Verohallinto helpottaa rakentamisilmoitusten antamista

Rakennusalan verovalvontaa tehostava menettely astui voimaan heinäkuussa 2014. Alkuvaiheen kokemuksien pohjalta Verohallinto on päättänyt yksinkertaistaa tietojen ilmoittamista.

Vuodenvaihteen jälkeen yritysten ilmoittamismenettely muuttuu. Tammikuusta lähtien urakkailmoituksia täytyy antaa harvemmin, eikä enää jokaiselta työmaalta erikseen. Myös pakollisia ilmoitustietoja on vähemmän.

Osalle yrityksistä tietojen ilmoittaminen on ollut arvioitua hankalampaa. Myös Verohallinnolla on mennyt paljon aikaa ilmoitusvirheiden korjaamiseen.

– Osalle rakentajista tietojen ilmoittaminen tulee eteen vain kertaluonteisen rakennusprojektin yhteydessä, esimerkiksi oman yrityksen toimitiloja korjattaessa. Osa taas tilaa rakennustyötä säännöllisesti ja tekee ilmoitukset kuukausittain. On ymmärrettävää, että harvemmin tietoja antaville tietojen kerääminen on haastavaa, kertoo ylitarkastaja Kristiina Virmajoki.

Muutokset helpottavat ilmoittamista ja tehostavat valvontaa

Muutokset tehdään, jotta menettelystä saadaan sujuvampi sekä asiakkaille että Verohallinnolle. Verohallinto voi jatkossa keskittyä asiakasohjauksen sijasta valvontaan.

– Olemme keskustelleet muutoksista sidosryhmien ja alan toimijoiden kanssa ja päätyneet ratkaisuihin, jotka yksinkertaistavat menettelyä. Silloin valvontaa voidaan suunnata oikeisiin kohteisiin, Virmajoki sanoo.

Tammikuusta lähtien yritykset voivat ilmoittaa urakoista sopimuskohtaisesti. Jos tilaaja käyttää samaa urakoitsijaa usealla työmaalla, tilaaja antaa vain yhden sopimuskohtaisen urakkailmoituksen. Muutos on merkittävä helpotus esimerkiksi yhteisöille, jotka tilaavat yhdellä sopimuksella rakentamispalvelua useaan kohteeseen.

Urakkailmoitus annetaan jatkossa ainoastaan urakan alkaessa sekä silloin, kun yritys laskuttaa urakkasopimuksen perusteella.

Samalla useat rakentamisilmoituksilla annettavat tiedot muuttuvat vapaaehtoisiksi. Esimerkiksi tiedonantovelvollisen yhteyshenkilön ja työmaakohtaisen yhteyshenkilön osoitetietoja ei ole jatkossa pakko ilmoittaa.

– Harmaan talouden torjunta parantaa kilpailuolosuhteita rakennusalan yritysten kesken, ja rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus on tärkeä keino harmaan talouden torjunnassa. Menettely on vaatinut alan yrityksiltä suurta panostusta ja on erittäin tärkeää, että se saadaan sujuvaksi ja vakiintuneeksi työkaluksi, painottaa Virmajoki.

Lisätietoja menettelyn muutoksista: www.vero.fi/rakentamisilmoitukset

KAARINAN KESKUSTAAN UUSIA VASO-ASUNTOJA

2015-12-08 11_54_54-Vaso Katariina perspektiivikuva.PDF - Nitro Reader 3

Kaarinan keskustassa käynnistyy vielä joulukuussa kahden kerrostalon työmaa. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy eli Vaso rakennuttaa 60 asumisoikeusasuntoa Pyhän Katariinan tien ja Hovirinnantien kulmaan. Katuosoitteeksi Katariinaksi nimetylle Vaso-kiinteistölle tulee Eerikinkuja 1.

Hanke sai ARA:n asumisoikeustalon korkotukilainan hyväksymispäätöksen aiemmin syksyllä. Työmaa valmistuu kahdessa erässä. Ensimmäisen talon asunnot ennakoidaan olevan muuttovalmiita vuoden 2017 helmikuun lopussa. Toinen talo valmistuu kesäkuun lopussa.

