Uusikansallinen_iltakuva_Atlas_JKMM_Arkkitehdit_Oy.
Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailussa on kuluneen vuoden aikana haettu ehdotusta Kansallismuseon lisärakennuksen toteutukseen. 185 nimimerkillä jätetyn ehdotuksen joukosta voittajaksi on valittu JKMM Arkkitehtien työ Atlas. Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Muut neljä finalistityötä saavat jaetun kolmannen sijan. Lisäksi muiden töiden joukosta palkintolautakunta päätti jakaa viisi kunniamainintaa ja lunastaa kaksi työtä.
Palkintolautakunta luonnehti voittanutta työtä arvosteluperusteissaan ”kokonaisotteeltaan uljaaksi” ja saavutettavuudeltaan hyväksi. ”Suuren kaarevan kattopinnan näkyminen maanalaisiin aulatiloihin luo interiööriin hienon tunnelman ja on orientoitavuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Ehdotus on toiminnallisesti erittäin hyvä, luonteva ja komea. Aulatiloja ja kaarevaa kattopintaa voidaan hyödyntää näyttelytoiminnassa siten että niille saadaan teemakohtaista näkyvyyttä myös ulospäin. Tilat ovat helposti lähestyttävät ja löydettävät.”
Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailun finalistitöiden takana on tunnettuja tekijöitä ja toimistoja. Asuurin on suunnitellut Bruno Fioretti Marquez työryhmineen, Haapiosta vastaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Kolme pihaa -työstä vastaa PES-Arkkitehdit Oy ja Lähde-työn taustalla ovat Laidun-design Oy sekä LPR-arkkitehdit Oy.
Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Jaetun 3. sijan työt palkitaan kukin 28 500 eurolla, ja lunastusten arvo on 12 500 euroa kustakin työstä. Palkintolautakunta päätyi lunastamaan seuraavat työt: BGD171727 Robert Gutowski Architects Ltd.:ltä ja Kätketty-työn toimistolta BAKPAK ARCHITECTS S.L.P. Kunniamaininnat jaetaan töille HYPOGEUM (Riccardo Renzi), Syli (Arkkitehdit Tommila Oy), POP UP Uusi Kansallinen (Ricardo Cruz Recalde ja Isabel Sánchez del Campo), RAPOLA (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy) ja Alice Peilintakamaassa (SMAR Architecture Studio).
Suomen kansallismuseon ylijohtaja, kilpailulautakunnan jäsen Elina Anttila iloitsee hienosta kilpailusta.
”Uudisrakennus toimii symbolina oman aikamme käsitykselle kansallisista arvoista ja kulttuurista. JKMM:n kaunis teos tuo vahvalla otteella esiin kulttuurin uudistumisen ja muutosvoiman, ja alleviivaa samalla nykyisen rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Tilojen rakenne vastaa myös käytännön tasolla museon laajentuvan toiminnan tarpeita.”
Museoviraston, Suomen kansallismuseon ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämä arkkitehtuurikilpailu Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta käytiin vuoden 2019 aikana. Kilpailu oli yleinen ja se käytiin kahdessa vaiheessa nimimerkein. Kilpailuehdotukset jätettiin 4.4.2019 mennessä, ja arkkitehtuurikilpailun palkintolautakunta valitsi varsinaiseen kilpailuun jatkavat finalistityöt 11.6.2019. Lisärakennus suunnitellaan nykyisen museorakennuksen yhteyteen Helsingissä.
”Lähes kaksisataa ehdotusta ideakilpailuvaiheessa oli osoitus kilpailun erittäin laajasta kiinnostavuudesta niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti”, toteaa palkintolautakunnan puheenjohtaja, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja, arkkitehti Juha Lemström. Palkintolautakuntaan kuuluivat lisäksi:
Opetus ja kulttuuriministeriö, ylijohtaja Riitta Kaivosoja
Museovirasto, pääjohtaja Juhani Kostet
Suomen kansallismuseo, ylijohtaja Elina Anttila
Museovirasto, yliarkkitehti, arkkitehti SAFA Helena Hirviniemi
Museovirasto, arkkitehti Tomi Nikander
Helsingin kaupunki, yksikön päällikkö, arkkitehti SAFA Janne Prokkola
Helsingin kaupunki, toimialajohtaja, arkkitehti SAFA Mikko Aho
Second Thought Placemaking Agency, tuottaja Jaakko Blomberg
Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA, professori Jyrki Tasa
Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA Jaana Tarkela.
Palkintolautakunnan sihteerinä toimi arkkitehti SAFA Jyrki Tiensuu.
JKMM Arkkitehdit Oy on vastannut Suomessa lukuisten uusien kulttuurin, tieteen ja taiteen talojen suunnittelusta, mukaan lukien helsinkiläisille tutut Amos Rex, Tiedekulma, Tanssin talo. Noin 4900 neliötä käsittävän laajennusosan suunnitteluun työryhmä lähti jalostamalla nykyisen museorakennuksen suunnitelleiden arkkitehtien Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen historiallisia viittauksia sisältävää ja rakentamisen käsityöläistä tapaa korostavaa arkkitehtuuria tämän päivän taidemuodon ilmaisukeinoilla toteutettavaksi.
”Ehdotuksemme käsittelee arkkitehtuurillemme olennaisia teemoja, joita ovat inhimillisyys ja paikan luonne sekä näiden luoma yhteishenki. Kansallismuseo kuuluu kaikille. Se sisältää yhteisen hyvän ainekset jokaiselle Suomessa. Siksi halusimme luoda kansallismuseolle laajennuksen, jonka arkkitehtuuri on toisaalta kaikille vierailijoille helposti ymmärrettävissä, mutta joka samalla herättää rikkaita tulkintoja”, pääsuunnittelija ja JKMM Arkkitehtien perustajaosakkaisiin kuuluva Samuli Miettinen kertoo.
Voittanut suunnitteluryhmä lähtee yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja Kansallismuseon kanssa kehittämään kilpailuehdotuksesta toteuttamiskelpoiset luonnossuunnitelmat. Senaatti vastaa kehitysprojektin organisoinnista ja vetämisestä. Suunnitteluvaiheen jälkeen tehdään päätös toteuttamisesta, mikä edellyttää OKM:n ja Museoviraston sitoutumista vuokrakuluihin valtion vuokrajärjestelmän mukaisesti. Lisärakennuksen rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt, jonka hallintaan kulttuurihistoriallisesti arvokas Kansallismuseo kuuluu.
Jos rakentaminen alkaa suunnitellusti, historiallisen museorakennuksen, uuden lisärakennuksen sekä pihapuiston muodostama uusi kokonaisuus avataan yleisölle vuonna 2025. Rakentamisen aikana Kansallismuseo pysyy avoinna yleisölle.