Delete ostaa hissipurkuihin erikoistuneen Karhupurku Oy:n – Purkupalvelut-liiketoiminta laajenee kattamaan hissipurkutyöt

Delete logo sininen

Ympäristöpalveluyhtiö Delete Group Oyj ostaa 23.5.2018 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti hissipurkuihin erikoistuneen euralaisen Karhupurku Oy:n. Yrityskauppa on tarkoitus toteuttaa 31.5.2018. Yritysoston myötä Delete vahvistaa strategiansa mukaisesti asemaansa Pohjoismaiden johtavana ympäristöpalveluiden tarjoajana ja suurimpana purku-urakoitsijana.

Lounais-Suomessa vahvan jalansijan hissipurkamisen parissa omaava Karhupurku Oy on perustettu 2015, jota ennen se on toiminut osana Ovitek Oy:tä lähes 10 vuoden ajan.

Deleten konsernijohtaja Tommi Kajasoja

“Yritysosto tukee kasvutavoitteitamme erityisesti pohjoismaisena, johtavana ympäristöpalveluiden tuottajana ja suurimpana purku-urakoitsijana. Yritysosto tuo Deletelle uuden sekä vahvan ja kasvupotentiaalisen liiketoiminta-alueen Purkupalvelut-liiketoimintaamme hissipurkujen saralla. Se myös täydentää Deleten purkamiseen liittyvää tarjontaa ja saa synergiaa jo olemassa olevista Deleten Purku- ja Kierrätyspalvelut -liiketoiminnoista. Yritysosto tarjoaa Deletelle merkittävän mahdollisuuden laajentua hissipurkamiseen valtakunnallisesti Suomessa ja tulevaisuudessa laajentaa sitä myös muissa Pohjoismaissa.”

Delete on laajentunut Suomessa ja Ruotsissa jo yli 30 yritysoston ja orgaanisen kasvun myötä yhdeksi johtavaksi ympäristöpalvelujen tarjoajaksi ja suurimmaksi purkajaksi. Hissipurkamisen tulevaisuudennäkymää tukevat rakentamisen kasvu, ikääntyvä kiinteistökanta, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio.

Oston myötä Deleteen siirtyy seitsemän uutta purkamisen ammattilaista. Vaikutus Deleten 2018 tulokseen on vähäinen. Vuonna 2017 Karhupurun liikevaihto oli EUR 0,6 miljoonaa. Osapuolet ovat sopineet, että kauppasummaa ei julkaista.

Espoonlahteen Kaitaalle tiivis uusi asuinalue ja omaleimainen metrokeskus

50152ca4-0f45-4544-921b-6069796bc6b8-w_960

Kaitaan metrokeskus, havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Kaitaalle nousee omaleimainen uusi metrokeskusalue, jonne muuttaa tulevaisuudessa noin 1000 uutta asukasta. Iivisniemen asuinalueen naapuriin rakennettavan metrokeskuksen uudet kahdeksankerroksiset asuinkorttelit sijaitsevat Kaitaantien ja Iivisniementien välisellä alueella.

Suunnittelualueeseen kuuluu myös Iivisniemen liikekeskus. Tulevan metroaseman läheisyydessä Kaitaantien pohjoispuolella on pieni järvi, Hannusjärvi. Suurin osa uusista asunnoista rakennetaan metrokeskuksen kortteleihin, ja noin 200 asukkaalle rakentuu koteja nykyisen ostoskeskuksen kohdalle.

Sujuvat yhteydet pyöräilijöille metrokortteliin, pysäköinti pysäköintitaloon
Kaitaan metrokeskuksen suunnittelussa tavoitellaan myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille viihtyisää kaupunkitilaa ja sujuvia reittejä. Asuinkortteliin on suunniteltu laadukkaat ja leveät jalankulku- ja polkupyöräilyreitit, joiden varrella on kivijalkakauppoja sekä monipuolisia palveluja.

6fdc3736-adbb-4c1f-8df8-a67f32f7e0d0

Kaitaan metrokeskus, havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Kevyen liikenteen pääyhteydet kulkevat Kaitaantien eteläreunalla ja Iivisniemenkadulla. Alueen pysäköinti järjestetään tehokkaasti pysäköintitaloissa, jolloin pihoille voi istuttaa puita ja kasvillisuutta.

