Yleiset uutiset

Vantaan kaupunki järjesti Puu-Kivistön alueelle kehäradan lähelle varattuun korttelialueeseen kahden korttelin laajuisen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun, joka ratkesi tänään. Korttelin, jonka kilpailun Sisco kumppaneineen voitti, laajuus on n. 7500 k-m2.

Sisco-konsernista osallistui kilpailuun kaksi yhtiötä, Sisco Oyj yksityisen myyntihankkeen rakennuttajana ja Sisco Vuokra-Asunnot Oy yleishyödyllisen hankkeen toteuttajana. Arkkitehteina toimivat Tieno Oy ja Arkkitehtipalvelu Oy. Vastuullisina arkkitehteina toimivat Janne Leino ja Edgars Racins, jotka ovat osallistuneet menestyksellä useisiin kilpailuihin. Maisemasuunnittelun kumppanina oli Nomaji Oy ja sieltä maisema-arkkitehti Mari Aroluoma. Hankkeen taiteilijana toimii Osmo Rauhala.

Kilpailuun osallistuneista kaikkiaan seitsemästä työstä Kivistön alue-arkkitehti Anna-Riitta Kujala totesi, että ”ne ovat todella korkeatasoisia ja mahdollistavat Puu-Kivistön rakentumisen kiinnostavaksi puurakentamisen referenssikohteeksi”.

Siscon ja kumppaneiden kilpailutyöstä todettiin, että ”Voittajaehdotus on moni-ilmeinen kaupunkikortteli, joka perustuu rohkeaan ja veistokselliseen arkkitehtuuriin ja monipuoliseen ja inspiroivaan puun käyttöön. Ehdotuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota korttelin liikkumisympäristöön, valaistusolosuhteisiin sekä vehreään ja yhteisöllisyyttä edistävään korttelipihaan.”

”Olemme todella iloisia voitosta”, sanoo Sisco Oyj:n toimitusjohtaja Tero Salo. ”Sisco on jo jonkin aikaa etsinyt merkittävää puukerrostalokohdetta ja nyt sellainen on tiedossa, vieläpä hyvin suuri sellainen”.

”Meille oli ilo työskennellä Tienon ja Arkkitehtipalvelun kanssa projektin suunnittelussa”, toteaa Siscon suunnittelusta vastaava johtaja Markus Råbergh. ”Yhteistyö lähti välittömästi käyntiin hyvässä hengessä ja tehokkaasti ja arkkitehdit ottivat hyvin vastaan teollisen moduulivalmistuksen asettavat rajoitteet. Niillä kuitenkin pyritään tehokkaaseen tuotantoon ja kosteusketjun saumattomuuteen. Kuten lopputuloksesta näkyy, arkkitehtuuri voi silti olla raikasta, vahvaa ja omaperäistä”, Råbergh hehkuttaa.

”Puukerrostalorakentamisessa arkkitehtien ja teknisen suunnittelun yhteistyö, joka tukee ja käyttää hyväksi teollista moduulituotantoa, on juuri sitä mitä koko valtakunnassa tarvitaan”, sanoo projektista vastannut Sisco Oyj:n varatoimitusjohtaja Lauri Halminen. Hän jatkaa, että ”puukerrostalojen tuotanto on vielä aivan liian pientä. Kukin projekti on yksittäinen, melkein aina kokeiluprojekti, ja toistettavuus on erittäin heikkoa. Pk-seudun kunnat ovat aktivoituneet puukerrostalorakentamisessa, mutta valtiovallan konkreettiset toimet ovat mielestäni vielä varsin heikkoja. Tarvitaan voimakasta ohjausta, jotta puukerrostalotuotanto kasvaisi riittävän voimakkaasti. Emme tule pääsemään Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin hiilidioksipäästöjen hallinnassa, ellei puukerrostalotuotantoa kasvateta. Tämän pitää olla korkealla tulevan hallituksen tärkeysjärjestyksessä.”