Hankeen urakoitsijana on Hartela Oy. Neljä- ja viisikerroksiset talot on suunnitellut Cederqvist&Jäntti Arkkitehdit Helsingistä. Talot ovat arkkitehtonisesti korkealaatuiset. Julkisivut ovat paikalla muurattua tiiltä. Autoja varten rakennetaan maanalainen pysäköinti.

Hankkeen kokonaisarvo on 9,6 milj. euroa, josta 15 % rahoitetaan tulevien asukkaiden asumisoikeusmaksuilla ja 85 % valtion takaamalla korkotukilainalla.

Rakennettavat asunnot ovat pääasiassa yksi – kaksi huonetta tyyppisiä ja pinta-alaltaan pieniä, 33  – 60 m2. Lisäksi tulee muutama 66 – 71 neliöinen kolmio. Pienimmät asunnot tehdään ilman saunaa. Kaikissa asunnoissa on varusteina mm. parvekelasitus ja astianpesukone. Asukkailla on mahdollisuus tehdä materiaalivalintoja asumisoikeussopimuksen yhteydessä.

Vaso aloittaa asuntojen markkinoinnin talven aikana. – Tarkempia hintatietoja ei ole vielä saatavissa, mutta asumisoikeusmaksu tulee olemaan keskimäärin 440 euroa neliöltä ja kuukausittain maksettava käyttövastike noin 12,50 euroa, sisältäen vesimaksuennakon ja 10M laajakaistan, kertoo Vason asuntopäällikkö Tiina Arnivaara.

Outokumpu toimittaa ruostumatonta terästä Barcelonan Sagrada Família -katedraaliin

Outokumpu_NAIXEMENTflorit_grues_courtesy_of_SagradaFamilia_

Outokumpu on toimittanut Sagrada Família -katedraaliin ruostumatonta harjaterästä, terästankoja, sorvattuja teräsosia ja plasmaleikattuja levytuotteita vuodesta 2013. Sagrada Família on yksi Unescon maailmanperintökohteista, ja sen suunnitteli arkkitehti Antoni Gaudí vuonna 1866. Katedraalin rakennustyöt alkoivat vuonna 1882 ja sen on määrä valmistua vuonna 2026.

Ainutlaatuisella rakennuksella odotetaan olevan poikkeuksellisen pitkä elinkaari. Valmistuessaan Sagrada Família -katedraalin 18 tornia yltävät 94–182 metrin korkeuteen. Ruostumaton harjateräs valittiin ensimmäiseksi tornirakenteisiin sen lujuuden, erinomaisen korroosionkestävyyden ja alhaisten elinkaarikustannusten vuoksi. Outokumpu on projektin ainoa toimittaja, ja se toimittaa Forta DX 2304- ja Forta DX 2205 -teräslajeista valmistettuja ruostumattomia tuotteita asennusvalmiina rakennustyömaalle.

Katedraali on Barcelonan tärkein turistinähtävyys, ja siellä käy vuosittain 3,2 miljoonaa vierailijaa. Tiukat kuljetus- ja turvallisuusmääräykset edellyttävät, että Outokummun toimitukset on tarkkaan suunniteltu asiakkaan vaatimusten mukaisesti täsmällisinä ja työkohteittain koottuina osatoimituksina.

Sagrada Família -katedraalin edustaja Carles Farràs: “Valitsimme Outokummun sen tarjoaman korkeatasoisen teknisen tuen ja myös tuotteiden laadukkuuden vuoksi. Katedraalin rakennusprosessi jatkuu vuoteen 2026. Uskomme, että ruostumaton teräs vastaa vaatimuksiamme ja on ihanteellinen rakennusmateriaali kohteeseen. Outokumpu on tarjonnut erinomaista tukea valitessamme kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja katedraalin vaativiin rakenteisiin.”

