Yleiset uutiset

Logistiikkayhtiö Transvalille rakennettava 30 000 neliömetrin ja 400 000 kuution kokoinen varastorakennus on uusin logistiikan merkittävä investointi Suomessa. Rakennustyö Sipoon Bastukärrissä olevalla 6,5 hehtaarin kokoisella tontilla alkaa helmikuussa. Yli neljän jalkapallokentän kokoinen varasto on valmis vuoden 2022 aikana. Tontin hankintahinta ja varaston rakennuttamiskustannukset ovat noin 37 miljoonaa euroa.

– Tämä on meille mittava investointi. Olemme ylpeitä, että voimme tarjota asiakkaillemme kestävää varastointia, investoimme kaksi miljoona euroa vihreän energian ratkaisuihin. Investointi uuteen varastorakennukseen tukee tavoitettamme kasvaa logistiikan ulkoistusratkaisujen ja materiaalinhallinnan palveluissa sekä varmistaa alan edelläkävijyys ja markkinajohtajuus Suomessa. Suomessa toimivien yritysten logistiikan ulkoistusasteen ennustetaan kasvavan seuraavan 10 vuoden aikana arviolta vajaat 20 prosenttia ja sen markkina-arvo on 100 miljoonaa euroa, kertoo Transvalin johtaja Sakari Kiiskinen.

Kiiskinen toteaa, että yrityksillä on tarve tehokkaille, monipuolisille ja ympäristövastuullisille varastointipalveluille.

Logistiikan, esimerkiksi varaston, ulkoistustarpeen merkittävä muutosajuri on fyysisen tilan ja palvelun tuottamiseen tarvittavan henkilömäärän ja osaamisen joustokyvykkyys vastaamaan yritysten kulloistakin tarvetta. Sesongin volyymipiikeissä yritykset tarvitsevat tuotteilleen merkittävän määrän enemmän tilaa kuin normaalissa arjessa. Muita ajureita Kiiskisen mukaan ovat esimerkiksi riskien jakaminen, uusien logistiikkateknologioiden ja osaamisen hyödyntäminen kumppanin kautta ja yritysten tarve keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

– Erityisesti poikkeustilanteissa yritysten olisi hyvä varmistaa varastointipuskurin riittävyys, eli tuotteita tulisi olla maantieteellisesti Suomessa sijaitsevissa varastoissa, jolloin riippuvaisuus tuonnista poikkeusoloissa vähenee. Sipooseen rakennettavan varaston tilat on suunniteltu erityisesti maahantuonti-, elintarvike- tukku- ja vähittäiskaupan tarpeisiin. Päätös varaston lämpötilasäädeltävyydestä tehdään alkuvuonna.

Kaksi miljoonaa euroa vihreän energian ratkaisuihin

Rakennusvaiheessa on varauduttu investoimaan 2 miljoonaa euroa niin sanottuihin vihreän energian ratkaisuihin.

– Rakennuttamisessa tehdään valintoja huomioiden rakennuksen energiatehokkuus sekä hiilidioksidipäästöt. Esimerkiksi rakennuksen lämmityksessä hyödynnetään maalämpöratkaisuja ja sähkön tuotannossa aurinkoenergiaa. Kiinteistöteknisten järjestelmien ohjauksissa hyödynnetään pitkälle kehitettyjä automaatioratkaisuja, joilla varmistetaan kiinteistön energiatehokas käyttö. Energia, jota ei tuoteta kohteessa, hankitaan hiilivapaana energiana, Kiiskinen kertoo.

Transval ja emoyhtiö Posti tekevät määrätietoisesti töitä asettamansa nollapäästötavoitteen eteen – tavoitteena on nollata omat päästöt vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt yhtiöt ovat 100 prosenttisesti hiilineutraalit kompensaatioiden kautta.

Sipoon kunnan kehitysjohtaja Pirjo Sirénin mukaan kyseessä on eräs merkittävimmistä investoinneista Sipooseen.

– Olemme erittäin iloisia siitä, että hyvän yhteistyön seurauksena nyt Bastukärrin alueelle syntyy moderni, kestävän kehityksen mukainen varasto. Hankkeen työpaikat ovat myös lämpimästi tervetulleita.

Varastossa hyödynnetään modernia teknologiaa ja automatisaatiota

Varastoon tulee kiinteiden varastohyllyjen lisäksi sähköisesti ohjatut siirtohyllyjärjestelmät. Siirtohyllyt jopa kaksinkertaistavat samankokoisen alueen varastointikapasiteetin kiinteään hyllystöön verrattuna. Varastoon suunnitelluista, lähes kuudestakymmenestä, sähkötrukista kolmasosa on ns. miehittämättömiä eli automaattitrukkeja.

Varastolle tulevien yhdistelmäajoneuvojen ohjaamiseen käytetään digitaalista ohjausjärjestelmää, jolla ajoneuvot tunnistetaan automaattisesti ja ohjataan ennalta suunnitellulle purku- tai lastauslaiturille. Kaikkiaan varastossa on 28 lastauslaituria yhdistelmäajoneuvoille ja 10 lastauslaituria pakettiautoille.

Varasto tarjoaa työtä noin 100 henkilölle

Näillä näkymin mukaan Transvalin uusi varasto Sipoossa tarjoaa työpaikan 100 logistiikan ammattilaiselle. Henkilöstölle tarkoitetut tilat on suunniteltu jopa 150 työntekijälle.

– Kaikkiaan meillä on Transvalissa lähes 5 000 logistiikan ammattilaista töissä. Noin 1000 henkilöä on töissä omissa varastoissamme, muut asiakkaidemme tiloissa tehtaissa, tuotantolaitoksissa, terminaaleissa, satamassa tai esimerkiksi kaupoissa ja myymälöissä, sanoo Kiiskinen.

