”Kiitäjä” voitti Ouluhallin laajennuksen suunnittelukutsukilpailun

Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen järjestämä suunnittelukutsukilpailu Ouluhallin peruskorjauksesta ja laajennuksesta on päättynyt. Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi ehdotuksen nimimerkillä Kiitäjä. Nimimerkin takana ovat Arkkitehdit Kontukoski Oy, Peab Oy ja Ramboll Finland Oy. Kutsukilpailulla haettiin hankkeelle toteutuskelpoista ratkaisuehdotusta. Liikelaitos Oulun Tilakeskus etenee voittajaehdotuksen laatineen työryhmän kanssa hankkeessa. Hankkeen tavoitehinta-arvio on noin 20 miljoonaa euroa.

Laajennusosa on sijoitettu nykyisen messukentän ja pysäköintialueen väliin. Tällä tavoin rakennuskokonaisuuteen voidaan järjestää kulkuyhteyksiltään eri käyttötarkoituksissa parhaiten toimivat tilat. Ouluhallin ja uudisrakennuksen väliin on sijoitettu uusi yhteinen pääaula, jonne messukentältä ja pysäköintialueelta on välitön kulkuyhteys. Pääaulasta on suorat yhteydet Ouluhallin katsomoon ja nykyiseen pääaulaan, Ouluhallin kenttäalueelle sekä uudisrakennuksen liikuntasaliin. Ehdotuksessa Ouluhallin liikennejärjestelyt säilyvät nykyisen kaltaisina.

– Laajennusosan sommittelu Ouluhallin yhteyteen oli vaikea, mutta inspiroiva arkkitehtoninen suunnittelutehtävä. Kilpailutyössämme laajennusosa kohoaa Ouluhallin kanssa yhteiseltä jalustalta ja päättää Raksilan urheilualueen, toteaa pääsuunnittelija Petri Kontukoski.

Rakennuksen virtaviivainen muoto ja julkisivujen tumma sekä osittain läpikuultava visuaalinen ilme hyödyntävät pohjoisen perhosen, kiitäjän, lentoliikkeen muotoja. Siiveniskujen lailla taittuvat kolmiomuodot tuovat julkisivuihin moniulotteisuutta verkkomaisine pintoineen, mikä mahdollistaa myös näyttävän valaisemisen vuoden pimeinä aikoina.

Uudet pelikentät täyttävät korkeimpien sarjatasojen tilavaatimukset

Uudisrakennuksen liikuntasali mahdollistaa eri palloilulajien korkeimpien sarjatasojen viralliset kilpailukentät. 1500 katsojaa vetävät katsomorakenteet on toteutettu lähes kokonaan muunnettavina teleskooppikatsomoina, jolloin salitilat saadaan tarvittaessa mahdollisimman laajoina haluttuun käyttöön. Lasten harjoituksia seuraamaan tulevien vanhempien tarpeet on huomioitu liikuntasalissa 150 katsojan kiinteällä katsomolla.

Voittajaehdotuksen pääsuunnittelusta vastaava Arkkitehdit Kontukoski Oy on vuonna 1997 perustettu tamperelainen arkkitehtitoimisto, jonka suunnittelema Tesoman palloiluhalli palkittiin Hyvän rakentamisen palkinnolla vuonna 2016.

DHL Express laajentaa toimintaansa uudella terminaalilla Pirkkalaan

9e382fd7a0368774_featured

Kohteen arkkitehtuurisuunnittelun on toteuttanut Suunnittelemo Oy. Kuvan omistaja Meijou Oy.

Kansainvälisten pikakuljetusten kasvun myötä DHL Express rakennuttaa Pirkkalaan lentokentän läheisyyteen uuden terminaalin ja toimistotilat. Kesällä 2019 valmistuvan kiinteistön kokonaisinvestointi on suuruudeltaan noin 15 miljoonaa euroa, ja sinne tulee työllistymään nykyisen henkilökunnan lisäksi toistakymmentä uutta työntekijää.

Uudisrakennus nousee Pirkkalan Linnakallion alueelle hyvien ja lähitulevaisuudessa entisestään paranevien liikenneyhteyksien ääreen.

