Lidlin kolmannen jakelukeskuksen rakentaminen alkaa Järvenpäässä

84a08a622baa8d7c_800x800ar

Lidlin kolmannen jakelukeskuksen tontilla Järvenpäässä rakentaminen on edennyt perustusvaiheeseen. 60 000 kerrosneliömetrin kokoinen jakelukeskus tulee valmistuttuaan työllistämään noin 300 kaupan ja logistiikan ammattilaista. Tavoitteena on rakentaa Pohjoismaiden ympäristöystävällisin jakelukeskus, jonka kautta toimitetaan tuotteet aluksi muutamaan kymmeneen Lidl-myymälään eteläisessä Suomessa. Jakelukeskus otetaan käyttöön loppuvuonna 2018.

Ympäristöarvot ohjaavat rakentamista

Järvenpään jakelukeskuksen rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöasioihin. Tavoitteena on rakentaa Pohjoismaiden ympäristöystävällisin pt-kaupan jakelukeskus ja hakea sille kestävän rakentamisen BREEAM -ympäristösertifiointia. Sertifioinnille tavoitellaan kunnianhimoista Excellent-tasoa.

Sertifikaatti ohjaa rakennuksen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. Järvenpään jakelukeskuksessa sertifikaatin vaatimukset on huomioitu mm. maankäytön suunnittelussa, energia- ja elinkaarisuunnittelussa sekä materiaalivalinnoissa.

”Jakelukeskuksen katolle tullaan asentamaan aurinkovoimala, joka tuottaa osan kiinteistön käyttämästä sähköenergiasta. Myös kylmäkoneiden lauhdelämpö tullaan hyödyntämään rakennuksen energiatarpeisiin”, Lidlin kiinteistö- ja kehitysjohtajaVirpi Kaikkonen kertoo.

Sertifikaatti huomioi myös jakelukeskuksen sijainnin julkisten kulkuyhteyksien äärellä sekä myöhemmin kiinteistön jätehuollon ja vedenkäytön.

Jakelukeskus mahdollistaa myymäläverkoston laajentamisen

Jakelukeskus on Lidlille valtakunnallisesti merkittävä hanke ja avainasemassa Lidlin myymäläverkoston laajenemisessa. Jakelukeskus otetaan käyttöön loppuvuonna 2018. Investointina jakelukeskus on merkittävä, suuruusluokkaa 100 miljoonaa euroa.

”Avaamme lähivuosina useita kymmeniä myymälöitä Etelä-Suomessa. Tarvitsemme kipeästi lisää jakelukeskuskapasiteettia taataksemme saumattomat tuotteiden toimitukset seitsemänä päivänä viikossa lisääntyvien myymälämäärien osalta myös jatkossa “, Kaikkonen jatkaa.

Lyhyesti Lidlin Järvenpään jakelukeskuksesta

  • Jakelukeskus sijoittuu Järvenpäähän Boogien eli Poikkitien yritysalueelle valtatie 4:n ja pääradan välittömään läheisyyteen.
  • Jakelukeskus rakennetaan 24 hehtaarin tontille, jolla on rakennusoikeutta 80 000 kerrosneliömetriä.
  • Ensivaiheessa rakennetaan n. 60 000 kerrosneliömetrin jakelukeskus, jota on myöhemmin mahdollista laajentaa.
  • Jakelukeskuksen kautta toimitetaan tuotteet alkuvaiheessa muutamiin kymmeniin eteläisessä Suomessa sijaitseviin Lidl-myymälöihin. Myymäläverkoston laajentuessa jakelukeskuksesta voidaan toimittaa tuotteita jopa sataan myymälään.
  • Jakelukeskus tulee työllistämään noin 300 kaupan ja logistiikan ammattilaista. Rekrytoinnit sijoittuvat pääosin vuoteen 2018.
  • Lidlillä on vastaavalla periaatteella toimivat jakelukeskukset Janakkalassa ja Laukaassa.

Töölönlahden eteläosan suunnitelmaluonnos valmistumassa syksyllä

f7217e2f-9f3e-43c2-a24d-82c7630b43b5-w_960

Töölönlahden eteläosan puisto- ja katualueelle suunnitellaan uudistuksia. Alueen puisto- ja katusuunnitelma valmistuu arviolta alkusyksyllä 2017. Puiston suunnittelun yhteydessä tehdään ratkaisu myös vanhasta VR:n makasiinirauniosta.

