Metsä Groupin suomalaiset investointihankkeet etenevät – Raumalle rakennetaan maailman modernein saha

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on päättänyt maailman moderneimman sahan rakentamisesta Raumalle. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Rakennustyöt aloitetaan keväällä 2020. Tuotannon on määrä käynnistyä sahalla vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana. Koronavirusepidemian eteneminen saattaa vaikuttaa aikatauluihin.

Kemin biotuotetehtaan hankesuunnittelu jatkuu ja päätösvalmius tästä noin 1,5 miljardin euron tehtaasta arvioidaan saavutettavan syksyllä 2020.

Metsä Group aloitti vuoden 2019 keväällä hankesuunnittelun yhteensä noin 2 miljardin euron investoinneista. Näillä suunnitelluilla investoinneilla Metsä Group vastaa koko metsäteollisuuden arvoketjun osalta entistäkin paremmin metsänomistajien ja asiakkaiden tarpeisiin ja toteuttaa merkittävää osuuttaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ensimmäisenä ohjelman hankkeista päätösvalmiuteen tuli suunnitellusti Rauman sahainvestointi.

”Metsä Groupin strategisiin tavoitteisiin kuuluvat suomalaisen metsän arvon lisääminen, kannattava kasvu yhdessä asiakkaiden kanssa, kokonaan fossiilittomat tehtaat, fossiilitalouden korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla ja hiilen lisääntyvä sitominen pitkäikäisiin puutuotteisiin. Raumalle rakennettava saha toteuttaa osaltaan kaikkia näitä tavoitteita. Mekaanisen metsäteollisuuden rooli on erittäin tärkeä ja sielläkin on löydettävä keinot suorituskyvyn merkittävään parannukseen”, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. ”Kemin biotuotetehtaan osalta hankesuunnittelu on edennyt hyvin ja päätösvalmius arvioidaan saavutettavan syksyllä 2020 ympäristöluvituksen valmistuessa. Tässä yhteiskunnan haastavassa tilanteessa Suomi tarvitsee nyt investointeja ja uskoa tulevaisuuteen. Arvioimme kotimaisten toimijoiden osuuden investointiemme toteutuksesta nousevan merkittäväksi.”

Raumalle Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi

Rauman sahainvestoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa ja uuden yksikön vuosituotanto on noin 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa. Rakennettava saha tulee olemaan teknologialtaan ja tehokkuudeltaan edelläkävijä maailmassa. Esimerkiksi konenäön ja tekoälyn hyödyntäminen sahaprosessin eri vaiheissa on merkittävä uudistus, eikä vastaavaa teknologiaa ole vielä käytössä sahateollisuudessa muualla.

”Raumalle rakennettava uuden sukupolven saha on merkittävä kehitysloikka koko toimialalla. Uusi teknologia mahdollistaa siirtymisen työpisteiltä valvomotyöskentelyyn ja jatkuvaan käyntiin. Rauman sahan tulevassa toimintamallissa keskeistä on henkilöstön moni- ja syväosaaminen sekä käyttäjäkunnossapito”, toteaa Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen. ”Laadukkaan sahatavaran kysyntä tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti, erityisesti vaativissa komponentti- ja puusepänteollisuudessa.”

Uusi saha työllistää Suomessa suoraan noin 100 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussa noin 500 henkilöä. Sahalaitoksen rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 1 500 henkilötyövuotta. Vuotuinen Suomesta hankittavan tukin käyttö sahalla on noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Uusi sahatavaratuotanto myydään pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan.

Tulevan sahan sijainti on logistisesti erinomainen, sillä se mahdollistaa tehokkaan integroinnin sellutehtaaseen ja sahatavaran sujuvan logistiikan asiakkaille Rauman sataman kautta. Integraatin synergioita yhdessä sellutehtaan kanssa hyödynnetään energiatuotannossa, sivuvirtojen hyödyntämisessä, logistiikassa ja palveluissa. Sahan ympäristövaikutukset minimoidaan, ja esimerkiksi melun hallinta on huomioitu suunnitteluvaiheesta alkaen niin rakentamisessa kuin laite- ja konevalinnoissakin.

Metsä Fibre on sopinut Veisto Oy:n kanssa sahalinjan toimittamisesta. Kotimaisuusaste tämän toimituksen osalta on yli 80 prosenttia. Neuvottelut muiden laitetoimittajien osalta jatkuvat. Sahan rakennusvaiheen suunnittelusta on tehty sopimus AFRYn kanssa ja rakennuttamisesta A-Insinöörien kanssa.

”Ainutlaatuisessa biotuotekonseptissamme keskeistä on puuraaka-aineen 100-prosenttinen hyödyntäminen. Sahan raaka-aineena käytetään tukkipuuta. Sahatavaran valmistuksessa syntyvät kuori ja puru hyödynnetään bioenergiana ja hake sellun raaka-aineena. Sellutuotannossa syntyy bioenergiaa, jota hyödynnetään sahalla ja loppu myydään integraatin ulkopuolelle. Tämä investointi mahdollistaa tulevaisuudessa sekä Rauman sahan että sellutehtaan toiminnan kokonaan ilman fossiilisia polttoaineita”, Nousiainen jatkaa.  

Kemin biotuotetehdas päätösvalmiudessa syksyllä 2020

Lapin ELY-keskus antoi 6.3.2020 Kemin biotuotetehtaan YVA-selostuksesta perustellun päätelmän, johon ympäristövaikutusten arviointi eli YVA päättyi. Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) jätettyä ympäristölupahakemusta päivitetään parhaillaan perustellun päätelmän perusteella.