“Uudella terminaalilla varmistamme tulevaisuuden kasvumahdollisuudet; siksi myös sijainti lentokentän läheisyydessä on meille tärkeä. Pystymme tarjoamaan asiakkaille entistä nopeammat läpimenoajat ja näin tukemaan suomalaisten vienti- ja tuontiyritysten kilpailukykyä”, sanoo DHL Express (Finland) Oy:n toimitusjohtaja Peter Ervasalo.

“Investointi Pirkkalan terminaaliin on osa laajempaa suunnitelmaa kehittää ja kasvattaa DHL Expressin Suomen verkostoa. Helsinki-Vantaa säilyy päälajittelukeskuksenamme, ja siellä on tarkoitus tehdä suuria muutoksia parin seuraavan vuoden kuluessa. Turun terminaalissamme puolestaan otettiin alkukesästä käyttöön laajennusosa”, Ervasalo jatkaa.

Pikakuljetusten kysyntää Suomessa kasvattaa hyvän taloustilanteen lisäksi myös vilkas kansainvälinen verkkokauppa. Kiinteistölaajennusten lisäksi DHL Express kehittää jatkuvasti toimitusvaihtoehtojaan erityisesti yksityisasiakkaille, joiden määrä asiakaskunnassa kasvaa koko ajan.

Energiatehokas uudisrakennus

Uudesta 4000 neliömetrin suuruisesta terminaalista käsin hoidetaan Express-lähetysten nouto- ja jakelutoiminnot Pirkanmaalla sekä käsitellään koko Pohjois-Suomen alueen vienti- ja tuontilähetykset. Terminaaliin asennettava automaattinen lajittelujärjestelmä pystyy käsittelemään 5000 lähetystä tunnissa.

Ympäristöystävällisyys on huomioitu erityisesti kiinteistön energiaratkaisuissa: lämmöntuotantoon käytetään maalämpöä, ja lisäsähköä tuotetaan aurinkoenergialla. Kehittynyt kiinteistöautomaatio­järjestelmä, rakennusosien hyvä lämmöneristyskyky sekä LED-valaistus parantavat energiatehokkuutta. Myös valmiudet sähköautoille sekä tuotantokäyttöön että henkilöstölle on huomioitu. Deutsche Post DHL -konsernin standardien mukaisen kiinteistön rakentaa Meijou Oy.

DHL Express kuljettaa kiireellisiä asiakirjoja ja paketteja luotettavasti ja nopeasti ovelta ovelle yli 220 maassa ja alueella. DHL Expressin Helsinki-Vantaan terminaalin sekä Euroopan päälajittelukeskuksen Leipzigin väliset päivittäiset lennot tuonnissa ja viennissä luovat yhteydet DHL:n maailmanlaajuiseen verkostoon.

Lidl rakentaa lisää varastotilaa uuteen Järvenpään jakelukeskukseen

a8e6062c60d9027a_800x800ar

Lidl Jakelukeskus Järvenpää Havainnekuva

Järvenpäähän syksyllä 2018 valmistuvaan Lidlin kolmanteen jakelukeskukseen aletaan rakentaa lisää varastotilaa. Laajennuksella halutaan varautua tulevaan myymälämäärän kasvuun.

Rakennustyöt alkavat arviolta vuodenvaihteessa 2019 ja kestävät noin vuoden. Lisävarasto on kooltaan 12 500 neliötä ja se sulautuu huomaamattomasti nyt olemassa olevaan rakennukseen. Laajennusosa tulee sijoittumaan jakelukeskuksen itäpäätyyn, Lahdentien varteen.

– Järvenpään jakelukeskus tulee palvelemaan eteläisen Suomen myymälöitä ja lisäkapasiteetin tarve on olemassa myymälämäärän kasvun kautta, Lidl Suomen kiinteistö- ja kehitysjohtaja Virpi Kaikkonen sanoo.

Lidlin tavoitteena on avata noin kymmenen uutta myymälää kuluvan tilikauden aikana.

Laajennusosaan on varauduttu jo asemakaavavaiheessa ja tontilta löytyykin riittävästi rakennusoikeutta rakennusta varten.

