Espoon Suurpelto saa maamerkikseen 20-kerroksisen tornitalon

na-cc-88ytto-cc-88kuva-2016-04-26-kello-17.37.32

Suomen yksi suurimmista kaupunginosa hankkeista löytyy Espoon Suurpellon alueelta. Alue on 325 hehtaaria, ja kun kaikki kaavat ovat vahvoja, tullaan tälle alueelle rakentamaan yhteensä 1.000.000 kerrosneliötä. Valmiissa Suurpellossa tulee asumaan noin 15.000 asukasta. 

– ICON kiinteistörahastojen keskustakortteli tulee olemaan vehreä ja digitaalinen, kertoo toimitusjohtaja Markus Havulehto.
Juuri lainvoiman saanut kaavamuutos mahdollistaa 25.000 kerrosneliön rakentamisen keskustakortteliin. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan tämä rakennusoikeus jakautuu 4 asuinkerrostalon ja parkkihallin kesken. Asuintaloista kolme ovat kahdeksankerroksisia ja Suurpellon maamerkkinä toimiva neljäs rakennus on 20-kerroksinen tornitalo. Kokonaisuuteen tulee noin 440 asuntoa ja näiden lisäksi pysäköintitilat 220 autolle sekä liiketiloja.
– Vehreys on ollut alueen suunnitelmissa alusta asti. Keskustakorttelin kaavamuutosvaiheessa keskusteltiin tästä ja tämän pohjalta suunniteltiin korttelin keskelle oma puistomainen viherpiha korttelin asukkaiden käyttöön. Alueesta pyritään tekemään mahdollisimman viihtyisä ja mielekäs asua, kertoo Havulehto.
Korttelin kivijalkaan tulee noin 2000 neliötä liiketilaa, joka jakautuu eri palveluiden, kuten päivittäistavarakaupan, ravintoloiden ja muiden pienmyymälöiden kesken. Keskustakorttelista noin 500 metriä pohjoiseen sijaitsee kansainvälinen koulu, josta löytyy luokat 1-9.
Digitaalisuus tuo uusia ratkaisuja asumiseen
ICONin Suurpellon keskustakorttelihankkeessa digitaalisuus on vahvasti läsnä. Tähän mennessä ”älyä” on hyödynnetty kiinteistöissä hyvin vähän ja vain rajallisesti. ICONin ajatus on, että lämmitystä ja ilmanvaihtoa tullaan valvomaan etäyhteyksiä hyödyntäen. Järjestelmän havaitessa poikkeamia, puuttuu ihminen asiaan tekemällä tarvittavat toimenpiteet optimaalisten olosuhteiden ylläpitämiseksi. Antureita hyödyntäen voidaan mitata huoneiston olosuhteita. Esimerkiksi henkilömäärän kasvaessa huoneistossa anturit havaitsevat muutoksen ja säätävät ilmanvaihtoa sekä lämmitystä vastaamaan tarvetta. Tällä ratkaisulla saavutetaan hyvät ja mukavat olosuhteet sekä saadaan säästöjä aikaan, kun tiloja ei ylilämmitetä eikä ylituuleteta.
Havulehto lisää, että digitaalisuus ja lean-ajattelu näkyvät myös kohteen isännöinnissä, kiinteistönhuollossa sekä ylläpitotehtävissä. Mikäli käytävässä ei toimi valaistus, hana vuotaa, avain on unohtunut tai kadonnut, lähettää asukas ilmoituksen mobiilisovelluksen välityksellä ja tehtävä ohjautuu välittömästi oikealle taholle. Kaikki yhtiötä koskevat tiedot ja ohjeet löytyvät kätevästi applikaatiosta, joka tulee jokaisen asukkaan käyttöön.
Muita teknisiä ratkaisuja viihtyvyyden ja mukavuuden lisäämiseksi on jäteputkijärjestelmä, jonka avulla asukkaiden jätteet kuljetetaan pois maan alle sijoitettavia putkia pitkin. Yhtiön ja viherpihan käytävät pidetään sulana ja lumesta vapaana kiinteistön hukkalämmöllä. Nurmialueet toteutetaan maksaruohoa ja keinonurmea hyödyntäen, jolloin säästytään nurmikon leikkaukselta.
Älyrakentamisella taloyhtiöiden käyttökustannukset kuriin 
Tavoitteena on, että taloyhtiöiden ei tarvitse palkata erillistä kiinteistönhuoltoa eikä perinteistä isännöintitoimistoa, koska applikaatiota ja sen taustalla olevaa järjestelmää hyödyntäen, saadaan suurin osa näistä tehtävistä suoritettua tai ohjattua eri alojen asiantuntijoiden hoidettavaksi. Teknisiä ratkaisuja ja digitaalisia järjestelmiä hyödyntäen voidaan taloyhtiöiden käyttökustannuksia laskea huomattavasti, joka tulee näkymään alueen edullisimman hoitovastikkeen muodossa.
ICONin Suurpellon asuntojen ennakkomarkkinointi alkaa syksyllä.

