SRV

SRV osallistuu Lappeenrannan Skinnarilan kampuksen kehittämiseen peruskorjaamalla Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun tiloja. Peruskorjauksen lisäksi tilojen käytettävyyttä ja monimuotoisuutta parannetaan rakentamalla muunneltavia työtiloja ja kohtaamispaikkoja kampuksen käyttäjille. Hankkeen arkkitehtonisesta kokonaisuudesta vastaa Aihio Arkkitehdit Oy. Toukokuussa 2016 käynnistyneen hankkeen rakennustöiden arvo on noin 31 miljoonaa euroa, ja peruskorjaus- ja muutostöiden arvioidaan valmistuvan marraskuussa 2018.

“Suomen yliopistokiinteistöt Oy:lle toteutettava hanke herättää syystäkin innostusta SRV:ssä. Olemme rakentaneet ja peruskorjanneet useita tieteen kehtoja ympäri Suomea – muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareenan, Helsingin yliopiston pääkirjaston sekä Jyväskylän yliopiston kampusrakennuksia ja parhaillaan olemme mukana kehittämässä Aalto-yliopiston kampusaluetta Otaniemessä. Skinnarilan kampuksen peruskorjaus ja modernisointihanke on hieno lisäys tähän joukkoon”, SRV:llä hankkeesta vastaava tuotantojohtaja Antti Raunemaa kertoo.

Skinnarilan kampuksen rakennuskanta on valmistunut vaiheittain vuosien 1973–2004 aikana, ja vanhimmat kampusrakennukset ovat olleet käytössä ilman merkittäviä peruskorjauksia yli 40 vuotta. Kiinteistöjen peruskorjaustarve on akuutti, koska talotekniikka, rakenteet ja tilat ovat suurilta osin alkuperäisiä. Peruskorjauksen yhteydessä kiinnitetään huomiota myös kampuksen energiatehokkuuteen. Green Campus -ideologian mukaisiin toimiin varaudutaan muun muassa aurinkoenergian ja järvilämmön liitäntämahdollisuuksin sekä huomioimalla rakentamisessa Terve talo -toteutuksen kriteerit.

Hankkeen yhteydessä kampuksen toiminnallisuutta kehitetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaisesti ja tilojen käyttöä tehostetaan monimuototiloja lisäämällä sekä tilarakennetta tiivistämällä. Kampukselle rakennetaan vetovoimaisia kohtaamispaikkoja ja muunneltavia työtiloja, jotka tukevat erilaisia oppimisen muotoja ja oppimisympäristöjä. Lisäksi kampuksen laboratoriotiloihin tehdään vähäisiä korjauksia ja muutostöitä. Kaikkiaan noin 68 000 neliömetrin suuruisen kampuksen pinta-ala ei kasva merkittävästi muutosten myötä.

“Tämän synergiahankkeen käynnistyminen on vaatinut paljon taustatyötä ja tahtotilaa myös tulevilta käyttäjiltä. On hienoa päästä toteuttamaan hanketta kustannustehokkaasti osaavien kumppaneiden kanssa, jotka ovat aiemminkin olleet rakentamassa korkeakouluympäristöjä”, kertoo Suomen yliopistokiinteistöjen rakennuttamisen ja ylläpidon johtaja Aki Havia.

Hanke toteutetaan projektinjohtourakointimallilla, jossa SRV toimii projektinjohtourakoitsijana. Malli mahdollistaa rakennustöiden nopeamman aloittamisen ja peruskorjauksen sekä muutostöiden rationaalisen ja taloudellisen toteutuksen.

SRV:n Helsingin Kalasatamaan toteuttaman REDI-hankkeen kuudesta asuintornitalotontista solmittiin tiistaina 31. toukokuuta määräosaiset maakaupat. Kaupan osapuolina ovat SRV ja SRV:n nimeämät yhtiöt Suomen Osatontti Ky, Suomen Asunnot ja Tontit I Ky, LähiTapiola Tontit I Ky ja Kiinteistöosakeyhtiö Kalasataman Hauki (Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran täysin omistama yhtiö) ja toisena osapuolena Helsingin kaupunki. Nyt solmitut maakaupat perustuvat REDI-hankkeen toteutukseen ja Helsingin kiinteistölautakunnan toukokuussa tekemään päätökseen myydä asuintornitontit SRV:n nimeämille yhtiöille. Kaupat kahdesta jäljellä olevasta tornitontista toteutuvat myöhemmin.

