Yleiset uutiset

Honkasuon puukerrostalojen hiilijalanjälki on pieni ja talot ovat hyvin energiatehokkaita. Kuva: Helsingin kaupunki

Honkasuolle on rakennettu Helsingin ensimmäinen passiivitason puukerrostalohanke. Asukkaat muuttivat uusiin koteihinsa joulukuun puolivälissä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on selvittänyt työmailla todettuja betoniin liittyviä laatuongelmia. Tapausten välillä ei ole tähän mennessä löydetty sellaista yhtenevää tekijää, joka selittäisi betonin laatuongelmat. Näytteitä on edelleen tutkittavana ja tulosten myötä arviot ongelmista tulevat tarkentumaan.  Tukes suosittelee rakennusteollisuudelle laadunvarmistuksen tehostamista ja menetelmien kehittämistä vaativissa rakennuskohteissa.

Tukesin tähänastisten selvitysten perusteella ongelmat liittyvät pääosin pakkasen ja suolarasituksen kestävään p-lukubetoniin. Yksittäisiä ilmoituksia on saatu myös muiden betonilaatujen poikkeuksellisen hitaasta kuivumisesta. Betonin tiheydet ovat olleet alhaisia, ja betonin puristuslujuudet ovat jääneet selvästi alle tavoitelluista lujuuksista.

Kun betonissa käytettävä sementtilaatu on ongelmien havaitsemisen jälkeen vaihdettu toiseen tai betonin reseptiä on muutettu lisäämällä sementin osuutta, on betoni sitoutunut normaalisti ja se on saavuttanut tavoitelujuuden.  Seosainesuhteen merkitystä erityisesti sementin osalta tulisi edelleen tutkia.

Laajempia varmistuksia ja uudenlaisia menetelmiä laadun tarkkailuun

Isoimmat ongelmat näyttävät tällä hetkellä liittyvän p-lukubetoniin. Tukes ja rakennusalan toimijat tulevat jatkamaan ongelman ratkaisemista erilaisin tutkimuksin ja selvityksin.

Tukes suosittelee rakennusteollisuudelle, että käytettäessä betonia vaativissa kohteissa, otettaisiin käyttöön laajempia laadunvarmistustoimenpiteitä, joilla varmistetaan suunnitellun lujuuden toteutuminen. Todetuista poikkeamista valmisbetonin laadussa tulee tehdä ilmoitus Tukesiin.

Tukesissa on vuoden 2016 loppupuolella käynnistynyt rakennustuotteiden laajamittainen testausohjelma. Ohjelmassa testataan tuotteita yli kahdessakymmenessä eri kategoriassa. Testaukset saadaan tehtyä vuoden 2017 aikana. Testausohjelmassa tullaan huomioimaan myös betonin laatuun liittyvät ongelmat testaamalla valmistukseen liittyviä yksittäisiä tuotteita. Lisäksi Tukes kehittää valmisbetonin laaduntarkkailukäytäntöjä yhteistyössä betoniteollisuuden kanssa.

Tukes myös haastaa betoniteollisuuden sekä oppilaitokset kehittämään uudenlaisia mittausmenetelmiä tai esimerkiksi erilaisia betonimassan sekaan heitettäviä älykkäitä ilmaisimia, joilla voitaisiin luotettavasti, toistettavasti ja nopeasti sekä mahdollisimman reaaliaikaisesti seurata betonin lujuuden kehitystä.