Minervaskolan Etu-Töölössä peruskorjataan vanhaa kunnioittaen

a8883ffe-d25b-4e68-a945-6b7f652df54b-w_960

Minervaskolan on mainittu yhtenä 1920-luvun arkkitehtuurin avaintöinä maassamme. Rakennus edustaa 1920-luvun klassisismia ja on luokiteltu merkittäväksi rakennukseksi osana Etu-Töölön kaupunginosaa. Kuva: Arkkitehdit von Boehm – Renell Oy

Ruotsinkielisen peruskoulu Minervaskolanin peruskorjaustyöt Apollonkatu 12:ssa ovat alkaneet. Pitkään odotettu perusparannusurakka tuo hyvät työskentelyolosuhteet runsaalle 180 ruotsinkieliselle helsinkiläislapselle. Alakoulun rinnalle avataan remontin jälkeen myös ruotsinkielinen päiväkoti.

Oppilaat ja henkilökunta ovat muuttamassa väistötiloihin Hiekkarannantielle rakennettuihin väliaikaispaviljonkeihin. Näillä näkymin koulu pääsee muuttamaan uusittuihin tiloihin vuoden 2018 syysloman jälkeen.

Remontissa koulun opetustilat säilytetään toiminnallisesti pääosin ennallaan, mutta aputilat paranevat korjaustöiden jälkeen oleellisesti: mm. oppilashuollolle varataan keskitetty rauhallinen tila ja wc-tiloja lisätään kaikkiin kerroksiin.

Väistötilat meren äärellä

Minervaskolanin johtava rehtori Ronnie Rehnin mukaan kouluyhteisöllä on edessään mielenkiintoinen ajanjakso. – Olemme iloisia siitä, että remontti lopulta alkaa. Minervaskolan on fantastinen kiinteistö, joka ansaitsee arvoisensa peruskorjauksen, Rehn toteaa.

Väliaikaisiin tiloihin muutossa Ronnie Rehn näkee paljon positiivista:  – Hiekkarannantien väistötiloissa pääsemme esimerkiksi nauttimaan puistomaisen kauniista ympäristöstä merinäköaloineen. Tiedossa saattaa olla pientä väliaikaista tilanahtautta, mutta vastapainoksi ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia luoviinkin ratkaisuihin esimerkiksi opetuksen järjestämisessä.

Minervaskolan on suunniteltu arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelundin voittaman arkkitehtuurikilpailun ehdotuksen pohjalta, ja sitä pidetään yhtenä arkkitehdin päätöistä. Rakennus edustaa 1920-luvun klassisismia ja helsinkiläisistä koulurakennuksista se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennukseksi osana Etu-Töölön kaupunginosaa. Peruskorjauksessa tätä perintöä vaalitaan huolella.

Turun Medisiina D -uudisrakennus saavutti harjakorkeuden

medisiina-d-ulkohavainne

Turun Kupittaan-kampusalueelle valmistuu vuonna 2018 Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käyttöön tuleva moderni työ- ja oppimisympäristö, Medisiina D. Kiinteistön rakennuttaja on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuksen bruttoala on noin 26 000 neliömetriä.

Rakennusprojektin valmistelevat työt alkoivat lokakuussa ja louhinta- ja maanrakennustyöt marraskuussa 2015. Nyt Medisiina D on saavuttanut harjakorkeuden.

Turun yliopistollisen keskussairaalan T- ja A-sairaaloiden väliin sijoittuva Medisiina D tiivistää yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uuden T3-sairaalan kanssa kantasairaalan aluetta entistä kampusmaisemmaksi.

meidisiina-d-ulkohavainne-julkisivu-asemalta

”Turun kaupungin tavoitteena on kehittää Kupittaan alueesta vetovoimainen ja haluttu innovaatioympäristö sekä yrityksille ja yhteisöille että koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuttama Medisiina D -rakennus vastaa näihin tavoitteisiin innovatiivisesti kokoamalla eri toimijoita saman katon alle”, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Mauno Sievänen kommentoi.

