Yleiset uutiset

Materiaalinkäsittelykoneisiin ja logistiikkapalveluihin erikoistunut Mantsinen Group tekee reilun 12 miljoonan investoinnin Ylämyllyn tehtaaseensa. Investointi kohdistuu uuteen tuotanto- ja toimistotilaan, koneistuskeskukseen ja pintakäsittelylinjastoon. Kyseessä on yrityksen mittavin kertainvestointi tuotantoteknologiaan.

Pohjois-Karjalasta globaaleille markkinoille

Investoinnin taustalla on Mantsisen Materiaalinkäsittelykoneet-liiketoiminnan viime vuosien reipas kasvuvauhti ja liikevaihdon tuplaamistavoitteet seuraavan 2020-luvun aikana. Valmistetuista materiaalinkäsittelykoneista ja satamanostureista yli 80 % menee vientiin, ja siinä onkin suurin kasvupotentiaali.

– Pyrimme kansainvälisesti erittäin merkittäväksi materiaalinkäsittelyratkaisujen tarjoajaksi. Uusi investointi tuotantoteknologiaan mahdollistaa tuotantokapasiteetin kasvattamisen ja toiminnan tehostamisen sekä lisää kilpailukykyämme globaaleilla markkinoilla. Tämä on meille mittava investointi ja yksi osa kattavaa investointiohjelmaamme, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Mia Mantsinen.

Lähtökohtana investoinnissa on ollut tulevaisuuden tarpeiden huomioon ottaminen ja tuottavuuden nostaminen. Modernit laitteistot ja tilat lisäävät myös työntekijöiden turvallisuutta, ergonomiaa ja siten toivottavasti myös työhyvinvointia.

– Uusi koneistuskeskus ja pintakäsittelylinjasto vastaavat mitoiltaan, kapasiteetiltaan ja toiminnallisuuksiltaan sekä nykyisiä että tulevia tarpeita. Uutta tuotantotilaa rakennetaan yli 3000 m2, mikä sisältää laitteistojen lisäksi kokoonpanotilan. Tämä tarkoittaa yli 30 %:n kasvua Ylämyllyn tuotantotiloihimme, Mia Mantsinen toteaa.

Mantsinen on rekrytoinut Ylämyllyn tehtaalleen viime vuosina yli 30 uutta henkilöä ja investoinnin myötä organisaation kasvun uskotaan jatkuvan. Parhaillaankin yritys hakee osaajia useisiin eri tehtäviin.

Vahva paikallisesti, vahva globaalisti

Rakentaminen aloitetaan tulevana syksynä ja projektin on määrä olla valmis syksyllä 2020. Tuotantotilojen ohessa rakennetaan myös toimistotilaa kasvavalle organisaatiolle. Intensiivinen projektiaikataulu sopii yritykselle, joka on aina halunnut haastaa itseään. Voimakkaan kasvun aikana myös yrityksen juurien merkitys korostuu.

– Meidän porukallamme on uskomaton tekemisen henki. Teemme tätä työtä kunnianhimoisesti ja olemme vahvasti sitoutuneita paikalliseen toimintaan. Matkallamme globaaliksi vaikuttajaksi haluamme säilyttää saman yrittäjähengen, joka meillä on ollut jo yli 50 vuotta. Minulle on tärkeää, että pysymme tulevaisuudessakin uskollisina arvomaailmallemme ja tavallemme tehdä tätä työtä.

Lahden Tilakeskus on valinnut Nastolaan rakennettavan Rakokiven monitoimitalon urakoitsijaksi NCC:n. Kyseessä on kokonaisurakka, jonka arvo on 22,7 MEUR. Monitoimitalohankkeelle on asetettu korkeat sisäilmatavoitteet ja sen yhteydessä toteutetaan Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke.

Rakokiven liikekeskuksen yhteyteen rakennettavan monitoimitalon käyttäjinä on noin 640 lasta ja 110 työntekijää. Monitoimitaloon sijoittuvat päiväkoti, esiopetus, erityisen tuen pienryhmät, vuosiluokkien 1–6 perusopetus, koululaisten iltapäivätoiminta, Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy:n valmistuskeittiö sekä kirjasto.

Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan monitoimisuutta, joustavuutta, avoimuutta ja yhteisöllisyyttä. Monitoimitalon muunneltavat tilat ovat myös erilaisten harrastusryhmien käytettävissä. Rehtori Susanna Kulonen on tyytyväinen, että monitoimitalon tulevat käyttäjät ovat voineet osallistua talon suunnitteluun alusta alkaen.

– Suunnitelmia on tehty esimerkiksi oppimisympäristöistä, piha-alueesta ja sisustuksesta. Nyt yhdessä työstetään arvoja ja yhteistä toimintakulttuuria, Kulonen kertoo.

– Rakokiven liikekeskusta uudistetaan kokonaisuutena ja sen veturina on valmisteilla oleva monitoimitalo. Monitoimitalo kirjastoineen ja liikuntatiloineen lisää harrastusmahdollisuuksia sekä tarjoaa erilaisia kokoontumistiloja asukkaille ja yhdistyksille. Monitoimitalon löydettävyyttä alueen keskellä parannetaan uusilla liikennejärjestelyillä, kertoo Lahden kaupungin kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio.

Tavoitteena tuoda uutta tietoa tulevaisuuden betonirakentamiseen

Rakokiven monitoimitalon suunnittelu- ja rakennusprojektin yhteydessä toteutetaan Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke.

– Monitoimitalon rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisen laatuun, kosteudenhallintaan ja puhtaaseen sisäilmaan. Tavoitteena on saada hyödynnettyä kerättyä tietoa laajemminkin tuleviin betonirakentamisen hankkeisiin, Lahden Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä korostaa.

Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2019 ja käyttöönotto on 2021.

– Rakokiven monitoimitalon rakentaminen sopii hyvin NCC:n portfolioon. Olemme rakentaneet viime vuosina useita kouluhankkeita, joissa yhdessä kehittäminen, avoin vuoropuhelu ja luottamus koko projektin ajan ovat olleet hankkeen kulmakiviä. Meillä on hankkeeseen ammattitaitoinen henkilöstö toteuttamaan tilaajan asettamat korkeat tavoitteet laadun ja toiminnallisuuden osalta, sanoo NCC:n aluejohtaja Jarmo Saviranta.

Tietoa Terve betonirakenteinen koulu-kehityshankkeesta(pdf)

Havainnekuva Oulunporttiin rakentuvasta noin 8000 kerrosalaneliön liike- ja toimistokiinteistöstä. Kuva: Arkadi Arkkitehdit

Oulunportin yrityskeskittymän rakentuminen otti suuren harppauksen eteenpäin 15.5.2019, kun alueelle sijoittuva Suomen Autokauppa Oy solmi urakkasopimuksen Siklatilat Oy:n kanssa noin 3700 kerrosalaneliön laajuisesta liikekiinteistöstä. Kauppalehti palkitsi voimakkaasti kasvaneen Suomen Autokauppa Oy:n aiemmin toukokuussa yhtenä Oulun seudun kovimmista kasvajista. Aiemmin huhtikuussa Oulun kaupunki palkitsi Suomen Autokauppa Oy:n vuoden 2018 startup- yrityksenä.

Yhtiö sijoittaa kiinteistöön myymälätilan lisäksi hallintotilat. Oulunportin yksikössä tulee työskentelemään 30-50 henkilöä. Rakennustyöt alkavat syksyllä 2019 ja tilat ovat valmiit keväällä 2020.

”Suomen Autokaupan uudet tilat Oulunportissa sijaitsevat keskeisten liikennevirtojen äärellä näkyvällä paikalla, jonne asiakkaidemme on helppo tulla. Rakennamme Siklan kanssa Oulunporttiin modernit tilat nopeasti kasvavan autokaupan tarpeisiin”, kertoo Suomen Autokauppa Oy:n toimitila- ja kehitysjohtaja Petri Poukkula.

”Tähän hankkeeseen oli helppo lähteä, sillä yhteistyö Suomen Autokauppa Oy:n ja Oulun kaupungin kanssa on ollut mutkatonta. Olemme olleet alueen kehityksessä mukana jo kaavavaiheessa oman tonttivarauksemme myötä. Rakennamme alueelle Suomen Autokauppa Oy:n liiketilan lisäksi myös toisen, noin 8000 kerrosalaneliön liike- ja toimistokiinteistön. Paikallisena toimijana meille on tärkeää olla luomassa edellytyksiä alueen elinvoimaisuuden kehittymiselle”, kertoo Siklan konsernijohtaja Janne Nieminen.