Outokummun Long Products -liiketoiminta-alueen avainasiakaspäällikkö William Münzer: “Olemme tehneet läheistä yhteistyötä asiakkaamme kanssa varmistaaksemme, että materiaalit ja niiden mekaaniset ominaisuudet ovat sopivia. Olemme tukeneet myös hankkeen suunnittelussa. Asiakkaamme arvostaa sitä, että ratkomme yhdessä rakenteellisia ongelmia, jotka liittyvät erityisesti huoltoon ja hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaan korroosiouhkaan.”

Outokummun Long Products -liiketoiminta-alueen johtaja Kari Tuutti sanoo: “Olemme hyvin ylpeitä yhteistyöstämme Sagrada Família -katedraalin kanssa. Olemme sitoutuneet tekemään tiivistä yhteistyötä asiakkaamme kanssa varmistaaksemme, että vastaamme asiakkaan odotuksiin laadun, toimitusaikojen ja teknisten vaatimusten osalta.”

Outokummulla on sadan vuoden kokemus tehokkaiden, kestävien ja kierrätettävien terästuotteiden valmistuksesta. Sen maailmanlaajuiseen tuotevalikoimaan kuuluvat pitkät tuotteet ja levyt infrastruktuurikohteisiin, joissa laatu on kriittisen tärkeä tekijä. Outokummun Long Products- ja Quarto Plate -liiketoiminta-alueiden toimipisteet sijaitsevat Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Ne tunnetaan laadukkaista tuotteista, joustavuudesta ja huippuluokan toimitusvarmuudesta.

SALPAUSSELÄN RAKENTAJAT OY PERUSTAA ALUEYHTIÖN PÄÄKAUPUNKISEUDULLE – ARTO JOKINEN RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELASTA SIIRTYY JOHTAMAAN SSR UUSIMAA OY:N TOIMINTAA

SSR Uusimaa aloittaa toimintansa 4.1.2016 ja yhtiön avainhenkilöstö on valittu. SSR Uusimaa Oy:n toimisto sijaitsee Vantaalla.

Uuden alueyhtiön SSR Uusimaa Oy:n toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi on kutsuttu RI Arto Jokinen, 44. Hän siirtyy tehtäväänsä Rakennusosakeyhtiö Hartelan varatoimitusjohtajan paikalta vuoden 2016 aikana. Jokinen on työskennellyt aiemmin myös Lemminkäisellä vastaten pääkaupunkiseudun asuntorakentamisesta. Emoyhtiön toimitusjohtaja Tapani Pöyry vastaa toiminnasta, kunnes Jokinen aloittaa työnsä yhtiössä. SSR Uusimaa Oy:n varatoimitusjohtajaksi on nimitetty RI Kalevi Holopainen.

Hän siirtyy tehtäväänsä Vahanen Oy:n liiketoimintajohtajan tehtävästä, jossa hän on vastannut mm. hankekehityksen ja rakennuttamisen tehtävistä. Tätä ennen Holopainen on työskennellyt mm. VVO Rakennuttaja Oy:ssä omaperustaisen asuntotuotannon johtajana.

Delete allekirjoitti sopimuksen metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin kanssa

xv1uy345nivsrs9xmzif

Delete allekirjoitti sopimuksen metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin kanssa teollisuuden prosessipuhdistuksista. Paikalla allekirjoitustilaisuudessa oli Metsä Groupin, Deleten ja ISS:n edustajia.

Pohjoismaissa toimiva ympäristöpalveluyritys Delete on allekirjoittanut sopimuksen prosessipuhdistuksista metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin kanssa. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus kattaa kaikki Metsä Groupin yhtiöt. Aiempi yhtiöiden välinen yhteistyö laajenee ja käynnistyi ensimmäisenä 1.12.2015 Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaalla, jonne Delete on perustanut uuden yksikön palvelemaan alueen tarpeita.

