Betonirakenteiden laadunvarmistus vaihtelee paljon pääkaupunkiseudulla

road-surface

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on tehnyt kyselytutkimuksen paikalla valettavien betonirakenteiden työmaakäytännöistä ja laadunvarmistuksesta. Merkittäviä betonin laatupoikkeamia ei kyselyn perusteella todettu. Työvaiheiden laadunvarmistustoimissa on suurta vaihtelua. Betonivalun jälkihoitoa ei ole aina toteutettu suositusten mukaisesti.

Tukes käynnisti vuoden 2017 alussa kyselytutkimuksen yhteistyössä pääkaupunkiseudun rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Kyselyssä kerättiin tietoja asuin- ja toimitilarakennustyömaiden paikalla valettavien betonirakenteiden työmaakäytännöistä sekä laadunvarmistuksesta. Kysely toteutettiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vastauksia saatiin syksyyn mennessä useilta rakennustyömailta, yhteensä 111 erillisestä betonivalusta. Kysely tehtiin rakennusvalvonnan tehostetun valvonnan rinnalla, jotta Tukes tuotteiden markkinavalvojana saisi lisätietoa valmisbetonin laadusta ja laadunvalvonnasta kentällä.

Kyselyssä kerättiin tietoja ennen kaikkea vaativista ja massiivisista valukohteista. Joukossa oli muutamia tavanomaisia seinä- ja holvirakenteita, ja kokonaisuudessaan kysely oli kattava. Kyselyllä selvitettiin työmaiden käytäntöjä urakoitsijan ja betonitoimittajan välisessä yhteistyössä ja viestinnässä.

Vastauksista ilmeni, että aloituskokouksia urakoitsijan ja betonitoimittajan välillä ei juuri pidetä, mutta betonointisuunnitelmat ja -pöytäkirjat on tehty lähes poikkeuksetta. Dokumentoinnin laatu ja tiedon määrä vaihtelivat suuresti kohteittain. Osassa kohteita dokumentointi oli erittäin puutteellista laatuvaatimuksiin verrattuna.

Kyselyn aikana Tukes sai rakennusvalvontaviranomaisten kautta tietoonsa kaksi tapausta, joissa valmisbetoni oli käännytetty takaisin työmaalla tehtyjen ilmamäärämittausten perusteella. Yhdessä kohteessa sisäseinärakenteet oli valettu säänkestävällä betonilla.

Kyselyssä ei todettu vaaraa aiheuttavia betonin lujuusongelmia. Niitä ei muutenkaan tullut tietoon rakennusvalvonnasta tai rakennustyömailta kyselyn aikana.

laadunvalvonta

jalkihoito

Rakennustyömaiden laadunvarmennustoimet valukohteissa

Tavallisinlaadunvarmennustoimi rakennustyömailla oli rakenteiden lämmönseuranta (54 % kohteista). Rakennekoekappaleita valettiin 45 prosentissa kohteista ja kimmovasarakoetta käytettiin 36 prosentissa kohteista. Ilmamäärämittauksia tehtiin kolmessa prosentissa kohteista. Ilman mitään laadunseurantaa toteutui 10 prosenttia kyselyn valmisbetonivaluista.

Caruna rakentaa uuden sähköaseman kasvavaan Espoon Suurpeltoon

rendi.ai

Caruna rakentaa Espoon Suurpeltoon nykyaikaisen sähköaseman, jolla turvataan kasvavan asuinalueen ja Länsimetron sähkönsaanti. Sähkönkulutus alueella kasvaa, ja uusi sähköasema parantaa arviolta 20 000 Carunan asiakkaan sähkönsaannin luotettavuutta.

Uuden sähköaseman rakentaminen alkaa keväällä 2018 Henttaankaarelle kehä II:n kupeeseen. Asema valmistuu ja otetaan käyttöön syksyllä 2019. Caruna investoi lähes 8 miljoonaa euroa hankkeeseen.

RENDI_KEHÄ 2_lta.ai

“Sähköasema on olennainen osa rakentuvaa Suurpellon kaupunginosaa ja tukee sen asukkaiden ja yritysten palveluita. Uusi asema parantaa arviolta noin 20 000 Carunan asiakkaan sähkönsaannin luotettavuutta Suurpellossa ja lähialueilla. Sähköasema mahdollistaa osaltaan myös Länsimetron tarvitseman sähkönsyötön vapauttamalla Länsimetron läheisille sähköasemille kapasiteettia”, Carunan alueverkkopäällikkö Miia Wallén kertoo.

Sähköaseman sijoittuminen kaupunkiympäristöön on huomioitu aseman suunnittelussa: sähköasema rakennetaan ympäristöön sopivaksi ja sisäpiha aidataan, jotta ulkopuoliset eivät pääse alueelle ja alueella liikkuvien turvallisuus voidaan varmistaa. Sähköaseman rakennustöistä vastaa Siemens Oy.