Rakennuksen suunnittelussa tähdätään kestävän kehityksen mukaisiin tilaratkaisuihin, rakenteisiin ja materiaaleihin, millä pyritään varmistamaan käyttökustannusten edullisuus. Tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja joustaviksi. Näin tuetaan yhteistä toimintaa ja mahdollistetaan yhteisten palvelujen järjestämistä. Samalla varmistetaan tilojen korkea käyttöaste ja tilojen taloudellinen käyttö.

Kahdeksan kerroksen lisäksi Medisiina D -rakennukseen tulee kellarikerros ja talotekniikkakerros. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu luentosaleja, ryhmätyötiloja, liiketiloja ja lounasravintola. Toiseen kerrokseen tulee opetuslaboratorioita ja hammashoidon opetusyksikkö. Kerroksissa 3–8 on eri yksiköiden laboratorio- ja toimistotiloja.

Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Schauman Arkkitehdit Oy, ja projektinjohtourakoitsija on NCC Suomi Oy.

Lue lisää hankkeesta https://www.ncc.fi/tyomaat/medisiina-d/.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Taloyhtiöt empivät remonttien aloittamista

scaffolding-481497_640

Taloyhtiöiden korjaushankkeissa ei näy kasvua tänä tai ensi vuonna, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Taloyhtiöiden korjausrakentaminen kasvanee tänä vuonna vielä pääkaupunkiseudulla, mutta supistunee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa.

Ensi vuonna korjausrakentamisen odotetaan vähenevän tulosten perusteella myös pääkaupunkiseudulla ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Sen sijaan muista poiketen Pohjois-Suomessa korjausrakentamisen odotetaan vastausten perusteella ensi vuonna kasvavan.

”Takana on usean vuoden kasvujakso taloyhtiöiden korjaamisessa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Siinä mielessä tasaantumisvaihe on luonteva. Korjaustarpeen arvioidaan kuitenkin pysyvän vähintään ennallaan tulevina vuosina”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Yli puolet taloyhtiöistä remontoi 

Edelleen yli puolet suomalaisista taloyhtiöistä tekee tai suunnittelee tänä vuonna korjaushanketta. Barometriin vastanneista taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista ja isännöitsijöistä joka viides kertoi, että omassa taloyhtiössä on korjausvaihe meneillään tänä keväänä.

Kerrostaloissa remontoidaan nyt eniten putkistoja, märkätiloja, piharakenteita ja julkisivuja. Rivitaloyhtiöissä korjataan yleisimmin piharakenteita ja ulkovaippaa. Piharakenteet sisältävät salaojien lisäksi pihakannet, paikoitusalueet ja kulkuväylät, joita koskevia toimenpidetarpeita on isolla osalla vähänkin vanhemmista yhtiöistä.

Urakkatarjouksia taloyhtiöt kertovat saaneensa vähintään yhtä hyvin kuin viime vuonna.

Ennakkovarautuminen kannattaa

Alle puolet barometriin vastanneista taloyhtiöistä varautuu korjauksiin keräämällä varoja etukäteen. Yli puolet taloyhtiöistä rahoittaa korjaukset ensisijaisesti pankkilainalla. Lainarahaa on kyselyn mukaan ollut tarjolla hyvin. Lainamarginaalin keskiarvo on kyselyn perusteella tasan yksi prosenttiyksikkö.

”Vaikka keskimääräinen lainansaantitilanne on nyt hyvä, taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden ennakkovarautuminen on nousemassa entistä tärkeämpään asemaan”, Kero toteaa.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastasi maalis-huhtikuussa 1318 taloyhtiöiden hallituksen jäsentä, 166 isännöitsijää ja 201 muuta taloyhtiö-vastaajaa. Barometri toteutetaan kahdesti vuodessa, maalis-huhtikuussa ja loka-marraskuussa.

SIKLAN UUDEN PÄÄKONTTORIN RAKENNUSTYÖT OVAT ALKANEET

havainnekuva_paakonttori_pieni

Sikla on aloittanut uuden pääkonttorinsa rakentamisen Limingan Ankkurilahteen, aivan moottoritien varteen Tupoksen ramppien juureen. Kaksikerroksiseen rakennukseen tulee 913 huoneistoneliömetriä, ja sinne tulee työpisteet noin 50 henkilölle. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut oululainen Arkkitehtitoimisto Arkadi.