Tukesin selvitysten havaintoja

• betoninäytteiden lujuusmittaustuloksissa on ollut eroja betoninvalmistajan laadunvarmistusnäytteiden sekä valun jälkeen otettujen näytteiden välillä
• betonin valmistus on tutkituissa kohteissa optimoitu lähelle tavoitelujuutta. Tällainen käytäntö voi olla riski, koska varmuuskerrointa (toleranssia) ei käytännössä ole, jos työmaaolosuhteissa jokin menee pieleen
• betonivalmistajan ja tilaajan välisissä sopimuksissa ei ole määritetty riittävällä tarkkuudella eri osapuolten vastuita ja esimerkiksi laadunvarmistusmenettelyjä  
• betoninvalmistaja ei ole antanut erityisiä ohjeita betonin valun aikaiselle käsittelylle ja jälkihoidolle; on oletettu, että noudatetaan alan ohjeistuksia
• betonivalmistajan asiantuntemusta ei ole hyödynnetty valukohteiden toteutuksen suunnittelussa
• betonin sisältämä ilmamäärä on ollut yhdessä tapauksessa poikkeuksellisen suuri, jopa yli kaksinkertainen
• betonivalun työmenetelmissä sekä betonin jälkihoidossa on tapahtunut poikkeamia
• betonivalmistajan laadunvarmistustoiminnoissa ei ole todettu puutteita.

Selvityksessä todettuja epävarmuustekijöitä

• ilmamäärän mittaustuloksien luotettavuus ja toistettavuus on joissain tapauksissa herättänyt epäilyjä
• puutteet työmenetelmissä ovat mahdollisia (inhimillinen tekijä, ohjeistus, valvonta)
• betoninäytteiden lujuusmittauksissa on ollut eroja eri akkreditoitujen laboratorioiden välillä
• lisäaineiden ja niiden yhdistelmien vaikutuksesta betonin ominaisuuksiin on toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Joidenkin betonivalmistajien mukaan lisäaineet eivät ole ongelma, on vain ymmärrettävä niiden käyttäytyminen. Toisaalta eräiden asiantuntijoiden mukaan lisäaineiden erityisesti notkistimien ja huokostimien välinen yhteensopimattomuus on riskitekijä.

Pohjolan Liikenteen uuden varikon ja pääkonttorin rakennustyöt Helsingin Pasilassa ovat edenneet aikataulussa. Tänään vietetään keväällä valmistuvan rakennuksen harjannostajaisia rakennuttajan, urakoitsijoiden, Pohjolan Liikenteen henkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden kesken.

– Huhtikuussa alkaneet rakennustyöt ovat edistyneet hyvin ja uudet tilat alkavat hahmottua. Pääkonttorin ja varikkojen muutot tapahtuvat huhtikuun loppuun mennessä, Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko toteaa.

Uusi Veturitien varikko on valmistuttuaan yksi Suomen suurimmista ja nykyaikaisimmista bussivarikoista. Sieltä voidaan hoitaa noin 300 bussin liikenne, ja se voi toimia yli 700 henkilön työpaikkana ja tukikohtana.

– Pohjolan Liikenne on vuosien mittaan kehittynyt ja kasvanut pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Uuden varikon avulla haluamme varmistaa hyvän palvelun jatkuvuuden asiakkaillemme.

Tulevien tilojen koko on noin 5000 kerrosneliötä. Ne sisältävät mm. kaksi autojen sisäpesulinjaa, avarat korjaamotilat sekä nykyaikaiset toimisto- ja sosiaalitilat. Varikolle rakennetaan lisäksi täydet valmiudet sähköbussiliikenteelle sekä kuljettajavaihdoissa käytettäville sähköautoille, joita yhtiöllä on jo 25.

Uudelle varikolle keskitetään nykyisten Postintaipaleen varikon ja Veturitien varikon toiminnot, jotka ovat käyneet ahtaaksi Pohjolan Liikenteen liiketoiminnan laajentuessa. Hankkeen taustalla ovat myös Postintaipaleen alueelle suunnitellut kaavamuutokset. Uusi varikko varmistaa Pohjolan Liikenteen toimintaedellytykset pääkaupunkiseudulla pitkälle tulevaisuuteen.

Varikon rakennuttaja on Pohjolan Liikenteen omistava VR Group, ja uudet tilat rakennetaan VR Eläkesäätiöltä vuokratulle tontille. Pääurakoitsija on Rakennusosakeyhtiö Hartela.