Carunalla on Espoossa yhteensä 14 sähköasemaa. Edellinen uusi sähköasema valmistui Keilaniemeen joulukuussa 2015.

OYS 2030 -hankkeen ensimmäisen vaiheen urakkasopimus allekirjoitettiin

havainnekuva_sisaankäynti_tiernaryhma

Kuva: Tiernaryhmä

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 uudistamisohjelman ensimmäistä rakennusvaihetta koskeva urakkasopimus allekirjoitettiin tänään. Rakentaminen toteutetaan yhteisvastuullisena allianssiurakkana. Sopimuksella sinetöitiin lasten ja naisten sairaalan sekä ydinsairaalan ensimmäisen vaiheen urakka.

Urakkaan kuuluvat purkutyöt alueella ovat jo käynnissä. Uudisrakentaminen alkaa viimeistään syksyllä 2018, ja rakennukset valmistuvat vuoden 2021 loppuun mennessä.

”Tämä on merkittävä päivä hankkeessamme. Uudistamisohjelman keskeinen tavoite on kehittää omaa organisaatiotamme ja palveluprosessejamme, jotta voimme vastata terveydenhuollon kasvaviin vaatimuksiin. Uudet toimintamallit ja nykyaikainen sairaalatekniikka vaativat myös uusia tiloja, joita nyt lopultakin päästään rakentamaan”, iloitsee Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio.

Urakkasopimusta on edeltänyt kehitysvaihe. Sen aikana henkilökunta sekä allianssiosapuolet ovat yhdessä suunnitelleet ja kehittäneet asiakaslähtöisiä hoitoprosesseja sekä tiloja ja laitteita. ”Urakkasopimuksella sitoudumme nyt yhdessä toteuttamaan kaikki hankkeelle asetetut tavoitteet”, Tampio toteaa.

Toimialajohtaja Timo Eskola NCC Suomi Oy:stä Oulusta on tyytyväinen uudenlaiseen, yhteiseen toimintamalliin. ”NCC:n visiona on uudistaa toimialaa. Tulevaisuuden sairaalan -investointiohjelman ensimmäisen vaiheen projektiallianssi on konkreettinen esimerkki siitä, että rakentamisen muutkin osapuolet Oulun seudulla ovat siihen valmiita.”

Eskolan mukaan Oulussa on osoitettu, että vastakkainasettelun tai oman edun tavoittelun sijaan allianssissa tehdään päätöksiä yhdessä hankkeen parhaaksi niin, että kiinteistön omistaja ja käyttäjät saavat rahalleen parhaan vastineen.

”Olemme kiitollisia tilaajan osoittamasta luottamuksesta osaamistamme kohtaan ja siirrymme luottavaisin mielin kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen, jossa hankkeen osapuolten yhteistyökyky testataan puheiden sijaan tekojen kautta. NCC:n ammattitaitoinen henkilöstö on siihen valmis”, Timo Eskola toteaa.

Sairaalahankkeen laajuus on noin 46 000 bruttoneliömetriä. Urakan kokonaiskustannukset ovat 164 miljoonaa euroa. Pääurakoitsija NCC:n osuus on 74,3 miljoonaa, talotekniikkaurakoitsija Aro-Systemsin 38,8 miljoonaa automaatiourakoitsija Siemensin 1,4 miljoonaa euroa. Suunnittelun ja rakennuttamisen osuus on yhteensä 15 miljoonaa euroa.

Projektiallianssissa tilaaja, PPSHP valitsi hankkeen keskeiset sopimuskumppanit jo suunnitteluvaiheessa. Allianssissa sopimusosapuolet muodostavat yhteisen organisaation ja johtamisjärjestelmän, asettavat yhteiset tavoitteet sekä laativat yhden yhteisen sopimuksen ja kaikille yhteisen kaupallisen mallin. Osapuolet jakavat myös hankkeen riskit ja hyödyt yhdessä sekä sitoutuvat korkean suorituskyvyn jatkuvaan parantamiseen.

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -uudistamisohjelman ensimmäisen vaiheen projektiallianssiin kuuluvat Aro Systems Oy ja NCC Suomi Oy (urakoitsijat), A-Insinöörit Suunnittelu Oy, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, Granlund Kuopio Oy, Granlund Tampere Oy, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy, Prodeco Oy, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy, Uki Arkkitehdit Oy (suunnittelijat ja konsultit).

Suojelupoliisille suunnitteilla uudet toimitilat Helsingissä

1_adagio_kaartinkuja_fabianinkatu_kulma-web-1600x835

Uuden rakennuksen tieltä purettaisiin Puolustusvoimien tiloja Fabianinkadulta. (KUVA: ANTTINEN OIVA ARKKITEHDIT)

Suojelupoliisille suunnitellaan uutta toimitilaa turvallisuusviranomaisten kortteliin Helsingin Kaartinkaupungissa. Rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt.