Konsernin toimitusjohtaja Janne Nieminen kertoo, että uusi pääkonttori valmistuu loppuvuodesta.

”Haaveissamme on järjestää avajaiset Siklan emoyhtiön, Sikla Oy:n 10-vuotispäivänä. Ankkurilahti on pääkonttorillemme loistava sijainti työvoiman saatavuuden vuoksi. Saavutettavuus jokaisesta ilmansuunnasta on poikkeuksellisen hyvä. Uskomme toimistorakennuksemme sijoittamisen muualle kuin kaupungin sykkeeseen olevan pelkästään positiivinen asia. Lisäksi olemme pohjoisesta päin tullessa lähes yhtä hyvän ajallisen saavutettavuuden piirissä kuin entisellä paikallamme Kempeleen Zatelliitissa”, toteaa Nieminen.

Lidlin kolmannen jakelukeskuksen rakentaminen alkaa Järvenpäässä

84a08a622baa8d7c_800x800ar

Lidlin kolmannen jakelukeskuksen tontilla Järvenpäässä rakentaminen on edennyt perustusvaiheeseen. 60 000 kerrosneliömetrin kokoinen jakelukeskus tulee valmistuttuaan työllistämään noin 300 kaupan ja logistiikan ammattilaista. Tavoitteena on rakentaa Pohjoismaiden ympäristöystävällisin jakelukeskus, jonka kautta toimitetaan tuotteet aluksi muutamaan kymmeneen Lidl-myymälään eteläisessä Suomessa. Jakelukeskus otetaan käyttöön loppuvuonna 2018.

Ympäristöarvot ohjaavat rakentamista

Järvenpään jakelukeskuksen rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöasioihin. Tavoitteena on rakentaa Pohjoismaiden ympäristöystävällisin pt-kaupan jakelukeskus ja hakea sille kestävän rakentamisen BREEAM -ympäristösertifiointia. Sertifioinnille tavoitellaan kunnianhimoista Excellent-tasoa.

Sertifikaatti ohjaa rakennuksen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. Järvenpään jakelukeskuksessa sertifikaatin vaatimukset on huomioitu mm. maankäytön suunnittelussa, energia- ja elinkaarisuunnittelussa sekä materiaalivalinnoissa.

”Jakelukeskuksen katolle tullaan asentamaan aurinkovoimala, joka tuottaa osan kiinteistön käyttämästä sähköenergiasta. Myös kylmäkoneiden lauhdelämpö tullaan hyödyntämään rakennuksen energiatarpeisiin”, Lidlin kiinteistö- ja kehitysjohtajaVirpi Kaikkonen kertoo.

Sertifikaatti huomioi myös jakelukeskuksen sijainnin julkisten kulkuyhteyksien äärellä sekä myöhemmin kiinteistön jätehuollon ja vedenkäytön.

Jakelukeskus mahdollistaa myymäläverkoston laajentamisen

Jakelukeskus on Lidlille valtakunnallisesti merkittävä hanke ja avainasemassa Lidlin myymäläverkoston laajenemisessa. Jakelukeskus otetaan käyttöön loppuvuonna 2018. Investointina jakelukeskus on merkittävä, suuruusluokkaa 100 miljoonaa euroa.

”Avaamme lähivuosina useita kymmeniä myymälöitä Etelä-Suomessa. Tarvitsemme kipeästi lisää jakelukeskuskapasiteettia taataksemme saumattomat tuotteiden toimitukset seitsemänä päivänä viikossa lisääntyvien myymälämäärien osalta myös jatkossa “, Kaikkonen jatkaa.

Lyhyesti Lidlin Järvenpään jakelukeskuksesta

  • Jakelukeskus sijoittuu Järvenpäähän Boogien eli Poikkitien yritysalueelle valtatie 4:n ja pääradan välittömään läheisyyteen.
  • Jakelukeskus rakennetaan 24 hehtaarin tontille, jolla on rakennusoikeutta 80 000 kerrosneliömetriä.
  • Ensivaiheessa rakennetaan n. 60 000 kerrosneliömetrin jakelukeskus, jota on myöhemmin mahdollista laajentaa.
  • Jakelukeskuksen kautta toimitetaan tuotteet alkuvaiheessa muutamiin kymmeniin eteläisessä Suomessa sijaitseviin Lidl-myymälöihin. Myymäläverkoston laajentuessa jakelukeskuksesta voidaan toimittaa tuotteita jopa sataan myymälään.
  • Jakelukeskus tulee työllistämään noin 300 kaupan ja logistiikan ammattilaista. Rekrytoinnit sijoittuvat pääosin vuoteen 2018.
  • Lidlillä on vastaavalla periaatteella toimivat jakelukeskukset Janakkalassa ja Laukaassa.