Oulunportin yritysalue sijoittuu Oulun moottoritien varteen Kaakkurin viereen. Alueelle rakentuu 89 700 kerrosalaneliön verran liiketilaa, toimistotilaa ja tuotannollista tilaa. Uusia työpaikkoja Oulunporttiin arvioidaan tulevan noin 500.

Malmin lentokentän alue, näkymä etelästä. Kuva: Voima Graphics Oy

Malmin lentokentän alueen ensimmäisen asuinalueen Nallenrinteen asemakaavaehdotus on valmistunut. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asemakaavamuutosta kokouksessaan 4.6.2019.

Nallenrinne sijaitsee Malmin lentokentän alueen eteläosassa Tattariharjuntien varrella. Alueelle suunnitellaan asuntoja noin 2800 asukkaalle, lähipalveluja sekä päiväkotia. Alueen pohjoisosan puisto muodostaa osan koko lentokenttäaluetta yhdistävästä puistoverkostosta.

Suunnittelun tavoitteena on monimuotoinen ja elävä, urbaani, hyviin julkisen liikenteen yhteyksiin tukeutuva alue. Alkuvaiheessa asukkaat käyttävät Tattariharjuntien busseja. Alueelle on suunniteltu kahta pikaraitiotietä. Ensimmäisenä suunnitteluun tulee Viikki-Malmi-raitiotie Helsingin keskustasta. Myöhemmin tulevaisuudessa rakennetaan myös kehämäinen Jokeri 2-raitiotie.

Alueen kaavallinen ratkaisu perustuu suuriin kortteleihin, jotka sisäpihojen puolella jakaantuvat pienimuotoisiksi pihatiloiksi. Tavoitteena on rakentaa alueelle mittakaavaltaan vaihtelevaa, monipuolista ja laadukasta asumista. Suurimittakaavaisin rakentaminen sijoittuu suurimpien katujen, Tattariharjuntien ja Ilmasillantien varrelle.

Suunnitelma pyrkii monin tavoin liittymään alueen paikkaan ja historiaan. Alueen läpi kulkee historiallinen Suuren Rantatien eli Kuninkaantien linjaus, joka johti aikoinaan Turusta Viipuriin. Tien linjaus säilytetään ja se muodostaa Nallenrinteen keskeisen jalankulun ja pyöräilyn yhteyden. Reitti on nimetty Vanhaksi Viipurin maantieksi. Myös Nallenrinteen alueella oleva Rauhamäki-niminen vanha talo säilytetään ja sen pihapiiri jää elämään Rauhamäenpuistona asuinkerrostalojen korttelialueen keskellä.

Alueen katuverkosta suunnitellaan jatkuva niin, että alueen kadut ja kulkureitit kohtaavat keskeisellä Nallenrinteenaukiolla. Tulevan Malmin lentokentän alueen pääkadun, Neljännen kiitotien päätteeksi sijoitetaan maamerkkirakennus.

Alueen kolme pysäköintitaloa suunnitellaan toiminnallisesti sekoittuneiksi hybridirakennuksiksi eli niihin on suunniteltu sijoittuvan myös päivittäistavarakauppa sekä muita palveluja ja liiketilaa.

Mikäli lautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen, se tulee julkisesti nähtäville muistutuksia ja lausuntoja varten todennäköisesti kesällä. Kaavasuunnitelmaa kehitetään syksyn aikana saadun palautteen pohjalta.

Malmin lentokentän alueen suunnittelu jatkuu myös asuinrakentamista valmistelevien selvitysten ja suunnitelmien laatimisella. Työn alla on muun muassa hiilineutraalin Malmin lentokentän alueen energiaselvitys, jossa tutkitaan kuinka alueen energian kulutus ja tuotanto voidaan saada hiilineutraaliksi Helsingin ilmasto-ohjelman mukaisesti.

Kaupungin tavoitteena on käynnistää Malmin lentokentän alueen asuntorakentaminen Nallenrinteen kaava-alueella niin pian kuin mahdollista, heti 2020-luvun alkupuolella.