Sisco jatkaa Bosco-suunnitelman luonnehdintaa: ”Bosco-hanke on ekologinen luonnostaan, sillä sen kantava runko on kotimaista Metsä Woodin kertopuu LVL:ää ja seinärakenne on täysin muoviton ja myrkytön. Vinot kattopinnat mahdollistavat aurinkoenergian hyödyntämisen ja viherkatot palvelevat osaltaan yhdessä pihan viivytysaltaan kanssa hulevesien hallinnassa.”

Norjan Lørenskogiin lähelle Osloa rakentuva kuusikerroksinen sisähiihtokeskus pitää sisällään yli 500 metrin pituisen laskettelurinteen ja kattorakenteisiin ripustettavan hiihtoradan. Tikkurila on mukana vaativassa kohteessa teräsrakenteista vastaavan Ruukin yhteistyökumppanina.

Hiihtokeskuksessa on lumipinta-alaa noin 40 000 neliömetriä, mikä vastaa noin viittä jalkapallokenttää. Kolmella hiihtohissillä varustetun laskettelurinteen alapäähän rakennetaan kattorakenteisiin ripustettava murtomaahiihtorata, joka koostuu 150 elementistä ja painaa noin 500 tonnia. Kokonaisuuden on suunnitellut norjalainen arkkitehtitoimisto Halvorsen & Reine AS ja sen on määrä avautua alkuvuodesta 2020.

Kokonaisarvoltaan yli 105 miljoonan euron suuruisessa hankkeessa on mukana enemmän kuin 60 yritystä. SSAB-konserniin kuuluva Ruukki toimittaa hiihtokeskuksen päärungon, katon kantavat poimulevyt, katosta ripustettavan hiihtoradan, laitetasojen rungot, teräsrakenteiset porrastornit ja huoltosillat. Rakenteet valmistetaan Ruukin tehtailla Peräseinäjoella ja Puolan Obornikissa, missä ne myös pintakäsitellään Tikkurilan TP131-polyuretaaniyhdistelmällä. Ruosteenestopigmentoidun Temacoat Primer -epoksipohjamaalin ja korkea kuiva-aineisen Temathane PC 50 -pintamaalin yhdistelmä soveltuu voimakkaassa ilmastorasituksessa olevien teräspintojen maalaukseen.

Korkeatasoista suojaa vaihteleviin olosuhteisiin

Teräsrakenteille ja niiden pintakäsittelylle on maailman suurimmassa sisähiihtokeskuksessa korkeat laatuvaatimukset. Teräslaadun oli oltava minimissään S355, mutta rakenteissa käytettiin jopa S550 korkealujuusteräksiä ristikkorakenteiden pitkien jännevälien vuoksi. Terästen pintakäsittelyn osalta vaatimuksena oli C3 H-korroosioluokka standardin EN-12944 mukaisesti.

– Tämä vaatimustaso on poikkeuksellisen korkea teräsrakenteille, jotka ovat rakennuksen sisäpuolella säänvaihteluilta suojassa. Kaikki rakennuksen ulkopuoliset teräsrakenteet tuli olla kuumasinkittyjä, kertoo suunnittelupäällikkö Mika Jäsperlä Ruukilta.

– Teräsrakenteiden pintakäsittelyssä on huomioitava loppukohteen lisäksi logistiikan asettamat vaatimukset. Vaikka rakenne tehtäisiin puhtaasti sisätiloja varten, sen on kestettävä myös vaikkapa merikuljetuksia. Mekaanista ja kemiallista rasitusta vastaan suojan antava epoksipohjamaali sekä säältä ja UV-säteilyltä suojaava polyuretaanipintamaali takaavat, että teräsrakenteet näyttävät kohteessa samalta kuin arkkitehdin suunnitelmissa, Tikkurila Oyj:n avainasiakaspäällikkö Mikko Soini toteaa.

Projektin etenemistä voi seurata osoitteessa www.snooslo.no/live-fra-sno.

Wärtsilä rakentaa Vaasan Vaskiluotoon uuden Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen. Siihen siirtyvät vuodesta 2020 alkaen kaikki Wärtsilän Vaasan keskustassa olevat toiminnot ja työntekijät sekä logistiikka ja huollon verstastoiminnot Runsorista.