Perustiedot:

• Varaston lämmityksessä hyödynnetään maalämpöratkaisuja ja sähköntuotannossa aurinkoenergiaa. Energia, jota ei tuoteta kohteessa, hankitaan hiilivapaana energiana
• Sijaitsee Sipoon Bastukärr-alueella. Sipoon kunnalta ostetun tontin koko on 6,5 hehtaaria. Osoite on Rahtiraitti 1, Sipoo
• Työllistää noin 100 logistiikan ammattilaista
• Rakennushankkeen kokonaisinvestointi yli 37 miljoonaa euroa, josta 2,4 milj. euroa tontin ostohinta
• Varaston koko on noin 30 000 m2 (400 000 m3)
• Varaston leveys on 220 metriä ja pituus 121 metriä, varaston vapaa korkeus on 12 metriä
• Varastossa on noin 70 000 lavapaikkaa
• Pihalla on 28 lastauslaituria yhdistelmäajoneuvoille ja 10 lastauslaituria pakettiautoille.
• Rakennuttajana on Posti Kiinteistöt Oy ja rakentaja Fira Group Oy, varasto tulee Transvalin käyttöön
• Transvalilla on Suomessa noin 350 000 m2 omaa varastotilaa. Ne on sertifioitu laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusosa-alueiden mukaisesti (ISO 9001, ISO 14001, ISO 45001). Yhtiöllä on myös lain laajimman vaatimuksen mukaiset luvat vaarallisten aineiden, kuten kemikaalituotteiden, laajamittaiselle varastoinnille. Sipoon varastoon ei ole tulossa vaarallisten aineiden varastointia.

Havainnekuva. Kuva ei vastaa yksityiskohtaisesti lopullista toteutusta.

Savonlinnan kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat tänään tehneet aiesopimuksen uudesta rakennushankkeesta Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan. Savonlinnan kaupunki rakennuttaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan erikoiskasvihuone- ja aineistopalvelutilat Luonnonvarakeskuksen (Luke) käyttöön ja vuokraa tilat Senaatti-kiinteistöille. Senaatti-kiinteistöt vuokraa tilat edelleen Lukelle. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että Savonlinnan kaupunginvaltuusto myöntää pääomituksen investoinnin toteuttamista varten.

Uuden toimitilan laajuus on noin 600 neliömetriä, ja se sijoittuu Luken nykyisten tilojen yhteyteen teknologiapuistoon. Rakennusinvestoinnin kustannusarvio on 2,8 miljoonaa euroa.

– Teknologiapuisto on kaupungin strateginen kärkihanke. Tammikuussa sinne valmistuivat Luken kasvullisen lisäyksen tutkimusalustan tilat ja syyskuussa Teknosavo Oy:n toimitilat aiemmin tehtyjen aiesopimusten mukaisesti. Lisäksi puurakentamisen laboratorioinvestointihanke on parhaillaan valmisteilla ja neuvotteluissa. Aalto-yliopiston professori aloitti työskentelyn teknologiapuistossa elokuussa, ja nyt on tarkoitus laajentaa edelleen teknologiapuistoa Luken tutkimus- ja innovaatiotoimintaa varten. Luke on tehnyt läpimurron puun kasvullisessa lisäyksessä, jossa puun kasvua pystytään lisäämään kolmanneksella. Tällä on iso vaikutus metsätaloudelle, metsäteollisuudelle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle. Laajennuksella luodaan edellytyksiä alkiotuotannon kaupalliselle toiminnalle, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Rakennushankkeen käytännön toteuttamisesta Savonlinnan kaupungin osalta vastaa Savonlinnan Yritystilat Oy, joka on kaupungin 100 %:sti omistama konserniyhtiö. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että kaupunginvaltuusto pääomittaa hankkeen. Senaatti-kiinteistöt sitoutuu vuokraamaan tilat. Jos vuokrasopimus päättyisi ennen kuin pääoma on maksettu takaisin, sitoutuu Senaatti-kiinteistöt maksamaan jäljellä olevan pääoman Savonlinnan Yritystiloille.

Luken tutkimusyksikkö Savonlinnan teknologiapuistossa keskittyy metsäbiotalouden kehittämiseen ja tutkimustulosten siirtämiseen käytäntöön. Erityisenä painopistealueena on metsäpuiden kasvullinen lisäys, jota hyödyntämällä metsänjalostuksen tulokset saadaan täysimääräisesti edistämään niin puuntuotantoa kuin hiilensidontaa ja metsien terveyttä.

– Uudet kasvihuonetilat palvelevat paitsi kasvullisen lisäyksen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, myös laajemmin metsäpuiden perinnöllisen muuntelun, sen hyödyntämisen sekä suojelun tutkimusta. Aineistopalvelun tiloissa puolestaan käsitellään monipuolisesti erilaisia Luken kenttäkoetoiminnan aineistoja ja näytteitä, Luken johtava tutkija ja ryhmäpäällikkö Tuija Aronen sanoo.

– Luken Savonlinnan tutkimusalusta on yksi Luken ydininfroista, joiden avulla vahvistamme suomalaista luonnonvarataloutta. Olemme erittäin iloisia Savonlinnan kaupungin myönteisestä suhtautumisesta ja panostuksesta tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Uskomme vahvasti, että kasvullisen lisäyksen tutkimusalusta mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen alueelle, toteaa Luken pääjohtaja Johanna Buchert.