Sanomatalon, Kiasman, keskustakirjasto Oodin ja Musiikkitalon rajaamaa Makasiinipuiston ja Kansalaistorin aluetta kehitetään monipuoliseksi kaupunkitilaksi. Valmistuessaan se muodostaa Helsingin keskuspuiston alkupisteen, tarjoaa paikan yleisötapahtumille ja tukee Oodin yhteyteen tulevaa lapsille suunnattua toimintaa.

Rakentamisen aloittamisen aikataulu on sidoksissa Oodin valmistumisajankohtaan, ja sen on tarkoitus alkaa syksyllä 2018.

Kansalaistorille ja Makasiinipuistoon uudistuksia

Kansalaistoria kehitetään soveltumaan entistä monipuolisempaan tapahtumakäyttöön. Alue varustetaan tapahtumasähköpisteillä sekä vesi- ja viemäriliittymillä, ja läheisen Eero Erkon kadun länsipäähän tehdään järjestelyitä huolto- ja saattoliikennettä varten.

Alustavan suunnitelman mukaan Kansalaistorin reunasta alkava Makasiinipuisto tulee olemaan puutarhamaisesti istutettu alue, joka muodostaa Oodin edustan kanssa yhtenäisen kaupunkitilan. Alueelle on suunnitteilla katukoriskenttä ja pienten lasten leikkipaikka. Niiden läheisyydessä sijaitsee Oodin kahvilan ulkotarjoilualue.

Myös Musiikkitalon lämpiön edustalle on tarkoitus istuttaa puita sekä perenna- ja pensasistutuksia. Puiston kasvillisuus tulee olemaan monilajinen ja jalopuuvoittoinen.

Töölönlahden eteläosan alue on merkittävä jalankulun ja pyöräilyn solmukohta, jonka rooli tulee korostumaan entisestään Oodin valmistuttua. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden pääreitit mitoitetaan ja sijoitetaan suuria käyttäjämääriä sekä turvallista kulkemista silmälläpitäen.

Makasiinin paikalle suunnitteilla taideteos – uusi paviljonki puiston pohjoisosaan

Keskustakirjasto Oodin työmaan edustalla sijaitsee vuoden 2006 tulipalossa pahoin vaurioitunut makasiinirakennuksen raunio. Sen kehittämistä muistomerkiksi on tutkittu puiston suunnittelun osana kiinteistölautakunnan 30.6.2016 tekemän päätöksen mukaisesti.

Alustavana suunnitelmana on, että raunio puretaan, ja sen paikalle toteutetaan taiteilija Akseli Leinosen teos ”Massa”.

Punatiilinen, noin 150 neliömetrin laajuinen taideteos sijoittuisi puistossa maan tasoon samalle kohdalle, jossa rautatiemakasiinien eteläinen pääty sijaitsi. Teos rakennettaisiin kovaa kulutusta kestävistä uusista maatiilistä. Vanhan makasiiniraunion kuntotutkimuksien perusteella on todettu, etteivät sen tiilet ole säätä ja kulutusta kestäviä eivätkä turvallisia rakennusmateriaaleja.

Makasiinipuiston pohjoissivulta Töölönlahdenkadun varrelta on osoitettu alustavassa suunnitelmassa paikka uudelle noin 400–450 m2 kokoiselle makasiinipaviljongille. Kaupungin on määrä järjestää sen toteuttamisesta konsepti- ja suunnittelukilpailu sen jälkeen, kun puistosuunnitelma on hyväksytty. Uuden paviljongin sijoittuminen puiston pohjoisosaan mahdollistaa puisto- ja torialueen monipuolisen tapahtumakäytön.

Suunnitelmaluonnos valmistuu syksyllä

Töölönlahden eteläosan puisto- ja katusuunnitelmaehdotus valmistuu näillä näkymin alkusyksyllä 2017, jolloin se on virallisesti nähtävillä noin kahden viikon ajan kaupungin verkkosivuilla ja asiakaspalvelutiloissa. Ehdotuksesta voi tuolloin jättää muistutuksen muodossa palautetta päätöksenteon tueksi.

Puisto- ja katusuunnitelmasta sekä siihen liittyvästä taideteoksesta päättävät syyskaudella 2017 uusi kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus. Makasiiniraunion purkamisluvan saaminen edellyttää, että kaupungin toimivaltainen viranomainen myöntää poikkeamisen asemakaavan suojelumääräyksestä, sillä makasiinin säilyneestä osasta on tehty ennen vuoden 2006 tulipaloa suojelupäätös.