“Rakennustyöt Suomen suurimmassa rakennushankkeessa eli REDIssä ovat edenneet jo pitkälle.  Kohteen perustustyöt ovat lopuillaan ja runkotyöt hyvässä vauhdissa. Runko nousee 17 metriä syvästä työmaakaivannosta ylimmiltä osiltaan jo Itäväylän tasolle. Myös pysäköintilaitoksen louhintatyöt ovat loppusuoralla. Ensimmäisenä valmistuvan asuintornin, Majakan, asunnoista jo lähes 80 prosenttia on varattu ja kiinnostus asuntoja kohtaan on ollut todella suuri. Myös kauppakeskuksen tilojen vuokraus etenee samaan aikaan suunnitellusti, sillä liiketiloista oli huhtikuuhun 2016 mennessä vuokrattu jo 40 prosenttia”, hankekehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Timo Nieminen toteaa.

Kalasatamaan kohoaa REDI-hankkeen edetessä lopulta yhteensä kahdeksan tornia, joista kuusi on asuintorneja. Tornien juuressa, puistojen ja rantapromenadin ympäröimänä on kauppakeskus, joka avataan vuonna 2018.

Kokonaisuudessaan REDIn arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 aikana markkinatilanteesta riippuen. Kauppakeskuksen, pysäköintilaitoksen ja tornien yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan nousevan yli miljardin euron.

Keravan keskustan tyhjenneet Kahverin ja Petterin liikerakennukset saadaan kesäksi hyötykäyttöön, sillä niiden ulkoseinät koristellaan näyttävin maalauksin.

Kahverin ja Petterin kiinteistöt omistava SRV on myöntänyt rakennusten ulkoseinien käyttöluvan Keravan kulttuuripalveluille, joka välittää tiloja eteenpäin taiteilijoille ilmaiseksi. Purkutaide-projektiksi nimetyn taidehankkeen kokoavana johtajana toimii Keravalla graffititaiteilija Jouni Väänänen.

“Projektin tavoitteena on tuottaa yleisölle uudenlainen taide-elämys, havainnollistaa rakennushankkeiden välivaiheen potentiaalia kulttuurituotannon näkökulmasta ja toivottavasti toimia esimerkkinä uusille projekteille”, kuvailee Väänänen.

Väänäsen omia teoksia tullaan näkemään seinillä, mutta lisäksi hän koordinoi kesän ajan muita projektissa mukana olevia graffiti- ja katutaiteilijoita. Mukana ovat muun muassa newyorkilainen kuvataiteilija David Popa, Myyrmäen juna-aseman seinämaalauksia tekemässä ollut Salla Ikonen sekä Arabian kerrostalon seinän mittaisen muraalin viime vuonna maalannut Jukka Hakanen. Taiteilijajoukkion nuorin jäsen on 16-vuotias poika ja vanhin 62-vuotias nainen.

“Kaikki taiteilijat osallistuvat projektiin ilman korvausta. Näin isoja seinäpintoja kaupunkiympäristössä on harvoin saatavana maalattavaksi ja vielä harvemmin niiden toteutukseen saa vapaat kädet – taiteilijatkin kokevat sen hienona mahdollisuutena”, kertoo Väänänen.

Nykyisen Aleksintorin, Kahverin ja Petterin rakennusten tilalle rakennetaan kauppakeskus ja viisi kerrostaloa, joiden muodostamat korttelit muuttavat valmistuessaan Keravan keskustailmettä huomattavasti. Kiinteistöjen purkutyöt alkavat syksyllä 2016 ja kauppakeskus sekä ensimmäiset asuinkerrostalot valmistuvat vuonna 2018.