Noin 1,5 miljardin euron hankkeen rahoitusneuvottelut ovat edenneet. Finnvera myönsi maaliskuussa 2020 takuun 500 miljoonan euron luotolle 80 prosentin vastuuosuudella ehdollisena hankkeen investointipäätökselle. Rahoitusneuvottelut jatkuvat Euroopan Investointipankin (EIB) ja laajan liikepankkiryhmän kanssa.

Ympäristöluvituksen ja rahoitusneuvottelujen lisäksi parhaillaan menossa ovat muun muassa päälaiteneuvottelut, uuden tehtaan tarvitseman logistiikan kehittäminen ja rakentamisvaiheen valmistelutyöt sisältäen esimerkiksi nykyisten rakennusten purkamista ja toimintojen siirtämistä tehdasalueen sisällä.

Kemin biotuotetehtaan mahdollisen rakennusvaiheen suunnittelusta on tehty esisopimus AFRYn kanssa ja rakennuttamisesta Fimpecin kanssa.

Kemin biotuotetehdas valmistaisi vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita. Se työllistäisi Suomessa suoraan noin 250 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussaan yhteensä noin 2 500 henkilöä. Tehtaan vuotuinen pääasiassa Suomesta hankittavan kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä. Kemin biotuotetehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehtäisiin Kemissä. Rakennusvaiheen aikana työntekijöitä arvioidaan kaikkiaan olevan yhteensä noin 15 000. Uuden biotuotetehtaan suunnittelun lähtökohtana on korkea ympäristö-, energia- ja materiaalitehokkuus. Tehdas ei käyttäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähköomavaraisuus olisi 250 prosenttia. Tämä vahvistaisi entisestään Metsä Groupin merkittävää asemaa kotimaisiin uusiutuviin polttoaineisiin perustuvana sähköntuottajana.

Tallink-konserni, Tallinnan kaupunki ja Infortar ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Tallinnan Linnahallin kehittämisestä

Tallink-konserni on tänään allekirjoittanut aiesopimuksen Viron suurimman sijoitusyhtiö AS Infortarin sekä Tallinnan kaupungin kanssa Tallinnassa sijaitsevan massiivisen Linnahallin kehittämisestä. Linnahallista aiotaan rakentaa kansainvälinen konferenssi- ja konserttikeskus, jossa on myös matkustajasatama, hotelli, liikekeskus, ravintoloita, kahviloita ja vapaa-ajan palveluita.

– Tallinnan kaupunki on löytänyt yhteistyökumppanit, joiden kanssa Linnahallin kiinteistön kehittäminen on mahdollista toteuttaa. Kansainvälinen konferenssi- ja konserttikeskus yhdessä matkustajasataman kanssa piristää matkailualaa, yleistä taloutta ja luo työpaikkoja tulevaisuudessa. Hankkeen toteutus yhteistyössä osapuolten kanssa tarjoaa monipuolisen kaupunkialueratkaisun Linnahallin alueelle, kertoo Tallinnan kaupunginjohtaja Mihhail Kõlvart.

Kehityshankkeen toteuttamiseksi Tallink-konserni, Infortar ja Tallinnan kaupunki perustavat yhteisyrityksen, jonka omistajuus jakautuu seuraavasti: Tallinnan kaupunki omistaa 34 prosenttia, Tallink-konserni 33 prosenttia ja Infortar 33 prosenttia. Yhteisyrityksen perustamisen yhteydessä osapuolet sijoittavat yritykseen yhteensä miljoona euroa. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa.

– Tallinnan kaupunki ja Viron hallitus ovat jo kauan odottaneet toteuttamiskelpoista ehdotusta Linnahallin kehittämisestä sekä kansainvälistä tapahtumakeskusta, joka edesauttaisi Tallinnan ja Viron turismia. Viro tarvitsee kipeästi suurta, kapasiteetiltään yli 5000 henkilön konferenssi- ja konserttisalia, joka mahdollistaisi suurten konferenssien ja kulttuuritapahtumien järjestämisen Virossa. Visiomme Tallinnan kaupungin kanssa on rakentaa houkutteleva ja toimiva konferenssi-, matkustajasatama- ja viihdekompleksi Tallinnan Linnahallin alueelle sekä sen lähiympäristöön, kertoo Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene.

Nõgenen arvion mukaan kaupungin alueella vierailee yli 10 miljoonaa ihmistä vuosittain.

Sopimuksen osapuolet sopivat yhteistyön periaatteista ja toimintasuunnitelmasta lähikuukausien aikana. Olettaen, että Tallinnan kaupunginvaltuusto tukee päätöstä, yhteisyrityksen odotetaan muodostuvan jo tämän kevään aikana. Arkkitehtuurissa otetaan luonnollisesti huomioon Linnahallin historiallisuus ja noudatetaan kunnostamista koskevia erityisvaatimuksia.

Uuden keskuksen arvioitu rakennusaika on kolme vuotta siitä, kun kaikki tarvittavat luvat on saatu ja kaikki vaadittavat sopimukset on allekirjoitettu.

Teknologiakiinteistöt rakennuttaa Turku Energialle uuden pääkonttorin

Havainnekuva Turku Energian uudesta pääkonttorista Helsingin moottoritieltä katsottuna. Tontilla on myös varaus toiselle vastaavalle kiinteistölle. Kuva: Sigge Arkkitehdit Oy.

Turku Energian pääkonttorin rakentaminen aloittaa Itäharjun teollisuusalueen muutoksen toimisto- ja asuinalueeksi.

Turun Teknologiakiinteistöt ja Turku Energia ovat allekirjoittaneet 25 vuoden vuokrasopimuksen koskien Turku Energian uutta pääkonttoria, jonka Teknologiakiinteistöt rakennuttaa Itäharjulle. Turku Energian uusi nelikerroksinen pääkonttori rakennetaan osoitteeseen Teollisuuskatu 40, josta puretaan 1980-luvulla rakennettu toimisto- ja varastorakennus. Hanke aloittaa Itäharjun muutoksen teollisuusalueesta toimisto- ja asuinalueeksi sekä tukee suunnitelmia rakentaa kansi yli Helsingin moottoritien, joka yhdistää alueet toisiinsa.