– Jo alkuvaiheessa päädyimme rakentamaan jakelukeskuksen kahdessa eri vaiheessa, näin saimme aikaa suunnitella rauhassa tilan tehokasta käyttöä, Kaikkonen jatkaa.

Jättirekrytoinnit käynnissä – Lidl palkkaa jopa 200 työntekijää

Järvenpään jakelukeskuksen ensimmäisen vaiheen rakennushanke on tällä hetkellä loppusuoralla ja ensimmäiset kuljetukset myymälöihin alkavat alkuvuodesta 2019.

Järvenpään jakelukeskuksen investoinnin kokonaisarvo on yli 100 miljoonaa euroa.

Sisco-konsernin yhtiöt kumppaneineen voittivat Puu-Kivistön suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun

ndzylr9o50wwwqkkwj5f

Vantaan kaupunki järjesti Puu-Kivistön alueelle kehäradan lähelle varattuun korttelialueeseen kahden korttelin laajuisen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun, joka ratkesi tänään. Korttelin, jonka kilpailun Sisco kumppaneineen voitti, laajuus on n. 7500 k-m2.

Sisco-konsernista osallistui kilpailuun kaksi yhtiötä, Sisco Oyj yksityisen myyntihankkeen rakennuttajana ja Sisco Vuokra-Asunnot Oy yleishyödyllisen hankkeen toteuttajana. Arkkitehteina toimivat Tieno Oy ja Arkkitehtipalvelu Oy. Vastuullisina arkkitehteina toimivat Janne Leino ja Edgars Racins, jotka ovat osallistuneet menestyksellä useisiin kilpailuihin. Maisemasuunnittelun kumppanina oli Nomaji Oy ja sieltä maisema-arkkitehti Mari Aroluoma. Hankkeen taiteilijana toimii Osmo Rauhala.

Kilpailuun osallistuneista kaikkiaan seitsemästä työstä Kivistön alue-arkkitehti Anna-Riitta Kujala totesi, että ”ne ovat todella korkeatasoisia ja mahdollistavat Puu-Kivistön rakentumisen kiinnostavaksi puurakentamisen referenssikohteeksi”.

Siscon ja kumppaneiden kilpailutyöstä todettiin, että ”Voittajaehdotus on moni-ilmeinen kaupunkikortteli, joka perustuu rohkeaan ja veistokselliseen arkkitehtuuriin ja monipuoliseen ja inspiroivaan puun käyttöön. Ehdotuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota korttelin liikkumisympäristöön, valaistusolosuhteisiin sekä vehreään ja yhteisöllisyyttä edistävään korttelipihaan.”

”Olemme todella iloisia voitosta”, sanoo Sisco Oyj:n toimitusjohtaja Tero Salo. ”Sisco on jo jonkin aikaa etsinyt merkittävää puukerrostalokohdetta ja nyt sellainen on tiedossa, vieläpä hyvin suuri sellainen”.

”Meille oli ilo työskennellä Tienon ja Arkkitehtipalvelun kanssa projektin suunnittelussa”, toteaa Siscon suunnittelusta vastaava johtaja Markus Råbergh. ”Yhteistyö lähti välittömästi käyntiin hyvässä hengessä ja tehokkaasti ja arkkitehdit ottivat hyvin vastaan teollisen moduulivalmistuksen asettavat rajoitteet. Niillä kuitenkin pyritään tehokkaaseen tuotantoon ja kosteusketjun saumattomuuteen. Kuten lopputuloksesta näkyy, arkkitehtuuri voi silti olla raikasta, vahvaa ja omaperäistä”, Råbergh hehkuttaa.

”Puukerrostalorakentamisessa arkkitehtien ja teknisen suunnittelun yhteistyö, joka tukee ja käyttää hyväksi teollista moduulituotantoa, on juuri sitä mitä koko valtakunnassa tarvitaan”, sanoo projektista vastannut Sisco Oyj:n varatoimitusjohtaja Lauri Halminen. Hän jatkaa, että ”puukerrostalojen tuotanto on vielä aivan liian pientä. Kukin projekti on yksittäinen, melkein aina kokeiluprojekti, ja toistettavuus on erittäin heikkoa. Pk-seudun kunnat ovat aktivoituneet puukerrostalorakentamisessa, mutta valtiovallan konkreettiset toimet ovat mielestäni vielä varsin heikkoja. Tarvitaan voimakasta ohjausta, jotta puukerrostalotuotanto kasvaisi riittävän voimakkaasti. Emme tule pääsemään Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin hiilidioksipäästöjen hallinnassa, ellei puukerrostalotuotantoa kasvateta. Tämän pitää olla korkealla tulevan hallituksen tärkeysjärjestyksessä.”