Linjat vievät metrokeskukseen – reiteille nimiä Kaitaan historiasta
Kaitaan metrokeskuksen kupeessa nykyisessä Iivissyrjä 2:ssa toimi aikoinaan puhelinkeskus, jonka lähiasukkaat tunsivat nimellä Centralen. Tästä muistuttaa uusi kadunnimi Sentraalinkuja – Centralsgränden ja kevyen liikenteen reitin nimi Puhelinkeskuksentie.

Kaitaan metrokeskuksen asuntorakentaminen voi alkaa, kun asemakaava on tullut voimaan. Alueen valmistuminen kestää arviolta noin viisi vuotta, ja rakentamista sovitetaan yhteen metron aikataulun kanssa. Metron liikennöinnin Kivenlahteen asti on tarkoitus alkaa vuoden 2023 alussa. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asemakaavaehdotusta 16.5.2018.

BIOREX RAKENTAA SEITSENSALISEN ELOKUVATEATTERIN SEINÄJOEN KESKUSTAAN

30729844_598298177193633_5977045513256566784_o

Kuva: Arkkitehtitoimisto Aaron Rantala

Seinäjokelaiset pääsevät pian nauttimaan leffoista huippumodernissa leffateatterissa. Kaupungin keskustaan rakennettava seitsensalinen, vajaan 2000m2 kokoinen elokuvateatteri on tarkoitus avata yleisölle keväällä 2020.

Kauppakatu 6:n, Asunto Oy Sofian Tupa nimiseen kompleksiin rakennetaan yhteensä 3000m2 liiketilaa, josta 1100m2 on vielä vapaana. Lisäksi rakennukseen tulee myös noin 80 asuntoa. Projekti toteutetaan yhdessä Rakennusliike J. Rajalan kanssa. Kohteen arkkitehtuurista vastaa Arkkitehtitoimisto Aaron Rantala, ja elokuvateatterin puolestaan BioRex:n pitkäaikainen kumppani, Suunnittelu- ja Arkkitehtitoimisto Partanen & Lamusuo.

”Nouseva trendi rakentamisessa sekä palvelujen kehittämisessä on ollut keskustojen aktivoituminen. Ihmiset haluavat vaivattomuutta ja asioimisen helppoutta kiireisen arjen keskellä. Elokuvateatteri on kaupungin yksi tärkeimmistä kulttuurituottajista ja tulee olla kaikkien helposti saavutettavissa. Siksi onkin luonnollista rakentaa uusi teatteri kaupungin sydämeen.” kertoo BioRex Cinemasin toimitusjohtaja Aku Jaakkola.

”Asukasmäärän ja asuntomassan kasvaessa, on tärkeää, että elokuvateatteri jää keskustaan palvelemaan niin alueen asukkaita kuin yrityksiäkin. Olemme erityisen innoissamme, että juuri me saamme olla edistämässä tätä kehitystä ja rakentamassa uusinta tekniikkaa sisältävän leffateatterin Seinäjokelaisille.”  kertoo Hannu Niemi Rakennusliike Rajalasta.

BioRex:n aloittaessa Bio Marilynin operaattorina keväällä 2016, ohjelmisto laajeni jo entiseen toimijaan verrattuna. Uuden elokuvateatterin seitsemän (7) salia palvelevat luonnollisesti entistä monipuolisen ohjelmiston muodossa kuluttajia, mutta taipuvat hyvin myös erikokoisten yritysten kokoustarpeisiin. Kaikkiin saleihin on suunnitteilla mm. 4K -laserprojektorit, osaan myös BioRex:n muista elokuvateattereista tuttuja, normaalia leveämpiä PLUS –penkkejä. ”Seuraamme tarkasti alan trendejä ja pyrimme tuomaan rakentamiimme leffateattereihin tasaisesti uusia konsepteja. Myös Seinäjoelle on suunnitteilla pientä twistiä, mutta yksityiskohtia emme vielä tässä vaiheessa paljasta.” Jaakkola vinkkaa.

 

Liikennevirasto rakennuttaa Kuopion asemaseudulle uuden alikulkutunnelin

kuopio-ilmakuva

Kuopion rautatie- ja linja-autoasemaseutuja parannetaan Kuopion kaupungin, Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä Liikenneviraston yhteishankkeella, jossa radan alle rakennetaan uusi alikulkutunneli ja alueen informaatiojärjestelmät uusitaan.