–      Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme Turku Energian asiakkaaksemme. Pitkä vuokrasopimus luotettavan ja vakavaraisen toimijan kanssa sopii täydellisesti strategiaamme. Hanke on Teknologiakiinteistöille ja myös koko Turulle uuden alku, sillä sen myötä toimistomassa levittäytyy nykyisen tiedepuiston alueelta Itäharjun puolelle ja teollisuusalue alkaa väistyä toimistojen ja asuntojen tieltä, kertoo Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen.

Turku Energian uuden pääkonttorin kokonaispinta-ala on reilut 7000 neliömetriä, josta toimistotilaa on 4000 neliömetriä. Kiinteistöön tulee työtilaa monitilaympäristössä noin 200 ihmiselle sekä ravintola- ja neuvottelutiloja. Pysäköinti toteutetaan osin kiinteistön alle ja osin kiinteistön pihalle. Kiinteistön kadunsuuntaiset julkisivut rakennetaan kokonaan lasista ja pitkät sivut toteutetaan kolmiulotteisilla muoteilla valettavasta betonista, joka tuo pintaan elävyyttä.

Kiinteistön on suunnitellut Sigge Arkkitehdit ja sen rakentamisesta vastaa Rakennustoimisto Lundén. Rakennus toteutetaan Leed-sertifikaatin v4-version Platina-tason mukaisesti, mikä tarkoittaa, että kiinteistön aiheuttama ympäristökuormitus ja energiankulutus pyritään minimoimaan koko sen elinkaaren ajan. Erityistä uudelle pääkonttorille on myös sen korkea S1-sisäilmaluokitus, joka ohjaa suunnittelua ja rakentamista sekä varmistaa, että rakennus on ensiluokkainen käyttää kaikissa lämpötiloissa.

Turku Energian nykyinen pääkonttori ja tekniset tilat sijaitsevat osoitteessa Linnankatu 65.  Alueen asemakaavaan tehdyistä muutoksista johtuen Turku Energian muutto Linnankadulta on ajankohtainen.  Linnankadulla sijaitsevat Turku Energian toiminnot keskitetään jatkossakin toistensa läheisyyteen, sillä myös varasto ja tekniset tilat tulevat sijoittumaan tulevan pääkonttorin läheisyyteen.

–        Uudet toimitilat ovat henkilöstöllemme iso asia ja tuovat meille uudenlaisia mahdollisuuksia toimintamme tehostamiseen, sisäiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Olemme tyytyväisiä siihen, miten Teknologiakiinteistöt on kuunnellut meidän toimitiloillemme asettamia tarpeita ja tavoitteita. Uusien toimitilojen myötä saamme nykyaikaiset ja energiatehokkaat tilat käyttöömme, ja odotamme innolla uusiin toimitiloihin siirtymistä, sanoo toimitusjohtaja Timo Honkanen Turku Energiasta.

Tontilla sijaitsevalle kiinteistölle on jo haettu purku- ja maisemointilupaa, joiden jälkeen lupaprosessi jatkuu rakennusluvan haulla. Tavoitteena on, että rakentamaan päästään mahdollisimman nopeasti ja että kiinteistö voitaisiin ottaa käyttöön alkuvuonna 2022.

Tammisaaren Energia rakennuttaa uuden toimistorakennuksen

Tammisaaren Energia rakennuttaa uuden toimiston osoitteeseen Pehr Sommarin katu 2 Tammisaaressa. Rakentaminen alkaa tammikuussa ja rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä.

Tammisaaren Energia on suunnitellut uutta toimistoa jo pidemmän aikaa, jotta suurempi osa henkilöstöstä saadaan keskitettyä samaan toimipisteeseen. Yhtiön liiketoiminta on kehittynyt suotuisasti ja henkilöstön yhteistyön merkitys korostuu koko ajan.

  • Uuden toimiston ansiosta saamme suurimman osan henkilöstöstä samaan paikkaan. Uskomme, että tämä tehostaa sisäistä viestintää, laskee kustannuksia ja parantaa entisestään henkilöstön työhyvinvointia, kertoo Tammisaaren Energian toimitusjohtaja Frank Hoverfelt.

Paikalliset urakoitsijat rakentavat uuden toimistorakennuksen samaan paikkaan, jossa on nyt vanha tiilirakennus. Rakennuksen suunnittelun lähtökohtina ovat olleet ympäristöystävällisyys ja hyvä sisäilma. Rakennuksen runko rakennetaan ristiinlaminoidusta puusta eli CLT:stä (lyhenne sanoista Cross Laminated Timber). CLT on massiivipuutuote ja sitä voidaankin pitää nykyaikaisen hirsitalon rakennusmateriaalina.

  • Valitsimme CLT:n rakennusmateriaaliksi koska saamme sen avulla luonnollisen ja muovivapaan talon, ja uskomme, että rakennuksesta tulee siksi terveellisempi. CLT on myös nykyaikainen, jämerä ja siksi pitkäaikaisesti kestävä rakennusmateriaali, toteaa Frank Hoverfelt.

CLT on myös ilmastoystävällinen vaihtoehto, koska puusta rakennetut talot sitovat hiiltä pitkäksi aikaa. Rakennuksen katon muoto ja kaltevuus on myös suunniteltu aurinkopaneeleita varten, ja aurinkopaneeleita tulee koko etelän puoleiselle katolle.