– Sopimuksessa merkittävää on se, että tarjoamme kotimaista prosessiteollisuuden huippuosaamista asiakkaalle uudella palvelukonseptilla. Perinteisen puhdistustyön lisäksi etsimme uutta teknologiaa ja innovaatioita, jotka soveltuvat juuri kyseisen tehtaan prosessipesuihin ja prosessilaitteiden puhtaana pysymiseen tehostaen samalla tuotantolaitteiden käytettävyyttä sekä tuotannon tehokkuutta. Kehitystyötä teemme asiakkaan tarpeesta lähtien, yhdessä asiakkaan kanssa, kertoo Deleten liiketoimintajohtaja Tommi Kajasoja yhteistyöstä.

– Etsiessämme sopivaa kumppania prosessipuhdistukseen ymmärsimme, että perinteisen palvelusopimuksen lisäksi tarvitsemme partnerin, joka haluaa aidosti kehittää tehtaan prosessia tehostavia ratkaisuja. Delete toi neuvottelupöytään uutta ja liiketoimintaamme hyödyttävää, kertoo Metsä Fibren hankintajohtaja Timi Hyppänenuudesta yhteistyömallista.

Deletellä on vuosien mittava kokemus ja yhteistyöhistoria metsä- ja selluteollisuuden prosessipuhdistuksista ja seisakkihuolloista. Teollisuuden puhdistuksen lisäksi Deletellä on vahva kokemus teollisuuden purku-, kierrätys- ja jätteenkäsittelypalveluista.

Watrec Oy toteuttaa uuden sukupolven biojalostamon Riihimäen Kiertotalouskylään

Watrec Oy suunnittelee ja toteuttaa Riihimäen Kiertotalouskylään ensimmäisenä Suomessa uuden sukupolven biojalostamon, jossa käsitellään mm. sekajätteestä eroteltua biojätettä ja muuta biohajoavaa materiaalia. Ekojalostamossa yhdyskuntajätteestä erotellaan noin 37 prosenttia biojätettä, 10 prosenttia muovia ja 3 prosenttia metallia. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste 98 prosenttiin. Laitoksissa käsitellään 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä vuosittain.

Watrec Oy on mukana toteuttamassa Ekokem Oyj:n rakentamaa Riihimäen Kiertotalouskylää. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin Ekojalostamon, Suomen ensimmäisen Muovijalostamon ja Biojalostamon kautta. Tämä jae sisältää epäpuhtauksia, jotka erotellaan Watrec Oy:n kehittämällä erottelumenetelmällä, jotta jae voidaan hyödyntää biokaasulaitoksella ja tuottaa jakeesta uusiutuvaa energiaa. Rakennusprojekti on Watrec Oy:n osalta alkanut kesän 2015 alussa ja projektin arvioitu valmistuminen ajoittuu loppukesään 2016. Biojalostamon investointiarvio on 14,5 milj.€ ja käsittelykapasiteetti 75 000 tonnia orgaanista jätettä vuodessa.

Watrec Oy on toiminut biokaasualalla vuodesta 2003 ja ollut toteuttamassa mm. Biotehdas Oy:lle biokaasulaitosten verkostoa Suomeen. Ennen Riihimäen projektia Watrec Oy on toteuttanut Biotehdas Oy:lle teollisen mittakaavan biokaasulaitoshankkeet vuosina 2009 – 2015 Huittisiin, Honkajoelle, Kuopioon ja Ouluun. Näillä laitoksilla vastaanottolinjat kotitalouksien ja kaupan erilliskerätyille biojätteille sekä lietteille. Riihimäen Kiertotalouskylään nyt rakennettavassa laitoksessa käsitellään näiden lisäksi Ekojalostamossa syntyvä yhdyskuntajätteestä erotettava orgaaninen jae (alite) omalla vastaanottolinjallaan.

Biojalostamoon käsittelylinjoja tulee siten kolme tavallisen kahden sijaan. Watrec Oy tähtää kotimaan projektien lisäksi kansainvälisille markkinoille.