Sisco jatkaa Bosco-suunnitelman luonnehdintaa: ”Bosco-hanke on ekologinen luonnostaan, sillä sen kantava runko on kotimaista Metsä Woodin kertopuu LVL:ää ja seinärakenne on täysin muoviton ja myrkytön. Vinot kattopinnat mahdollistavat aurinkoenergian hyödyntämisen ja viherkatot palvelevat osaltaan yhdessä pihan viivytysaltaan kanssa hulevesien hallinnassa.”

Tikkurila suojaa maailman suurimman sisähiihtokeskuksen teräsrakenteet

9739dcc8c8437ffd_800x800ar

Norjan Lørenskogiin lähelle Osloa rakentuva kuusikerroksinen sisähiihtokeskus pitää sisällään yli 500 metrin pituisen laskettelurinteen ja kattorakenteisiin ripustettavan hiihtoradan. Tikkurila on mukana vaativassa kohteessa teräsrakenteista vastaavan Ruukin yhteistyökumppanina.

Hiihtokeskuksessa on lumipinta-alaa noin 40 000 neliömetriä, mikä vastaa noin viittä jalkapallokenttää. Kolmella hiihtohissillä varustetun laskettelurinteen alapäähän rakennetaan kattorakenteisiin ripustettava murtomaahiihtorata, joka koostuu 150 elementistä ja painaa noin 500 tonnia. Kokonaisuuden on suunnitellut norjalainen arkkitehtitoimisto Halvorsen & Reine AS ja sen on määrä avautua alkuvuodesta 2020.

Kokonaisarvoltaan yli 105 miljoonan euron suuruisessa hankkeessa on mukana enemmän kuin 60 yritystä. SSAB-konserniin kuuluva Ruukki toimittaa hiihtokeskuksen päärungon, katon kantavat poimulevyt, katosta ripustettavan hiihtoradan, laitetasojen rungot, teräsrakenteiset porrastornit ja huoltosillat. Rakenteet valmistetaan Ruukin tehtailla Peräseinäjoella ja Puolan Obornikissa, missä ne myös pintakäsitellään Tikkurilan TP131-polyuretaaniyhdistelmällä. Ruosteenestopigmentoidun Temacoat Primer -epoksipohjamaalin ja korkea kuiva-aineisen Temathane PC 50 -pintamaalin yhdistelmä soveltuu voimakkaassa ilmastorasituksessa olevien teräspintojen maalaukseen.

Korkeatasoista suojaa vaihteleviin olosuhteisiin

Teräsrakenteille ja niiden pintakäsittelylle on maailman suurimmassa sisähiihtokeskuksessa korkeat laatuvaatimukset. Teräslaadun oli oltava minimissään S355, mutta rakenteissa käytettiin jopa S550 korkealujuusteräksiä ristikkorakenteiden pitkien jännevälien vuoksi. Terästen pintakäsittelyn osalta vaatimuksena oli C3 H-korroosioluokka standardin EN-12944 mukaisesti.

– Tämä vaatimustaso on poikkeuksellisen korkea teräsrakenteille, jotka ovat rakennuksen sisäpuolella säänvaihteluilta suojassa. Kaikki rakennuksen ulkopuoliset teräsrakenteet tuli olla kuumasinkittyjä, kertoo suunnittelupäällikkö Mika Jäsperlä Ruukilta.

– Teräsrakenteiden pintakäsittelyssä on huomioitava loppukohteen lisäksi logistiikan asettamat vaatimukset. Vaikka rakenne tehtäisiin puhtaasti sisätiloja varten, sen on kestettävä myös vaikkapa merikuljetuksia. Mekaanista ja kemiallista rasitusta vastaan suojan antava epoksipohjamaali sekä säältä ja UV-säteilyltä suojaava polyuretaanipintamaali takaavat, että teräsrakenteet näyttävät kohteessa samalta kuin arkkitehdin suunnitelmissa, Tikkurila Oyj:n avainasiakaspäällikkö Mikko Soini toteaa.