Pehr Sommarin Kadun tontilla, jonne uusi toimisto rakennetaan, on entuudestaan Tammisaaren Energian varasto ja varikko. Yhtiön asiakaspalvelupiste muuttaa uuteen rakennuksen, kun se valmistuu. Pehr Sommarin Kadun tontin omistaa Tammisaaren Energia.

Panorama Bar suunnittelee Tahkon laelle maisemahotellia ja metsäkylpylää

Tahkon huipulla toimivan Panorama Barin uusin hanke on Maisemahotelli Raaha ja siihen läheisesti liittyvä metsäkylpylä Forest Spa.

– Aiomme rakentaa Tahkon huipulle korkealuokkaisen ja alueen luontoon hyvin sulautuvan ravintolan, hotellin ja kylpylän muodostaman kokonaisuuden, sanoo Panorama Barin isäntä, yrittäjä Harri Jokela.

Hankkeen suunnittelija on Norjassa työskentelevä arkkitehti, professori Sami Rintala. Hän on suunnitellut useita matkailukohteita eri puolilla maailmaa. Yksi niistä on Pohjois-Norjaan Bodøn Fleinværin saarelle rakennettu Arctic Hideaway.

– Kiinnostuin hankkeesta, koska maisemahotellin ja metsäkylpylän luontoa kunnioittava perusajatus oli kiinnostava. Pohjois-Norjassa olemme oppineet, miten alueelle saadaan matkailijoita ilman että luonto kärsii matkailun kasvusta, Rintala sanoo.

Raaha on nimensä mukaisesti rauhallinen maisemahotelli. Kaikki hotellin majoitushuoneet ovat erillisiä maisemasviittejä, jotka on sijoitettu puiden keskelle Tahkon laelle ja rinteeseen.

– Olemme valinneet rakennuspaikat, joista on paras näköala. Yhdestä sviitistä näkyy Tahkon kylä, toisesta Tahkon laen metsä, kolmannesta Syvärin järvi. Maisemasviitti ei ole vain yöpymispaikka. Sillä on myös syvempi vaikutus mieleen, ajatteluun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kuvailee Jokela.

Maisemasviittien nimistö on saanut innoituksensa kalevalaisesta perinnöstä.

– Suomalaisen muinaisuskon keskeinen hahmo on metsän jumala Tapio. Maisemasviittien nimet tulevat hänen karjastaan eli metsän eläimistä. Tarkkaavainen katselija voi tunnistaa sviitin suunnittelusta onko kyseessä Kettu, Ahma, Susi, Karhu vai Hirvi, Rintala sanoo.

Puurakenteisten maisemasviittien seinät pinnoitetaan paanulla. Kattojen pintamateriaalina käytetään kunttaa.

– Paanu sopii metsään, sillä se ei ole materiaalina yhtä sileä ja kova kuin sahattu lauta. Rakennusteknologia on mennyt valtavasti eteenpäin mutta silti joskus kannattaa uskoa myös vanhaan paikalliseen rakennusperinteeseen, sillä se on testattu tuhansien vuosien aikana ja perustuu saatavilla oleviin ’varaosiin’, Rintala sanoo.

Metsäkylpylä Forest Span saunat ja ulkoilma-altaat on sijoitettu metsämaisemaan, josta avautuu näköala yli Syvärin järven. Kylpylän altaiden vesi otetaan Tahkovuoren luonnonlähteestä.

– Parasta koko konseptissa on se, että kylpylää ei tehdä vain sisätiloihin. Sisällä toki peseydytään ja vaihdetaan vaatteet, mutta sitten mennäänkin kylpytakki yllä metsään. Luvassa on lämmin kylpy ja sauna luonnon keskellä, ja välillä jäähdyttely hangessa ja viileässä ilmassa. Tämä lämpötilojen kontrasti ja höyryävänä seisominen ulkona luonnossa on hyvän saunomisen keskeinen kokemustila. Rintala sanoo.

Myös itse päärakennus ravintoloineen on metsää muistuttava tila.

– Ympäröivää maisemaa katsellaan rakennuksen sisältä kuin metsästä, eli sen lomasta. Valo ja näkymät siivilöityvät talon sisälle. Rintala kuvaa.

Maisemahotelli Raaha tulee olemaan ekologinen ja ympäristöystävällinen.

– Haluamme korostaa ympäristövastuuta. Hotelli ja kylpylä muun muassa käyttävät vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, painottaa Jokela.

Hotellin rakentamisen mahdollistava Tahkon lakialueen asemakaavan muutos on käynnistynyt marraskuussa.

– Hankkeen suunnittelu valmistuu vuonna 2020. Rakentaminen voi alkaa keväällä 2021. Valmista pitäisi olla talvella 2022, Jokela sanoo.

 

Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun on voittanut JKMM Arkkitehdit Oy

Uusikansallinen_iltakuva_Atlas_JKMM_Arkkitehdit_Oy.

Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailussa on kuluneen vuoden aikana haettu ehdotusta Kansallismuseon lisärakennuksen toteutukseen. 185 nimimerkillä jätetyn ehdotuksen joukosta voittajaksi on valittu JKMM Arkkitehtien työ Atlas. Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Muut neljä finalistityötä saavat jaetun kolmannen sijan. Lisäksi muiden töiden joukosta palkintolautakunta päätti jakaa viisi kunniamainintaa ja lunastaa kaksi työtä.

Palkintolautakunta luonnehti voittanutta työtä arvosteluperusteissaan ”kokonaisotteeltaan uljaaksi” ja saavutettavuudeltaan hyväksi. ”Suuren kaarevan kattopinnan näkyminen maanalaisiin aulatiloihin luo interiööriin hienon tunnelman ja on orientoitavuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Ehdotus on toiminnallisesti erittäin hyvä, luonteva ja komea. Aulatiloja ja kaarevaa kattopintaa voidaan hyödyntää näyttelytoiminnassa siten että niille saadaan teemakohtaista näkyvyyttä myös ulospäin. Tilat ovat helposti lähestyttävät ja löydettävät.”

Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailun finalistitöiden takana on tunnettuja tekijöitä ja toimistoja. Asuurin on suunnitellut Bruno Fioretti Marquez työryhmineen, Haapiosta vastaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Kolme pihaa -työstä vastaa PES-Arkkitehdit Oy ja Lähde-työn taustalla ovat Laidun-design Oy sekä LPR-arkkitehdit Oy.

Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Jaetun 3. sijan työt palkitaan kukin 28 500 eurolla, ja lunastusten arvo on 12 500 euroa kustakin työstä. Palkintolautakunta päätyi lunastamaan seuraavat työt: BGD171727 Robert Gutowski Architects Ltd.:ltä ja Kätketty-työn toimistolta BAKPAK ARCHITECTS S.L.P. Kunniamaininnat jaetaan töille HYPOGEUM (Riccardo Renzi), Syli (Arkkitehdit Tommila Oy), POP UP Uusi Kansallinen (Ricardo Cruz Recalde ja Isabel Sánchez del Campo), RAPOLA (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy) ja Alice Peilintakamaassa (SMAR Architecture Studio).

Suomen kansallismuseon ylijohtaja, kilpailulautakunnan jäsen Elina Anttila iloitsee hienosta kilpailusta.
”Uudisrakennus toimii symbolina oman aikamme käsitykselle kansallisista arvoista ja kulttuurista. JKMM:n kaunis teos tuo vahvalla otteella esiin kulttuurin uudistumisen ja muutosvoiman, ja alleviivaa samalla nykyisen rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Tilojen rakenne vastaa myös käytännön tasolla museon laajentuvan toiminnan tarpeita.”

Museoviraston, Suomen kansallismuseon ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämä arkkitehtuurikilpailu Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta käytiin vuoden 2019 aikana. Kilpailu oli yleinen ja se käytiin kahdessa vaiheessa nimimerkein. Kilpailuehdotukset jätettiin 4.4.2019 mennessä, ja arkkitehtuurikilpailun palkintolautakunta valitsi varsinaiseen kilpailuun jatkavat finalistityöt 11.6.2019. Lisärakennus suunnitellaan nykyisen museorakennuksen yhteyteen Helsingissä.

”Lähes kaksisataa ehdotusta ideakilpailuvaiheessa oli osoitus kilpailun erittäin laajasta kiinnostavuudesta niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti”, toteaa palkintolautakunnan puheenjohtaja, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja, arkkitehti Juha Lemström. Palkintolautakuntaan kuuluivat lisäksi:
Opetus ja kulttuuriministeriö, ylijohtaja Riitta Kaivosoja
Museovirasto, pääjohtaja Juhani Kostet
Suomen kansallismuseo, ylijohtaja Elina Anttila
Museovirasto, yliarkkitehti, arkkitehti SAFA Helena Hirviniemi
Museovirasto, arkkitehti Tomi Nikander
Helsingin kaupunki, yksikön päällikkö, arkkitehti SAFA Janne Prokkola
Helsingin kaupunki, toimialajohtaja, arkkitehti SAFA Mikko Aho
Second Thought Placemaking Agency, tuottaja Jaakko Blomberg
Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA, professori Jyrki Tasa
Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA Jaana Tarkela.

Palkintolautakunnan sihteerinä toimi arkkitehti SAFA Jyrki Tiensuu.

JKMM Arkkitehdit Oy on vastannut Suomessa lukuisten uusien kulttuurin, tieteen ja taiteen talojen suunnittelusta, mukaan lukien helsinkiläisille tutut Amos Rex, Tiedekulma, Tanssin talo. Noin 4900 neliötä käsittävän laajennusosan suunnitteluun työryhmä lähti jalostamalla nykyisen museorakennuksen suunnitelleiden arkkitehtien Herman GeselliuksenArmas Lindgrenin ja Eliel Saarisen historiallisia viittauksia sisältävää ja rakentamisen käsityöläistä tapaa korostavaa arkkitehtuuria tämän päivän taidemuodon ilmaisukeinoilla toteutettavaksi.

”Ehdotuksemme käsittelee arkkitehtuurillemme olennaisia teemoja, joita ovat inhimillisyys ja paikan luonne sekä näiden luoma yhteishenki. Kansallismuseo kuuluu kaikille. Se sisältää yhteisen hyvän ainekset jokaiselle Suomessa. Siksi halusimme luoda kansallismuseolle laajennuksen, jonka arkkitehtuuri on toisaalta kaikille vierailijoille helposti ymmärrettävissä, mutta joka samalla herättää rikkaita tulkintoja”, pääsuunnittelija ja JKMM Arkkitehtien perustajaosakkaisiin kuuluva Samuli Miettinen kertoo.

Voittanut suunnitteluryhmä lähtee yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja Kansallismuseon kanssa kehittämään kilpailuehdotuksesta toteuttamiskelpoiset luonnossuunnitelmat. Senaatti vastaa kehitysprojektin organisoinnista ja vetämisestä. Suunnitteluvaiheen jälkeen tehdään päätös toteuttamisesta, mikä edellyttää OKM:n ja Museoviraston sitoutumista vuokrakuluihin valtion vuokrajärjestelmän mukaisesti. Lisärakennuksen rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt, jonka hallintaan kulttuurihistoriallisesti arvokas Kansallismuseo kuuluu.

Jos rakentaminen alkaa suunnitellusti, historiallisen museorakennuksen, uuden lisärakennuksen sekä pihapuiston muodostama uusi kokonaisuus avataan yleisölle vuonna 2025. Rakentamisen aikana Kansallismuseo pysyy avoinna yleisölle.