Savonlinnan teknologiapuisto Noheva on innovatiivinen koulutus-, tutkimus-, tuotekehitys- ja yritysympäristö. Noheva edistää seudun yritysten osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Teknologiapuistossa työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 300 työntekijää, tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä on noin 50 ja insinööriopiskelijoita tässä vaiheessa noin 100. Nohevan tutkimus- ja tuotekehitysympäristön avulla teknologia-alan yrityksille on saatu yli 200 miljoonan euron liikevaihto uusilla innovaatioilla ja kansainvälisille markkinoille. Nohevan suurimmat toimijat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk, Luke, Andritz Savonlinna Works Oy ja alueelle juuri uudet toimitilat rakentanut Teknosavo Oy. Lisäksi Nohevassa toimii Aalto-yliopiston biotuotetekniikan työelämäprofessori.

Finlandia-talo vuonna 2018. Kuva: Pete Laakso

Finlandia-talon uudeksi julkisivuverhoiluksi esitetään italialaista Lasan alueen valkoista marmoria. Materiaalin todettu täyttävän parhaiten esteettisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan julkisivulle asetetut vaatimukset, kun asiaa tarkastellaan sekä rakennussuojelun että teknisen kestävyyden kannalta.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto käsittelee Finlandia-talon perusparannuksen hankesuunnitelman täydennystä julkisivun osalta 11.6.2020. Muutoin hankesuunnitelma valmistui vuonna 2019. Hankesuunnitelmassa päätettiin myös rakentamiskustannuksista mukaan lukien julkisivumateriaalin kustannus.

Julkisivun materiaalivalintaa on valmisteltu vuosia. Julkisivua varten on kartoitettu kestäviä marmorityyppejä ja vaihtoehtoisia materiaaleja, sekä luonnonkiviä että teollisesti valmistettavia tuotteita. Vuonna 2018 Finlandia-talon katolle pystytettiin koeseinä, jossa on testattu kaikkiaan kahdeksaa mahdollista julkisivumateriaalia. Materiaaleja on testattu myös laboratoriokokeissa esimerkiksi nopeuttamalla niiden ikääntymistä.

Etelä-Tirolin alueelta louhittava Lasa Bianco Nuvolato marmori on värisävyltään ja kuvioinniltaan alkuperäistä Carraran marmoria vastaavaa, joten se toteuttaa hyvin Alvar Aallon näkemystä Finlandia-talosta ja samalla suojelupäätöksen tavoitteita.

Lasan marmorin käyttöiän arvioidaan testitulosten perusteella olevan vähintään 50 vuotta. Testauksessa Lasan marmorilla ei ilmennyt käyristymisilmiötä, joka on yleinen monille marmorityypeille. Lisäksi Lasan marmorin kestävyydestä on näyttöä referenssirakennusten julkisivuissa.

”Finlandia-talo on Alvar Aallon tuotannon tärkeiden teemojen kiteytymä ja kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluva työ. Helsingin kaupunki on valmistellut huolellisesti julkisivuhanketta, ja tutkimukset ovat olleet erittäin perusteellisia. Marmori on rakennuksen arkkitehtonisen identiteetin keskeinen tekijä, ja se sitoo yhteen talon sisätilat ja julkisivut, jotka muodostavat erottamattoman rakennustaiteellisen kokonaisuuden.

Suojelun näkökulmasta onkin erityisen tärkeää ja myönteistä, että julkisivun korjauksessa kyetään yhdistämään sekä marmori että kestävyys”, toteaa yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen Museovirastosta.

Julkisivu uusitaan kokonaan

Finlandia-talon 11 000 julkisivulaattaa ja niiden kiinnitykset sekä lämmöneristeet uusitaan. Laatat ovat pinta-alaltaan 7000 m².

Hankesuunnitelmien perusteella lasketut rakentamiskustannukset ovat 119 miljoonaa euroa. Julkisivujen osuus kustannuksista on noin 12–15 prosenttia, josta julkisivun materiaalikustannus on alle puolet.

Lasan marmorin laadunvarmistukselle on laadittu valvontaohjelma yhteistyössä toimittajan kanssa. Kiven koko tuotantoketju on luotettava ja jäljitettävissä, sillä kiven louhinnan tekee ja laatat valmistaa sama yritys.

Finlandia-talo palvelee koko perusparannuksen ajan

Finlandia-talo jatkaa toimintaa kongressi- ja tapahtumakeskuksena koko perusparannuksen ajan.

Finlandia-talo on kovalla käytöllä oleva konserttien, kongressien, messujen sekä yritystilaisuuksien ja juhlien tapahtumakeskus, jossa järjestetään vuosittain noin 800 tapahtumaa. Finlandia-talosta on tullut Suomen kansainvälisesti tunnetuin kongressi- ja konserttitalo 50-vuotisen historiansa aikana.

Perusparannuksen ansiosta taloon rakennetaan puitteita myös uusille palveluille. Suunnitteilla on esimerkiksi audiovisuaalinen näyttely ja designkauppa. Jotta ravintola pystyy jatkossakin palvelemaan suuria tapahtumia ja konferensseja, keittiö nykyaikaistetaan.

Finlandia-talo pysyy avoinna asiakkaille koko perusparannuksen ajan Pikku-Finlandiaksi nimetyn tapahtumatilan ansiosta. Pikku-Finlandian suunnittelu on edennyt kevään 2020 mittaan ja kaupunki kilpailuttaa parhaillaan rakennukselle urakoitsijaa.

Finlandia-talon vuonna 1971 valmistunut päärakennus on pian 50-vuotias. Kuntotutkimusten perusteella talo on laajan perusparannuksen tarpeessa. Finlandia-talo korjataan ja entisöidään kellarista katonharjaan ja uusitaan putkistoista julkisivuun. Uudet kuluttajille suunnattavat palvelut saavat tilat Alvar Aallon perintöä ja talon suojelua kunnioittaen.