Sweco Industry ja KEMAPCO tehneet EPCM-toimitussopimuksen lannoitetehtaan laajennusprojektista

Arab Fertilizers and Chemicals Industries Ltd (tavaramerkkinä KEMAPCO) Jordaniasta ja Sweco Industry Oy ovat tehneet sopimuksen KEMAPCOn lannoitetehtaan laajennuksesta Aqabaan, Jordaniaan. Sweco toimii EPCM-toimittajana mittavassa hankkeessa ja vastaa kokonaisuuden läpiviennistä eli perussuunnittelusta, projektinjohdosta, toteutussuunnittelusta ja asennustyömaan johdosta. Hanke valmistuu vuoden 2016 loppupuolella.

Arab Fertilizers and Chemicals Industries Ltd (KEMAPCO®) omistaa tehtaan, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 150,000 tonnia kaliumnitraattilannoitetta (NOP) sekä 60,000 tonnia panoksittain tehtyä dikalsiumfosfaattia (DCP), eläinrehun lisäainetta ja typpihappoa, jota tällä hetkellä tuotetaan omaan käyttöön 115,000 tonnia vuosittain.

Esperi Care rakentaa 30-paikkaisen hoivakodin Kouvolaan

Healthcare II on sopinut 8 hoiva-alan uudiskohteen hankkimisesta

Northern Horizon Capitalin Healthcare II –rahasto on allekirjoittanut sopimuksen kahdeksan hoivakiinteistön hankkimisesta. Hoivakiinteistöjen vuokralaisena toimii Esperi Care Oy ja kohteet rakentaa Rakennusliike Lehto Oy.

Rakennettavat kohteet sijaitsevat Loviisassa, Kouvolassa, Säkylässä, Ylöjärvellä, Äänekoskella, Kuusamossa, Rovaniemellä ja Muhoksella. Kohteiden rakentaminen on osin jo alkanut ja rakennustyöt valmistuvat pääosin vuoden 2016 jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana. Rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on lähes 10 000 m2 ja ne tulevat toimimaan kotina yhteensä yli 250 ikäihmiselle.

Rakennusliike Lehto Oy:n Hyvinvointitilat – yksikkö on merkittävä ja aktiivinen hoivakohteiden rakentaja. Lehto toteuttaa kohteita valtakunnallisesti. Lehdon HVT-konseptin mukainen toiminta tuottaa käyttäjille erinomaiset, toimivat ja laadukkaat tilat, jossa sekä hoivapalvelun tuottaminen että ennen kaikkea asukkaan hyvä olo on mietitty erinomaiselle tasolle. Konseptin mukaisesti toimittuna kohteet voidaan tuottaa markkinoiden parhaalla toteutusajalla laadusta tinkimättä. ”Liiketoimintakumppanuus Esperin ja Northern Horizon Capitalin kanssa toimii hyvin sekä luotettavasti. Nyt toteutettavat tilat edustavat alan tämän hetken parasta osaamista” sanoo liiketoimintajohtaja Tuomo Mertaniemi.

Esperi Care Oy on valtakunnallinen hoiva-alan yritys, joka tarjoaa kodinomaisia asumispalveluja asiakkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin. Esperi kehittää jatkuvasti uusia, entistä monimuotoisempia asumisen ja tuen malleja ikääntyneille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä kehitysvammaisille. Kodinomaiset hoivakodit tarjoavat yksilöllistä, turvallista ja kuntouttavaa asumispalvelua. ”Yhteistyö Rakennusliike Lehdon ja Northern Horizon Capitalin kanssa on sujunut mutkattomasti ja tämä yhteistyökonsepti mahdollistaa entistä laadukkaamman asumisen ja palvelukokonaisuuden tarjoamisen asiakkaillemme” iloitsee Esperin toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni.

”Olemme tehneet pitkään tiivistä yhteistyötä Esperi Care Oy:n kanssa ja olemme erittäin tyytyväisiä, että voimme yhdessä toteuttaa tämänkin hoivakiinteistöportfolion. Myös Rakennusliike Lehto Oy on tuttu toimija monista yhteisistä hoivakohteiden rakennuttamishankkeista. Healthcare II –rahaston myötä Northern Horizon Capitalista on tullut entistä vahvempi toimija hoivakiinteistöihin erikoistuneessa sijoittamisessa Suomessa” toteaa rahaston Fund Manager Jussi Rouhento.