Vuoden 2019 sähköurakoitsija: Kasvua järkevästi vakavaraisuutta vaarantamatta

Kalajoelle rakennettiin vuonna 2018 uusi paloasema 8-tien varteen. HSK Sähkö oli mukana toteuttamassa sen talotekniikan. Kuvassa vasemmalta Hannu Kauppi, Johanna Kauppi ja Sami Juola. Kuva: Janica Karasti

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on valinnut Vuoden 2019 Sähköurakoitsijaksi HSK Sähkö Oy:n. Yrittäjäpariskunta Johanna ja Hannu Kauppi vastaanottivat tunnustuksen Sähköurakoitsijapäivillä Hämeenlinnan Aulangolla 21.11.2019.

HSK Sähkön toiminta käynnistyi viisitoista vuotta sitten Pohjois-Pohjanmaan Kalajoella. Tänä päivänä yritys on reilun 10 miljoonan euron vuosittaista liikevaihtoa tekevä ja noin 70 henkilöä työllistävä sähköurakointiyritys, jolla on toimipisteet Kalajoen lisäksi Rovaniemellä ja Oulussa. Palvelutarjonta ja asiakaskunta ovat poikkeuksellisen laajat.

– Osaamiseemme kuuluu perinteisen talotekniikan lisäksi sähköverkon- ja tievalaistuksen rakentaminen ja telematiikka. Teemme töitä pienasuintaloista ja niiden remonteista esimerkiksi kauppakeskuksiin ja ydinvoimalaitoshankkeista kesämökkeihin saakka. Julkisella rakentamisella on suuri painoarvo, kertoo Hannu Kauppi.
Hän ennakoi, että mm. aurinkosähkövoimaloiden yleistyminen tuo merkittävän bisnesmahdollisuuden voimaloiden koon kasvaessa.

Infrarakentamisen puolella HSK Sähkön asiakkaisiin kuuluu isoja verkkoyhtiöitä kuten Elenia, Caruna, Korpelan Voima ja Savon Voima. Elenian kanssa HSK Sähkö on toteuttanut historiansa suurimman urakan viisivuotisen ja 15 miljoonan euron suuruisen rakentamissopimuksen muodossa.

Referenssit puhuvat puolestaan

Vuoden sähköurakoitsijaksi valittavalta edellytetään näyttävää referenssilistaa. HSK Sähköllä referenssejä on yrityksen kotisivuilla 11 sivun verran. Ne ovat järjestään tunnettuja ja vaativia kohteita kattaen niin talotekniikka- kuin sähköverkkourakoinninkin. Tästä ei voi olla vaikuttumatta: https://hsksahko.fi/fi/referenssit

Osaaminen keskiössä

Kaupit näkevät alan tulevaisuuden myönteisenä.
– Sähköisen talotekniikan osuus rakentamisessa lisääntyy koko ajan kehittyvän tekniikan myötä. Yksi haaste on osaamisen pysyminen uuden tekniikan vauhdissa, esim. PoE-kytkinten kautta syötettävä energia eri järjestelmille, pientuotantointegraatiot ja sähköautonlataus. Käänteisesti tarkastellen näissä on kuitenkin nähtävissä mahdollisuus, koska kyseessä on kasvava markkina.

– Liikevaihdon kasvattaminen ei ole meille kuitenkaan itseisarvo. Mutta jos se järkevästi syntyy vakavaraisuutta vaarantamatta, emme näe sille esteitä, Hannu Kauppi huomauttaa.

Näköpiirissä on, että yrityksen työntekijämäärä vielä kasvaa. Täysin ongelmatonta se ei ole ja Kaupit esittävätkin huolensa siitä, miten varmistaa ammatillisen koulutuksen omaavien osaavien työntekijöiden saaminen Kalajoen kaltaisiin maaseutupitäjiin, kun koulutettu väki suuntaa isoihin kaupunkeihin.

– Meillä töissä olevia nuoria jatkokouluttautuu esimerkiksi insinööreiksi, ja he ovat sitten pois asentajaringistä. Toisaalta tein itsekin aikoinani juuri niin, asentajana työuransa aloittanut Hannu Kauppi toteaa.

Ihmisten johtamisessa Kauppien pääperiaatteet ovat tasapuolisuus ja avoimuus.
– Olemme huomanneet, että nuoremman polven osoittama kunnioitus vanhempia työntekijöitä ja esimiehiä kohtaan on vuosien myötä muuttunut. Nykynuoria johdettaessa tilanteista pitää keskustella aikaisempaa enemmän, pohdiskelee Johanna Kauppi.

Tyytyväinen asiakas on paras laatumittari

HSK Sähköllä on käytössään ISO 9000 standardiin perustuva toimintajärjestelmä, jota päivitetään joustavasti tarpeen mukaan. Kaupeille konkreettinen ja paras laadun mittari on asiakkaan tyytyväisyys lopputulokseen. Yritys sain vuosi sitten keskeiseltä asiakkaaltaan “Laadukkainta projektiurakointia” -tunnustuksen.

– Meille laatu tarkoittaa sitä, että asiakkaan ongelma tai tarve on ratkaistu niin, että asiakas tilaisi työn meiltä uudelleenkin. Laatua ilmentää myös se, että työt toteutetaan kustannustehokkaasti, standardeja ja lainsäädäntöä noudattaen.

Allianssi reilumpi malli talotekniikkaurakoitsijoille

Hannu Kaupin mielestä sähköurakoitsijoiden asemassa rakentamisessa on parantamisen varaa. Hän moitiskelee yhä vain vallalla olevaa käytäntöä, jossa urakoitsijan kyvykkyys ja muut laadulliset ominaisuudet jätetään huomiotta.