Töölönlahden eteläosan suunnitelmaluonnos valmistumassa syksyllä

f7217e2f-9f3e-43c2-a24d-82c7630b43b5-w_960

Töölönlahden eteläosan puisto- ja katualueelle suunnitellaan uudistuksia. Alueen puisto- ja katusuunnitelma valmistuu arviolta alkusyksyllä 2017. Puiston suunnittelun yhteydessä tehdään ratkaisu myös vanhasta VR:n makasiinirauniosta.

Sanomatalon, Kiasman, keskustakirjasto Oodin ja Musiikkitalon rajaamaa Makasiinipuiston ja Kansalaistorin aluetta kehitetään monipuoliseksi kaupunkitilaksi. Valmistuessaan se muodostaa Helsingin keskuspuiston alkupisteen, tarjoaa paikan yleisötapahtumille ja tukee Oodin yhteyteen tulevaa lapsille suunnattua toimintaa.

Rakentamisen aloittamisen aikataulu on sidoksissa Oodin valmistumisajankohtaan, ja sen on tarkoitus alkaa syksyllä 2018.

Kansalaistorille ja Makasiinipuistoon uudistuksia

Kansalaistoria kehitetään soveltumaan entistä monipuolisempaan tapahtumakäyttöön. Alue varustetaan tapahtumasähköpisteillä sekä vesi- ja viemäriliittymillä, ja läheisen Eero Erkon kadun länsipäähän tehdään järjestelyitä huolto- ja saattoliikennettä varten.

Alustavan suunnitelman mukaan Kansalaistorin reunasta alkava Makasiinipuisto tulee olemaan puutarhamaisesti istutettu alue, joka muodostaa Oodin edustan kanssa yhtenäisen kaupunkitilan. Alueelle on suunnitteilla katukoriskenttä ja pienten lasten leikkipaikka. Niiden läheisyydessä sijaitsee Oodin kahvilan ulkotarjoilualue.

Myös Musiikkitalon lämpiön edustalle on tarkoitus istuttaa puita sekä perenna- ja pensasistutuksia. Puiston kasvillisuus tulee olemaan monilajinen ja jalopuuvoittoinen.

Töölönlahden eteläosan alue on merkittävä jalankulun ja pyöräilyn solmukohta, jonka rooli tulee korostumaan entisestään Oodin valmistuttua. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden pääreitit mitoitetaan ja sijoitetaan suuria käyttäjämääriä sekä turvallista kulkemista silmälläpitäen.

Makasiinin paikalle suunnitteilla taideteos – uusi paviljonki puiston pohjoisosaan

Keskustakirjasto Oodin työmaan edustalla sijaitsee vuoden 2006 tulipalossa pahoin vaurioitunut makasiinirakennuksen raunio. Sen kehittämistä muistomerkiksi on tutkittu puiston suunnittelun osana kiinteistölautakunnan 30.6.2016 tekemän päätöksen mukaisesti.

Alustavana suunnitelmana on, että raunio puretaan, ja sen paikalle toteutetaan taiteilija Akseli Leinosen teos ”Massa”.

Punatiilinen, noin 150 neliömetrin laajuinen taideteos sijoittuisi puistossa maan tasoon samalle kohdalle, jossa rautatiemakasiinien eteläinen pääty sijaitsi. Teos rakennettaisiin kovaa kulutusta kestävistä uusista maatiilistä. Vanhan makasiiniraunion kuntotutkimuksien perusteella on todettu, etteivät sen tiilet ole säätä ja kulutusta kestäviä eivätkä turvallisia rakennusmateriaaleja.