Suomalaisen musiikkikampuksen laajennus alkaa kesäkuun alussa. Jyväskylässä Pitkäkadulla sijaitseva musiikkikampus saa laajennuksessa kaksi lisäosaa. Laajennus mahdollistaa modernit opetustilat, uusitun audio- ja valotekniikan sekä uuden 250 henkilön konserttisalin. Uudet tilat tukevat Suomalaisen musiikkikampuksen asemaa johtavana musiikin ja soveltavan taiteen kehittämisyhteisönä.

Musiikkikampuksen laajennus kestää 1,5 vuotta. Remontin ajaksi toiminta siirretään naapurirakennukseen Pitkäkadulle osoitteeseen 19-21 sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian Kukkulan kampukselle.

Nykyinen rakennus laajenee pääoven viereen sekä Pitkäkadulle Hippoksen suuntaan. Uusi rakennus otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa, jonka jälkeen toisella puolella oleva Gradian hallinnoima musiikkikampuksen osa puretaan. Näin Suomalaisen musiikkikampuksen Pitkäkadun toiminnot siirtyvät saman katon alle. Musiikkikampuksen toimintaa on myös Jyväskylän yliopiston Musicalla.

Musiikkikampuksen laajennuksen budjetti on 11,6 miljoonaa euroa. Omistaja ja rakennuttaja on Jyväskylän kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Education Facilities Oy. Päävuokralaisena toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, joka hallinnoi tiloja. Pääurakoitsija on SRV Rakennus Oy. Rakennuttajatehtävistä vastaa INMECO Oy Rakennuskonsultit. Muita suunnittelijoita ovat mm. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy sekä akustiikasta vastaava Akukon Oy.

Yli 1000 opiskelijaa ja taiteen harrastajaa

Suomalainen musiikkikampus on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ja Jyväskylän yliopiston yhteinen musiikkikoulutuksen ja -tutkimuksen osaamiskeskittymä. Oppilaitokset muodostavat myös EduFutura Jyväskylän, joka on oppimisen, tutkimisen ja kehittämisen yhteisö.

Musiikkikampuksella on 600 opiskelijaa, ja he voivat hyödyntää eri oppilaitosten koulutusohjelmia, instrumentti- ja yhtyeopetusta ja työpajoja. Opiskelijoiden lisäksi musiikkikampuksella kokoontuu suuri joukko musiikin ja tanssin harrastajia. Taiteen perusopetukseen osallistuu noin 1500 lasta ja nuorta.

– Suomalainen musiikkikampus on ainutlaatuinen näköalapaikka musiikin pedagogiikkaan, tutkimukseen ja kehittämiseen. Jyväskylä mahdollistaa monialaisen, monitieteisen ja korkeatasoisen musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen, sekä sen soveltamisen käytännön musiikkipedagogiikkaan, sanoo Suomalaisen musiikkikampuksen johtaja Hannu Ikonen.

Musiikkikampuksella tuotetaan vuosittain noin 300 tapahtumaa, esimerkiksi oopperoita, musikaaleja, konsertteja ja tanssinäytöksiä.

– Ei ole musiikkia ilman mediaa. Opiskelijamme osallistuvat tuotantoihin monipuolisesti. He työllistyvät hyvin, koska saavat jo opiskeluaikana käytännön työkokemusta. Jyväskylän kokoisessa kaupungissa yhteistyökumppanit löytyvät helposti, ja parhaillaan suunnittelemme näyttäviä tuotantoja esimerkiksi Jyväskylän kaupunginteatterin ja sinfonian kanssa. Laajennuksen jälkeen käytössämme ovat uudet ja modernit tilat, jotka vastaavat visiotamme olla johtava suomalaisen musiikin ja soveltavan taiteen kehittämisyhteisö, Hannu Ikonen toteaa.

ÅF Pöyry on saanut toimeksiannon Metsä Groupiin kuuluvalta Metsä Fibreltä Kemin uuden biotuotetehtaan esisuunnittelusta. Esisuunnitteluprojektin tavoitteena on luoda edellytykset biotuotetehtaan investointipäätökselle. Tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti olisi noin 1,5 miljoonaa tonnia havupuu- ja lehtipuusellua ja se sijoittuisi Metsä Groupin nykyiselle tehdasalueelle Kemissä. Sellun lisäksi tehdas tuottaisi erilaisia biotuotteita. Uusi tehdas olisi suurin puunjalostusyksikkö pohjoisella pallonpuoliskolla. Se korvaisi nykyisen Kemin sellutehtaan, jonka vuosikapasiteetti on noin 620 000 tonnia. Kokonaisinvestointi olisi noin 1,5 miljardia euroa. Kemin biotuotetehtaan lopullinen investointipäätös tehdään aikaisintaan kesällä 2020.