“Kävelykadun varsi tulee kokemaan seuraavien vuosien aikana suuren muutoksen ja kesän aikana syntyvä taide on sille hyvä aloitus. Tällä hetkellä vajaakäytössä olevat kiinteistöt halutaan antaa taidekäyttöön piristämään kaupunkilaisten arkea. Tämä on myös esimerkki hyvästä yhteistyöstä Keravan kaupungin kanssa”, kertoo SRV:n asiakkuusjohtaja Toni Kankare.

Ensimmäiset seinät saavat väriä pintaansa sunnuntaina 29. toukokuuta, mutta suurin kuhina Kahverin ja Petterin ympärillä käy Keravan päivän viikonloppuna 11.—12. kesäkuuta. Katutaidetapahtumassa seiniin syntyy viikonlopun aikana useita satoja neliöitä teoksia kotimaisten oman alansa huippuosaajien toimesta.

www.purkutaide.com
www.srv.fi

SRV on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa allianssisopimuksen Lappeenrannan poliisitalon peruskorjauksesta. Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan virastotalon C-osa tullaan peruskorjaamaan täydellisesti eli hankkeessa uusitaan kaikki rakennuksen talotekniset järjestelmät, vesikatto, julkisivut sekä ikkunat. Samassa yhteydessä tullaan tekemään myös toimintojen edellyttämät tilamuutokset ja -laajennukset. Kokonaisuudessaan hankkeen laajuus on noin 6 800 brm2.

“Poliisitalon peruskorjaushanke on hieno lisä kokonaisuudessaan ennätyskorkealla olevaan tilauskantaamme ja ennen kaikkea tärkeä hanke koko Lappeenrannan seudulle. SRV on toteuttanut viime vuosina onnistuneesti lukuisia allianssihankkeita, ja tämä uusin Lappeenrannan hanke kertoo osaltaan allianssihankkeiden osaamisemme laajasta arvostuksesta”, SRV:llä hankkeesta vastaava tuotantojohtaja Antti Raunemaa kertoo.

Vuonna 1980 valmistunut rakennus on toiminut Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen Lappeenrannan poliisiasemana. Peruskorjauksen ajaksi poliisitoiminnot on sijoitettu väistötiloihin. Peruskorjaustyöt Lappeenrannassa käynnistyvät välittömästi ja kohteen arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 lopussa.

Pirkanmaan tämän hetken suurimman rakennushankkeen eli Taysin etupihan rakentaminen on edennyt myötätuulessa ja 24. toukokuuta muurataan etupihan peruskivi. Vuoden 2015 elokuussa alkanut hanke on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin historian suurin rakennushanke sekä SRV:n kaikkien aikojen suurin rakenteilla oleva projektinjohtourakointihanke, jossa yhtiö ei itse toimi rahoittajana. Hanke tuo työtä Pirkanmaalle suoraan ja välillisesti yli 3000 henkilötyövuoden verran.

“Tays etupiha edustaa vaativaa erikoisrakentamista. Hankkeessa on tavallista laajempi urakkasisältö, sillä vastaamme rakennustekniikan lisäksi myös talotekniikasta, mikä edellyttää laajaa sairaalarakentamisen ja sairaalatekniikan osaamista myös SRV:n projektihenkilöstöltä. Tärkeä seikka rakentamisessa on myös työturvallisuuden ja ympäristövaikutusten huomioiminen. Työt työmaalla ovat sujuneet turvallisesti ja turvallisuuteen sekä ympäristövaikutuksiin kiinnitetään jatkossakin jatkuvasti huomiota. Hyvänä kanavana ja apuvälineenä ympäristövaikutusten huomioinnissa ovat toimineet työmaan omat www-sivut”, sanoo projektijohtaja Saku Kosonen SRV:ltä.

Etupihan rakentaminen poikkeaa monista rakennushankkeista erityisesti suunnittelun osalta. Rakentamista edelsi vuosien huolellinen suunnittelu, jonka yhteydessä mietittiin tiloihin sijoittuvia toimintoja, potilaiden tarpeita ja terveydenhuollon tulevaisuuden kehityssuuntia. Potilashoitoa tekevä henkilökunta on osallistunut suunnitteluun alkumetreiltä asti. Apuna on käytetty esimerkiksi virtuaalitodellisuuslaitteistoa, jonka avulla henkilöstö on päässyt tutustumaan pohjapiirrosten kolmiulotteisiin mallinnuksiin.

