamista. Tietomallikoordinaattori tarkastaa laadunvalvojana suunnitelmien yhteensopivuuden muun muassa LVI- ja rakennesuunnittelijoiden suunnitelmien välillä.”On ensiarvoisen tärkeää, että mallit ovat alusta saakka yhteensopivia tässä laajassa tietomallikohteessa. Se vähentää hankkeen riskejä huomattavasti”, tietomalliasiantuntija Antti Hämäläinen Swecolta kertoo.

Rakennusliike Lapti painottaa hankkeessa yhteistyökyvyn lisäksi ammattitaitoa ja resurssivalmiutta. “Uskomme, että projektia varten tehdyllä suunnittelijavalinnalla pääsemme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen”, Lapti Oy:n Erno Ruotsalainen summaa.

Helsingin kauan odotettu keskustakirjasto Oodi nousee keskeiselle paikalle aivan kaupungin ydinkeskustaan päärautatieaseman ja Musiikkitalon väliin. Rakenteilla olevan kirjaston rungon huomiota herättävin osa ovat noin 100-metriset teräspalkit, joissa on käytetty SSAB:n toimittamaa terästä.

Projektin pääurakoitsija on rakennusyhtiö YIT. Teräsrakenteiden aliurakasta vastaa Normek Oy. SSAB on toimittanut Normekille rungon rakenteissa käytetyt teräslevysuikaleet ja -leikkeet, joista teräskaaret on Normekilla hitsattu lukuisin toistoin – taiteellinen lopputulos muistuttaa suurta ristikkorakennelmaa. Loppuvaiheessa teräsrunko peittyy puuverhouksen alle. Julkisivut koostuvat puusta ja lasista.

Helsingin keskustakirjaston on määrä valmistua loppuvuodesta 2018. Suunnittelusta vastasi helsinkiläinen arkkitehtitoimisto ALA Oy. Valmistuttuaan 3-kerroksinen rakennus on julkinen ihmisten ajanvietto- ja kohtaamispaikka. Laajan kirjavalikoiman lisäksi kirjasto tarjoaa elokuvateatterin, laajat harrastus- työ- ja näyttelytilat sekä saunaosaston.

Metsä Woodin uuden koivuvaneritehtaan peruskivi muurattiin tänään Viron Pärnussa. Tilaisuuteen toivat tervehdyksensä Viron julkishallintoministeri Jaak Aab ja Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan.

“Tämä on tärkeä investointi Metsä Woodille ja koko Metsä Groupille. Se vastaa koivuvanerin maailmanlaajuisesti kasvavaan kysyntään, ja parantaa Metsä Woodin teollista tehokkuutta. Uusi tehdas on hyvä esimerkki Suomen ja Viron yhteistyöstä. Virossa on suotuisa liiketoimintaympäristö sekä hyvät logistiset yhteydet päämarkkinoillemme”, sanoi Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan puheessaan.

Pärnun tehtaan koivuvanerin vuotuinen tuotantokapasiteetti on 50 000 kuutiometriä, ja investoinnin arvo on noin 55 miljoonaa euroa. Koivuviilut valmistetaan Äänekoskella ja jalostetaan vaneriksi Pärnun tehtaalla. Uusi koivuvaneritehdas luo Pärnun alueelle noin 200 työpaikkaa.

“Olen erittäin iloinen siitä, että Viro on houkutteleva sijoituskohde etenkin uudelle ja edistykselliselle teollisuustuotannolle. Pärnun koivuvaneritehdas on hyvä esimerkki mittavasta investointien edistämisohjelmastamme. Uusi tehdas parantaa Viron teollisuuden kilpailukykyä, tukee Pärnun alueen työvoimamarkkinoiden kehitystä ja edistää vientiä”, sanoi ministeri Jaak Aab puheessaan.

Tuotanto uudella tehtaalla käynnistyy vuoden 2018 loppuun mennessä. Metsä Woodin ja Nordecon AS:n välinen rakennussopimus kattaa 29 000 neliömetrin kokoisen tuotantohallin sekä sosiaali-, ulko- ja toimistotilojen rakentamisen.

Pärnuun rakennettava koivuvaneritehdas on osa Metsä Woodin kesäkuussa 2016 julkistamaa 100 miljoonan euron investointiohjelmaa. Ohjelma toteutetaan vuosina 2017-2018.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n varsinaisten jäsenten – eli sähköurakoitsijoiden –liikevaihdot olivat viimeksi päättyneellä tilikaudella hienoisessa kasvussa. Urakoitsijoiden taloudellinen asema on erinomainen.

STUL toteutti sähköasennusalan kannattavuustutkimuksen yhteistyössä Balance Consultingin kanssa.  Analyysissa oli mukana tilinpäätöstiedot 677 yritykseltä, mikä vastaa 40 prosenttia koko liiton varsinaisten jäsenyritysten määrästä. Kaikki jäsenkategoriat mukaan laskien STUL:n jäsenyyden piiriin kuuluu yli 3 000 yritystä.

– Saimme tämänkertaiseen selvitykseen mukaan aiempaa enemmän alle 500 tuhannen euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä. Raportti antaakin nyt jäsenkuntamme kokorakenteeseen nähden hieman aiempaa realistisemman yleiskuvan sähköurakointiyritysten tuloskunnosta, kertoo STUL:n talousjohtaja Sami Pilkkikangas.