Perusparannus käynnistyy vuoden 2022 alussa ja kestää noin 2,5 vuotta. Työ valmistuu ja otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa: kongressisiipi avautuu keväällä 2023 ja päärakennus kesällä 2024.

Havainnekuva Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhdistävästä nivelosasta. Kuva Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy

Hankkeen edetessä rakentuu kansainvälisesti ainutlaatuinen museokeskus, joka avautuisi yleisölle vuonna 2023

Alvar Aalto -museon peruskorjauksen sekä Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon välisen nivelosan hankesuunnitelma on valmistunut päätöksentekoa varten. Jos hanke etenee suunnitellusti, Jyväskylän Ruusupuistoon rakentuu kansainvälisesti ainutlaatuinen museokeskus, joka avautuisi yleisölle vuonna 2023.

Peruskorjauksen ja nivelosan kustannusarvio on noin 7,1 miljoonaa euroa, josta museon peruskorjauksen osuus on 5,4 miljoonaa euroa ja museot yhdistävän nivelosan 1,7 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa hankkeelle on esitetty investointiavusta 1,5 miljoonaa euroa.

Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta käsittelee asiaa 10. kesäkuuta, minkä jälkeen hankesuunnitelman on tarkoitus edetä Jyväskylän kaupunginhallituksen käsittelyyn vielä kesäkuun aikana.

Ruusupuiston museokeskus rakentuu kahdesta museosta

Alvar Aalto -museo (1971–1973) ja Keski-Suomen museo (1956–61, 1991) toimivat arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa. Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja uusi nivelosa toteuttaisivat valmistuessaan Alvar Aallon toiveen eri taiteenalojen yhteisestä foorumista. Alvar Aalto -museon arkkitehtuuri- ja muotoiluasiantuntijuus sekä Keski-Suomen museon kulttuuriympäristö- ja kulttuuriperintöosaaminen muodostavaisivat museokeskuksesta maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen ja tunnistettavan brändin.

Alvar Aalto -museon peruskorjauksen laajuus on hankesuunnitelman mukaan noin 2000 m2 ja samassa yhteydessä rakennettavan nivelosan 375 m2.

Jyväskylän Ruusupuistossa naapuruksina sijaitsevien museoiden väliin tuleva nivelosa on jo otettu huomioon Keski-Suomen museon viime vuonna valmistuneessa peruskorjauksessa.

Hanke mahdollistaa houkuttelevan museokonseptin rakentamisen

Tulevaisuuden toimintamallissa uuden museokeskuksen sisältöjä tuottavat niin Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo kuin niiden kansainväliset, valtakunnalliset ja paikalliset yhteistyökumppanit. Museokeskus muodostaa valmistuttuaan Alvar Aallon suunnittelemina museotiloina yhden Suomen kiinnostavimmista näyttelytilakokonaisuuksista.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi museokeskuksen kävijäkokemusta parantavan toimintakonseptin luomiseen 350 000 euron Museovisio -avustuksen vuosille 2020-2023. Konseptin tavoitteena on kulttuuriympäristöön, arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistunut monitoimitalo, jonka elämykselliset sisällöt houkuttelevat entistä laajempaa yleisöä.

Museokeskus mahdollistaa resurssien yhdistämisen sekä tilallisesti että toiminnallisesti. Museoita yhdistävä nivelosa vastaa asiakkaiden toiveisiin, parantaa museoiden saavutettavuutta ja yhteistyömahdollisuuksia. Tilojen yhteiskäyttö mahdollistaa laajemmat näyttely-, oheisohjelma- ja palvelukokonaisuudet ja eri kohderyhmien paremman huomioimisen. Kaikille kaupunkilaisille tarkoitetussa museokeskuksessa yhdistyvät luontevasti taide ja tiede, kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö, arkkitehtuuri ja muotoilu. Se tarjoaa inspiroivan oppimisympäristön myös koululle ja oppilaitoksille niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Alvar Aalto -säätiö ja kaupunki valmistelevat sopimusta kumppanuudesta

Hankesuunnitelman rinnalla Jyväskylän kaupunki ja Alvar Aalto -säätiö valmistelevat esisopimusta kumppanuudesta, jolla vahvistetaan säätiön ja kaupungin yhteistyötä Alvar Aallon perinnön vaalimisessa. Edetessään päätöksenteossa esisopimus lujittaa entisestään Jyväskylän asemaa Alvar Aallon pääkaupunkina. Kaupunginhallituksen odotetaan saavan esisopimus käsiteltäväkseen vielä kesäkuun aikana.

Jyväskylä tunnetaan Alvar Aallon kaupunkina

Arkkitehti, akateemikko Alvar Aalto (1898–1976) asui Jyväskylässä merkittävän osan elämästään. Jyväskylässä ja lähialueella on kaikkiaan 29 Aallon suunnittelemaa kohdetta. Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon lisäksi kaupungin tunnetuimpia rakennuksia ovat muun muassa Jyväskylän yliopiston päärakennus (1954–56) sekä Säynätsalon kunnantalo (1949–52), jota pidetään yhtenä arkkitehdin tärkeimmistä töistä. Jyväskylässä sijaitsevat myös Alvar Aalto -museon hallinnoimat Aalto-säätiön arkisto- ja muotoilukokoelmat.