Valokuvaaja: Mikael Lindén

Auratum Kiinteistöt Oy:n rakennuttaman Taivallahden kasarmialueen ensimmäinen vaihe on valmistunut. Auratumin ja Veritas Eläkevakuutuksen tekemän esisopimuksen mukaisesti kiinteistöt siirtyvät nyt Veritaksen omistukseen.

Kasarmin alueella ovat toimintansa käynnistäneet mm. Keskon päivittäistavaraliike, Mikeva Oy:n palveluasumisen yksikkö, Töölön seurakunta, ravintola Kaarti sekä useat muut palvelualan yritykset. Myös aluetta palveleva pysäköintihalli on jo käytössä.

Kiinteistöllä sijaitsevat autohallirakennus ja itse kasarmi on nyt saneerattu kokonaisuudessaan. Alue on ainutlaatuinen kokonaisuus keskeisellä paikalla Töölössä ja työt on tehty Museoviraston valvonnassa.

– Tämä on ollut meille rakennuttajana mielenkiintoinen ja monimuotoinen hanke. Taivallahden kasarmialueen kehitys- ja rakennustyössä on ollut mukana lukuisia tahoja, joiden kaikkien yhteistyön ansiosta autioitunut ja osittain jo ränsistynytkin alue on nyt herännyt eloon uudessa loistossaan. On hienoa nähdä, että myös asiakkaat ovat jo löytäneet sinne sijoittuneet uudet palvelut, toteaa Auratum Kiinteistöjen toimitusjohtaja Matti Äijälä .

– Yhteistyö osapuolten välillä on sujunut hyvin ja kohde on valmistunut suunnitelmien mukaisesti. Odotuksemme täyttyivät ja saneeraustyöt onnistuivat hyvin. Kohde täydentää erinomaisesti meidän kiinteistösalkkuamme, toteaa kiinteistöjohtajaPeter Karlsson Veritas Eläkevakuutuksesta.

Alueella sijaitsevaan entiseen Kaartin soittokunnan rakennukseen valmistuu loppukeväällä 2017 moderneja loft-henkisiä asuntoja. Osa asunnoista sijoittuu kahteen tasoon ja niissä on oma piha-alue. Auratum Asunnot Helsinki Oy:n rakennuttamaan Töölön Pasuuna -nimisen asuntoyhtiön 23 asunnoista jo 17 on myyty.

Vaasan Kalarannasta järjestetyn laatukilpailun voittaja on valittu. Kalastuksen talo –nimisen ehdotuksen mukaan rantaan nousee rakennus, jossa on ravintola, baari, kokous- ja saunatilat, kalakauppa sekä toimisto‐ ja näyttelytila. Talon erikoisuutena on katon päällä kulkeva näköalareitti.

Vaasan kaupunki järjesti laatukilpailun Kalarannan rakennuspaikalle 1.6–30.9.2016. Kilpailuun saatiin viisi ehdotusta, joista kolme hyväksyttiin arviointiin mukaan. Kaupunginhallitus valitsi eilen 28.11. voittajaksi Smakkompanietin ehdotuksen Kalastuksen talo.

Kilpailuehdotukset käsitellyt arviointiryhmä oli tyytyväinen kilpailun tasoon, ja kaikki kolme jatkoon hyväksyttyä ehdotusta olivat laadullisesti hyviä. Valinta tehtiin kokonaisarvioinnin perusteella ja siinä huomioitiin esitetty suunnitelma, hakijaorganisaatio, yhteistyökumppanit ja liiketoimintakonsepti.

– Voittajaehdotuksen kokonaiskonsepti vastaa parhaiten kilpailun tavoitteisiin, ja suunnitelma on arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja innovatiivinen, perustelee teknisen toimen johtaja Markku Järvelä.

Arviointityöryhmän mukaan rakennukselle on annettu voimakas ja kiinnostava muoto, jonka pääaiheena on kaareva katto. Kattopinta on myös otettu käyttöön julkisena ulkotilana, ja sen päällä kulkee näköalareitti. Suhteellisen matala, päätyihin päin laskeutuva rakennus jättää tilaa takana olevalle kaupunkisiluetille.