Wärtsilä investoi hankkeeseen 83 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan keskuksen moderniin testaus- ja tuotantoteknologiaan. Smart Technology Hubiin liittyvä kokonaisinvestointi tulee olemaan jopa 200 miljoonaa euroa, joka koostuu toimisto- ja tehdasrakennuksista, logistiikasta sekä infrasta.

“Jatkuva uudistuminen on Wärtsilän DNA:ssa”, toteaa Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola. “Tohmajärven Värtsilän kylään 1834 sahaksi perustettu yritys on nyt kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Vaasan Smart Technology Hub on meille jälleen sukupolviloikka, joka nostaa Wärtsilän osaamisen uudelle tasolle.”

Smart Technology Hub on seuraava, konkreettinen askel Wärtsilän älykkään merenkulun ja älykkään energia-alan visioissa. Toimialallaan ainutlaatuinen keskus mahdollistaa meri-, öljy- ja kaasuteollisuuden ratkaisujen sekä uusien energiajärjestelmien entistä ketterämmän ja tehokkaamman testauksen ja tuotekehityksen.

“Smart Technology Hubista tulee tärkeä osa Wärtsilän maailmanlaajuista osaamiskeskusten verkostoa”, toteaa teknologiajohtaja Hannu Mäntymaa. ”Jakamalla oppeja eri yksiköistämme pystymme tuottamaan asiakkaillemme entistä parempia tuotteita ja palveluita. Vaasan Smart Technology Hubissa kehitämme prosesseja, jotka voimme ottaa myöhemmin käyttöön myös muualla.”

Smart Technology Hub kutsuu alan muut toimijat ja tutkimuksen yhteistyöhön. Visiona on luoda partnerikampus, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä Wärtsilän asiakkaiden ja toimittajien, alan start-upien ja yliopistojen kanssa.

“Loistavat ideat eivät synny tyhjiössä”, toteaa Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Vesa Riihimäki. “Tuomalla yhteen osaajia eri elämänaloilta, niin yritys- kuin yliopistomaailmasta, rakennamme inspiroivan ympäristön uuden luomiseen.”

Smart Technology Hubin suunnittelutyöt ovat jo täydessä vauhdissa ja uusi keskus on toiminnassa Vaskiluodossa vuonna 2020. Vaasan seutu on jo nyt Pohjoismaiden johtava energiateknologiakeskittymä, ja kehittyvä Vaskiluoto vahvistaa alueen merkitystä ja potentiaalia alan globaalina suunnannäyttäjänä entisestään. Wärtsilä on Vaasan suurin yksityinen työllistäjä noin 3000 työntekijällään, ja Vaasan yksikkö on Wärtsilän suurin toimipiste. Turussa Wärtsilällä on työntekijöitä noin 400 ja Helsingissä lähes 500.

Konsernin muutos teknologiapalveluyhtiöksi on edellyttänyt kiinteistöinvestointeja älykkääseen teknologiaan, uudenlaisiin työtapoihin sekä kestävään kehitykseen läpi organisaation. Smart Technology Hubin ohella näkyvimpiä uudistushankkeita ovat Vaasan Runsorin uudet toimitilat sekä loppusyksyllä valmistuva Wärtsilän Helsinki Campus Helsingin Salmisaaressa. Näiden investointien arvo on vajaat 20 miljoonaa euroa.

LapWall Oy on vuonna 2011 perustettu yritys, joka on kohonnut nopeasti merkittävimmäksi puuelementtien ja valmisosien, kuten kylpyhuone- ja tilamoduulien, toimittajaksi asiakkailleen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Yli 50 miljoonaan liikevaihtonsa kasvattanut LapWall järjestää keskiviikkona 15.8. yhdeksi viime aikojen merkittävimmäksi puurakennusalan tapahtumaksi lukeutuvan lanseeraustilaisuuden.

Osana laajaa LEKO® elementointijärjestelmän kehitystä lanseeraamme LEKO® Puukerrostalokonseptin. LapWall LEKO® Puukerrostalokonseptin avulla pystymme tarjoamaan ammattirakentajille puukerrostalorakentamisen osaamisen, elementtituotteet asennuksineen sekä yhteistyökumppanit haastavimpiinkin osa-alueisiin. Konseptin avulla puukerrostalorakentamisesta saadaan kilpailukykyinen ja turvallinen vaihtoehto kerrostalorakentamiseen.