Alueen puisto- ja katusuunnitelmaa valmistelee Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Makasiinirauniosta ja uuteen makasiiniin liittyvistä suunnitelmista vastaa kiinteistövirasto. Kesäkuun alussa toteutuvan kaupungin organisaatiouudistuksen jälkeen kokonaisuuden suunnittelusta vastaa kaupunkiympäristön toimiala.

Laajasalon lapset saavat uuden päiväkodin

17fb15f9-ee59-47ca-9445-9bb82286fb94-w_960

Kuva: HKR-Arkkitehtuuritoimisto

Helsingin kaakkoiselle varhaiskasvatusalueelle rakennetaan lisätiloja päiväkotilapsille ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Yliskylän päiväkodin tilalle Laajasaloon, osoitteeseen Köökarinpolku 1 nouseva päiväkoti tarjoaa runsaan vuoden kuluttua hoitopaikan 232 lapselle.

Uudisrakennushankkeella Helsingin kaupunki ennakoi Laajasalon ja sen läheisyyteen rakentuvan Kruununvuorenrannan lisääntyviä päiväkotitarpeita. Tavoitteena on turvata laajentuvan alueen lapsiperheille riittävät ja oikea-aikaiset varhaiskasvatuspalvelut, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisin liikennevälinein.

Tilat monipuoliseen ja joustavaan käyttöön

Päiväkoti Yliskylässä on tällä hetkellä tilat runsaalle sadalle 1-6 -vuotiaalle lapselle. Uusi päiväkoti rakennetaan samalle tontille nykyisen päiväkodin viereen. Toiminta nykyisessä rakennuksessa jatkuu uuden rakennuksen valmistumiseen saakka kevääseen 2018 asti. Vanha rakennus puretaan tontilta tämän jälkeen.

Hanke toteutetaan lähes 0-energiatavoitteiden mukaisesti: suunnittelussa maksimoidaan ilmaisenergian hyödyntäminen aurinkoenergialla ja maalämmöllä. Tilat rakennetaan muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi lasten oppimisympäristöiksi.

Rakentaminen on käynnistynyt huhtikuun puolivälissä ja nyt tontilla tehdään louhinta- ja räjäytystöitä toukokuun puoliväliin asti. Rakennustyömaa on eristetty korkeilla suoja-aidoilla koko rakentamisen ajaksi. Räjäytystöiden aikana myös Köökarinpolun ja tontin takanurkassa kulkevan kevyen liikenteen väylä suljetaan.

Eduskuntatalon peruskorjaus loppusuoralla

31503655795_e17a97cd6f_z

Kuvaaja Hanne Salonen / Eduskunta

Eduskuntatalon peruskorjauksessa on edetty viimeistelyvaiheeseen, tällä hetkellä on menossa monenlaisia töitä: eräisiin tiloihin palautetaan jo alkuperäiskalusteita, muualla taas on käynnissä muun muassa maalaus-, laatoitus- ja asennustöitä. Peruskorjaus näkyy kesän aikana etenkin rakennuksen ulkopuolisina töinä, sisätöistä suurin osa saadaan valmiiksi jo kesäkuussa.

Urakoitsijan rakennustöiden aikatauluun sisällytettiin alun perin väljyyttä erilaisia yllätyksiä varten, josta on annettu urakoitsijalle kuuden viikon lisäaika. Lisäaikaan vaikuttivat muun muassa arvioitua monimuotoisemmat vanhat rakenneratkaisut, joiden paljastuttua purkutöiden jälkeen jouduttiin putki- ja sähkölinjojen sijainteja suunnittelemaan uudestaan. Tämä ei kuitenkaan vaikuta eduskunnan muuttoaikatauluun.

33754682575_17027d1232_z

Kuvaaja Hanne Salonen / Eduskunta

Eduskunnan muutto peruskorjattuihin tiloihin alkaa heinäkuussa, ja syysistuntokausi aloitetaan Eduskuntatalossa 5. syyskuuta. Yleisölle Eduskuntatalo avautuu myöhemmin syksyllä, jolloin järjestetään myös avoimet ovet.