Makasiinipuiston pohjoissivulta Töölönlahdenkadun varrelta on osoitettu alustavassa suunnitelmassa paikka uudelle noin 400–450 m2 kokoiselle makasiinipaviljongille. Kaupungin on määrä järjestää sen toteuttamisesta konsepti- ja suunnittelukilpailu sen jälkeen, kun puistosuunnitelma on hyväksytty. Uuden paviljongin sijoittuminen puiston pohjoisosaan mahdollistaa puisto- ja torialueen monipuolisen tapahtumakäytön.

Suunnitelmaluonnos valmistuu syksyllä

Töölönlahden eteläosan puisto- ja katusuunnitelmaehdotus valmistuu näillä näkymin alkusyksyllä 2017, jolloin se on virallisesti nähtävillä noin kahden viikon ajan kaupungin verkkosivuilla ja asiakaspalvelutiloissa. Ehdotuksesta voi tuolloin jättää muistutuksen muodossa palautetta päätöksenteon tueksi.

Puisto- ja katusuunnitelmasta sekä siihen liittyvästä taideteoksesta päättävät syyskaudella 2017 uusi kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus. Makasiiniraunion purkamisluvan saaminen edellyttää, että kaupungin toimivaltainen viranomainen myöntää poikkeamisen asemakaavan suojelumääräyksestä, sillä makasiinin säilyneestä osasta on tehty ennen vuoden 2006 tulipaloa suojelupäätös.

Alueen puisto- ja katusuunnitelmaa valmistelee Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Makasiinirauniosta ja uuteen makasiiniin liittyvistä suunnitelmista vastaa kiinteistövirasto. Kesäkuun alussa toteutuvan kaupungin organisaatiouudistuksen jälkeen kokonaisuuden suunnittelusta vastaa kaupunkiympäristön toimiala.

Laajasalon lapset saavat uuden päiväkodin

17fb15f9-ee59-47ca-9445-9bb82286fb94-w_960

Kuva: HKR-Arkkitehtuuritoimisto

Helsingin kaakkoiselle varhaiskasvatusalueelle rakennetaan lisätiloja päiväkotilapsille ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Yliskylän päiväkodin tilalle Laajasaloon, osoitteeseen Köökarinpolku 1 nouseva päiväkoti tarjoaa runsaan vuoden kuluttua hoitopaikan 232 lapselle.

Uudisrakennushankkeella Helsingin kaupunki ennakoi Laajasalon ja sen läheisyyteen rakentuvan Kruununvuorenrannan lisääntyviä päiväkotitarpeita. Tavoitteena on turvata laajentuvan alueen lapsiperheille riittävät ja oikea-aikaiset varhaiskasvatuspalvelut, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisin liikennevälinein.

Tilat monipuoliseen ja joustavaan käyttöön

Päiväkoti Yliskylässä on tällä hetkellä tilat runsaalle sadalle 1-6 -vuotiaalle lapselle. Uusi päiväkoti rakennetaan samalle tontille nykyisen päiväkodin viereen. Toiminta nykyisessä rakennuksessa jatkuu uuden rakennuksen valmistumiseen saakka kevääseen 2018 asti. Vanha rakennus puretaan tontilta tämän jälkeen.

Hanke toteutetaan lähes 0-energiatavoitteiden mukaisesti: suunnittelussa maksimoidaan ilmaisenergian hyödyntäminen aurinkoenergialla ja maalämmöllä. Tilat rakennetaan muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi lasten oppimisympäristöiksi.

Rakentaminen on käynnistynyt huhtikuun puolivälissä ja nyt tontilla tehdään louhinta- ja räjäytystöitä toukokuun puoliväliin asti. Rakennustyömaa on eristetty korkeilla suoja-aidoilla koko rakentamisen ajaksi. Räjäytystöiden aikana myös Köökarinpolun ja tontin takanurkassa kulkevan kevyen liikenteen väylä suljetaan.

Eduskuntatalon peruskorjaus loppusuoralla

31503655795_e17a97cd6f_z

Kuvaaja Hanne Salonen / Eduskunta

Eduskuntatalon peruskorjauksessa on edetty viimeistelyvaiheeseen, tällä hetkellä on menossa monenlaisia töitä: eräisiin tiloihin palautetaan jo alkuperäiskalusteita, muualla taas on käynnissä muun muassa maalaus-, laatoitus- ja asennustöitä. Peruskorjaus näkyy kesän aikana etenkin rakennuksen ulkopuolisina töinä, sisätöistä suurin osa saadaan valmiiksi jo kesäkuussa.