“Näin laajamittaista toiminnallista suunnittelua ei muissa vastaavissa hankkeissa ole aiemmin tehty”, sanoo Taysin kehitysjohtaja Isto Nordback.

Uuden elämän keskus ja huipputeknologiaa

Taysin etupihalle rakennetaan kolme uutta rakennusta ja maanalainen pysäköintihalli. Kahden vuoden kuluttua valmistuvasta N-rakennuksesta löytyvät lähes kaikki sydänpotilaan palvelut ja hoito sekä viimeisin lääketieteellinen osaaminen.

Useita yksiköitä sisältävä D-rakennus otetaan käyttöön vuoden 2020 alussa. Rakennus tietää parannuksia esimerkiksi perheiden viihtyvyyteen, sillä raskauden, synnytysten ja vastasyntyneiden hoito sijaitsevat lähekkäin uuden elämän keskuksessa. D-rakennuksen katon alla yhdistyvät myös verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian osaaminen muodostaen ainutlaatuisen uuden toimintamallin ja yksikön Pohjoismaissa.

Tulevaan L-rakennukseen keskittyvät lähes kaikki lasten ja nuorten palvelut, ja siellä voidaan hoitaa sekä fyysiset sairaudet että psyykkiset ongelmat niin avohoitona kuin tarvittaessa osastollakin. Uudet tilat antavat perheille mahdollisuuden osallistua entistä kokonaisvaltaisemmin lapsen ja nuoren hoitoon, kun läheisille on enemmän tilaa.

Tays etupihahanke
– Tays Keskussairaalan etupihalle rakennetaan kolme uudisrakennusta N, D ja L sekä maanalainen pysäköintihalli.
– Pääurakoitsijana toimii SRV Rakennus Oy ja rakennuttajakonsulttina Rakennuttajatoimisto HTJ Oy. Rakennustyöt alkoivat 17. elokuuta 2015. Rakennukset valmistuvat ja otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2018 – 2020 aikana.
– Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin sata henkeä. Työmaa laajenee ja työntekijämäärä kasvaa vuoden 2016 edetessä.
– Uudisrakennusten D ja L sekä niihin välittömästi liittyvän yleisen infrastruktuurin kustannusarvio on noin 170 miljoonaa euroa, ja sen rahoittaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. N-rakennuksen kustannusarvio on runsaat 30 miljoonaa euroa, ja sen rahoittaa Tays Sydänkeskus Oy. Pysäköintihallin kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa. Sen rahoittavat Tays Pysäköinti Oy ja pysäköitsijät.

SRV on valittu Keski-Suomen uuden keskussairaalan jatkokehittäjäksi. SRV voidaan valita kokonaisuudessaan noin 300 miljoonan euron sairaalahankkeen projektinjohtourakoitsijaksi, mikäli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin asettama tavoitehinta saavutetaan. Tällöin kyseessä on SRV:n historian suurin urakka, johon ei sitoudu yrityksen omia pääomia.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus valitsi 26.4. tehdyllä päätöksellä SRV:n uuden keskussairaalan jatkokehittäjäksi. Hankkeen lopullinen tavoitehinta hyväksytään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa 3.6. Jos SRV pääsee tavoitehintaan heinäkuun loppuun mennessä, uuden sairaalan rakentaminen Jyväskylään voi alkaa elo-syyskuussa 2016.

“Tämä on SRV:n historian suurin urakka, johon ei sitoudu omia pääomiamme ja vahvistaa entisestään asemaamme rakentamisen isojen kärkihankkeiden toteuttajana. Tilauskantamme oli läpi viime vuoden ennätystasolla, ja nyt allekirjoitettu esisopimus antaa vahvan uskon siitä, että sama vauhti jatkuu myös tänä vuonna”, Suomen liiketoiminnasta vastaava johtaja Juha Toimelatoteaa.

Uuden keskussairaalan rakentaminen alkaa alkusyksystä 2016, ja rakennus valmistuu vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Uusi sairaala rakennetaan Keski-Suomen nykyisen keskussairaalan läheisyyteen Jyväskylän Kukkumäelle. Suurin osa sairaalan tiloista tulee erikoissairaanhoidon käyttöön, ja osa tiloista varataan Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon käyttöön.