Radan olemassa olevaa asematunnelia modifioimalla luodaan eri alueiden välille sujuvat kulkuyhteydet. Samalla toteutetaan hankealueelle uusi informaatiojärjestelmä.

Lisäksi hanke voi mahdollistaa vanhan tunneliosan uusiokäytön esimerkiksi pyöräilyä edistävään palvelutoimintaan tai muuksi osaksi toimivaa tunnelikokonaisuutta.

Kuopion asemanseudun kehittämisessä päärahoittajana toimii Etelä-Savon ELY-keskus. Liikennevirasto osallistuu projektiin rakennuttamalla henkilöliikenteen alikulun.

Projekti alkaa 17.4.2018 ja valmista tulee vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaikkinensa hanke maksaa 2 046 000 euroa, josta Liikenneviraston osuus on 992 000 euroa.

Hanke on ensimmäinen askel Kuopion ratapihan kehittämiseksi. Kaupungin tiivistyessä ja rautatieliikenteen palvelutarpeiden lisääntyessä myös ratapihan kehittämiselle on tarvetta. Tämä isompi ratapihahanke odottaa kuitenkin vielä rahoitusta.

Rakennusyhtiö Temotek kasvoi merkittävästi – liikevaihto nousi 88 % vuonna 2017

4c4a1455-5a96-43a0-9570-a9723b4a838a-w_960

Oulussa Linnanmaan Tietolinjalle nousee Temotekin rakentamia asuntoja

Vuonna 2017 Temotek-konsernin liikevaihto kasvoi 88 % ja oli 64,8 miljoonaa euroa (34,6 milj. euroa vuonna 2016). Liikevoitto lähes viisinkertaistui, 3,5 miljoonaan euroon (0,6 milj. euroa vuonna 2016) ja oli 5,4 % liikevaihdosta.

”Tavoitteenamme Temotekissä on tarjota asiakkaillemme laatua; kokonaisuus, joka aina hieman ylittää sille asetetut odotukset. Tämä strateginen valinta on osoittautunut onnistuneeksi. Ymmärrämme asiakkaidemme tarpeet, ja se on tuonut meille myös uusia töitä”, toimitusjohtaja Mika Kaikkonen iloitsee.

Temotek-konsernin kaikki segmentit kasvoivat vuonna 2017. Liikevaihtoa nosti muun muassa ennätysvilkas asuntokauppa: perustajaurakoituja asuntoja myytiin vuoden aikana 234. Palveluasumisen kasvava kysyntä puolestaan laajensi toiminnan valtakunnalliseksi. Tulosta kasvatti myyntikatteen paraneminen. Kiinteiden kustannusten suhteellinen osuus pieneni edellisvuodesta.

”Vuoden 2017 lopussa saimme valmiiksi 73 Lumo-kotia Oulun Linnanmaassa. Tämä yhdessä Lumo Kodit Oy:n kanssa toteutettu hanke oli meille merkittävä askel eteenpäin vahvana asuntorakentajana. Osaava tiimimme toteutti asunnot ajallaan, kustannustehokkaasti sekä laatu- ja ympäristönäkökulmat huomioon ottaen”, Mika Kaikkonen kertoo.

Konsernin avainlukuja 2017 2016 Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa 64,8 34,6 88
Liikevoitto, milj. euroa 3,5 0,6 486
Liikevoitto, % liikevaihdosta 5,4 % 1,7 %
Henkilöstö keskimäärin 250 147 101

Temotek-konsernilla on vahva työkanta tilikaudelle 2018, ja liikevaihdon ennakoidaan kehittyvän edelleen positiivisesti. Toimintojen kehittämisen ja toimintaedellytysten vahvistumisen myötä myös tulostason ennakoidaan yltävän edellisen tilikauden tasolle. Laadun kehittäminen ja toiminnan tehostaminen toiminnanohjausjärjestelmien ja uuden teknologian avulla ovat tärkeitä painopistealueita.