Eduskunnan kiinteistöt on peruskorjattu vaiheissa:

– A-rakennus (kansanedustajien työhuoneet ja eteläinen asuntosiipi) 2010-2011

– B-rakennus (kansanedustajien työhuoneet ja uusi yleisösisäänkäynti) 2009-2010

– C-rakennus (kirjasto- ja hallintorakennus) 2012-2014

– D-rakennus (vanha Kaupunkiliiton talo) 2014-2015

– Maanalaiset tilat 2010-2014

– Eduskuntatalo 2015-2017

Arkta-konsernin Esa Kiiveristä rakennusneuvos

kiiveri_esa

Tasavallan presidentti on myöntänyt 10.3.2017 ylöjärveläisen rakennuskonserni Arktan toimitusjohtajalle Esa Kiiverille rakennusneuvoksen arvonimen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen elinkeinoelämän ja rakennusteollisuuden hyväksi.

Esa Kiiveri on toiminut vuodesta 1980 lähtien yhtäjaksoisesti ja menestyksellisesti rakennusalan tehtävissä. Rakennusmestariksi valmistumisensa jälkeen hän työskenteli vuosina 1980 – 1992 Pilkington Automotive Finland Oy:n kiinteistöpäällikkönä ja pääsuunnittelijana rakennuttaen kymmeniä tuhansia neliömetrejä tuotanto- ja toimistotilaa eri paikkakunnille.

Vuonna 1988 Esa Kiiveri oli perustamassa Arkta Oy:tä, jonka ympärille hän määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti on rakentanut perustajaurakointiin ja rakentamisen erikoistuneen Arkta-konsernin sekä kiinteistösijoittamiseen ja vuokraustoimintaan keskittyvän Arkta Kiinteistöt -konsernin. Tulevaisuuteen tähtäävänä ja dynaamisena rakennusalan kehittäjänä Kiiveri on pitkäjänteisesti hyödyntänyt alansa uusimpia menetelmiä ja työvälineitä tehden Arktasta valtakunnallisestikin merkittävän ja kannattavan perheyrityksen.

Esa Kiiverillä on useita pitkäaikaisia elinkeinoelämän ja rakennusteollisuuden luottamustehtäviä, mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:ssä, Talonrakennusteollisuudessa, Rakennusteollisuus RT:ssä, Tampereen rakentamisen yhteistyöryhmässä, Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Tapiolassa sekä Keskinäisessä Työeläkevakuutusyhtiö Elossa sekä aiemmin myös Pirkanmaan Avo-asunnot Oy:ssä.

Työn ohella Esa Kiiveri on ollut aktiivisesti vaikuttamassa kotipaikkakuntansa elämään. Arkta on rakentanut Ylöjärvelle jäähallin sekä opetusministeriön Vuoden 2007 liikuntapaikka -palkinnon saaneen liikuntatalon. Vuonna 2008 Arkta Oy sai Ylöjärven elinkeinopalkinnon tunnustuksena ansiokkaasta ja tuloksekkaasta yritystoiminnasta sekä esimerkillisestä työstä Ylöjärven hyväksi.

Esa Kiiveri on toiminut myös Ylöjärven kunnan asuntolautakunnan puheenjohtajana, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n hallituksessa sekä perustajajäsenenä lukuisissa paikkakuntansa yhdistyksissä. Esa Kiiveri on ollut Ylöjärven Nuorkauppakamarin perustajajäsen ja Presidentti sekä Ylöjärven Rotaryklubin perustajajäsen ja Presidentti.

Finnwatch: Suomessa käytettävät rakennuskivet tulevat tuntemattomista oloista

2017-03-21 12_51_25-FW_vastuullisia_kivihankintoja_final.pdf - Nitro Reader 3

Finnwatchin uusi raportti tarkastelee julkisissa hankinnoissa käytettävän luonnonkiven vastuullisuutta. Julkisissa hankinnoissa käytetään paljon tuontikiveä, jota tuodaan ylivoimaisesti eniten Kiinasta.

– Kiinalaisen kiven jäljitettävyydessä louhimoihin on isoja ongelmia ja huonot työolot jäävät piiloon. Kiven alkuperä ei ole aina tiedossa edes sitä myyvällä yrityksellä, kertoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Kiinalaiseen kivituotantoon liittyy isoja ihmisoikeusriskejä kuten ongelmia työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä järjestäytymisvapaudessa.

Finnwatchin mukaan tilannetta heikentää se, että suurimmalla osalla kiveä Suomeen maahantuovista yrityksistä ei ole käytössään uskottavia alihankintaketjun vastuullisuutta koskevia linjauksia tai valvontakäytäntöjä.