SRV:llä on vahva kokemus terveydenhuollon ja vaativien erityistilojen rakentamisesta. SRV on rakentanut viime vuosina muun muassa Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ja Helsingin Meilahdessa sijaitsevan HUSLAB laboratoriorakennuksen.

“Viime vuosina toteuttamamme sairaalahankkeet ovat olleet erittäin onnistuneita ja työ tuottaa luonnollisesti hedelmää. Esimerkiksi HUSLAB laboratoriorakennus valmistui selvästi etuajassa ja nollavirheluovutuksena. Tällä hetkellä rakennamme myös Tampereen yliopistollisen sairaalaan kolmea uudisrakennusta, Helsingissä sijaitsevaa Uutta Lastensairaalaa, vastaamme Naistenklinikan peruskorjauksesta ja laajennuksesta sekä toteutamme Helsingin Kalasatamaan rakennettavaa terveyden ja hyvinvoinnin keskusta”, Toimela jatkaa.

Lopullinen Keski-Suomen uuden keskussairaalan projektinjohtourakkasopimus tullaan allekirjoittamaan elokuun puoleenväliin mennessä. Tällöin täsmennetään myös sopimuksen arvo ja sopimus merkitään SRV:n tilauskantaan. Sopimuksen allekirjoituksen edellytyksenä on, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tekemä päätös on tullut lainvoimaiseksi.

“Keski-Suomessa tehty investointipäätös on historiallinen myös paikallisesti, sillä uuden sairaalan rakentaminen on maakunnan suurin koskaan tehty julkinen investointi”, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen kertoo.

SRV osallistuu Aalto-yliopiston kampuksen ytimen kehittämiseen rakentamalla Otaniemeen uuden kampusrakennuksen sekä Metrokeskuksen liiketilat. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muuttaa Verstas Arkkitehdit Oy:n suunnittelemaan rakennukseen sen valmistuttua vaiheittain huhti-kesäkuussa 2018. Helmikuussa käynnistyvän hankkeen kokonaisarvo on noin 101 miljoonaa euroa.

“Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:lle toteutettava hanke herättää syystäkin innostusta SRV:ssä. Olemme saaneet rakentaa ja peruskorjata tieteen kehtoja ympäri Suomen – muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareenan, Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-talon sekä Jyväskylän yliopiston kampusrakennuksia. Otaniemen kampuksen ytimeen nouseva rakennus on hieno lisä tähän joukkoon”, SRV:n Suomen liiketoiminnasta vastaava Juha Toimela kertoo.

Otakaari 1:n ja Tietotie 1:n väliselle alueelle valmistuvaan rakennukseen tulee neljä kerrosta, yhteensä 33 000 neliömetriä. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun käyttöön rakennetaan monikäyttöisiä opetus- ja työtiloja sekä Metrokeskukseen tilat päivittäistavarakaupalle, erikoisliikkeille ja ravintoloille. Tiloille tavoitellaan kunnianhimoista A-energialuokkaa hyödyntämällä sekä geo- että aurinkoenergiaa.

“Uudisrakennus on investointi, joka tehostaa tilankäyttöämme ja tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Meillä on käytössä paljon vuokratilaa, josta voimme luopua uuden rakennuksen valmistuttua, ja kampusrakenteen tiivistymisen myötä voimme vähentää myös erilaisten palvelupisteiden lukumäärää”, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Antti Tuomela.

Hanke toteutetaan Suomessa yleistyvällä allianssimallilla, jossa hankkeen suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan yhdessä ja riskit ja hyödyt jaetaan allianssin muodostavien SRV:n ja Aalto-yliopistokiinteistöjen välillä.

 

SRV:n muodostama yritysryhmittymä on valittu kehittämään edelleen Tampereen kaupungin Kansi ja Areena -hanketta.  Monitoimiareenan, toimisto-, liike- ja hotellitilaa sekä asuntoja käsittävän hankkeen arvo on yhteensä 500 miljoonaa euroa.