– Tällä hetkellä tyypilliset KVR-urakat ajavat sähköurakoitsijat rakennusliikkeiden “keppihevosiksi”, jossa liian monesti halvin hinta voittaa, sisällöstä ei niin välitetä. Toivoisinkin että yhä useammin toimittaisiin allianssissa, mikä voi parantaa talotekniikkaurakoitsijoiden asemaa, sanoo Hannu Kauppi.

Aktiivinen verkostoituja

Oman yrityksensä toiminnan pyörittämisen lisäksi Hannu Kauppi on ollut lukuisia vuosia Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n Pohjanmaan alueosaston puheenjohtaja ja toimii edelleen sen hallituksessa varapuheenjohtajana. Parhaaksi anniksi järjestötoiminnasta hän on kokenut tiedon karttumisen alasta ja koulutusten järjestämisen lähialueella.

– Se on myös verkostoitumiskanava. Jos on  ollut esimerkiksi ylitarjontaa tai resurssipulaa, niin sitä kautta on saavutettu muiden alan toimijoiden kesken synergiaetuja. Kukaan ei pärjää yksin. Tehdään yhteistyötä.

Pilke päiväkodit ja Honkarakenne toteuttavat vuoden 2019 lopulla kolme uutta hirsipäiväkoti

Terveellinen hirsipäiväkoti takaa lapselle parhaan mahdollisen kasvuympäristön. Kolme kotimaista toimijaa, Pilke päiväkodit, Honkarakenne ja Mediset Hoivarakentajat toteuttavat vuonna 2019 kolme uutta hirsipäiväkotia, Kaarinaan, Saarijärvelle ja Siilinjärvelle. Eri puolille Suomea on nyt valmistunut yhteensä 11 hirsipäiväkotia.

Hirsirakennuksen puhdas sisäilma, miellyttävä akustiikka ja massiivipuun rauhoittava vaikutus vastaavat koko ajan kasvavaan kysyntään saada lapsille terveellisiä päiväkotitiloja. Nyt toteutettavat ekologiset hirsipäiväkodit vaikuttavat myönteisesti niin lasten fyysiseen kuin psyykkiseen kehitykseen.

“Kaikki hirsipäiväkotimme ovat herättäneet paljon kiinnostusta puhtaan sisäilmansa ansiosta. Terveellinen ja aistiystävällinen ympäristö lisää niin lasten kuin kasvattajienkin hyvinvointia”, Pilke päiväkodit Oy:n toimitusjohtaja Minna Martikainen kertoo.

Pilkkeen nykyaikaiset hirsipäiväkodit on toteutettu Honkarakenteen aidosti painumattomalla hirrellä ja nollanurkkaratkaisulla. Nämä tarjoavat päiväkodeille näyttävän ja modernin ilmeen lisäksi myös tehokkuutta rakentamiseen.

“Painumaton hirsi on ylivertainen rakennusmateriaali. Kehikon tiiviys, helppo ja nopea asennus sekä huoltovapaus ovat merkittäviä etuja julkisessa rakentamisessa. Myös rakentaminen ja talotekniikan asennustyöt sujuvat sen ansiosta jouhevasti”, toteaa Mediset Hoivarakentajat Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Kemppainen.

Honkarakenteella on yli 15 vuoden kokemus aidosti painumattomien hirsirakennusten toteuttamisesta.

“Molemmat rakenteet ovat pitkän tuotekehityksen tulosta ja viimeistelty tutkimusyhteistyössä teknillisten yliopistojen ja VTT:n kanssa”, Honkarakenteen projektimyyntipäällikkö Markus Saarelainen muistuttaa.

Pilke päiväkodeissa panostetaan erityisesti myös laadukkaaseen ilmanvaihtoon. Älyohjattu ilmanvaihtojärjestelmä mittaa ilmanlaatua reaaliajassa ja säätää sitä tilan käytön ja tarpeen mukaan. Tämä säästää energiaa ja takaa laadukkaan sisäilman.

Hirsipäiväkotien akustointi on toteutettu allergisoimattomalla puukuitulevyllä villapohjaisten materiaalien sijaa.

Suomen suurin hirsipäiväkoti valmistui Espooseen

Elokuussa 2019 Pilke päiväkodit avasi Suomen suurimman hirsipäiväkodin Espoon Lintuvaaraan. Espooseen avattu Siru-päiväkoti on 1 500 m² ja 170 lapsen tiedepainotteinen hirsipäiväkoti. Päiväkoti ja sen leikkitilat on rakennettu siten, että ne houkuttelevat ja kannustavat tutkimiseen ja kokeiluun.

Pilkkeen hirsipäiväkotien takana on kolme kotimaista toimijaa, Pilke päiväkodit Oy, Honkarakenne Oyj sekä Mediset Hoivarakentajat Oy. Yritykset ovat sopineet rakentavansa yhteistyössä vuoden 2020 loppuun mennessä yhteensä 34 hirsipäiväkotia eri puolille Suomea. Yhteistyön tuloksena hirsipäiväkoteja on nyt valmistunut yksitoista.

HELSINKI-VANTAALLE SUOMEN SUURIN HOTELLIKOKONAISUUS – OPERAATTORIKSI NORDIC CHOICE HOTELS

APC Hotelli ilmakuva yo

LAK Real Estate Oy rakennuttaa omistukseensa Helsinki-Vantaan lentoasemalle Suomen suurimman hotellikokonaisuuden. Hotellihanke on osa lentokenttäalueen kokonaisvaltaista kehittämistä, jossa LAK on vahvasti mukana. LAKin toimitusjohtaja Tommi Vaisalo kertoo, että hotellihanke on yksi yrityksen merkittävimmistä käynnissä olevista kehityshankkeista.