– Kiven maahantuojat ovat saaneet olla rauhassa kyselyiltä. Suomen julkisissa hankinnoissa ei huomioida juuri lainkaan alihankintaketjujen ihmisoikeuskysymyksiä. Usein pelkkä halpa hinta riittää kilpailutusten voittamiseen.

Halpa kiinalainen tuontikivi on monissa paikoissa jopa syrjäyttänyt kotimaisen kiven. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakentamispalvelun vuonna 2015 käyttämistä kivistä noin 95 prosenttia tuotiin Kiinasta.

Finnwatch muistuttaa, että rakennuskivien vastuullisuuteen voitaisiin helposti vaikuttaa käyttämällä sosiaalisen vastuun kriteereitä julkisissa hankinnoissa.

– Ruotsissa kivihankintojen vastuullisuudessa ollaan valovuosia edellä. Edelläkävijäkunnat ovat asettaneet kivihankinnoille yhteisiä sosiaalisen vastuun kriteereitä, tekevät omia auditointeja maahantuodun kiven alihankintaketjuihin ja edellyttävät kiven 100 prosenttista jäljitettävyyttä, Kultalahti toteaa.

Finnwatch kampanjoi kuntavaalien alla vastuullisten julkisten hankintojen puolesta En osta halvinta -kampanjallaan.

– Suomessa hankintalain kokonaisuudistuksessa ei tehty sosiaalisen vastuullisuuden huomiointia pakolliseksi. Kuntien kiviostojen ja muiden hankintojen vastuullisuus on edelleen kiinni kuntapäättäjien aktiivisuudesta, Kultalahti muistuttaa.

Finnwatchin raportti Sosiaalisesti vastuullisempia luonnonkiven julkisia hankintoja on ladattavissa täällä: http://finnwatch.org/images/pdf/FW_vastuullisia_kivihankintoja_final.pdf

Honkarakenne näyttää suuntaa terveelliselle julkiselle rakentamiselle toimittamalla 34 hirsipäiväkotia Suomeen

Honkarakenne Oyj yhteistyöverkostoineen toimittaa vuoden 2020 loppuun mennessä yhteensä 34 hirsipäiväkotia eri puolille Suomea. Hirsirakenteiset päiväkodit ovat vastaus voimakkaasti kasvavaan kysyntään saada lapsille sisäilmaltaan puhtaita päivähoitotiloja. Honkarakenteen osuus päiväkotitoimituksista on arvonlisävero mukaan luettuna yhteensä noin 6,9 miljoonaa euroa.

Päiväkotien toimitus käynnistyy jo vuonna 2017, jonka aikana tavoitteena on aloittaa 5–7 päiväkodin rakentaminen. Päiväkotien kvr-urakoinnista vastaa Mediset Hoivarakentajat Oy ja päiväkotioperaattorina kaikissa hirsipäiväkodeissa toimii Pilke päiväkodit Oy. Osapuolten välinen yhteistyö alkoi Auraan rakennettavan päiväkodin toteutuksesta, joka vakuutti osapuolet sopimaan laajemmasta yhteistyökokonaisuudesta. Seuraava hirsipäiväkoti tulee Vantaalle ja useiden paikkakuntien kanssa neuvotellaan parhaillaan päiväkodin rakentamisesta.

Honkarakenne Oyj on halunnut näyttää suuntaa terveelliselle rakentamiselle ja luoda ratkaisuja lisääntyviin sisäilma- ja homeongelmiin. Yhtiö julkisti VTT:n sertifioiman ja Allergia- ja astmaliiton kanssa yhteistyössä toteutetun Terve Talo -konseptin vuonna 2014. Tätä osaamista Honkarakenne tuo nyt myös julkiseen rakentamiseen.

“Tämä suomalaisen osaamisverkoston taidonnäyte on hieno osoitus kotimaisesta osaamisesta. Meillä on erityinen ilo olla parantamassa lasten päivähoidon laatua Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Olemme toimittaneet vuosien saatossa ulkomaille suuren määrän erilaisia julkisia rakennuksia: päiväkoteja, kouluja, kirkkoja ja jopa sairaaloita. On tavattoman hienoa, että saamme olla kehittämässä myös kotimaista terveellistä julkista rakentamista”, kertoo Honkarakenteen toimitusjohtaja Marko Saarelainen.