Jyväskylän seudulla sijaitsevia Aalto-kohteita on viime vuosina kunnostettu pieteetillä ja etenkin julkisiin rakennuksiin pääsee tutustumaan myös sisälle, varsin vapaasti, omatoimisesti tai opastetusti. Museon ja muiden Aalto-kohteiden aukioloajoista sekä järjestetyistä opastetuista kierroksista saa lisätietoja osoitteesta https://visitjyvaskyla.fi/alvaraalto. Jyväskylän kaupunki omistaa Aallon rakennuksista kahdeksan, tiloja hallinnoi Jyväskylän Tilapalvelu -liikelaitos.

 

Suomen Tasolasiyhdistys ry on myöntänyt Triplalle Vuoden Lasirakenne -palkinnon 6.5.2020. Swecon arkkitehdit ja rakennetekniikan asiantuntijat ovat olleet mukana Triplan lasirakenteiden suunnittelussa.

Helsingissä Pasilan kaupunginosa on saanut uuden, uljaan keskipisteen viime vuoden lopussa, kun Pasilan asemanseutu uudistui Triplan kauppakeskuksen, uuden rautatieaseman, asuntojen, toimistojen ja hotellin myötä. Pasilan kaupunkikuvan kehitystä Triplan myötä on iloittu jo monesta syystä. Tuoreimpana saavutuksena Suomen Tasolasiyhdistys ry palkitsi Triplan Vuoden Lasirakenne 2020 -palkinnolla. Joka toinen vuosi jaettava palkinto nostaa esiin kiinnostavia, haastavia ja näyttäviä lasirakenteita Suomessa.

”Uskoisin, että Triplan kokonaisuuden lasirakenteet ovat yksi syy siihen, miksi Pasilan alue on saanut tämän hankkeen myötä suitsutusta. Tripla edustaa Pasilassa nykyarkkitehtuurin suuntausta, jossa lasirakentamisella on entistä suurempi merkitys. Triplan lasirakenteet ovat yksi keskeinen arkkitehtoninen osa-alue, joka tuo koko kaupunginosan uudelle vuosituhannelle”, pohtii Swecon arkkitehti Simo Anttilainen. ”Olemme Swecon tiimissä todella iloisia, että näyttävät lasirakenteet ovat saaneet kunnianosoituksen tämän palkinnon myötä.”

Palkintolautakunnan mukaan Triplan suunnittelussa on otettu taitavasti huomioon ympäröivän Pasilan alueen massiivinen rakenne tuomalla kokonaisuuteen keveyttä moniulotteisilla lasirakenteilla. Tripla edustaa uutta urbaania lasirakentamista, jossa on mukana lämminhenkisyyttä.

”Lasirakentamisella oli jo hankkeen kilpailuvaiheessa iso rooli. Helsingin kaupungilla on ollut merkittävä alueen ilmettä kehittävä visio, ja kaupunki on edistänyt tasokasta rakentamista Pasilan alueen kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa. Kiitos kuuluu ehdottomasti myös YIT:lle, joka on tarttunut rohkeasti lasirakentamisen haasteeseen Triplassa”, Anttilainen jatkaa.

Triplan lasirakenteista esille nousevat kolme pääkohtaa: moniulotteinen kokoseinän parvekelasijulkisivu, box-ikkunat ja aseman taitelasijulkisivu. Lasirakenteiden rakennetekninen suunnittelu on myös vaatinut edelläkävijän otetta.

”Rakenneteknisesti mielenkiintoisinta ja samalla myös haastavinta oli suunnitella taitelasiseinien konstruktiot. Meidän rakennesuunnittelun tiimimme on tehnyt loistavaa työtä tämän kanssa. Triplassa on kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen kiinnostavia rakenteita, joiden onnistuneesta toteuttamisesta voimme olla todella ylpeitä. Myös box-ikkunoiden testauksien valvonta on ollut kiinnostava työvaihe. Näitä ikkunarakenteita olemme olleet kehittämässä jo useiden vuosien ajan”, kertoo Jukka Sammi, Swecon julkisivujen rakennesuunnittelun osastopäällikkö.

Sweco toimi hankkeessa kumppanina Arkkitehdit Soini & Horto Oy:lle, kun hollantilainen Office for Metropolitan Architecture (O.M.A) jäi pois hankkeesta. Swecon arkkitehtien vastuualueena oli asemalohkon arkkitehtisuunnittelu. Sweco on vastannut myös asemakorttelin rakennesuunnittelusta sekä aseman, kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakennus- ja sähkötöiden valvonnasta. Erityisessä roolissa Sweco oli hankkeessa sijoittajien edunvalvojana.

Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Tuusulan kunta valmistelevat Asuntomessujen siirtoa elokuulle ja noudattavat siten Valtioneuvoston 22.4.2020 antamaa ohjeistusta yleisötapahtumista.

Asuntomessujen siirron valmistelu pidettäväksi 3.-30.8.2020 on aloitettu.

Samalla huomioidaan se, että valtioneuvosto tekee näillä näkymin uuden arvioinnin yli 500 hengen yleisötilaisuuksista kesäkuun alussa. Jos messuja ei pystytä toteuttamaan elokuussakaan, mietitään pienimuotoisempaa, uudenlaista yleisötapahtumaa myöhemmälle syksyyn.

“Meille on tärkeintä varmistaa ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi. Olemme seuranneet koronaepidemian vaikutuksia suuriin yleisötapahtumiin jo heti tilanteen vakavuuden selvittyä. Siksi aloitimme eri vaihtoehtojen pohdinnan hyvissä ajoin. Joka tapauksessa Rykmentinpuistoon nyt valmistuva upea alue ja kiinnostavat kodit tullaan esittelemään suurelle yleisölle, tavalla tai toisella”, taustoittaa Osuuskunta Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Anna Tapio.