Parhaillaan Temotekillä on rakenteilla 254 asuntoa ja 11 liiketilaa eri puolilla Suomea. Oulun Ritaharjussa käynnistyy huhtikuussa 106 asunnon kerrostalokohde, ja uusin hanke on Helsingin Jätkäsaareen nouseva 64 asunnon asuintalo, joka valmistuu arviolta syksyllä  2019.

Keskuspuiston ammattiopiston uuden oppilaitosrakennuksen urakkasopimus allekirjoitettu

havainnekuva_julkisivu_19012018

Rakentaminen on alkanut Leppävaarassa

Invalidisäätiö ja Rakennuskultti Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Keskuspuiston ammattiopiston uuden oppilaitosrakennuksen rakentamisesta keskiviikkona 21.3.2018. Rakentaminen on käynnistynyt Turuntien varrella maaliskuun alkupuolella tontin raivauksella. Leppävaaran uuden oppilaitosrakennuksen arvioitu valmistuminen on loppusyksyllä 2019 ja käyttöönotto tapahtuu vuodenvaihteessa 2019-2020.

Urakan arvo on noin 23 miljoonaa euroa. Rakennuksen pinta-ala on noin 10.000 m2.

Nykyinen oppilaitoksen ja asuntolan tontti on jaettu kahteen osaan, josta pienempään osaan rakennetaan uusi oppilaitosrakennus. Loput tontista kaavoitetaan asuinalueeksi. Oppilaitos tulee sijoittumaan rinteeseen, vanhan Turuntien varteen, ajoradan vasemmalle puolelle. Sijainti tekee tästä erityisen mielenkiintoisen. Rakennus tulee sijaitsemaan tien vieressä näkyvässä paikassa, joten rakennuksen ulkonäkö tulee vaikuttamaan Leppävaaran kaupunkikuvaan.

Nykyiset rakennukset eivät ole Invalidisäätiön omistamalla tontilla. Alustavan tiedon mukaan osa rakennuksista tullaan säilyttämään ja peruskorjaamaan. Muut rakennukset puretaan sitä mukaa kun alueen asuntorakentaminen etenee.

Keskuspuiston ammattiopiston uuden oppilaitosrakennuksen suunnittelusta vastaa Linja arkkitehdit Oy. Uudesta rakennuksesta tehdään tiloiltaan mahdollisimman monikäyttöinen ja joustava. Projektissa sovelletaan erityistä tukea tarvitsevia palvelevia suunnitteluohjeita laajalla skaalalla. Valaistus, värimaailma ja äänenhallinta huomioidaan erityisesti. Rakennuksessa tulee opiskelemaan noin 530 opiskelijaa. Rakennuksesta tulee viisi kerrosta korkea. Ensimmäinen kerros on osittain maan alla, ja varsinainen sisääntulokerros on 2. kerros. Sisääntulokerrokseen sijoittuu aulatoimintojen lisäksi ravintola- ja kahvilapalvelut, opetuskeittiöt sekä koulutustilaa.

Keskuspuiston ammattiopisto on toisen asteen ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Koulutukset on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityisopetusta, yksilöllistä tukea ja ohjausta.

YIT ja HSY allekirjoittivat sopimuksen Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamisesta

8cf406d653083233_800x800ar

YIT ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ovat allekirjoittaneet sopimuksen uuden maanalaisen jätevedenpuhdistamon rakentamisesta Espoon Blominmäkeen. Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana, jonka arvo on noin 206 miljoonaa euroa. Projekti kirjataan vuoden ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. Rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2018, ja puhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2021.

YIT:n vastuulle kuuluvat jätevedenpuhdistamon rakennus- ja koneistotyöt, LVI-työt, automaatio- ja instrumentointi- sekä sähkötyöt. Tulevan puhdistamon pinta-ala on noin 10 hehtaaria.

Valmistuttuaan puhdistamo käsittelee noin 400 000 asukkaan jätevedet. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan puhdistamo on hyvä esimerkki yhteistyöstä yli kuntarajojen. ”Espoo on tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki. Tämä hanke edistää hienolla tavalla koko Helsingin seudun ja Itämeren kestävyyttä”, Mäkelä kertoo.

Puhdistamo korvaa nykyisen Suomenojan puhdistamon, jonka kapasiteetti ei enää jatkossa riittäisi alueen jätevesien käsittelyyn ja tiukentuvien ympäristövaatimuksien mukaiseen puhdistamiseen. Vuoteen 2040 mennessä uuden laitoksen läpi arvioidaan virtaavan 150 000 kuutiometriä jätevettä päivittäin.

