Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto: Hyvän rakentamisen palkinto 2014 Tornihotellille

tornihotelli

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto päätyi myöntämään vuoden 2014 Hyvän rakentamisen palkinnon Tampereen Tornihotellille. Lisäksi jaosto jakoi kunniamaininnat Lielahtikeskukselle ja Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20:lle. Palkinto jaettiin Pirkanmaan rakennuspäivän yhteydessä 4.11.2014.

Ympäristölautakunta perusti Hyvän rakentamisen palkinnon 30.8.1994. Palkinto on tarkoitettu kannustamaan suunnittelijoita ja toteuttajia hyvään rakentamiseen. Ehdokkaat valitaan vuoden aikana valmistuneista kohteista. Tänä vuonna ehdokkaitten kärki oli poikkeuksellisen hyvätasoinen.

Tornihotellin voi sanoa olevan kaupunkikuvan kannalta yksi Tampereen merkittävimmistä rakennuksista kautta koko kaupungin historian. Rakennuksen syntyprosessi oli pitkä ja mutkikas. Ensimmäiset keskustelut tornin rakentamisesta käytiin kaavoitusyksikössä jo vuoden 2000 lopulla.

Asemakaava vahvistui vuonna 2002. Siihen perustuville suunnitelmille myönnettiin rakennuslupa vuonna 2009. Rakentaminen ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin, koska kustannukset osoittautuivat liian suuriksi. Rakentaja haki asemakaavasta poikkeuslupaa taloudellisemman ratkaisumallin mahdollistamiseksi.

Julkisivua kehitettiin ja tornia korotettiin

Julkisivua suunniteltiin kaupunkikuvatoimikunnan valvonnassa. Tornin julkisivusta tehtiin useita ehdotuksia. Valituksi tuli musta betonijulkisivu, jota keventävät valoa heijastelevat lasi ja teräspinnat. Kaupunkikuvatoimikunta ehdotti tornin korottamista niin että ylimmälle tasolle saataisiin näköalaterassitilaa. Uusi rakennuslupa myönnettiin vuonna 2011. Koko suunnittelu- ja rakentamisprosessi kesti siis 14 vuotta.

Tornihotelliin liittyy kunnostettu veturitalli, joka toimii hotellin ravintola- ja kokoustiloina. Veturitallin kunnostuksen ansiosta ratapihankadun kaupunkikuva paranee huomattavasti, mikä on tärkeää erityisesti siksi, että Ratapihankatu on lyhin väylä rautatieasemalta Tampere-taloon sekä tärkeä väylä P-Hämppiin.

Tornihotellissa on 25 kerrosta ja sen korkeus on noin 90 metriä. Huipun korkeusasema +186 metriä, on vähän enemmän kuin Pyynikin näkötornissa (+180 m) mutta selvästi vähemmän kuin Näsinneulassa (+277 m).

Tornihotelli muodostaa kaupungin silhuettiin uuden maamerkin. Vanhat maamerkit, savupiiput, ovat suurelta osin kadonneet. Keskustan savupiipuista Tornihotellia korkeampia ovat Tampellan savupiippu (+197 m) sekä Naistenlahden voimalan piiput (+188 m).

Tornihotelli sijoittuu kaupungin kaukomaisemassa keskeisesti useiden kaupungin sisääntuloteiden päätteeksi. Toisaalta se näkyy Hämeenkadulle vain paikoittain. Hyvä sijoitus on osittain onnekas sattuma.

Tornihotellin rakennuttaja oli Kiinteistö Oy Tampereen Tornihotelli, pääsuunnittelija arkkitehti, professori Sampo Valjus Oulusta, ja pääurakoitsija SRV Rakennus Oy.

Lielahtikeskus ja asuntoyhtiö
saivat kunniamaininnat

Lielahtikeskus sai kunniamaininnan erityisesti onnistuneesta julkisten palvelujen ja liiketilojen yhdistämisestä. Osoitteessa Teivaankatu 1 sijaitsevassa Lielahtikeskuksessa on laaja kaupppakeskus erikoisliikkeineen sekä liikuntakeskus, lääkäriasema, kahviloita ja ravintoloita. Keskuksessa on myös kaupungin kirjasto, terveysasema, neuvola, hammashoitola ja ikäihmisten päiväkeskus.

lielahtikeskus

Lielahtikeskus

Lielahtikeskuksen julkisivu avautuu tyylikkäästi etelään lasipinnoin ja parvekkein. Katusivut on muurattu kaarevaksi muuriksi, joka toimii voimakkaana maamerkkinä pohjoisen suuntaan, ja antaa punatiilellään vihjeen alueen teollisesta historiasta. Avautuvan ja sulkeutuvan julkisivun yhdistelmä kertoo Lielahtikeskuksen kaksitahoisesta toiminnasta. Se on onnistunut liikekeskuksen ja kunnallisten palveluiden yhdistelmä.

Rakennuttajana toimi Kiinteistö oy Lielahtikeskus, sen suunnitteli A3 Arkkitehdit Oy pääsuunnittelijana arkkitehti Esa Niva ja pääurakoitisijanan toimin NCC Rakennus Oy.

Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20 sai kunniamaininnan kiinteistön energiatekniikan parantamisesta. Kiinteistössä on normaalien kunnostustoimien lisäksi tehty lämmön talteenoton lisäys ja rakennettu aurinkopaneelijärjestelmä. Järjestelmät on liitetty maalämpöpumpun välityksellä kaukolämmön lämmönvaihdinkeskukseen. Toimintaa ohjataan nykyaikaisella taloautomaatiojärjestelmällä ja seurataan muun muassa VTT:n toimesta. Energiakorjaus on osa Tammelan kaupunginosan EU-GUGLE projektia.

pohjolankatu18_20

Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18 – 20

Kyseiseen kiinteistöön tehdyt korjaukset on malliesimerkki siitä, miten vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan tehostaa ja parantaa ilman, että korjauksista syntyisi asukkaille mainittavaa haittaa tai huomattavaa yhtiövastikkeiden nousua. Kyseisen investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu noin 4 vuotta.

Hankkeen pääsuunnittelijana on toiminut Janne Heinonen Enermix Oy:stä.

Hyvän rakentamisen palkinnon on aikaisempina vuosina saanut muun muassa Tipotien sosiaali- ja terveysasema 2013, Cargotecin osaamis- ja tuotekehityskeskus (2012), asuinrakennus Vuoreksen puistokatu 76 (2011) ja Laukonsilta (2010).