– Rakennus koostuu saman katon alla olevista erillisistä rakennuksista, joiden väleihin sijoitetut portaalit muodostavat julkista ulkotilaa. Pitkän rakennusmassan läpi pääsee kolmesta eri kohdasta meren rantaan, kuvailee Järvelä.

Pääroolissa kala

Arviointiryhmän mukaan voittajaehdotuksessa paikallisuuden ja historian merkitys on ymmärretty ja niiden avulla on luotu nykyaikainen liiketoimintakonsepti.

– Pääroolin saa kala ja kalastus, mikä on historiallisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Paikasta halutaan luoda yhteinen olohuone, jonne kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita, perustelee Järvelä.

Voittajan valinnassa korostettiin myös toiminnan monipuolisuutta ja ympärivuotisuutta.

Voittajaehdotuksen jättäneen Smakkompaniet-nimen takana ovat Strömsöstäkin tuttu kokki ja ravintolayrittäjä Michael Björklund sekä vaasalainen luovan alan tuottaja Johanna Stenback. Björklund luotsaa rakennukseen suunniteltua ravintolaa, joka keskittyisi lähiruokaan ja varsinkin kalaruokiin. Yhteistyökumppaneita ovat Köttdisken Malax Ab sekä Österbottens Fiskarförbundet r.f. Suunnittelusta vastaa arkkitehti Ann Charlott Hästö ACH Architecture Ab –arkkitehtitoimistosta.

Asemakaava valmiiksi alkuvuodesta

Suunnitelman työstämistä jatketaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Ehdotuksessa rakentamista on sijoitettu annetun rakennusalan ulkopuolelle, mikä vaatii sekä suunnitelman että asemakaavaluonnoksen tarkistusta. Myös alueen muiden toimijoiden tarpeiden yhteensovittaminen ja julkisen tilan toteuttaminen edellyttävät jatkotyöstöä.

Vaasan kaupungin tekninen toimi jatkaa neuvotteluja valitun päähakijan kanssa suunnitelman kehittämisestä. Alue varataan voittaneelle päähakijalle 31.12.2017 saakka. Toteutuksen mahdollistava asemakaava pyritään saamaan valmiiksi alkuvuoden 2017 aikana.

Markku Järvelä kertoo, että Vaasan ranta-alueiden kehittämistä jatketaan edelleen.

– Tavoitteena on järjestää kilpailu sisäsataman alueen kehittämisestä vuoden 2017 aikana.

Havainekuva keskustakirjaston ylimmästä kerroksesta

Keskustakirjaston työmaalla Töölönlahdella kuopaistiin ensimmäinen kauhallinen maata syyskuussa 2015. Reilun vuoden urakoinnin jälkeen työmaa on palannut jälleen maan pinnalle. Maanrakennustyöt ja kellarikerroksen betonirakennetöistä vastannut Maanrakennusliike E. M. Pekkinen Oy luovuttaa työmaan marraskuussa YIT Oyj:lle, joka jatkaa työtä maanpäällisten osien parissa.

Betset-yhtiöt on ostanut Mikkelin Betoni -konsernin ja vahvistaa palvelukokonaisuuttaan betonisten valmisosien ja valmisbetonin valmistajana. Koko konsernin osakekantaa koskeva kauppa solmittiin 21.11.2016. Yrityskaupan jälkeen Betset Group Oy:n ja Betset Oy:n muodostamalla Betset-yhtiöillä on seitsemän te hdasta Suomessa ja osakkuusyritys Virossa. Yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto Suomessa on noin 80 miljoonaa euroa ja yhtiöt työllistävät noin 485 henkilöä.

Yritysjärjestelyssä Löytösen suvun omistama Betsetyhtiöt- osti koko Mikkelin Betoni Oy:n osakekannan. Myyjät olivat Markku Vähä-Mustajärvi , Heino Ylönen ja Erkki Hänninen . Kauppahintaa osapuolet eivät julkista.