Pyhännän Tehdas.

Konsepti käsittää tässä vaiheessa katkeamattoman kuivaketjun huomioivan rankarakenteisen puukerrostalorakentamisen aina kuudenteen kerrokseen asti. Konseptin avulla voimme tarjota rakennusliikeasiakkaillemme aidosti turvallisen, ekologisen ja kilpailukykyisen vaihtoehdon betonikerrostalolle. Konseptia on hiottu lähes yrityksen perustamisesta lähtien ja se on jalostunut nykymuotoonsa useiden alansa huippuammattilaisten toimesta sekä toimitettujen puukerrostalojen muodossa. LapWall on toimittanut puukerrostalojen elementtejä jo kymmeniin kohteisiin. Konsepti tuo toimivat ja turvalliset ratkaisut vakioitujen rakenteiden, elementoinnin ja detaljiikan lisäksi muun muassa ääni-, palo-, rakenne-, sähkö-, arkkitehtuuri- ja LVI-asioihin, säilyttäen kuitenkin riittävän arkkitehtuurin joustavuuden.

RPT Docu Oy:n uusimman, kolmatta vuosineljännestä koskevan Rakennusalan trendit -raportin mukaan rakentamisen aloitukset kasvavat euroilla mitattuna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjanmaalla, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa verrattuna vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen.

Avara Oy ja Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Lehto Asunnot Oy allekirjoittivat kesäkuun alussa puitesopimuksen asuntoportfoliosta, joka sisältää 340 asunnon rakentamisen viiteen eri kaupunkiin ympäri Suomen. Ensimmäisen rakennuskohteen rakentaminen Kuopion keskustan ytimeen on nyt aloitettu.

– Erinomainen sijainti keskeisten palveluiden äärellä tukee Avaran Asuinkiinteistörahaston strategiaa, jossa uuden asumisen rakentamista keskitetään Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Tekemällä tämän tyyppistä täydennysrakentamista kunnioittaen vanhaa suojeltua korttelia saadaan luotua uutta asumista keskeiselle sijainnille ja tiivistettyä kaupunkirakennetta. Tällainen kehitys on myönteistä koko kaupungille, kertoo Avaran kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Rantsi.

Arvokiinteistön jalusta on suojeltu. Osa asunnoista rakennetaan siihen ja osa yläpuolelle. Puijonkatu 29:ään rakentuu 56 Avaran asuntoa kompakteista yksiöistä ja hyvin suunniteltuihin kaksioihin. Autopaikkoja keskustakohteeseen tulee 27 ja moottoripyöräpaikkoja neljä, mikä helpottaa monien kaupunkiasumista. Kompakteilla ja tehokkailla asunnoilla varmistetaan hyvä kassavirta ja vakaa tuotto sijoittajille.

– Sijainti Kuopion torin vieressä on kaupunkiasujalle täydellinen. Kuopiolaisille tori on legendaarinen kohtaamispaikka, ja ulkopaikkakuntalaisetkin tuntevat sen. Arvokiinteistönä tunnettu entinen SYP:n pankkirakennus on myös itsessään erittäin kiinnostava. Rakennamme samalle tontille myös 70 kuluttajamarkkinoille myytävää asuntoa, hankkeesta vastaava päällikkö Jan-Alex Joensuu Lehto Asunnoilta kuvailee.

Rakennustyöt on jo käynnistetty ja Puijonkatu 29:n kohde valmistuu loppuvuodesta 2019. Seuraavat Avaran ja Lehdon yhteistyökohteet lähtevät liikkeelle Kirkkonummella ja Oulussa vielä vuoden 2018 lopulla.