ÅF Pöyry on saanut toimeksiannon myös Metsä Fibren Rauman sahan esisuunnittelusta. Sahan arvioitu vuotuinen tuotanto tulisi olemaan noin 750 000 kuutiometriä. Uusi teknologia ja datan hyödyntäminen tekisi siitä maailman nykyaikaisimman ja tehokkaimman alallaan. Kokonaisinvestointi tulee olemaan noin 200 miljoonaa euroa. Rauman sahaan liittyvä lopullinen investointipäätös tehdään aikaisintaan vuoden 2020 alussa.

Nämä esisuunnittelut ovat osa hankesuunnitteluprojekteja, jotka pitävät sisällään lisäksi muun muassa YVA- ja ympäristölupaprosessit, päälaitesopimukset ja investointiesitykset.

“ÅF Pöyry pystyy tarjoamaan meille osaamistaan näissä suurten teollisten hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Jaamme yhteisen tavoitteen suunnitella maailman modernein biotuotetehdas ja saha, jotka eivät käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita ja edustavat alansa kirkkainta kärkeä”, kertoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen.

Metsä Fibrellä ja ÅF Pöyryllä on yhteistä historiaa eri hankkeista.

“Nämä toimeksiannot vahvistavat entisestään Metsä Fibren ja ÅF Pöyryn välistä yhteistyötä, ja olemme tyytyväisiä voidessamme tukea Metsä Fibreä strategisesti tärkeässä hankkeissa, jotka tukevat kestävää kehitystä vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja lisäämällä hiilidioksidin varastointia puutuotteisiin, joilla on pitkä käyttöikä”, sanoo Nicholas Oksanen, Prosessiteollisuus-divisioonan johtaja, ÅF Pöyry.

Tilauksen arvoa ei julkisteta.

Rakennuskonevuokrauksen kasvu jatkuu kuluvan vuoden alkupuoliskon, mutta laantuu sitten hetkeksi. Vuosivolyymi jää vuonna 2019 edellisen vuoden tasolle, mutta ensi vuodelle ennakoidaan parin prosentin kasvua.  Markkinanäkymät ovat nyt heikommat kuin marraskuun 2019 ennusteessa. Kehityksen taustalla ovat maailmantalouden ja Suomen talouden heikentyneet näkymät sekä rakentamisen aiempaa heikommat näkymät uudistalonrakentamisessa ja infrarakentamisessa.

Vuokramarkkinoiden kasvu jatkuu kuluvana vuonna muilla sektoreilla: korjausrakentamisen, teollisuuden, palvelualojen, kuluttajien sekä julkisten hankkeiden vuokrakysyntä kasvaa sekä tänä että ensi vuonna.  Ensi vuonna uudistalonrakentamisen vuokramarkkina laskee edelleen, kuitenkin vähemmän kuin 2019. Rakennuskoneiden myynti ja tuonti kasvoivat viime vuonna, mutta on kääntymässä selvään laskuun tänä ja ensi vuonna. Kalustoissa on ollut uusimistarvetta useamman vuoden korkean käyttöasteen takia, mutta rakentamisen käytön rauhoittuminen näkyy kaupassa.

Talouskehityksessä on paljon epävarmuustekijöitä

Talousennusteita on pudotettu selvästi kuluneena vuonna. Kansainvälisen talouden riskitekijät ovat edelleen ratkaisematta. Kauppasota, Brexit ja Italian velkaantumisongelma hidastavatkin luottamusta ja talouden kasvunäkymiä. Taantumaa ei kuitenkaan odoteta. Euroopan talousnäkymät ovat heikentyneet voimakkaasti mm. Saksan talouden ja teollisuuden hitaan kasvun takia. Autotullit Yhdysvaltoihin ovat suuri uhka Saksalle ja vaikutukset suuret myös Suomelle. EU-komission toukokuun 2019 kasvuennuste Euroalueen taloudelle on kuluvalle vuodelle 1,2 ja ensi vuodelle 1,5 prosenttia.