Yrityskaupan myötä Betset on yksi Suomen suurimmista betonisten valmisosien ja valmisbetonin valmistajista. Betsetin tehtaat sijaitsevat Kyyjärvellä, Nurmijärvellä, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Betsetiin liittyy Mikkelin Betonin tehtaat Mikkelistä, Vierumäeltä ja Nummelasta.

– Betset saa erittäin vahvan aseman betonisten valmisosien valmistajana niin toimitila-, teollisuus-kuin asuntokohteissa. Tuotevalikoiman laajentuminen ja kapasiteetin lisääntyminen mahdollistavat entistäkin isompien palvelukokonaisuuksien tarjoamisen asiakkaidemme tarpeisiin. Lisäksi laajemman tehdasverkoston ansiosta muun muassa toimitusvarmuutemme paranee entisestään, sanoo Betset Group Oy:n toimitusjohtaja Mika Löytönen .

Yrityskauppa noudattaa Betsetin strategiaa kasvattaa, vahvistaa ja monipuolistaa liiketoimintaa sekä luoda lisäarvoa nykyisille ja uusille asiakkaille laajalla palvelukokonaisuudella. Yrityskauppa myös parantaa Betsetin kilpailukykyä, ja jatkossa se pystyy palvelemaan paremmin myös asuntorakentamiseen keskittyviä asiakkaita. Betsetarvostaa myös sitä, että Mikkelin Betonilla on hyvin motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta .

– Mikkelin Betonin henkilöstön hyvä osaaminen oli yksi tärkeä yrityskaupan syy, Löytönen sanoo.

Mikkelin Betonille on tärkeää, että perinteikkäänrityksen jatkaja on maineikas yhtiö, jolla on vahva halu panostaa liiketoiminnan kehittämiseen sekä tarjota työntekijöille vakaa ja turvallinen toimintaympäristö.

– Betset-yhtiöt on paras mahdollinen ostaja Mikkelin Betonin asiakkaiden, henkilökunnan ja muiden sidosryhmien kannalta. Toivotamme Betsetille erinomaista menestystä myös tulevaisuudessa. Haluamme kiittää kaikkia asiakkammeit ja yhteistyökumppaneitamme vuosien menestyksekkäästä yhteistyöstä sekä osoittaa erityiskiitoksen osaavalle henkilöstöllemme, sanoo Mikkelin Betoni Oy:n toimitusjohtaja Markku Vähä-Mustajärvi.

Tampereen Vuokratalosäätiön (VTS-Kotien) aloittama kahden puukerrostalon rakentaminen Koukkurannassa käynnistää Vuoreksen alueen puukerrostalorakentamisen. Tämä on merkittävä virstanpylväs Tampereen kaupungin puurakentamisen edistämisohjelman toteutuksessa. Hanke on myös ensimmäinen suomalaiseen puuhun perustuva CLT-tilaelementtikerrostalo.

Vuoreksen Koukkurannankadulle rakentuvat nelikerroksiset puukerrostalot ovat ARA-rahoitteisia. Taloihin tulee yhteensä 53 asuntoa yksiöistä kolmioihin. Talojen on tarkoitus valmistua toukokuun 2017 lopulla.

Tampereen kaupunki haluaa strategiassaan edistää puurakentamista, koska se tukee kaupungin ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita, biotalouden laajentumista ja asumisen moni-ilmeisyyttä. Kaupunki on solminut puurakentamisen edistämisestä vuosille 2016–2020 yhteistyösopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön, Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Yhteistyön tavoitteena on lisätä merkittävästi puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen käyttöä Suomessa ja edistää niiden vientiä sekä vähähiilisyyteen tähtäävää energia- ja resurssitehokasta puurakentamista. Yhteistyöllä lisätään alan opetus- ja tutkimustoimintaa sekä täydennyskoulutusta ja osaamista. Tavoitteena on tehdä Tampereesta maamme johtava, kansainvälisesti tunnettu puurakentamisen ja alan koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskus.