Uuden asunnon ostaneiden tyytyväisyys rakennusyhtiöihin ja näkemykset tuotelaadusta ovat korkealla tasolla. Paras arvosana asiakkailta tuli aikataulussa pysymisestä, kun taas virheettömyyteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Asunnonostajien asiakastyytyväisyyttä on selvitetty EPSI Ratingin suurimmille asuntorakentajille tekemässä Uudisasuntorakentaminen-tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan uudisasuntorakentamisen asiakastyytyväisyys on edelleen korkea, 74,8 indeksipistettä, vaikka se on hieman laskenut viime vuonna tehdystä tutkimuksesta. Erot rakennusyhtiöiden välillä ovat suuria, mutta tasoittuneet jossain määrin. Sijoituskäyttöön uudisasunnon ostaneet kuluttajat ovat tyytyväisempiä kuin omaan käyttöön asunnon ostaneet. Vastaajista kolmannes oli ostanut asunnon sijoitustarkoitukseen.

Tutkituista tekijöistä yritysten imagolla sekä tuote- ja palvelulaadulla on suurin vaikutus asiakastyytyväisyyteen. Imagon osatekijöistä asiakkaat kokevat, että rakennusliikkeiden asiakkaana on helppo olla ja myös luotettavuus on hyvällä tasolla.

”Erityisesti tuotelaadun kokonaisarvosana on viimevuotiseen tapaan hyvin korkea. Rakennusliikkeet saavat asiakkailta jälleen kiitosta etenkin aikataulussa pysymisestä: 94 prosenttia vastaajista sanoo, että luovutus tapahtui sovitussa aikataulussa. Samoin asuntojen pohjaratkaisut ja varustetaso sekä materiaalien laatu saavat hyviä arvosanoja. Näillä tekijöillä on myös iso merkitys asuntoa ostettaessa”, EPSI Ratingin projektipäällikkö Heidi Laitinen sanoo.

Asuntojen virheettömyyteen ollaan tyytyväisiä, mutta siinä on laatutekijöistä eniten parannettavaa. Tämä näkyy vastaavasti valitusten suhteellisen suurena määränä muihin Suomessa tutkittuihin toimialoihin verrattuna.

”Rakennusyhtiöiden kannattaisi panostaa yhä enemmän asuntojen virheettömyyteen, sillä se näyttää vaikuttavan asiakastyytyväisyyteen tuotelaadun osalta kaikkein eniten. Palvelulaadun osalta rakennusliikkeet ovat onnistuneet erityisesti tavoitettavuudessa”, Heidi Laitinen summaa.

Tuloksista käy lisäksi ilmi, että vaikka uusien asuntojen hintoja pidetään yleisesti korkeina, asunnon ostaneet tuntevat saaneensa vastinetta rahalleen.

Tietoa asuntorakentamisen asiakastyytyväisyydestä luulojen tilalle

”Rakentamisen laadusta ja asiakaskokemuksista puhutaan paljon, mutta usein esiin nousevat yksittäiset epäonnistumiset. Aiemmin ei ole ollut tapaa, jolla olisi voitu mitata esimerkiksi uudisasuntorakentamisen asiakkaiden laatukokemusta kattavalla ja yhdenmukaisella tavalla. EPSI Ratingin tutkimus antaa mahdollisuuden tarkastella uuden asunnon ostaneiden tyytyväisyyttä toimialatasolla sekä verrata eri yrityksiä toisiinsa”, rakentamisen kehityksestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen Rakennusteollisuus RT:stä toteaa.

EPSI Rating kehitti Uudisasuntorakentaminen-tutkimuksen yhteistyössä Rakennusteollisuus RT:n kanssa tämän aloitteesta. Tutkimuksesta tehtiin vuonna 2017 pilottiversio. Tämänvuotiseen tutkimukseen sisältyy ensimmäisen kerran yritysten keskinäinen vertailulista, ja jokainen yritys saa tarkan raportin omista tuloksistaan muihin nähden. Tämä auttaa Jukka Pekkasen mukaan merkittävästi tutkimukseen osallistuvia yrityksiä oman toimintansa kehittämisessä.

Tutkimuksessa on mukana Suomen kahdeksan suurinta asuntorakentajaa, jotka tuottavat valtaosan Suomessa myytävistä vapaarahoitteisista omistusasunnoista. Pienille toimijoille tutkimusmenetelmä ei sovellu, koska asiakkaita pitää olla tietty määrä vuositasolla, jotta tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia.