Suomen BKT-ennusteet ovat tälle vuodelle 1,5 ja ensi vuodelle 1 prosentin tasolla. Suomen taloudessa kuluttajakysyntä on nyt keskeistä. Kuluttajien luottamus on korkealla, työpaikkojen määrä kasvaa ja ansiotaso nousee. Matala korkotaso jatkuu ainakin kuluvan ja ensi vuoden. Taloustilanne on edelleen hyvä. BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan 2,2 prosenttia 2019 1. neljänneksellä, ja työllisten määrä on kasvussa.

Rakennuskoneiden vuokramarkkinat ja niiden volyymimuutos (ei sisällä hintojen muutosta).

Rakentamisen määrä vähenee kuluvana ja ensi vuonna

Rakentamisen määrän viime vuosien vaihtelut ovat lähtöisin uudistalonrakentamisesta. Korjausrakentamisen määrä on kehittynyt siihen nähden tasaisesti, minkä ennakoidaan myös jatkuvan. Uusien talonrakennushankkeiden aloitusten huippu oli kesällä 2018.  Niiden rakentamista riittää kuluvan vuoden puoliväliin..syksyyn, mutta sen jälkeen alkaa alamäki. Erityisesti uusien kerrostalojen sekä liike- ja toimistorakentamisen määrä vähenee jatkossa. Julkisten hankkeiden määrä pysyy korkealla. Erityisen aktiivista on sairaalarakentaminen. Forecon arvioi koko uudistalonrakentamisen määrän vähenevän tänä vuonna 3 ja ensi vuonna 6 prosenttia. Korjausrakentamisen ennakoidaan jatkavan kasvuaan – se siirtyy rakentamisen veturiksi. Infrarakentaminen vähenee oleellisesti kuluvana vuonna ja hieman vähemmän ensi vuonna. Uuteen hallitusohjelmaan saataneen merkittäviä panostuksia infraan, mutta se ei näy juurikaan  työmaatoimintoina vielä ensi vuonna. Rakentamisen markkinakehitys eriytyy alueellisesti. Rakentamisen määrä kasvaa edelleen pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla, mutta vähenee pääsääntöisesti muilla alueilla. Asuntojen ylitarjonnan takia, tietyissä kaupungeissa, uusien asuntojen aloitusmäärät vähenivät viime vuonna useita kymmeniä prosentteja.

Konevuokrausmarkkinat kehittyvät jatkossakin rakentamista myönteisemmin

Vuokraustoiminnan arvo nousi viime vuonna 830 miljoonaan euroon. Rakennuskoneiden ja -kaluston vuokravolyymi pysyy tänä vuonna ennallaan ja kasvaa ensi vuonna 2 prosenttia. Valtaosa (3/4) konevuokrauksesta palvelee rakentamista. Muu kysyntä on peräisin teollisuudesta, palvelutuottajilta, julkishallinnosta ja kuluttajilta huolto-, asennus- ym. töihin.

Vuokrakysyntää vähentää eniten v 2019 liike- ja toimistorakentamisen voimakas lasku ja v 2020 kerrostalohankkeiden väheneminen. Näiden painoarvo rakennuskoneiden vuokrauksessa on merkittävä. Koko uudistalonrakentamisen vuokramarkkina laskee v 2019 3 ja ensi vuonna 1 prosenttia.

Ensi vuoden kasvu toimitilapuolella aiheutuu useiden toimitilahankkeiden käynnistymisestä kuluvan vuoden lopulla, jolloin konekäyttö on aktiivista ensi vuonna. Tässä taloustilanteessa hankkeiden käynnistäminen saattaa kuitenkin myös lykkäytyä, joka tuo ensi vuoden toimitilakäytön kasvuun riskejä.

Korjausrakentaminen nousee konevuokramarkkinoiden veturiksi

Konevuokrauksen kasvu korjausrakentamisessa jatkuu 3-4 prosentin tasolla kuluvana ja ensi vuonna. Uudisrakentamisen hiipuessa mielenkiinto korjausrakentamiseen kasvaa. Korjausrakentamisessa on volyymin ohella potentiaalia lisätä monipuolisesti koneiden käyttöä. Korjaamisen painottuminen ammattimaiseen toimintaan lisää myös koneiden käyttöä.