Rykmentinpuiston messualue valmistuu aikataulussa

Rykmentinpuisto kokonaisuudessaan on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista aluerakentamishankkeista. Alueesta rakentuu jopa 15 000 asukkaan asuinalue. Vaikka messutapahtuman ajankohta nyt siirtyykin eteenpäin, messualueen kotien ja yleisten alueiden rakentaminen Rykmentinpuistossa Tuusulassa edistyy ja kohteet valmistuvat aikataulussa.

“Meille on rakentumassa Rykmentinpuistoon upea messualue, josta voimme olla ylpeitä ja joka kuvastaa uudenlaista Tuusulaa monipuolistaen mielikuvaa asumisesta täällä”, toteaa Asuntomessut Tuusulassa -projektin projektipäällikkö Riikka Uusikulku Tuusulan kunnasta.

“Rykmentinpuiston asuntomessualueella on tehty paljon asioita uudella tavalla esimerkiksi kestävään kehitykseen ja energiaan liittyen. Näitä opittuja asioita voidaan hyödyntää jatkossa muidenkin asuinalueiden rakentamisessa”, jatkaa Uusikulku.

“Asuntomessuprojekti on ollut alkupamaus koko Rykmentinpuiston asuinalueen käynnistämiselle. Messualueen ympäristössä on parhaillaankin käynnissä neljän eri kerrostalokorttelin rakentaminen ja suunnitteilla useita uusia hankkeita, kuten Hirsitaloteollisuuden hiilineutraali My Town! -hanke”, kertoo Tuusulan pormestari Arto Lindberg ylpeänä.

Koronatilanne korostuu valmiussuunnittelussa

Koronatilanteen kehittymistä seurataan tarkkaan kaikkien rakentamisessa ja muissa järjestelyissä mukana olevien tahojen keskuudessa.

“Seuraamme koronatilannetta ja noudatamme valtioneuvoston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamia ohjeita ja määräyksiä. Lisäksi koronavirus-epidemiaan varaudutaan viranomaisten suositusten mukaisella toimintamallilla messujen turvallisuussuunnitelmassa, toteaa operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää Osuuskunta Suomen Asuntomessuilta.

Lipunmyynti messuille on auki normaalisti koko ajan. Mikäli viranomaiset ohjeistavat peruuttamaan yleisötapahtumat vielä elokuussakin, on asiakas oikeutettu saamaan ostetun pääsylipun hinnan takaisin.

Asuntomessuja jo 50 vuotta

Jo 50 vuoden ajan eri paikkakuntien messualueille on noussut koteja, jotka ovat innostaneet ja inspiroineet suomalaisia. Ensimmäiset messukodit nousivat niinikään Tuusulaan vuonna 1970. Tänä vuonna Tuusulan asuntomessuilla esitellään monipuolista elämisen taidetta tulevaisuuden kyläkaupungissa, jossa on mahdollista asua eri elämänvaiheissa.

Rykmentinpuiston messualueelle nousee yli 100 asuntoa. 41 messukohteen asukkaiden ja asumiseen liittyvät valinnat koskien esimerkiksi rakennustapaa, sisustusta, energiamuotoa kerrotaan tänäkin vuonna.

“Juhlimme tänä vuonna Asuntomessujen puolivuosisataista matkaa, jota on taivallettu yhdessä suomalaisten kanssa myötäeläen muutoksissa ja ennakoiden tulevaa. Siksi tässä haasteellisessa tilanteessa haluamme omalta osaltamme tukea ja kannustaa suomalaisia jakamalla tietoa ja inspiraatiota kanavissamme”, sanoo Anna Tapio ja katsoo samalla luottavaisesti eteenpäin.

“Tulevienkin vuosien messuhankkeet on sovittuna jo vuoteen 2025 asti ja etenevät hienosti.”

Saksalainen suuryritys BASF vahvisti helmikuussa 2020, että Harjavallan tuotantolaitoksessa ryhdytään valmistamaan katodiaktiivisten materiaalien esiasteita eli prekursoreita. Tuotantolaitos aloittaa toimintansa vuonna 2022. Uusi akkumateriaalien tuotantolaitos tukee eurooppalaista kestävää akkujen arvoketjua.

Uusi katodiaktiivisten materiaalien esiasteita (PCAM) valmistava tuotantolaitos täydentää BASF:n toista uutta katodiaktiivisia materiaaleja (CAM) valmistavaa tuotantolaitosta Saksan Schwarzheidessa. Harjavallassa tuotetuista esiasteista jatkojalostetaan Schwarzheidessa akkumateriaalia noin 400 000 täyssähköisen ajoneuvon tarpeisiin vuodessa. Tuotantolaitosten on määrä käynnistää toimintansa Suomessa ja Saksassa vuonna 2022.

Nämä kaksi tuotantolaitosta vastaavat eurooppalaisten sähköajoneuvomarkkinoiden kasvavaan kysyntään. BASF:n investoinnit Suomeen ja Saksaan tukevat Euroopan komission tavoitetta luoda eurooppalainen akkutuotannon arvoketju.

BASF edistää kestävää kasvua eurooppalaisten akkumateriaalien arvoketjun kautta ja pyrkii näin luomaan arvoa yhteiskunnalle. Harjavallan tuotantolaitoksen raakamateriaalit eli koboltti ja nikkeli toimitetaan Nornickelin Harjavallassa sijaitsevalta metallinjalostamolta. Näin Euroopan akkutuotannolle voidaan taata paikallisesti hankittujen raaka-aineiden saanti. Harjavallan tuotantolaitoksessa käytetään myös uusiutuvia energianlähteitä, kuten vesi- ja tuulivoimaa sekä biomassaenergiaa. Tämä eri energiamuotojen käytännöllinen yhdistäminen mahdollistaa erittäin pienen akkumateriaalien hiilijalanjäljen.