EPSI Ratingin Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksille tekemä tutkimus uudisasuntorakentamisesta selvittää yhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksen kohderyhmä koostuu suomalaisista yksityisasiakkaista, jotka ovat ostaneet uudisasunnon ja asunto on luovutettu vuoden 2017 aikana. Haastateltavat poimittiin satunnaisotantana yritysten asiakasrekistereistä. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna asunnonostajille 27.3-11.5.2018, ja siihen osallistui 912 asunnonostajaa. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 – 100, jossa 75 on erittäin hyvä, 60–75 tyytyväinen ja 0-60 tyytymätön. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, jolloin kysely koski vuoden 2016 asuntoluovutuksia.

Asiakastyytyväisyyden virhemarginaalit ovat yleisesti välillä n. 2–3 indeksipistettä. Poikkeuksina Bonava (3,8), Pohjola Rakennus (4,2) ja Skanska (3,4). Tilastollinen luottamustaso on 95 prosenttia ja mallin selitysaste vaihtelee välillä 80–91 prosenttia.

Uudisrakentaminen 2018 -tutkimuksen yhteenvetoon: http://www.epsi-finland.org/report/uudisasuntorakentaminen-2018/

Kiilto Family –konserniin kuuluva Kiilto Oy on ostanut ruotsalaisen TM Progressin koko osakekannan pääomasijoittaja PEQ AB:lta ja yhtiön toimivalta johdolta. Ammattikäyttöön suunnattuja pumpattavia lattiatasoitteita valmistava ja palveluna toimittava TM Progress on perustettu vuonna 1974 ja yhtiö toimii koko Ruotsin alueella. Sen liikevaihto on noin 28 miljoonaa euroa.

”Yrityskauppa on osa Kiillon kasvustrategiaa ja kansainvälistymistä. TM Progress on niin yritys- ja palvelukulttuuriltaan kuin tuotevalikoimaltaan luonteva osa Kiillon kansainvälistä laajentumista. Olen vakuuttunut, että yhdistymisen myötä voimme palvella asiakkaitamme Ruotsissa entistä paremmin ja kehittää toimintaamme rakentamisen ammattilaisten kumppanina myös Suomessa ja muissa toimintamaissamme”, kertoo Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Anssi Asikainen.

Kiillolla on ennestään Ruotsissa itsenäinen maayhtiö, Kiilto AB, mutta uusi yhtiö jatkaa omana itsenäisenä yksikkönä Kiilto-perheessä. Yrityskaupan myötä Kiillon henkilöstö kasvaa noin 40 henkilöllä. Myös valmistus laajenee Ruotsiin, sillä TM Progressilla on omat tuotantolaitokset Hallstahammarissa ja Örnsköldvikissä, missä sijaitsee myös yhtiön pääkonttori.

Lisäksi Kiillon omistukseen siirtyy TM Progressin tytäryhtiö, Injogolv AB, joka on erikoistunut saumattomiin lattiapinnoiteratkaisuihin. Tukholmassa sijaitseva Injogolv on perustettu vuonna 2002 ja se siirtyi osaksi TM Progressia tammikuussa 2017.

TM Progressin toimitusjohtaja Ove Sigvardsson kertoo omistajuuden vaihdokseen suhtauduttavan yhtiössä innostuneesti ja luottavaisesti.

”Toimintamme ytimessä on aina ollut laadukkuus ja asiakaslähtöisyys. Kehitämme ratkaisujamme yhdessä asiakkaidemme kanssa ja haluamme tarjota heitä parhaiten palvelevia kokonaisratkaisuja. Olemme aina arvostaneet pitkäjänteistä työtä niin tuotekehityksessämme kuin asiakassuhteissamme. Näemme että meillä on paljon yhteistä Kiillon kanssa, jonka monialainen liiketoiminta perustuu samankaltaisiin arvoihin, kulttuuriin ja toimintamalleihin. Uskon että TM Progress pystyy täydentämään Kiillon liiketoimintaa toivotulla tavalla. Osana Kiiltoa meillä on erinomaiset mahdollisuudet kasvaa Pohjoismaissa.”