Projektin etenemistä voi seurata osoitteessa www.snooslo.no/live-fra-sno.

Wärtsilältä merkittävä investointi Suomeen – uuden sukupolven innovaatio- ja tuotantokeskus Smart Technology Hub Vaasaan

a34cafee28d52622_800x800ar

Wärtsilä rakentaa Vaasan Vaskiluotoon uuden Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen. Siihen siirtyvät vuodesta 2020 alkaen kaikki Wärtsilän Vaasan keskustassa olevat toiminnot ja työntekijät sekä logistiikka ja huollon verstastoiminnot Runsorista.

Wärtsilä investoi hankkeeseen 83 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan keskuksen moderniin testaus- ja tuotantoteknologiaan. Smart Technology Hubiin liittyvä kokonaisinvestointi tulee olemaan jopa 200 miljoonaa euroa, joka koostuu toimisto- ja tehdasrakennuksista, logistiikasta sekä infrasta.

“Jatkuva uudistuminen on Wärtsilän DNA:ssa”, toteaa Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola. “Tohmajärven Värtsilän kylään 1834 sahaksi perustettu yritys on nyt kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Vaasan Smart Technology Hub on meille jälleen sukupolviloikka, joka nostaa Wärtsilän osaamisen uudelle tasolle.”

Smart Technology Hub on seuraava, konkreettinen askel Wärtsilän älykkään merenkulun ja älykkään energia-alan visioissa. Toimialallaan ainutlaatuinen keskus mahdollistaa meri-, öljy- ja kaasuteollisuuden ratkaisujen sekä uusien energiajärjestelmien entistä ketterämmän ja tehokkaamman testauksen ja tuotekehityksen.

“Smart Technology Hubista tulee tärkeä osa Wärtsilän maailmanlaajuista osaamiskeskusten verkostoa”, toteaa teknologiajohtaja Hannu Mäntymaa. ”Jakamalla oppeja eri yksiköistämme pystymme tuottamaan asiakkaillemme entistä parempia tuotteita ja palveluita. Vaasan Smart Technology Hubissa kehitämme prosesseja, jotka voimme ottaa myöhemmin käyttöön myös muualla.”

Smart Technology Hub kutsuu alan muut toimijat ja tutkimuksen yhteistyöhön. Visiona on luoda partnerikampus, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä Wärtsilän asiakkaiden ja toimittajien, alan start-upien ja yliopistojen kanssa.

“Loistavat ideat eivät synny tyhjiössä”, toteaa Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Vesa Riihimäki. “Tuomalla yhteen osaajia eri elämänaloilta, niin yritys- kuin yliopistomaailmasta, rakennamme inspiroivan ympäristön uuden luomiseen.”

Smart Technology Hubin suunnittelutyöt ovat jo täydessä vauhdissa ja uusi keskus on toiminnassa Vaskiluodossa vuonna 2020. Vaasan seutu on jo nyt Pohjoismaiden johtava energiateknologiakeskittymä, ja kehittyvä Vaskiluoto vahvistaa alueen merkitystä ja potentiaalia alan globaalina suunnannäyttäjänä entisestään. Wärtsilä on Vaasan suurin yksityinen työllistäjä noin 3000 työntekijällään, ja Vaasan yksikkö on Wärtsilän suurin toimipiste. Turussa Wärtsilällä on työntekijöitä noin 400 ja Helsingissä lähes 500.

Konsernin muutos teknologiapalveluyhtiöksi on edellyttänyt kiinteistöinvestointeja älykkääseen teknologiaan, uudenlaisiin työtapoihin sekä kestävään kehitykseen läpi organisaation. Smart Technology Hubin ohella näkyvimpiä uudistushankkeita ovat Vaasan Runsorin uudet toimitilat sekä loppusyksyllä valmistuva Wärtsilän Helsinki Campus Helsingin Salmisaaressa. Näiden investointien arvo on vajaat 20 miljoonaa euroa.