Honkarakenteen painumaton hirsi tuo etuja julkiseen rakentamiseen

Nykyaikainen hirsirakennus voi olla arkkitehtuuriltaan moderni ja kooltaan suuri. Honkarakenteen kehittämä painumaton hirsi mahdollistaa eri materiaalien yhdistelyn massiivipuurunkoon sekä modernit detaljit ja listoitukset. Rakentaminen ja talotekniikan asennustyöt sujuvat jouhevammin, kun rakenteiden painumiin ei tarvitse varautua. Painumattomaan rakenteeseen voidaan yhdistää myös kaupunkirakentamiseen soveltuva nollanurkka, jossa lohenpyrstöliitos on suojassa hirsirakenteen sisällä eikä perinteisiä ristinurkkia tarvita. Kaikki yhteistyöverkoston hirsipäiväkodit valmistetaan painumattomasta hirrestä ja nollanurkkaratkaisulla.

“Painumaton hirsi on ylivertainen rakennusmateriaali. Kehikon tiiviys, helppo ja nopea asennus sekä huoltovapaus ovat merkittäviä etuja julkisessa rakentamisessa. Painumaton hirsi yhdistettynä nollanurkkatekniikkaan on esteettisesti kaunis ja soveltuu erittäin hyvin myös urbaaniin ympäristöön. Honkarakenteella on jo 15 vuoden kokemus painumattomasta hirrestä, joten rakenne on VTT:n testien lisäksi osoittanut vahvuutensa myös käytännössä”, toteaa Mediset Hoivarakentajat Oy:n toimitusjohtaja Juha Marttala.

Hirsipäiväkoti on satsaus lasten ja työntekijöiden hyvinvointiin

Pilke päiväkodit ihastuivat hirteen rakennusmateriaalina tutustumiskäynnin yhteydessä. Oulussa sijaitsevan Honkarakenteen toimittaman päiväkodin raikas sisäilma, hyvä akustiikka sekä massiivipuun tuoma levollinen ja rauhallinen tunnelma tekivät vaikutuksen päiväkotioperaattoriin.

“Pilke päiväkotien tavoitteena on huomioida rakentamisessa kestävän kehityksen periaatteita. Pyrimme esimerkiksi käyttämään maalämpöä ja led-valaistusta päiväkodeissamme. Ekologinen hirsirakentaminen sopii meidän arvomaailmaamme loistavasti. Terveellinen ja aistiystävällinen ympäristö lisää niin lasten kuin kasvattajienkin hyvinvointia päivän aikana”, kertoo Pilke päiväkodit Oy:n toimitusjohtaja Minna Martikainen.

 

Rakentamisen lainalaisuudet puhuttavat Raksassa

raksa_some_2017_1024x576px

Rakentamisen ja remontoinnin suurtapahtuma Raksa tarjoaa tänä vuonna erityisen paljon tärkeää tietoa ajankohtaisista asumiseen liittyvistä uusista lakimuutoksista ja viranomaisvaatimuksista. Tapahtumassa jaetaan myös runsaasti uusia ideoita sekä neuvoja niin uudisrakentajille, pien-, rivi- ja kerrostalojen asukkaille kuin kesämökkiläisille ja pihojen kunnostajillekin. Lahden Messukeskuksessa 17.-19. maaliskuuta järjestettävillä messuilla on mukana lähes 300 yrityksen tuotteet ja palvelut.

Raksan yhteydessä järjestetään avajaispäivänä 17.3. ilmainen seminaari, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa alan ammattilaisille ja pienrakentajille. Seminaarin aiheita ovat muun muassa asbestilain soveltaminen remonttiprojekteissa, tupakkalaki kiinteistössä, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuet kiinteistölle sekä aurinkokeräimien hyödyntäminen kiinteistöissä. Raksa-seminaarin järjestää messujen asiantuntijatoimikunta yhteistyössä Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen ja Ladecin kanssa.

Raksa-messujen monipuolinen tietoiskuohjelma tarjoaa opastusta muun muassa putkiremonttiin, rakennusprojektin suunnitteluun ja kodin valaistukseen. Luvassa on myös vinkkejä sisustamiseen, nikkarointiin ja pihasuunnitteluun. Hyödyllistä tietoa rakennus- ja remonttihanketta aloittaville on tarjolla messujen yhteydessä toteutettavissa Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus PRKK:n ilmaisissa rakentaja- ja remonttikouluissa. Raksan isäntäparina toimii Löytäjät-sarjasta tuttu parivaljakko, huonekalupuuseppä Uolevi Nurmi ja sisustussuunnittelija Tea-Mariia Pyykönen.