“Tämä on hieno päivä SRV:lle ja lähdemme ilolla sekä ylpeydellä viemään Kansi ja Areena -hanketta eteenpäin. Nyt käynnistyy kehittämisvaihe, jossa neuvotellaan rahoitus ja keskeiset vuokrasopimukset lopullista investointipäätöstä varten ja kartoitetaan tärkeimmät yhteistyökumppanit. Ainutlaatuinen hanke keskeisten liikenneyhteyksien varrella vastaa strategiaamme kasvukeskusten kehittäjänä ja toisaalta osaamisemme vaativissa hybridihankkeissa pääsee oikeuksiinsa”, sanoo SRV:n Suomen hankekehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Timo Nieminen.

Neuvottelut useiden hankkeesta kiinnostuneiden sijoittajatahojen kanssa jatkuvat, ja lopullinen toteutuspäätös tehtäneen kesällä 2016. Toteutuessaan Kansi  ja Areena -hanke tulee muodostamaan Tampereen keskustaan kokonaan uuden kaupunginosan, uudenlaisen asumisen, viihtymisen ja työpaikkojen keskuksen. Ensimmäisessä vaiheessa eteläisen henkilöratapihan päälle rakennettavalle kannelle on suunniteltu monitoimiareena, kolme tornitaloa sekä harjoitushalli. Toisessa vaiheessa radan päälle nousee pohjoinen kansi sekä kolme tornitaloa. Kokonaisuudessaan hankkeeseen tulee 120 000 kerrosneliömetriä ja arviolta yli tuhat asuntoa. Lisäksi sopimukseen kuuluu optiona 17 000 kerrosneliömetriä asuinrakennusoikeutta Ranta-Tampellasta. Eteläisen kannen ja Areenan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa keväällä 2017. Aikataulusuunnitelman mukaan ensimmäinen vaihe valmistuu kesällä 2020, ja kokonaisuus komeilee valmiina vuonna 2023.

Tapparan ja Ilveksen uutena kotihallinakin toimiva areena tulee olemaan Suomen suurin urheilun ja tapahtumien monitoimiareena. Monitoimiareenan yhteyteen rakentuu hotelli, ravintoloita ja muita viihtymiselle varattuja tiloja, mikä mahdollistaa yhteistyön erilaisten kumppaneiden kanssa.

“Kansi ja Areena on valtakunnallisesti merkittävä hanke, jolla on huomattavia vaikutuksia työllisyyteen ja verotuloihin Pirkanmaalla ja muualla Suomessa. Hanke tuo toteutuessaan Tampereelle rakennusvuosina 2017–2025 noin 3 600 työpaikkaa, noin 440 työpaikkaa vuodessa. Valtakunnallisesti rakentamisen aikana syntyy 6 300 työpaikkaa. Valmistuttuaan hankkeen vaikutuksesta arvioidaan syntyvän Suomeen jopa 3 600 uutta työpaikkaa. Valmistuneen areenan mahdollistamien tapahtumien kävijät toisivat huippuvuosina Tampereelle jopa 25 miljoonaa euroa arvonlisäystä. Kansi ja Areena on ensimmäinen ja tärkeä vaihe, joka käynnistää laajemman Tampereen rautatieaseman alueen kehittämiskokonaisuuden”, Tero Tenhunen, Tampereen kaupungin hankejohtaja kertoo.

 

SRV on mukana kehittämässä modernia ja merellistä kaupunkiympäristöä Espoon Keilaniemeen ja viemässä Espoon Kehä I Keilaniemessä -rakennushanketta eteenpäin. Yhtiön infrahankkeista vastaava SRV Infra Oy toteuttaa nyt tammikuussa käynnistyvän hankkeen katu- ja tienrakennustyöt ja toimii yhteistyössä Espoon kaupungin, Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa toteutettavassa hankkeessa pääurakoitsijana. Hankkeessa Kehä I siirretään betonitunneliin maan sisään, ja sen ylle rakennetaan puistokansi.