Northern Horizon Capital on sijoittanut suomalaisiin hoiva-alan kiinteistöihin jo vuodesta 2007 ja Healthcare II on toinen rahastomme, joka sijoittaa tähän segmenttiin. Viimeisen vuoden aikana rahasto on tehnyt monia hoiva-alan kiinteistöhankintoja sekä rakennuttanut uudiskohteita. Jatkossa tulemme tekemään vielä useita hankintoja ja jatkamaan hoivakohteiden rakennuttamistoimintaa. Northern Horizon Capital toimii aktiivisena kiinteistösijoittajana ja etsii jatkuvasti sijoitusstrategiaansa sopivia uusia sijoituksia.

 

Teräsrakenneyhdistys: Vuoden teräsrakenne on OPn uusi kotipesä

Vallilan uusi maamerkki on viime keväänä valmistunut OP Ryhmän toimistotalo. Eri suuntiin vinot seinät ja näyttävät lasipinnat reunustavat joustavasti käytettävää ja uusiin työskentelytapoihin kannustavaa 4000 työntekijän miljöötä. Arkkitehti Risto Virkkusen johdolla työskennellyt palkintolautakunta on valinnut OPn uudet tilat, Vallila 2015 –hankkeen Vuoden 2015 Teräsrakennepalkinnon voittajaksi.

Toteutus perustuu arkkitehtuurikilpailuun, jonka Arkkitehtitoimisto JKMM Oy voitti vuonna 2011. Kokonaisuus koostuu 58.000 m2 uudisosasta ja noin 30.000 m2 peruskorjattavasta osasta sekä näitä yhdistävästä valokatteisesta sisäpiha-alueesta.

Nelivuotisen urakan lopputuloksena Vallilassa päädyttiin hyvin avoimeen ja toisaalta monimuotoiseen työympäristöön, jossa on erilaisia vyöhykkeitä. Sieltä löytyy kohtaamis- ja vetäytymistiloja sekä perinteisiä työpisteitä. Pääsuunnittelija Asmo Jaaksi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:stä kertoo johtoajatuksena olleen tehdä yhdessä tekemiseen kannustavat tilat. Korttelin sydämeksi sisäpihalle rakentui lämmin sisätila, jota peittää iso lasikate.

OPn kiinteistöjohtaja Auni Palo kehuu toimitilojen yhteisöllisyyttä ja informatiivisuutta. Kokonaisuus luo myönteistä mielikuvaa OPsta työnantajana sekä vahvistaa OPn arvoja, joissa vastuullisuus on tärkeä. Rakennusmassa on kestävä, energiatehokas ja kaupunkikuvaan istuva kokonaisuus.

Rakennus on Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri toimistokokonaisuus, joka sisältää rakenteellisesti valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja. Monet rakenneratkaisut ovat uniikkeja ja ovat vaatineet myös uusia innovaatioita. Maanpäällisten osien rungossa, joka on ollut erittäin vaativa suunnittelukohde, ovat keskeisessä roolissa teräsliittopilari, teräspalkit ja teräsristikot. Lasikatoissa on kantava teräsrunko, joiden rakenne on ollut erittäin haastava valmistaa ja asentaa. Lisäksi terästä on käytetty mm. sisäjulkisivujen ja lasiseinien rungoissa.

Vuoden Teräsrakenteesta palkittiin Helsingissä 25.11.2015 tilaaja OP, pää- ja arkkitehtisuunnittelun tehnyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, rakennesuunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy sekä projektinjohtourakoitsija Haahtela Rakennuttaminen Oy.