Raksa-messut Lahden Messukeskuksessa 17.-19.3.2017
Avoinna perjantaina ja lauantaina klo 10-17, sunnuntaina klo 10-16

Lisätiedot ja messuohjelma: www.raksamessut.fi

Uusien talojen radonpitoisuudet ovat pienentyneet

Sisäilman radonpitoisuudet ovat uusissa pientaloissa selkeästi pienemmät kuin aiemmin rakennetuissa, käy ilmi Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemästä otantatutkimuksesta. Radonin torjuntatoimenpiteiden yleistyminen ja tehostuminen on todennäköinen syy radonpitoisuuksien pienenemiseen.

Tutkimuksessa mukana olleissa pientaloissa radonpitoisuus oli keskimäärin 71 becquereliä kuutiometrissä ilmaa eli neljänneksen pienempi kuin edellisen otannan pientaloissa. Pitoisuudet olivat pienentyneet erityisesti korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa: Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeeessä, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä.

”Näissä maakunnissa pitoisuudet olivat nyt lähes 40 prosenttia pienempiä kuin edellisessä otannassa. Tulos on todella positiivinen”, toteaa tarkastaja Katja Kojo STUKista.

Nyt valmistuneen tutkimuksen aineisto koostui pientaloista, jotka olivat saaneet rakennusluvan marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välillä. Edellisen otannan talot olivat valmistuneet noin viisi vuotta aiemmin, vuosina 2006–2008.

Todennäköisin syy radonpitoisuuksien alentumiseen on radonturvallisen rakentamisen yleistyminen ja tehostuminen. ”Aktiivinen tiedon jakaminen on kantanut hedelmää. Ihmiset ovat entistä tietoisempia radonista ja sen aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä ja kunnallinen rakennusvalvonta vaatii yhä useammassa kunnassa, että radontorjunnasta huolehditaan jo rakentamisvaiheessa”, arvioi Katja Kojo.

Torjuntatoimia on vaadittu enemmän juuri korkeiden radonpitoisuuksien alueilla. Niillä alueilla, joilla torjuntatoimia ei ole tehty, radonpitoisuudet olivat otannan pientaloissa ennallaan tai jopa kasvussa. Radontorjuntaa asunnoissa oli tehty eniten Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Vähiten radontorjuntaa oli tehty Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Eniten radonpitoisuuden enimmäisarvon 200 becquereliä kuutiometrissä ylityksiä oli silti yhä korkean radonpitoisuuden alueista Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä. Niissä enimmäisarvo ylittyi noin kuudessa prosentissa otannan taloista.

Radonputkisto, joka on erittäin tehokas radontorjuntamenetelmä, oli asennettu 70 prosenttiin ja korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa 98 prosenttiin pientaloista. ”STUK suosittelee radonputkiston asentamista kaikkiin uusiin rakennuksiin, vaikka rakennusvalvonta ei putkistoa kaikissa kunnissa vaatisikaan”, painottaa Katja Kojo.

Radontorjunta on erityisen tärkeää energiatehokkaissa taloissa

Energiamääräykset Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ovat kiristyneet huomattavasti vuosina 2010 ja 2012. Rakennusten seinien, katon ja lattian sekä näiden liittymien ilmatiiviys on parantunut merkittävästi.

”Mikäli radonin torjuntatyö laiminlyödään, on huolena, että kasvanut ilmatiiviys voi johtaa sisäilman radonpitoisuuden kasvuun. Syynä on kasvanut alipaine, joka on seurausta koneellisen ilmanvaihdon ja hyvän ilmatiiviyden yhteisvaikutuksesta. Kasvanut alipaine lisää vuotovirtauksia ja jo hyvinkin pienet ilmavuodot lattiassa kasvattavat radonpitoisuutta, myös siinä tapauksessa, että ne eivät merkittävästi huononna rakennuksen kokonaisilmatiiviyttä”, kertoo Katja Kojo.

Otantatutkimuksessa havaittiinkin, että mikäli radontorjuntatoimia ei ollut tehty, radonpitoisuus oli sitä korkeampi, mitä tiiviimmäksi rakennus oli rakennettu. Havainto korostaa energiatehokkaiden talojen radontorjunnan tärkeyttä.

Miten tutkimus tehtiin?

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella radonpitoisuutta kaikkein uusimmissa pientaloissa sekä selvittää radontorjuntatoimien yleisyyttä. Samalla tutkittiin asunnon ilmatiiviyden vaikutusta sisäilman radonpitoisuuteen.