Urakoitsijan rakennustöiden aikatauluun sisällytettiin alun perin väljyyttä erilaisia yllätyksiä varten, josta on annettu urakoitsijalle kuuden viikon lisäaika. Lisäaikaan vaikuttivat muun muassa arvioitua monimuotoisemmat vanhat rakenneratkaisut, joiden paljastuttua purkutöiden jälkeen jouduttiin putki- ja sähkölinjojen sijainteja suunnittelemaan uudestaan. Tämä ei kuitenkaan vaikuta eduskunnan muuttoaikatauluun.

33754682575_17027d1232_z

Kuvaaja Hanne Salonen / Eduskunta

Eduskunnan muutto peruskorjattuihin tiloihin alkaa heinäkuussa, ja syysistuntokausi aloitetaan Eduskuntatalossa 5. syyskuuta. Yleisölle Eduskuntatalo avautuu myöhemmin syksyllä, jolloin järjestetään myös avoimet ovet.

Eduskunnan kiinteistöt on peruskorjattu vaiheissa:

– A-rakennus (kansanedustajien työhuoneet ja eteläinen asuntosiipi) 2010-2011

– B-rakennus (kansanedustajien työhuoneet ja uusi yleisösisäänkäynti) 2009-2010

– C-rakennus (kirjasto- ja hallintorakennus) 2012-2014

– D-rakennus (vanha Kaupunkiliiton talo) 2014-2015

– Maanalaiset tilat 2010-2014

– Eduskuntatalo 2015-2017

Arkta-konsernin Esa Kiiveristä rakennusneuvos

kiiveri_esa

Tasavallan presidentti on myöntänyt 10.3.2017 ylöjärveläisen rakennuskonserni Arktan toimitusjohtajalle Esa Kiiverille rakennusneuvoksen arvonimen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen elinkeinoelämän ja rakennusteollisuuden hyväksi.

Esa Kiiveri on toiminut vuodesta 1980 lähtien yhtäjaksoisesti ja menestyksellisesti rakennusalan tehtävissä. Rakennusmestariksi valmistumisensa jälkeen hän työskenteli vuosina 1980 – 1992 Pilkington Automotive Finland Oy:n kiinteistöpäällikkönä ja pääsuunnittelijana rakennuttaen kymmeniä tuhansia neliömetrejä tuotanto- ja toimistotilaa eri paikkakunnille.

Vuonna 1988 Esa Kiiveri oli perustamassa Arkta Oy:tä, jonka ympärille hän määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti on rakentanut perustajaurakointiin ja rakentamisen erikoistuneen Arkta-konsernin sekä kiinteistösijoittamiseen ja vuokraustoimintaan keskittyvän Arkta Kiinteistöt -konsernin. Tulevaisuuteen tähtäävänä ja dynaamisena rakennusalan kehittäjänä Kiiveri on pitkäjänteisesti hyödyntänyt alansa uusimpia menetelmiä ja työvälineitä tehden Arktasta valtakunnallisestikin merkittävän ja kannattavan perheyrityksen.

Esa Kiiverillä on useita pitkäaikaisia elinkeinoelämän ja rakennusteollisuuden luottamustehtäviä, mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:ssä, Talonrakennusteollisuudessa, Rakennusteollisuus RT:ssä, Tampereen rakentamisen yhteistyöryhmässä, Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Tapiolassa sekä Keskinäisessä Työeläkevakuutusyhtiö Elossa sekä aiemmin myös Pirkanmaan Avo-asunnot Oy:ssä.

Työn ohella Esa Kiiveri on ollut aktiivisesti vaikuttamassa kotipaikkakuntansa elämään. Arkta on rakentanut Ylöjärvelle jäähallin sekä opetusministeriön Vuoden 2007 liikuntapaikka -palkinnon saaneen liikuntatalon. Vuonna 2008 Arkta Oy sai Ylöjärven elinkeinopalkinnon tunnustuksena ansiokkaasta ja tuloksekkaasta yritystoiminnasta sekä esimerkillisestä työstä Ylöjärven hyväksi.

Esa Kiiveri on toiminut myös Ylöjärven kunnan asuntolautakunnan puheenjohtajana, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n hallituksessa sekä perustajajäsenenä lukuisissa paikkakuntansa yhdistyksissä. Esa Kiiveri on ollut Ylöjärven Nuorkauppakamarin perustajajäsen ja Presidentti sekä Ylöjärven Rotaryklubin perustajajäsen ja Presidentti.