Jouko Kouhi Teräsrakenneyhdistyksen kunniajäseneksi

Vuoden Teräsrakenne-palkinto jaettiin 25.11. Teräsrakenneyhdistyksen Teräsrakenne-päivä 2015 tilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa kutsuttiin yhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi DI Jouko Kouhi.

Kouhi on ansioitunut monin tavoin teräsrakentamiseen liittyvässä kotimaisessa, pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa standandointi- ja normityössä sekä mm. teräsrakentamiseen liittyvässä tutkimus- ja koulutustoiminnassa. Kouhi on myös edustanut pitkään suomalaista rakennusalaa kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kouhin rooli harmonisoitujen koko Eurooppaa koskevien rakentamisen normien luomisessa. Kouhi siirtyi eläkkeelle vuoden 2015 vaihteessa Teräsrakenneyhdistyksen teknisen johtajan tehtävistä.

Hietalahden kauppahallista suunnitteilla tarjouskilpailu

Kiinteistöviraston tilakeskus valmistelee avoimen ostotarjouskilpailun järjestämistä Hietalahden kauppahallista. Kiinteistölautakunta käsittelee ehdotusta rakennuksen myyntiperiaatteista torstaina 26. marraskuuta.

Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kauppahallia koskeva tarjouskilpailu alkaa joulukuussa, ja tilakeskus ottaa ostotarjouksia vastaan tammikuun loppuun asti. Lautakunta pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä saadut tarjoukset kokonaisarvioinnin perusteella.

Kauppahalli säilyy kauppahallina

Kiinteistölautakunta on linjannut jo aiemmin, että Hietalahden kauppahallin käyttötarkoitus rajataan jatkossakin kauppahallitoimintaan. Näin ollen tilakeskus ehdottaa, että tarjousten arvioinnissa vaikuttavat sekä hinta että rakennukseen suunniteltu toiminta.

Ostotarjousten tekijöiltä on tarkoitus pyytää toimintasuunnitelma ja pohjapiirros, josta selviää, mihin hallin eri tiloja on tarkoitus käyttää. Hallissa on myymälätilaa 650–750 m² ja kokonaispinta-alaa noin 1900 m².

Arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema, jugend-henkinen Hietalahden kauppahalli on valmistunut vuonna 1903. Rakennus on toiminut 2000-luvulla mm. luomu- ja antiikkihallina, ja nykyisin talon liiketoimintaa ylläpitävät pääosin ravintola- ja kahvilayritykset. Jos kauppahalli myydään, voimassa olevat vuokrasopimukset siirtyvät sellaisinaan rakennuksen uudelle omistajalle.

Kauppahallin kauppakirjaan ja maanvuokrasopimukseen kirjataan ehto, jonka mukaan rakennusta on jatkossakin käytettävä kauppahallitoimintaan. Myös asemakaavassa on määrätty, että kauppahallia käytetään liikerakennuksena. Toimintasuunnitelman on oltava linjassa talon kaava- ja suojelumääräysten kanssa.

Kauppahallin viereinen torialue jää jatkossakin kaupungin omistukseen ja hallintaan, ja Helsingin Tukkutori jatkaa edelleen Hietalahden kirpputorin järjestämistä.

Avoin ostotarjouskilpailu

Helsingin kaupunki on vuodesta 2012 lähtien pyrkinyt entistä aktiivisemmin luopumaan rakennuksista, joita ei tarvita sen ydintoimintaa varten.

Tilakeskuksen mielestä Hietalahden kauppahalli olisi perusteltua myydä sellaiselle taholle, jolla on kykyä ja resursseja kehittää kauppahallitoimintaa oikeaan suuntaan. Kaupungille kauppahallin toiminnan ylläpitäminen on ollut taloudellisesti tappiollista.

Kiinteistövirasto ehdotti aiemmin syksyllä, että Hietalahden kauppahalli olisi vuokrattu hallissa toimivalle Roslund Oy:lle, joka olisi voinut halutessaan myöhemmin ostaa rakennuksen. Lautakunta palautti tuolloin asian valmisteltavaksi uudelleen avointa ostotarjouskilpailua varten.