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL toteutti maalis-toukokuussa vuosittaisen liikevaihtokyselyn varsinaisten jäsenyritystensä keskuudessa. Rakentamisen korkeasuhdanteen vaikutus on ulottunut myös sähköisen talotekniikan alueella, minkä osoittaa liikevaihdon kasvu.

Sähköistysalaan sisältyy asennustoiminnan lisäksi verkonrakennus, korjaus- ja huoltotoiminta, vähittäismyynti, tukkumyynti, sähköalan pienvalmistus sekä suunnittelu.

Kyselyssä mukana olleiden sähköurakoitsijoiden yhteenlaskettu liikevaihto vuodelta 2017 oli 2,8 miljardia euroa. Yhteenlasketusta liikevaihdosta asennustöiden osuus oli 58,4 prosenttia eli noin 1,6 miljardia euroa.

Vuodesta 1999 alkaen kyselyssä on omana osionaan selvitetty verkostourakoinnin osuutta kokonaisliikevaihdosta. Vuonna 2017 kyselyyn vastanneet raportoivat verkostourakoinnin liikevaihdoksi 683 miljoonaa euroa. Erillisen tarvikemyynnin osuus oli 63 miljoonaa euroa, joka vastaa 2,3 prosenttia toimialan koko liikevaihdosta.

STUL:n varsinaisia jäsenyrityksiä koskeva liikevaihtotieto ei anna täysin oikeaa kuvaa maamme koko sähköurakointimarkkinan tilanteesta. STUL:n kyselyn tuloksiin vaikuttavat myös järjestön jäsenkunnassa tapahtuneet muutokset. Kun tarkastellaan asennusliikevaihtoja vain niiden yritysten osalta, joista on käytettävissä tiedot sekä vuodelta 2016 että vuodelta 2017, asennusmarkkinoiden muutokseksi vuonna 2017 saadaan plus 5,4 prosenttia.

Sähköurakointiala on pienyritysvaltaista

Jäsenyrityksistä 2/3:lla on vuosittainen liikevaihto alle 0,5 miljoonaa euroa. Vaikka pienyritykset lukumääräisesti edustavat valtaosaa jäsenkunnasta, yhteenlasketusta liikevaihdosta niiden osuus oli vuonna 2017 kuitenkin vain 5,9 prosenttia. Ja päinvastoin: yli 10 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä jäsenyrityksiä oli kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä vain pari prosenttia, mutta niiden osuus kokonaisliikevaihdosta oli yli puolet alan liikevaihdosta eli 58,4 prosenttia.

Suurimman jäsenyrityksen liikevaihto oli kyselyn mukaan 280 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja kymmenenneksi suurimman 40 miljoonaa euroa.

Sähköistysalan liikevaihdon mediaani on vuonna 2017 ilmoitettujen liikevaihtotietojen perusteella 215 000 euroa (edellisvuonna 194 142 euroa).

Suhdanne kantaa vielä

Rakennusteollisuus RT:n viimeisin suhdannekatsaus kertoo: ”Rakentamisen kasvu hidastuu viidestä prosentista tänä vuonna kahteen. Asuntoaloitukset säilyvät korkealla tasolla, mutta yhteensä kaikkien talonrakennustöiden määrä kääntyy laskuun. Korjausrakentaminen jatkaa tasaista kasvuaan, vaikka uudisrakentaminen on syönyt resursseja. Infrassa kasvu hiipuu ensi vuonna nollaan. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on keskeisin rakennustuotannon kasvun este. Rakentaminen kasvaa tänä ja ensi vuonna koko taloutta hitaammin ensi kertaa sitten vuoden 2014.”

Eli rakentamisen korkeasuhdanne jatkuu, mutta kasvun odotetaan pysähtyvän vuonna 2019. Aiemmin keväällä toteutetun Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n ja Sähkösuunnittelijat NSS:n yhteisen suhdannekyselyn tulosten mukaan usko rakentamiseen jatkuu vahvana.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitossa oli vuoden 2017 lopussa jäsenenä kaikkiaan 2 990 yritystä. Näistä varsinaisia jäseniä oli 1 637.