“Kehä I Keilaniemessä -hankkeen tavoitteena on yhdistää Otaniemi, Keilaniemi ja Tapiola yhtenäiseksi kaupunkialueeksi, mahdollistaa asuntorakentaminen elokuussa 2016 avattavan metroaseman viereen sekä sujuvoittaa liikennettä. Tunnelissa maan alla suuren maantien melu- ja päästöhaitat jäävät minimiin. Muutokset parantavat myös jo olemassa olevien asukkaiden asuinympäristön viihtyvyyttä”, sanoo rakennuspäällikkö Hannu Lehtikankare Espoon Kaupunkitekniikan keskuksesta.

Kehä I:n siirtäminen tunneliin liittyy olennaisesti koko Keilaniemen alueen kehittämissuunnitelmiin. Tunneloinnilla mahdollistetaan alueelle suunniteltujen tornitalojen toteutuminen. Lopullista päätöstä tornien rakentamisesta ei ole vielä tehty. SRV:llä on ollut vuodesta 2008 suunnitteluvaraus tonteille, ja osapuolet neuvottelevat parhaillaan asuintornien tonttien kaupasta. Päätöksiä mahdollisista tonttikaupoista tehtäneen tammi-helmikuun aikana.

“SRV on ollut jo vuodesta 2006 asti vahvasti mukana kehittämässä Keilaniemen aluetta ja sinne suunniteltuja asuintornitaloja. Keilaniemi hankkeena osuu täydellisesti strategiaamme kehittää liikenteen solmukohtiin sijoittuvien kaupunkien keskustoja ja olisi upea jatke parhaillaan käynnissä olevalle REDI-hankkeellemme. Lisäksi Keilaniemi on maisemaltaan aivan ainutlaatuinen ja tulee toteutuessaan tarjoamaan jälleen jotain täysin uutta pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille”, SRV:n hankekehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Timo Nieminen toteaa.

Keilaniemeen on suunnitteilla neljä tornia ja pysäköintilaitos. Toteutuessaan Keilaniemi Towers -asuintornit tulevat olemaan Suomen korkeimmat asuintalot, korkeimman tornin yltäessä jopa lähes 145 metrin korkeuteen. Kaikkiaan neljään torniin on suunniteltu yli 1 000 asuntoa. Tornien yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös liike- ja toimistotilaa.

Toteutus kahdessa vaiheessa, liikennejärjestelyt merkittäviä

Kehä I Keilaniemessä -hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan puolikkaan, noin 220 metrin mittaisen tunnelin rakentaminen, Otasolmun eritasoliittymä sekä tornitalojen ja Raidejokerin vaatimat louhinnat. Louhintatöitä pyritään tekemään ripeästi talven, kevään ja kesän 2016 aikana, jotta ne saataisiin mahdollisimman valmiiksi ennen metroliikenteen käynnistymistä elokuussa 2016. Tunnelin ensimmäinen puolikas valmistuu syksyyn 2018 mennessä ja mahdollistaa kahden ensimmäisen tornitalon rakentamisen. Lopullisesta tunnelista tulee noin 400 metrin pituinen, mutta sen loppuosa ja loput mahdolliset kaksi tornitaloa rakennetaan vasta myöhemmin.

Hankkeessa rakennetaan modernia, merellistä kaupunkia alueen perinteitä kunnioittaen. Aalto-yliopiston kampus ja monet kansainvälisten yritysten toimistot tekevät alueesta elävän kaupunkiympäristön, ja uuden metroyhteyden sekä nyt rakennettavien väylien ansiosta se on myös helposti saavutettavissa.

“Hanke tulee luonnollisesti vaikuttamaan melko lailla Kehä I:n ja Länsiväylän liikenteeseen useiden vuosien ajan. Liikennejärjestelyiden ensimmäisessä vaiheessa Kehä I:n kaistoja järjestellään ja ajorataa siirretään länteen, jotta läheisten tornitalojen louhinnalle jäisi tilaa. Turvallisuudesta huolehditaan alentamalla nopeusrajoitus 50 km:iin tunnissa. Joitakin kevyen liikenteen väyliä joudutaan sulkemaan töiden ajaksi, mutta alikulku kehän ali mahdollistetaan koko töiden ajan. Nämä muutokset ovat voimassa kesään 2016 saakka, jolloin Kehän tielinja siirretään tilapäisesti idemmäs metroaseman viereen, jotta tietunnelia päästään rakentamaan. Me kaikki hankkeen osapuolet tulemme osaltamme varmistamaan, että liikennejärjestelyt sujuvat mahdollisimman joustavasti, ja että tietoa on saatavilla helposti”, työmaasta SRV Infra Oy:ssa vastaava työpäällikkö Timo Sinkkonen toteaa.