Rakennustyöt ovat käynnistyneet

Rakennustyöt ovat jo käynnistyneet Harjavallassa: ”Tuotantolaitoksen rakennustöiden päivittäisen edistymisen seuraaminen paikan päällä antaa kirjaimellisesti energiaa koko hanketiimille, joka koostuu BASF:n työntekijöistä ja monista paikallisista kumppaneista. Olemme innoissamme, kun olemme tekemässä eurooppalaista akkujen arvoketjua todeksi ensimmäisten joukossa. Suomella on loistavat mahdollisuudet kehittyä arvoketjun merkittäväksi toimijaksi, joka vetää investointeja puoleensa kaikkialta maailmasta”, sanoo BASF Finland Oy:n toimitusjohtaja Tor Stendahl. ”Tästä kertoo esimerkiksi jo se symbolinen ele, että Harjavallassa sijaitsevalle akkumateriaalien tuotantolaitoksellemme avattiin äskettäin uusi tie nimeltä Akkukatu.”

Investoimalla Suomeen ja Saksaan BASF:stä tulee ensimmäinen katodiaktiivisten materiaalien toimittaja, jolla on paikallistuotantoa nykypäivän kolmella merkittävällä markkina-alueella – Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa. BASF:stä tulee johtava toimittaja, jolla on luotettava, kestävä ja eurooppalainen toimitusketju. Näin se kattaa metallien, etenkin nikkelin ja koboltin, perustuotannon, prekursorituotannon ja katodimateriaalien tuotannon Euroopan alueella.

Business Finlandin osana toimiva Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta.

”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että BASF on valinnut Suomen katodiaktiivisten materiaalien esiasteiden investointikohteeksi. Tämä on merkittävä askel kohti kestävää, vähähiilistä eurooppalaista akkutuotannon arvoketjua ja tukee samalla myös EU:n ilmastotavoitteisiin pääsemistä. BASF:n osoittama luottamus vahvaan suomalaiseen osaamiseen luo mahdollisuuksia kehittää edelleen akkualan osaamista, työllisyyttä ja investointeja Suomessa. Suomessa on aktiivinen ja avoin noin 100 toimijan Batteries from Finland -akkualan ekosysteemi osana yhteiseurooppalaisia markkinoita. Toivotamme BASF:n lämpimästi tervetulleeksi Suomeen kehittämään eurooppalaista akkuekosysteemiä – yhdessä!” sanoo Invest in Finlandin toimialajohtaja Markku Kivistö Business Finlandilta.

Urakkasopimukset on allekirjoitettu maanantaina 6.4.2020 ja työmaa-alueen perustaminen sairaalan alueella alkaa heti pääsiäisen jälkeen.

Rakennustyömaan perustaminen alkaa heti pääsiäisen jälkeen Savonlinnan keskussairaalalla. Työmaan perustaminen tarkoittaa työmaa-alueen aitaamista ja sulkemista liikenteeltä. Tämän jälkeen vuorossa ovat maansiirto- ja räjäytystyöt. Uudisrakennushankkeen pääurakoitsija kertoo, että rakentamisessa päästään alkuun suunnitellun aikataulun mukaisesti.

–          Vaikka koronavirus ja poikkeusolot vaikuttavat valtakunnallisesti Suomessa moniin toimintoihin, niillä ei ole vaikutusta alkuvaiheen töihin Sosterin rakennustyömaalla, toimitusjohtaja Jussi Hämäläinen Rakennustoimisto K. Tervo Oy:sta sanoo.

–          Kun rakennustyöt pääsevät kunnolla vauhtiin, sairaala-alueella tulee työskentelemään noin 30 rakennusalan ammattilaista, tuotantojohtaja Martti Piiroinen Rakennustoimisto K. Tervo Oy:sta toteaa.

Rakennustyömaalla on isoja vaikutuksia asiakasliikenteeseen ja pysäköintiin   

Uudisrakennuksen rakennustyöt aiheuttavat merkittäviä muutoksia sairaala-alueen liikenne- ja asiakasparkkialuejärjestelyihin koko rakennusajan ajan. Rakennus valmistuu suunnitelmien mukaan maaliskuun lopulla 2022.

–          Parkkitilaa on koko urakan ajan huomattavasti aiempaa vähemmin käytössä, mutta pyrimme ensisijaisesti järjestämään parkkipaikkoja asiakkaille ja potilaille, Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro sanoo.

Kartta työmaa-alueesta ja sairaalan asiakasliikenteestä on työn alla, ja se toimitetaan median käyttöön heti pääsiäisen jälkeen.

–          Lisähaasteita aiheuttaa koronaviruspandemia, jonka vuoksi jouduimme miettimään asiakasliikennettä vielä uusiksi. Infektioaseman ja infektiolinjan potilasliikenne tullaan ohjaamaan edelleen nykyisiä reittejä rannan puolella olevista sisäänkäynneistä, Sosterin perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri Veikko Karvanen kertoo.

Valmistuessaan keväällä 2022 uusi, kiinteästi keskussairaalan yhteydessä toimiva sotekeskus tarjoaa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut saman katon alla.

–          Asiakkaalle tämä tarkoittaa kokonaisvaltaisesti suunniteltuja ja entistä sujuvampia hoitokokonaisuuksia. Eli samalla käynnillä on mahdollisuus selvittää asiakkaan ongelmaa nykyistä pidemmälle, Karvanen sanoo.