Suuren kapasiteettinsa lisäksi uusi puhdistamo käyttää uusinta teknologiaa. Tavanomaisten vedenpuhdistusmenetelmien lisäksi laitos poistaa vedestä fosforin kiekkopuhdistuksella ja mikrobit UV-käsittelyllä. Tavoitteena on puhdistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä.

“Blominmäen puhdistustulokset tulevat olemaan ylivoimaisesti parhaat Suomessa ja koko Itämeren alueella. Lisäksi siitä tulee Suomen ja ehkäpä jopa koko Euroopan energiatehokkain puhdistamo”, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

”Blominmäen jätevedenpuhdistamo on suurhanke, jossa pääsemme käyttämään monipuolista infrarakentamisen osaamistamme sekä rakennusteknisessä toteutuksessa että projektijohtamisessa yhdessä asiakkaan kanssa. Molemmat ovat vahvoja erikoisalueitamme, joiden avulla pystymme varmistamaan asiakkaalle parhaimman mahdollisen lopputuloksen,” sanoo infrarakentamisen johtaja Harri Kailasalo YIT:ltä.

Yhtiö aloitti työt Blominmäessä jo syyskuussa 2015 jätevedenpuhdistamon tarvitseman luolaston louhintatöillä, joita tehtiin noin 870 000 kiintokuutiometriä. Puhdistusaltaille louhittiin noin 300-metriset hallit, jotka ovat yli 20 metriä leveitä ja noin 22 metriä korkeita. Lisäksi louhimme 17 hissi-, ilmastointi- ja huoltokuilua sekä noin 700 metriä jäteveden tulotunnelia. Video louhintatöistä: https://www.youtube.com/watch?v=0TTVUZ7uzmw&t

Selvitys: Suomessa on käynnissä sairaalarakentamisen investointihuippu

jyvaskylaan-rakenteilla-oleva-sairaala-nova-on-talla-hetkella-suurin-yksittainen-rakennushanke.-havainnekuvat-jkmm-arkkitehdit-oy.

Jyväskylään rakenteilla oleva Sairaala Nova on tällä hetkellä suurin yksittäinen rakennushanke. Havainnekuvat JKMM Arkkitehdit Oy

Maakuntien tilakeskuksen selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on käynnissä tai suunnitteilla rakennushankkeita noin 5 miljardin euron arvosta. Lisäksi kunnissa on valmisteilla ja käynnissä lukuisia sote-toimintaan liittyviä rakennushankkeita. Nämä tulevat nostamaan merkittävästi vuonna 2020 toimintansa aloittavien maakuntien toimitilakustannuksia.

Maakuntien tilakeskus on selvittänyt sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuuteen liittyvät yli 0,5 miljoonan euron arvoiset hankkeet. Selvitys on osa maakuntien käyttöön tulevien tilojen vuokrajärjestelmän valmistelua. Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuus (mm. keskussairaalat) siirtyy vuonna 2020 Maakuntien tilakeskuksen omistukseen, ja tilakeskus vuokraa tilat maakunnille.

”Perimme tiloista kokonaisvuokraa, joka muodostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokralla katetaan Maakuntien tilakeskuksen pääoman kustannukset, kiinteistöjen poistot (kuluminen) sekä kiinteistöriski. Ylläpitovuokra kattaa rakennusten ylläpidon, suunnitelman mukaiset vuosikorjaukset sekä tilakeskuksen yleiskustannukset. Ensimmäiset vuokralaskelmat valmistuvat tämän kevään aikana”, Maakuntien tilakeskuksen rakennuttamisjohtaja Petri Laurikka kertoo.

Selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on tällä hetkellä rakenteilla ja suunnitteilla yli 200 hanketta, joiden kokonaisarvo on noin 5 miljardia euroa. Hankkeista yli puolet valmistuu ennen vuotta 2020 ja loput vuoteen 2026 mennessä. Vaikka lukumääräisesti suurin osa hankkeista on peruskorjaus- ja perusparannushankkeita, kohdistuu investoinneista selvästi yli puolet uudisrakennuksiin. Eniten hankkeita on HUS-kuntayhtymällä, noin 1 miljardin arvosta. Suurin yksittäinen hanke on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, jonka kokonaiskustannus on lähes 500 miljoonaa euroa.