LapWall lanseeraa kerrostalorakentamisen mullistavan LEKO® Puukerrostalokonseptin

elementointi

LapWall Oy on vuonna 2011 perustettu yritys, joka on kohonnut nopeasti merkittävimmäksi puuelementtien ja valmisosien, kuten kylpyhuone- ja tilamoduulien, toimittajaksi asiakkailleen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Yli 50 miljoonaan liikevaihtonsa kasvattanut LapWall järjestää keskiviikkona 15.8. yhdeksi viime aikojen merkittävimmäksi puurakennusalan tapahtumaksi lukeutuvan lanseeraustilaisuuden.

Osana laajaa LEKO® elementointijärjestelmän kehitystä lanseeraamme LEKO® Puukerrostalokonseptin. LapWall LEKO® Puukerrostalokonseptin avulla pystymme tarjoamaan ammattirakentajille puukerrostalorakentamisen osaamisen, elementtituotteet asennuksineen sekä yhteistyökumppanit haastavimpiinkin osa-alueisiin. Konseptin avulla puukerrostalorakentamisesta saadaan kilpailukykyinen ja turvallinen vaihtoehto kerrostalorakentamiseen.

puukerrostalo

pyha-cc-88nna-cc-88n-tehdas

Pyhännän Tehdas.

Konsepti käsittää tässä vaiheessa katkeamattoman kuivaketjun huomioivan rankarakenteisen puukerrostalorakentamisen aina kuudenteen kerrokseen asti. Konseptin avulla voimme tarjota rakennusliikeasiakkaillemme aidosti turvallisen, ekologisen ja kilpailukykyisen vaihtoehdon betonikerrostalolle. Konseptia on hiottu lähes yrityksen perustamisesta lähtien ja se on jalostunut nykymuotoonsa useiden alansa huippuammattilaisten toimesta sekä toimitettujen puukerrostalojen muodossa. LapWall on toimittanut puukerrostalojen elementtejä jo kymmeniin kohteisiin. Konsepti tuo toimivat ja turvalliset ratkaisut vakioitujen rakenteiden, elementoinnin ja detaljiikan lisäksi muun muassa ääni-, palo-, rakenne-, sähkö-, arkkitehtuuri- ja LVI-asioihin, säilyttäen kuitenkin riittävän arkkitehtuurin joustavuuden.

Rakennusaloitukset Suomessa kolmannella kvartaalilla: puolessa maakunnista aloitusten arvo noussut

pexels-photo-7931

RPT Docu Oy:n uusimman, kolmatta vuosineljännestä koskevan Rakennusalan trendit -raportin mukaan rakentamisen aloitukset kasvavat euroilla mitattuna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjanmaalla, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa verrattuna vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen.

Rakennusalan trendit Q3 -raportti sisältää sekä euromääräisen arvon että lukumäärän vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä aloitetuista ja vuonna 2018 vastaavana aikana Suomessa alkaviksi suunnitelluista hankkeista maakuntakohtaisesti. Raportin voi tilata maksutta verkkopalvelusta http://faktanetlive.fi/rakennusalan-trendit/

Uudenmaan Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +24%

Uudellamaalla kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 1,423 miljardia euroa. Se on 24% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Kolmannen kvartaalin suurimpia hankkeita ovat Soukan, Kivenlahden ja Kaitaan metroasemat Espoossa, Perhelän kaupunkikeskus Järvenpäässä, asuinkerrostalo Colosseum Vantaalla sekä Tanssin talo Helsingissä.

Pirkanmaan Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +55%

Pirkanmaalla kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 287 miljoonaa euroa. Se on 55% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Kolmannen kvartaalin suurimpia hankkeita ovat As Oy Tetris Nokialla ja As Oy Pohjoisviitta sekä VTS Pikkuniemenkatu 2 Tampereella.

Kanta-Hämeen Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -70%

Kanta-Hämeessä kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 22 miljoonaa euroa. Se on 70% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Kolmannella kvartaalilla aloitettavia suurimpia hankkeita ovat ARA-asuntojen ARTTU Oy:n Puistomäen palveluasumisyksikkö Hämeenlinnassa, As Oy Aurinkokatu 2 Hämeenlinnassa ja Jokioisten palvelutalo Jokioisissa.