Uudisrakennukseen sijoittuvat palvelut

Terveyskeskusvastaanotot
Keskushammashoitola
Lapsiperheiden palvelut: neuvola, nuorisopsykiatria, sosiaalityö, lastentaudit
Kuntoutus ja kaksi kuntoutusosastoa
Laboratorion näytteenotto

Uudisasuntorakentamisen asiakastyytyväisyys edellä muita toimialoja ja Ruotsia

Kuluttaja-asiakkaiden tyytyväisyys uudisasuntorakentamiseen pysytteli toista vuotta peräkkäin kärkisijalla eri toimialojen välisessä vertailussa. Asiakastyytyväisyysindeksi oli 77,7, mikä tarkoittaa erittäin hyvää tasoa ja on selvästi korkeampi kuin ruotsalaisrakentajien.

Kuluttajat ovat tyytyväisempiä uudisasuntorakentamiseen kuin esimerkiksi henkilöliikenteeseen, sähkön vähittäismyyntiin tai pankki- ja rahoitusalaan. Mittaus perustuu EPSI Ratingin riippumattomaan kansalliseen laatuindeksiin.

”Uudisasuntorakentaminen Suomi sai asiakastyytyväisyydessä kaikista Pohjoismaissa tutkimistamme toimialoista kaikkein korkeimmat indeksipisteet”, kommentoi EPSI Rating Finlandin maajohtaja Heidi Laitinen.

Nyt neljättä kertaa tehdyssä uudisasuntorakentamisen tutkimuksessa oli tällä kertaa arvioitavana seitsemän suurimpaan lukeutuvan asuntorakentajan lisäksi ryhmä keskikokoisia ja pienempiä rakentajia. Tutkitut yritykset tuottivat valtaosan viime vuonna Suomessa valmistuneista vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista. Tulokset perustuvat asunnon ostaneiden kuluttajien puhelinhaastatteluihin.

Uudisasuntorakentamisen asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa myös Ruotsissa. Ruotsissa toimialatulos oli hyvällä tasolla (70,8), mutta jäi suomalaisista valtaosassa tutkituista tekijöistä. Ruotsalaisasiakkailla oli myös selvästi useammin valittamisen aihetta kuin suomalaisilla.

”EPSI Rating on alun perin EU-hankkeessa käynnistetty ja Ruotsin laatuinstituutin omistama laatuindeksi. Siksi olikin hauskaa, että saimme nyt vietyä naapuriin uudisasuntorakentamisen tutkimuksen, jonka olemme kehittäneet Suomessa yhdessä Rakennusteollisuus RT:n kanssa”, Heidi Laitinen sanoo.

Kolmen kärki on tiivis

Suomessa Peab sijoittui vertailun kärkeen jo neljännen kerran, mutta ero etenkin toiseksi sijoittuvaan YIT:hen ja myös kolmanneksi sijoittuvaan Pohjola Rakennukseen on hyvin pieni. Kärkikolmikkoa yhdistää menestyminen vertailussa varsinkin imagon, palvelulaadun sekä rahalle saatavan vastineen osalta.

Pohjola Rakennus ei osallistunut edelliskerralla tutkimukseen, mutta teki nyt suuren nousun kahden vuoden takaisiin tuloksiin nähden. Parannusta oli etenkin asiakkaiden kokemassa tuotelaadussa, kuten aikataulujen pitävyydessä ja virheettömyydessä sekä palvelulaadussa.

”Yritykset ovat käyttäneet tutkimuksen tuloksia toimintansa kehittämiseen ja tehneet järjestelmällistä työtä asiakaskokemuksen parantamiseksi”, toteaa johtaja, TkT Jukka Pekkanen Rakennusteollisuus RT:stä.

Takapakkia otti tällä kertaa reilusti SRV. Tuloksia heikensi aikataulujen viivästyminen erityisesti Majakka-tornitalon luovutuksessa. Toisaalta useiden muiden tekijöiden, kuten asunnon pohjaratkaisun, varustetason, materiaalien ja virheettömyyden osalta, yhtiön asiakastyytyväisyys oli aivan kärjessä olevien yritysten tasoa.

Tietoa tutkimuksesta

EPSI Ratingin tekemä tutkimus uudisasuntorakentamisesta selvittää yhtiöiden ja toimialan asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksessa kartoitetaan yhtiöiden imagoa, asiakkaiden odotuksia, tuote- ja palvelulaatua sekä vastinetta rahalle.

Tutkimuksen kohderyhmä koostuu suomalaisista yksityisasiakkaista, jotka ovat ostaneet uudisasunnon ja asunto on luovutettu vuoden 2019 aikana. Haastateltavat poimittiin satunnaisotantana yritysten asiakasrekistereistä ja Muut-ryhmän osalta kohteiden myynti-ilmoitusten avulla. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna asunnonostajille 15.1-12.2.2020, ja siihen osallistui 891 Suomessa asuvaa asunnonostajaa. Tämän lisäksi yleisväestön luottamus- ja tunnettuustutkimukseen haastateltiin kansallisella satunnaisotannalla 612 Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta. Ruotsin osalta tutkimus toteutettiin satunnaisotannalla vuonna 2019 rakennetun asunnon ostaneiden ja siihen muuttaneiden keskuudesta.

Indeksi tuotetaan asteikolla 0–100, jossa 75 on erittäin hyvä, 60–75 tyytyväinen ja 0-60 tyytymätön. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, jolloin kysely koski vuoden 2016 asuntoluovutuksia.

Uudisasuntorakentaminen 2019 -tutkimuksen yhteenveto:

https://www.rakennusteollisuus.fi/epsirating

http://www.epsi-finland.org/toimialatutkimukset/uudisasuntorakentaminen/