Sisäilman radonpitoisuus mitattiin 1332 satunnaisesti valitussa pientaloasunnossa, jotka olivat saaneet rakennusluvan marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välillä ja olivat tutkimuksen tekohetkellä (lokakuu 2015) asuinkäytössä. Tutkimukseen osallistuneet rakennukset kattoivat 20 prosenttia kaikista tällä aikavälillä rakennusluvan saaneista ja asuinkäytössä olleista pientaloista.

Radon uudisrakentamisessa: Otantatutkimus 2016

Radonhaitta tunnetaan, mittausinnossa parantamisen varaa

STUK teki viime talvena myös nettikyselyn radoniin liittyvistä asenteista. Kyselyn mukaan suomalaiset ovat tietoisia radonin aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä, mutta into tehdä radonmittauksia on siitä huolimatta varsin vähäinen.
Vaikka lähes kaikki vastaajat tunsivat radonin terveysriskin, vain viidesosa vastaajista oli teettänyt radonmittauksen kotonaan. Katja Kojon mukaan hyvä uutinen oli se, että yksikään vastaajista ei pitänyt radonmittausta kalliina tai hankalana. Mittauksen ei myöskään uskottu vaikuttavan asunnon arvoon.

”Kyselyn tulokset ovat linjassa kansainvälisten tulosten kanssa. Radonkampanjoilla ja -viestinnällä radontietoisuutta on onnistuttu parantamaan, mutta radonmittauksia ja -korjauksia saisi tehdä paljon nykyistä enemmän”, pohtii Katja Kojo.

Sisäilman radoniin liittyvät riskikäsitykset: Ympäristövalvonnan toimintaohjelma

Puretun kerrostalon tilalle valmistui uusi ja suurempi Vantaan Mikkolassa

marsinkuja1_entinen_kiinteisto_purkutyomaa

Tänään 31.1. muuttaa iso joukko ihmisiä Mikkolan Marsinkujalle kerrostaloon, joka on valmistunut vanhan puretun talon tilalle. Vuonna 2015 VAV Asunnot Oy totesi Marsinkuja 1:n kiinteistön teknisen kunnon heikentyneen niin, että oli järkevämpää rakentaa tontille uusi talo kuin tehdä peruskorjaus vanhaan. Samalla kiinteistöön saatiin 40 prosenttia enemmän asuntoja.

Kun Marsinkuja 1:n vanha kiinteistö valmistui 1970-luvun puolivälissä, pääkaupunkiseudun lähiöihin rakennettiin isoja perheasuntoja. 40 vuodessa ruokakuntien keskikoko on selvästi pienentynyt, ja eniten kysyntää on nyt yksiöistä ja kaksioista. Siksi niitä tehtiin uuteen taloon huomattavasti vanhaa enemmän, ja Marsinkuja 1:ssä on nyt 147 asuntoa entisen 105:n sijaan. Talosta tuli myös entistä esteettömämpi, kun jokaiseen portaaseen saatiin hissit.

marsinkuja1_uusi_kiinteisto_valmis

marsinkuja1_uusi_kiinteisto_valmis_2

Purettavan talon asukkaat muuttivat pois Marsinkujalta vuoden 2015 keväällä ja kesällä, jolloin jokainen heistä sai halutessaan korvaavan asunnon VAV:lta. Kiinteistön purkutyöt alkoivat elokuussa 2015, ja uusi talo valmistui tällä viikolla.

– Koko purku- ja rakennushanke sujui meidän näkökulmastamme hyvin, sanoo VAV Asunnot Oy:n rakennuttajapäällikkö Kari Nauska.

– Hankkeen alkuvaiheessa oli tosin pieniä ongelmia, mutta talo tuli lopulta valmiiksi kuukauden etuajassa.

Nauska kertoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen:

– Marsinkujan vanha talo ei ollut enää ulkonäöltäänkään priimakunnossa, joten uuden kiinteistön myötä koko alueen ilme on ehostunut. Ja samalla tontille saatiin lisää kysyttyjä pieniä asuntoja.

Marsinkuja 1:n purku- ja rakennusurakan toteutti NCC Rakennus Oy. Juuri ennen kiinteistön purkamista elokuussa 2015 siellä järjestettiin vielä Our House -lähiöfestivaali, jossa esiteltiin erilaisia visioita suomalaisten lähiöiden tulevaisuudesta.