Päijät-Hämeen Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -44%

Päijät-Hämeessä kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 51 miljoonaa euroa. Se on 44% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Koulutuskeskus Ståhlberginkatu 8–10:n 25 miljoonan euron arvoinen perusparannushanke Lahdessa on suurin kolmannella kvartaalilla aloitettava hanke.

Etelä-Karjalan Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +121%

Etelä-Karjalassa kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 79 miljoonaa euroa. Se on 121% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Imatran Mansikkalan koulukeskus (45 miljoonaa euroa) sekä Saimaan kanavan ratasilta Lappeenrannassa.

Kymenlaakson Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +6%

Kymenlaaksossa kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 84 miljoonaa euroa. Se on 6% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Mussalon sataman D-osan vaihe 1 Kotkassa ja Kimolan vesiväylä Kouvolassa.

Pohjois-Karjalan Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -58%

Pohjois-Karjalassa kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 47 miljoonaa euroa. Se on 58% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Aloitusten määrä on suunnilleen ennallaan, mutta niiden arvo on selvästi vuoden 2017 vastaavaa jaksoa pienempi. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Kaarlonkadun puukerrostalo Nurmeksessa ja Joensuun uusi harjoitusjäähalli ja huoltotilojen peruskorjaus.

Varsinais-Suomen Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +27%

Varsinais-Suomessa kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 251 miljoonaa euroa. Se on 27% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Arvon lisäksi myös aloitusten määrä on kasvanut. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Turun Yliopiston ja Åbo Academin Kemian talo Turussa (85 miljoonaa euroa), Turun Toriparkki (45 miljoonaa euroa) sekä turkulaiset asunto-osakeyhtiöt Kakolan Keidas I ja Fabriikin Festivo.

Satakunnan Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -71%

Satakunnan kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 31 miljoonaa euroa. Se on 71% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Virkkula-puukerrostalon II-vaihe Porin asuntomessualueella ja Valtatie 12:n Eura-Raijala -osuuden parantaminen.

Etelä-Savon Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -57%

Etelä-Savon kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 24 miljoonaa euroa. Se on 57% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Joroisten Kuvansin koulun uudisrakennus ja peruskorjaus sekä Kalevankankaan päiväkoti Mikkelissä.

Pohjois-Savon Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -10%

Pohjois-Savon kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 96 miljoonaa euroa. Se on 10% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat As Oy Saara, Microkatu 1:n laboratoriotalo sekä Kuopion museon peruskorjaus ja laajennus.

Keski-Suomen Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -51%

Keski-Suomen kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 91 miljoonaa euroa. Se on 51% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy:n Pellonreuna -hanke ja Avain Rakennuttaja Oy:n Savulahdenhelmi ja Savukivi AsOy sekä Äänekosken monitoimihalli.

Etelä-Pohjanmaa Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -17%

Etelä-Pohjanmaan kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 53 miljoonaa euroa. Se on 17% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Liuhtarin ja Ritavuoren alakoulut ja As Oy Lapuan Siltavahti Lapualla sekä S-market Pajuluoma Seinäjoella.

Keski-Pohjanmaa Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +697%

Keski-Pohjanmaan kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 68 miljoonaa euroa. Se on 697% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Kokkolan meriväylän syventäminen (58 miljoonaa euroa) sekä As Oy Atomonsilta Kokkolassa.

Pohjanmaa Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +431%

Pohjanmaan kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 234 miljoonaa euroa. Se on 431% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Wasa Station -monitoimikortteli (200 miljoonaa euroa), As Oy Himalajankatu 4 ja As Oy Himalajankatu 2 Vaasassa sekä Närpiön palvelutalon laajennus ja korjaus.

Pohjois-Pohjanmaa Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +6%

Pohjois-Pohjanmaan kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 327 miljoonaa euroa. Se on 6% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Merenojan yhtenäiskoulu Kalajoella sekä Technopolis Oyj:n toimitilat Oulussa, Valtatie 4:n parantaminen välillä Kello-Räinänperä ja As Oy Marski Oulussa.

Kainuu Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +20%

Kainuun kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 6 miljoonaa euroa. Se on 20% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurin kolmannella kvartaalilla aloitettava hanke on Kajaanin harjoitusjäähalli (4,8 miljoonaa euroa).