Viimeisten neljän vuoden aikana STUL:n urakoitsijajäsenten liikevaihdon kasvu on ollut maltillista. Vuonna 2016 keskimääräinen kasvuprosentti oli 2,7. Yritysten parhaassa neljänneksessä liikevaihto kasvoi vähintään viidenneksen, kun se huonoiten menestyneissä kutistui yli 13 prosenttia. Tutkittujen jäsenyritysten liikevaihto oli keskimäärin 598 000 euroa vuodessa ja ne työllistivät keskimäärin 9 henkilöä.

Kannattavuuden kehityksessä hajontaa

Tutkimuksessa käsiteltyjen yritysten kannattavuus on kohentunut vuodesta 2015 alkaen. Kannattavuus oli hyvällä tasolla kaikissa kokoluokissa lukuun ottamatta pienintä alle 500 tuhannen euron liikevaihdon luokkaa, jolla taso oli vain tyydyttävä. Kannattavuuden kehitys on eriytynyt paremmin ja huonommin kannattavien yritysten välillä: Lähes neljännes analysoiduista yrityksistä tuotti tappiota vuonna 2016.

Käyttökatteissa tilanne fifty-fifty

Käyttökatteen mediaani oli tyydyttävä 6,6 prosenttia, joka on korkein arvo sitten vuoden 2012. Sähköasennusalalla käyttökatteen kriittisenä alarajana pidetään 6 prosenttia. Vuonna 2016 noin puolella tutkimukseen osallistuneista osakeyhtiöistä käyttökate ylitti tämän raja-arvon. Vuodesta 2012 lähtien ao. raja on jakanut yritykset suunnilleen kahteen yhtä suureen joukkoon, kun tätä ennen yli kuuden prosentin käyttökatteen saavuttaneita yrityksiä on ollut suhteessa selvä enemmistö.

Sijoitetun pääoman tuoton mediaani vuonna 2016 oli yleisesti arvioiden hyvä, vaikkakin selvästi laskusuunnassa. Osakeyhtiöissä sijoitetun pääoman tuoton mediaani oli 13,6 prosenttia.

Sijoitetun pääoman tuotto jatkoi kymmenen vuoden tarkastelujakson trendinomaista laskua myös

vuonna 2016 kaikilla tarkastelluilla kvartiilirajoilla.

– Kun vertaamme tätä kehitystä tulosperusteiseen kannattavuuteen, johtopäätös on, että tuloksen saavuttamiseen tarvitaan aiempaa enemmän pääomaa, toteaa Pilkkikangas.

Vakavaraisuus ja maksuvalmius hyvällä tasolla – velkaantuminen maltillista

Vuonna 2016 sähköasennusalan yritysten omavaraisuusasteen mediaani oli 51,6 prosenttia eli tutkimushistorian parhaimmistoa. Keskimääräinen vakavaraisuus oli kaikissa kokoluokissa hyvä tai erinomainen. Vakavaraisuus ja maksuvalmius ovatkin koko kymmenen vuoden tarkastelujakson ajan pysyneet tasaisesti hyvällä tasolla.

Tutkittujen yritysten velkojen määrä suhteessa liikevaihtoon oli vuonna 2016 keskimäärin 20 prosenttia.  Keskikokoiset yritykset ovat kevyimmin ja suurimmat raskaimmin velkaantuneita.  Maksuvalmius on säilynyt edellisen vuoden tasolla Quick ration mediaanin ollessa erinomainen 1,6.
– Ilahduttavaa on, että jäsenyrityksillämme on rahoitusomaisuutta 70 prosenttia enemmän kuin lyhytaikaisia velkoja. Urakoitsijoita viime vuosina puhuttanut kassavirtaongelma näkyy kuitenkin  tämänkin kyselyn tuloksissa. Asiakkaat vaativat pitkiä maksuaikoja ja sen myötä saamisten kiertoaika on hidastunut. STUL:n jäsenistöstä on valtaosa pienyrityksiä, joille ripeät kassavirtakierrot ovat elinehto, pohdiskelee Pilkkikangas.

Kannattavuuden parantaminen haastavaa mutta mahdollista

Sähköurakoitsijat eivät odota työkannan kasvavan rakentamisen hyvästä suhdanteesta huolimatta. Tässä on nähtävissä merkittäviä alueellisia eroja. Tilanne on paras kasvukeskuksissa.

Rakentamisen kokonaisvolyymin kasvun nähdään asettuvan kuluvana vuotena 2,5 prosenttiin;  ensi vuonna kasvun ennakoidaan jo pysähtyvän. Rakennusteollisuus RT:n kesäkuussa julkaistun kyselyn perusteella hyvä vire asuntotuotannossa jatkuu ainakin tämän vuoden. Korjausrakentamiselle kysely povasi kuluvana vuonna kahden prosentin kasvutahtia.

Länsi kiri ohi pohjoisen

Talousjohtaja Pilkkikankaan mukaan sähköurakoitsijoita kannattelee kolme yritystalouden peruspilaria.
– Kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat useimmissa jäsenyrityksissä terveellä pohjalla. Kannattavuudeltaan ja vakavaraisuudeltaan ovat aikaisemmin kärkisijaa pitäneet Pohjois-Suomen jäsenyritykset. Viime vuonna ykköspaikalle nousivat kuitenkin länsisuomalaiset sähköurakoitsijat.