Rakennuskonevuokraus muille aloille kasvaa keskimäärin 2 % sekä tänä että ensi vuonna. Teollisuuden koneiden ja laitteiden korkea käyttöaste lisää kunnossapitotöitä ja siten vuokrauskysyntää. Palvelualat lisäävät edelleen vuokrakoneiden käyttöä. Kuluttajien talous- ja työllisyystilanteen paraneminen ja hyvä luottamus oman talouden myönteiseen kehittymiseen näkyy vuokrauksen kasvuna.

Korjausrakentamisen kasvu kasvattaa sääsuojausten kysyntää. Telineiden ja suojauskaluston vuokraus kasvaa edelleen muita koneryhmiä enemmän.

Rakennuskoneiden myynti ja tuonti kasvoi viime vuonna odotettua enemmän 4–8 prosenttia. Tämän vuoden näkymä on negatiivinen. Muutoksen ennakoidaan olevan -15…-5 prosentin haarukassa. Ensi vuodelle odotukset ovat edelleen laskevat, arvio on tällä hetkellä -10…-5 %.

TMB-konsernin Suomen ja Latvian toimintoja koskeva yrityskauppa on edennyt siihen vaiheeseen, että yhtiöiden liittäminen Consolis-konserniin voidaan aloittaa. Suomessa Iisalmelainen Betonimestarit ja Parma ovat tästä päivästä alkaen samaa Consolis-sisarusperhettä.

Euroopan johtaviin betonielementtivalmistajiin kuuluva Consolis-konserni tiedotti aiemmin huhtikuussa TMB-konsernia koskevasta yrityskaupasta. Yhtiöiden yhdistämistoimet voidaan aloittaa nyt, kun kauppa on varsinaisesti sinetöity.

Parma ja Betonimestarit ovat molemmat arvostettuja alan kärkiyhtiöitä Suomessa. Yhtiöiden osaamisen yhdistämisellä syntyy vahva Consolis-selkänojalla varustettu suomalainen pelinrakentaja ja toimialan uudistaja”, sanoo Parman toimitusjohtaja Jarmo Viljanen.

Tämä kauppa on osa Consoliksen Pohjois-Euroopan kasvustrategiaa. Yhdessä olemme vahvempia ja voimme tarjota asiakkaillemme entistä kattavampia kokonaistoimituksia Suomessa ja koko Itämeren markkina-alueella”, Viljanen jatkaa.

Tästä eteenpäin olemme osa Consolista, mikä tarjoaa monia mahdollisuuksia kasvuun ja kansainvälistymiseen”, sanoo Betonimestareiden toimitusjohtaja Tapio Pitkänen.

Uskomme Betonimestareiden vahvuuksista löytyvän tekijöitä, joilla on osansa yhtiön toiminnan kehittämisessä”, Pitkänen arvioi.

Asiakas- ja toimittajayhteistyö jatkuvat normaalisti

Betonimestareiden liittyminen Consolis-ryhmään ei aiheuta välittömiä muutoksia asiakkaille tai toimittajille. Yhteyshenkilöt pysyvät Parmalla ja Betonimestareilla toistaiseksi samoina ja yritysnimet muuttumattomina. Muutoksista tiedotetaan erikseen yhdistymisen edetessä.

Yhteistyö asiakkaidemme ja toimittajiemme kanssa jatkuu normaalisti. Yhdistämällä osaamisemme pystymme vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin entistäkin laajemmalla tuote-, palvelu- ja ratkaisuvalikoimalla. Uusia päällekkäisiä ja kilpailevia tarjouksia emme luonnollisestikaan enää anna”, kertoo Viljanen.

Käynnissä olevat projektit viedään maaliin solmittujen sopimusten puitteissa. Myös keskeneräisten projektien osalta asiakkaan yhteyshenkilöt pysyvät ennallaan”, Viljanen päättää.

Ilmoittautumiskutsukilpailu Tampereen keskustan länsiosan Kaleva – Hakametsä -paikalliskeskuksen ydinalueen korttelirakenteesta on ratkaistu. Kilpailun tuomaristo toteaa arvostelussaan, että kilpailuehdotus nimimerkki Sarana täyttää parhaiten kilpailuohjelmassa esitetyt tavoitteet ja vaatimukset.