Lappi Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -64%

Lapin kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 33 miljoonaa euroa. Se on 64% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat huoneistohotelli KOy Levistar IV Kittilään, Kittilän lentoaseman uusi rullaustie ja Keminmaan kunnanviraston peruskorjaus.

Finanssivalvonnalta julkinen varoitus Rakennusalan työttömyyskassalle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan laiminlyönneistä

light-cloud-sky-sun-sunset-sunlight-981978-pxhere.com

Finanssivalvonnan keväällä 2017 tekemässä tarkastuksessa on ilmennyt, että Rakennusalan työttömyyskassa ei ole noudattanut valituskirjelmien toimittamisesta muutoksenhakuelimelle laissa säädettyjä määräaikoja. Joissakin valitusasioissa määräajat olivat ylittyneet merkittävästi. Työttömyyskassan hallitus ei ollut valvonut riittävällä tavalla valitusten käsittelyyn liittyviä prosesseja. Prosessien eri vaiheisiin ei ollut asetettu riittävästi käsittelyn viivytyksettömyyttä ja oikeellisuutta mittaavia kontrolleja eikä niiden tasoa ollut arvioitu säännöllisesti. Tapahtuneet laiminlyönnit osoittavat erityisesti sisäistä valvontaa ja riittäviä riskienhallintajärjestelmiä koskevien säännösten laiminlyöntejä.

Finanssivalvonnan päätös ei ole lainvoimainen. Työttömyyskassalla on oikeus valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen 9.7.2018 annetusta päätöksestä 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut päätöksestä tiedon.

Finanssivalvonnan päätös (pdf)

Historiallinen pankkirakennus Kuopion ytimessä muuttuu asunnoiksi Avaran ja Lehdon yhteistyöllä

faeb3f278_screen_shot_2018-03-23_at_13_48_38

Avara Oy ja Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Lehto Asunnot Oy allekirjoittivat kesäkuun alussa puitesopimuksen asuntoportfoliosta, joka sisältää 340 asunnon rakentamisen viiteen eri kaupunkiin ympäri Suomen. Ensimmäisen rakennuskohteen rakentaminen Kuopion keskustan ytimeen on nyt aloitettu.

– Erinomainen sijainti keskeisten palveluiden äärellä tukee Avaran Asuinkiinteistörahaston strategiaa, jossa uuden asumisen rakentamista keskitetään Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Tekemällä tämän tyyppistä täydennysrakentamista kunnioittaen vanhaa suojeltua korttelia saadaan luotua uutta asumista keskeiselle sijainnille ja tiivistettyä kaupunkirakennetta. Tällainen kehitys on myönteistä koko kaupungille, kertoo Avaran kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Rantsi.

Arvokiinteistön jalusta on suojeltu. Osa asunnoista rakennetaan siihen ja osa yläpuolelle. Puijonkatu 29:ään rakentuu 56 Avaran asuntoa kompakteista yksiöistä ja hyvin suunniteltuihin kaksioihin. Autopaikkoja keskustakohteeseen tulee 27 ja moottoripyöräpaikkoja neljä, mikä helpottaa monien kaupunkiasumista. Kompakteilla ja tehokkailla asunnoilla varmistetaan hyvä kassavirta ja vakaa tuotto sijoittajille.

– Sijainti Kuopion torin vieressä on kaupunkiasujalle täydellinen. Kuopiolaisille tori on legendaarinen kohtaamispaikka, ja ulkopaikkakuntalaisetkin tuntevat sen. Arvokiinteistönä tunnettu entinen SYP:n pankkirakennus on myös itsessään erittäin kiinnostava. Rakennamme samalle tontille myös 70 kuluttajamarkkinoille myytävää asuntoa, hankkeesta vastaava päällikkö Jan-Alex Joensuu Lehto Asunnoilta kuvailee.

Rakennustyöt on jo käynnistetty ja Puijonkatu 29:n kohde valmistuu loppuvuodesta 2019. Seuraavat Avaran ja Lehdon yhteistyökohteet lähtevät liikkeelle Kirkkonummella ja Oulussa vielä vuoden 2018 lopulla.