Isokuusesta urbaani puukaupunki

Tampereen kaupungin tavoitteena on edistää puurakentamista koko Vuoreksessa ja toteuttaa erityisesti Vuoreksen Isokuuseen Suomen suurin puusta rakennettu aluekokonaisuus. Isokuusen puukaupunkiin rakennetaan puukerrostaloja, uudenlaisia urbaaneja puusta toteutettuja pientalokonsepteja, omakoti- ja rivitaloja sekä puinen koulu- ja päiväkotirakennus. Lisäksi puuta käytetään infrarakentamisessa kuten tori-, silta-, puisto- ja piharakenteissa.

Tampereen kaupungin tavoitteena on toteuttaa Vuoreksesta 13 000 asukkaan kaupunginosa, jossa energiatehokkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon. Isokuusi profiloituu uudenlaisen teollisen puurakentamisen, uusiutuvan energian ja älykkäiden ratkaisujen mallialueena Suomessa.

Taalerin kiinteistökehitysrahasto rakennuttaa ainutlaatuisen Meander-nimisen asuintalon Helsingin Töölöön Taivallahden kortteliin, jossa on aiemmin toiminut muun muassa Kaartin pataljoona. Uuden talon ja ympäristön on suunnitellut yhdysvaltalainen arkkitehti Steven Holl, joka on suunnitellut myös nykytaiteen museon Kiasman Helsingin ydinkeskustassa.

“Helsingillä on tietysti Kiasman ansioista sydämessäni erityinen sija. Keskusta rakentuu arkkitehtonisesti vähin erin kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Meander sijaitsee kävelymatkan päässä kaupungin ytimestä.  Asuinrakennuksen tehtävänä on sommitella historiallista korttelia. Materiaaleina puu ja lasi saavat rakennuksen muodot elämään ja olemaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa”, Steven Holl sanoo.

Steven Hollin arkkitehtitoimisto valikoitui kohteen suunnittelijaksi kilpailun kautta kymmenen vuotta sitten. Suunnitelmaa kuvailtiin aikanaan voimakkaaksi ja omintakeiseksi sekä veistokselliseksi ja komeaksi.

“Hanke on ollut pysähdyksissä pitkään asuntomarkkinoiden heikosta kysynnästä johtuen. Nyt kysyntä tämän tyyppisille asunnoille on selvästi kasvussa. Onhan Meander suunnittelultaan ainutlaatuinen ja sijainniltaan erinomainen Helsingin kantakaupungin alueella, missä ei juuri uudistuotantoa ole tarjolla”, Taalerin kiinteistörahastoista vastaava johtaja Jouni Alho sanoo.

Asuintaloon valmistuu noin 90 asuntoa 2-7 kerrokseen. Asuntokoot vaihtelevat 30 m²–180 m², yksiöistä viiden huoneen asuntoihin. Talon huoneistot ovat pääosin uniikkeja, toisistaan poikkeavia asuntoja. Ensimmäiseen kerrokseen on tulossa kahden kerroksen korkuisia loft-asuntoja ja ylimmän kerroksen huoneistoihin jopa yli kuuden metrin huonekorkeus. Kaikissa asunnoissa on parveke. Autopaikat rakennetaan maan alle. Asuntojen neliöhinta-arvio on 8 000–14 000 euroa.

Rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon energiatehokkuus modernilla tavalla. Kiinteistössä on tarkoitus hyödyntää muun muassa viherkattoa, maalämpöä- ja viilennystä sekä sähkön tuotantoa aurinkopaneeleilla.

Asuntokohteen rakennuttamisesta vastaa Asuntoverstas Kiinteistökehitys. Pääurakoitsijana toimii rakennusliike Fira. Suunnittelusta vastaa Steven Holl Architects, apunaan Ark-House Arkkitehdit pääarkkitehtinä Pentti Kareoja. Asuntojen myynnin hoitaa Huoneistokeskus ja ennakkomarkkinoinnin on tarkoitus alkaa vuoden loppuun mennessä.