”Investointien vaikutus maakuntien toimitilakustannuksiin tulee olemaan huomattava. Vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella kiinteistökannan tasearvo oli noin 2,7 miljardia euroa ja uusimpien laskelmien perusteella ennustamme sen olevan vuonna 2024 jo yli 6 miljardia euroa”, toimitusjohtaja Olavi Hiekka arvioi.

Tällä hetkellä uudisrakentamisessa korostuu toimintojen keskittäminen, rationalisointi ja uudelleenjärjestely sairaalakampuksilla. Monet hankkeet sisältävät kalliita vaativan erikoissairaanhoidon tiloja.

”Maakunnat tulevat varmasti kehittämään palvelujaan ja uudistamaan palveluverkostoaan. Voikin olettaa, että vuoden 2020 jälkeen sote- ja hyvinvointikeskusten ja muiden tilojen perusparantaminen ja laajentaminen lisääntyvät,” Olavi Hiekka toteaa.

Talonrakentaminen vilkasta Helsingissä

5448de0c-80ab-4c65-925d-95a38f800313-w_960

Tilastotiedot Helsingin rakentamisesta 2017 ovat valmistuneet ja talonrakentaminen jatkui Helsingissä viime vuonna vilkkaana. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennustöiden perusteella rakennustuotanto myös pysyy runsaana. Vuonna 2017 valmistui kaiken kaikkiaan noin 529 400 kerrosneliömetriä asuin- ja toimitilarakennuksia uustuotantona ja laajennuksina. Määrä on 12 prosenttia enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta.

Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli Helsingissä 2000-luvun suurin (n. 883 800 k-m2) erityisesti asuinrakennusten rakentamiseen myönnettyjen lupien poikkeuksellisen suuren kerrosalan vuoksi. Vuonna 2017 aloitettujen rakennusten kerrosala oli kolmatta vuotta korkealla tasolla. Viime vuonna aloitettiin yhteensä noin 672 500 neliömetrin rakentaminen.

Toimitilojakin rakennetaan keskimääräistä enemmän

Myös toimitilarakentaminen jatkui keskimääräistä vilkkaampana. Vuonna 2017 valmistui toimitiloja noin 200 000 kerrosneliömetriä. Niistä kolme neljäsosaa oli liike- ja toimistorakennuksissa. Liike- ja toimistorakennusten rakentaminen tulee jatkumaan vilkkaana, sillä aloitettujen rakennustöiden kerrosalasta (n. 341 300 k-m2) niin ikään noin kolme neljäsosaa oli näissä rakennuksissa. Myös myönnettyjen rakennuslupien kerrosalasta (n. 243 000 k-m2) liike- ja toimistorakennusten osuus oli 76 prosenttia.

Helsinkiin valmistui 4 890 asuntoa vuonna 2017

Asuntoja on valmistunut jo kolmena vuonna edellisvuotta enemmän. Vuonna 2017 valmistui 4 890 asuntoa, joista 4 520 uustuotantona ja laajennuksina ja 370 olemassa oleviin rakennuksiin käyttötarkoituksen muutoksen myötä. Asuntotuotanto jatkunee vähintään yhtä vilkkaana, sillä uustuotantona ja laajennuksina aloitettiin noin 4 700 asunnon rakentaminen eli saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Myönnettyjen rakennuslupien kattama asuntomäärä oli vuonna 2017 poikkeuksellisen suuri: 7 924 asuntoa uustuotantona ja laajennuksina.

Omistus- ja vuokra-asuntoja valmistui suunnilleen yhtä paljon

Vuonna 2017 valmistui uustuotantona ja laajennuksina lähes yhtä monta omistus ja vuokra-asuntoa. Molempien osuus oli noin 46 prosenttia kaikista asunnoista. Asumisoikeusasuntoja oli puolestaan 8 prosenttia valmistuneista. Asuntojen keskikoko (60,5 m2) oli tilastojakson pienin. Omistusasunnot olivat keskikooltaan suurimpia (68,5 m2) ja vuokra-asunnot pienimpiä (53,0 m2). Valmistuneiden asumisoikeusasuntojen keskikoko oli 57,2 m2. Pienten asuntojen eli yksiöiden ja kaksioiden osuus olikin tavanomaista suurempi, 61 prosenttia uustuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista. Kolmioita valmistuneista oli 24 prosenttia ja vähintään neljän huoneen asuntojen 15 prosenttia.

Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta löytyy tarkempia tietoja muun muassa valmistuneista rakennuksista eri käyttötarkoitusluokkien mukaan ja valmistuneista asunnoista hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan.

Avara jatkaa rakentamista kasvukeskuksiin – suunnitteluvaraus Tuusulan Rykmentinpuistoon

blobid4_1520425921540

Luonnos Rykmentin puistotien korttelista. kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy.

Tuusulan kunta on myöntänyt Avaralle suunnitteluvarauksen Rykmentinpuiston kortteliin, joka sijaitsee Tuusulassa vuonna 2020 järjestettävien asuntomessujen pääsisäänkäynnin viereisessä. Alue sijaitsee aivan Puustellin torin laidalla Rykmentin puistotien varrella. Lisäksi Avara on mukana viereisen asuntomessualueella sijaitsevan korttelin toteutuksessa. Molempien korttelien ensimmäiset asunnot valmistuvat kesällä 2020.

Avara jatkaa näin strategiansa mukaista rakentamista kasvukeskuksiin ja vahvistaa paikkaansa Tuusulan vuokra-asuntojen tarjoajana. Hankkeet tukevat myös Avaran voimakasta kasvustrategiaa, joka tähtää asuntomäärän kasvattamiseen aina 20 000 asuntoon vuoteen 2020 mennessä.

Monipuolista ja laadukasta asumista jopa 10 000 asukkaalle

Korttelin kokonaisrakennusoikeus on 10 000 kerrosneliömetriä ja toteutuessaan kortteliin tulee asuntoja arviolta 160 kappaletta.

– Lähdemme erittäin mielellämme ensimmäisten joukossa kehittämään Rykmentinpuiston aluetta. Tämä ensimmäisenä mukaan lähteminen alkaa olla jo meille tuttua, sillä viimeksi helmikuussa polkaisimme ensimmäisenä käyntiin Kivistön keskusta-alueen rakentamisen, kertoo hankekehityspäällikkö Antti Ropponen Avaralta.

blobid5_1520425921649

Rykmentinpuiston kortteliin tullaan toteuttamaan monipuolista ja haluttua asuntotuotantoa.

– Meille Avaralla on tärkeää, että voimme tarjota paitsi nykyaikaisia ja toimivia, mutta myös energiatehokkaita ja turvallisia asuntoja. Nyt tehdään sellaisia koteja, missä suomalaiset haluavat kokemustemme mukaan asua. Alan asiantuntijoina pystymme vaikuttamaan siihen, miten rakentaminen ja asuminen saadaan suunniteltua tukemaan modernia yhteisöllisyyttä. Puustellinmetsän kortteliin syntyy varmasti aktiivista asukastoimintaa, kuten muihinkin kohteisiimme. Koko kortteli on suunniteltu siten, että alueelle muodostuu viihtyisä ja yhteisöllinen alue, korttelin sydän, Ropponen kertoo.

Sujuvaa ja mutkatonta yhteistyötä

Puustellinmetsän asemakaava-alueella sijaitseva kortteli on yksi Rykmentinpuiston ensimmäisiä käynnistyviä rakennushankkeita.

– Olemme erittäin tyytyväisiä projektin startista. Yhteistyö Avaran kanssa on ollut sujuvaa ja mutkatonta, Tuusulan kunnan ohjelmapäällikkö Tuomo Sipilä kertoo.

Alustavan suunnitelman korttelista on laatinut arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, jonka suunnitelmat miellyttävät asemakaava-arkkitehti Jouni Määtän silmää.

– Avaran esittämissä suunnitelmassa on hienolla tavalla tuotu esiin alueen kaavallisia tavoitteita ja rakentamistapaohjetta. Kortteliin suunniteltu pysäköintitalo ja rakennusten sijoittelu mahdollistavat viihtyisän ja suojaisan sisäpihan muodostumisen korttelin sydämeksi, Määttä kertoo.