Jatkossa liikenne saadaan sujuvammaksi, kun Kehä I:lle rakennetaan uusia eritasoliittymiä. Tunnelin pohjoispäähän rakennetaan Otasolmun kiertoeritasoliittymä, josta jatkuvat yhteydet Karhusaarentielle ja Keilaniemeen. Tunnelin eteläpäähän taas rakennetaan suuntaisliittymä, jonka kautta pääsee Länsiväylän suunnasta Keilaniemeen. Tapiolantien liittymä säilyy toistaiseksi liikennevaloliittymänä, johon Otaniemen puolelle tehdään uusi ramppi Kehä I:lle Leppävaaran suuntaan.

SRV vahvistaa entisestään asemaansa pääkaupunkiseudun liikenteen solmukohtien kehittäjänä ja rakentajana. Espoon kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on varannut SRV:lle ja VVO:lle alueen Kivenlahden metrokeskuksen suunnittelua varten. Uuden metroaseman sisäänkäyntien ympärille rakentuvaan metrokeskukseen kuuluu myös laaja asuntokorttelikokonaisuus sekä toimisto- ja liiketilaa.

Rakennettava metrokeskus koostuu neljästä korttelista. Suunnittelualueelle kaavaillaan noin 76 000 neliömetriä asuintiloja ja noin 56 000 neliömetriä liike-, toimisto- ja palvelutiloja, sekä bussiterminaali ja liityntäpysäköinti. Asunnoista osa toteutetaan tornitaloina, joissa liike-, toimisto- ja palvelutilat rakennetaan tornien alakerroksiin ja asuintilat ylempiin kerroksiin. Kaikkiaan alueelle rakennetaan noin 1 200 asuntoa.

Espoon kaupunki valitsi hankkeen yhteistyökumppanin avoimen hakumenettelyn kautta. SRV:n, VVO:n, Siton ja HKP:n suunnitelmassa toteutuu kaupungin asettamat kehitystavoitteet. Suunnitelmasta löytyy selvä kävelykeskusta ja rakennettavan alueen liittyminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on hyvin huomioitu. Alue on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla, ja liike-, toimisto- sekä palvelutilat on sijoitettu siten, että niissä on helppo asioida. Asuntorakentamisen sijoittamisessa on huomioitu alueen haasteellinen sijainti Länsiväylän varrella.

“Suunnitteluvarauksen hakumenettelyllä saatiin tavoitteen mukaisesti erinomainen lähtöaihio alueen kaavoituksen jatkosuunnitteluun yhdessä SRV-VVO-hankeryhmän kanssa. Teknisesti pitkälle tutkittu ehdotelma yhdistää hienosti vanhan ja rakentuvan uuden Kivenlahden keskustan miellyttävällä kävelykeskustalla ja hyödyntää tämän metron pääteaseman kaupallisen- ja toimitilapotentiaalin.  Hankeryhmän vahva kokemus vastaavanlaisista haastavista kehityskohteista on nähtävissä ratkaisuissa.  Tästä on hyvä jatkaa “, toteaa Espoon kaupungin projektinjohtaja Kimmo Leivo.

“Kivenlahden hanke on juuri SRV:n strategian mukainen sijaiten yhdessä Espoon kehittyvimmistä kaupunkikeskuksista ja liikenteen solmukohdassa. Olemme todella iloisia päästessämme mukaan kehittämään myös Kivenlahden aluetta ja luomaan uutta metrokeskusta”, SRV:n hankekehitysjohtaja Jouko Pöyhönen jatkaa.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan uusi metrokeskus bussiterminaaleineen ja liityntäpysäköinteineen samanaikaisesti Länsimetron kanssa. Rakennustyöt Kivenlahdessa käynnistyvät kaavoituksen valmistuttua, arviolta 2017 – 2018 ja metrokeskuksen arvioidaan valmistuvan 2020-luvun alkupuolella.