– Rakennamme lentokentän läheisyyteen kokonaan uudenlaista lentokenttäkaupunkia. Aviabulevardin eteläisen juna-aseman päälle olemme aloittamassa liike-, toimisto ja asuinrakentamisen. Tämä uusi, aivan terminaalin viereen rakennettava hotelli palvelee lentomatkustajia ja konferenssiasiakkaita, ja tukee näin hienosti lentokenttäalueen kokonaiskehittämistä, Vaisalo sanoo.

Uusi hotelliprojekti tulee olemaan Suomen ylivoimaisesti suurin. 13-kerroksiseen, yli 700:n huoneen hotellikokonaisuuteen tulee kaksi toisiaan täydentävää konseptia. Hotellissa on kokous- ja konferenssipalvelut, joita ei aiemmin lentokenttäalueella ole tässä mittakaavassa ollut. Hotellin ylimpään kerrokseen rakennetaan Sky Bar, joka on avoinna muillekin kuin hotelliasukkaille. Hotellista on sisäyhteys terminaaliin sekä alla olevalle juna-asemalle.

– Kyseessä on kansallisestikin merkittävä hotellihanke. Aviapolis on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista työpaikka-alueista. Uusi konferenssihotelli tukee alueen kasvua tarjoten laadukasta majoitusta ja konferenssitiloja myös kansainvälisen liiketoiminnan tarpeisiin, kertoo LAK:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Räsänen.

– On hienoa, että saamme Helsinki-Vantaalle maailmanluokan hotellin, joka täydentää lentoaseman palvelutarjontaa ja tukee lentoaseman kehitystä merkittävänä eurooppalaisena lentoliikenteen solmukohtana, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Mäki Finaviasta.

Uuden hotellihankkeen operaattoriksi on valittu Nordic Choice Hotels. Hotellihanketta on suunniteltu vuodesta 2018 lähtien. Vaisalo kertoo, että yhteistyöneuvotteluja käytiin useamman tahon kanssa, mutta Nordic Choice Hotelsin vahvat brändit ja osaaminen vakuuttivat.

– Suunnittelussa lähdimme siitä, että uuteen hotelliin halutaan kaksi eri konseptia, jotta erilaisille kohderyhmille voidaan tarjota mahdollisimman laaja palveluvalikoima. Lisäksi Nordic Choice on kehittänyt esimerkiksi Arlandan lentokentällä konferenssitoimintaa hyvällä menestyksellä.

– Olemme todella rakastuneet Suomeen ja Helsinkiin. Tämä on Nordic Choice Hotelsille jännittävä matka, joka on juuri alkanut. Nämä uudet hotellit sopivat täydellisesti visioomme, jonka mukaan haluamme ylittää asiakkaiden odotukset. Ja lisäämällä markkinoille jotain uutta, olen varma, että tämä on jälleen yksi menestyksekäs palveluvalikoimamme laajennus Suomen markkinoilla, toteaa Nordic Choice Hotels -yrityksen perustaja Petter Stordalen.

Hotellin vuokrasopimus on allekirjoitettu tänään. Rakentaminen alkaa ensi vuonna, ja tavoitteena on avata hotelli vuonna 2023. Rakentamisen kokonaisbudjetti on yli 120 miljoonaa euroa.

Honkarakenne ja Mediset Hoivarakentajat Oy toteuttavat hirsirakenteisen hoivakodin Karvialle

Havainnekuva Palvelukoti Kotokaaren uudesta hoivakodista Karviassa.

Honkarakenne ja Mediset Hoivarakentajat Oy toteuttavat 20-paikkaisen ikäihmisten hoivakodin Palvelukoti Kotokaari Oy:lle Karviaan. Hirsirakenteinen hoivakoti on kooltaan reilu 800 kerrosneliömetriä ja Hoivarakentajat toteuttaa sen KVR-urakkamallilla. Vahvaa yhteistyötä päiväkotirakentamisessa tehneet Honkarakenne ja Mediset Hoivarakentajat Oy tiivistävät kaupan varmistumisen myötä yhteistyötään myös hoivakotien rakentamisessa.

“Valitsimme hirren rakennusmateriaaliksi, koska haluamme tarjota asiakkaillemme terveelliset ja muovittomat tilat, joiden tasalaatuisuuteen voimme luottaa. Vanhan palvelukotimme kapasiteetti on täynnä ja tarvitsemme uudet toimitilat, sillä nykyisten tilojemme sopimus päättyy helmikuussa 2020. Olemme tyytyväisiä tehtyihin valintoihin”, Palvelukoti Kotokaari Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Rajala kertoo.

Karvian hoivakodin toteuttamisesta vastaa Mediset Hoivarakentajat Oy, Honkarakenne vastaa kohteen säältä suojaan toimituksesta. Medisetin vastuulla on rakentamisen lisäksi myös hankkeen suunnittelun ohjaus, riskianalyysien teko ja konsultointi.

“Suosittelimme Kotokaarelle hirttä uuden hoivakodin rakennusmateriaaliksi. Uskon että meidän laaja-alainen kokemus hoivarakentamisesta, hyvä ja asiantunteva palvelu sekä maalaisympäristöön sopiva hirsirakennus sinetöivät kaupan”, Mediset Hoivarakentajat Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Kemppainen lisää.

Hoivakotien sisäilmaongelmat

Päiväkotien ja koulujen sisäilmanongelmista keskustellaan vilkkaasti julkisuudessa. Samaan aikaan myös hoivapuolella on koko ajan lisääntyvä tarve turvallisemmalle rakentamiselle väestökannan ikääntyessä.

“Haluamme olla yhdessä luotettavien kumppaniemme kanssa päiväkoti- ja koulurakentamisen lisäksi myös hirsirakenteisten hoivakotien edelläkävijä”, Honkarakenteen projektimyynnin päällikkö Markus Saarelainen sanoo.

Kohteen asennus alkaa viikolla 30.