Tänään keskiviikkona päättyi hankkeen kaupunkikuvallinen ideakilpailu, jossa kutsutut neljä arkkitehtitoimistoa antoivat ehdotuksensa uudisrakennuksen ulkoasusta. Kilpailun tavoitteena oli löytää uudisrakennukselle ympäristöön sopiva ja kestävä kaupunkikuvallinen ratkaisu. Kaartin kortteli ympäristöineen on osa Helsingin historiallista ydinaluetta.

Kutsukilpailun järjesti Senaatti-kiinteistöt yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailuun kutsuttiin Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja JKMM Arkkitehdit Oy.

Kaikki neljä ehdotusta olivat palkintolautakunnan mielestä korkeatasoisia ja ammattitaidolla tehtyjä.

Ideakilpailun voitti Anttinen Oiva Arkkitehtien eli AOA:n ehdotus nimeltä Adagio. Palkintolautakunta perusteli voittajan valintaa ehdotuksen vähäeleisen, klassisen arkkitehtuurin luontevalla sopeutumisella Kaartin kaupunkikuvaan. Ehdotuksen todettiin myös olevan teknisesti kehityskelpoinen ja kustannustasoltaan tavoitteiden mukainen.

Päätöstä rakentamisesta ei vielä ole tehty. Suunnitteluvaiheen perusteella päätetään hankkeen rahoituksesta ja toteutusaikataulusta. Toimitilat voisivat olla käytössä aikaisintaan vuonna 2021.

Suojelupoliisin toimitilat Helsingin Ratakadulla ovat tällä hetkellä kiinteistöissä, joista vanhimmat on rakennettu 1800-luvun lopussa. Tilat eivät täytä nykyaikaisia vaatimuksia.

Ratakadun kiinteistöt ovat valtion ja niitä hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Jos Suojelupoliisi siirtyy pois kiinteistöistä, alkaa Senaatti hakea tiloille uutta käyttötarkoitusta.

Metsä Group rakentaa Äänekoskelle vierailukeskuksen

bfe69623821ef9ea_800x800ar

Metsä Group rakentaa Äänekosken tehdasalueelle vierailukeskuksen. Se tarjoaa läpileikkauksen konsernista – sen toiminnasta, tuotteista ja innovaatioista – elämyksellisellä ja mieleenpainuvalla tavalla. Kesällä 2018 valmistuva vierailukeskus on tarkoitettu Metsä Groupin eri sidosryhmille.

Metsän tarina välittyy vierailukeskuksen viihdyttävissä sekä opetuksellisissa kokemuspisteissä, näyttelyissä ja installaatiossa. Tilaan on suunnitteilla muun muassa virtuaalisia tehdaskierroksia, puunkorjuuta hakkuukonesimulaattorilla, tietoa kestävästä metsien käytöstä ja biotuotetehtaan ekosysteemistä, ideointityökalu sekä tietysti puusta valmistettuja tuotteita. Rakennus on itsessään hieno arkkitehtuurinen referenssi Metsä Groupin puutuotteista.

Vierailukeskuksen aulaan toteutetaan kartongeista, pehmopaperista ja sellusta taideteos, jonka suunnitteluun kutsumme muotoilualan opiskelijoita. Joulukuussa käynnistyvän suunnittelukilpailun ideana on esittää Suomen metsäteollisuuden merkittävät tuotteet uudella ja luovalla tavalla.

”Metsä Group on pitkän muutosvaiheen jälkeen keskittynyt kannattaviin ydinliiketoimintoihinsa, joilla on hyvät kasvunäkymät. Tästä kokonaisuudesta voimme olla ylpeitä. Äänekoskelle rakennettava vierailukeskus on ainutlaatuinen mahdollisuus kertoa konsernimme menestystarinasta sekä suomalaisen metsäteollisuuden elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudennäkymistä”, sanoo Metsä Groupin viestintäjohtaja Juha Laine.

Länsiterminaali 2 on vuoden 2017 Teräsrakennepalkinnon voittaja

ue63pyoyb70no66ksggf

Keväällä 2017 käyttöön otettu uudenrouhea Länsiterminaali 2 on vuoden 2017 Teräsrakennepalkinnon voittaja. Uusi terminaali tarjoaa sujuvaa matkantekoa vuosittain miljoonille matkailijoille Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Sweco toimi hankkeen rakennesuunnittelijana ja vastasi myös tietomallikoordinoinnista.

Teräsrakennepalkinto valitaan vuosittain ja se on jaettu alan kehitystä edistävälle ja kuvaavalle teräsrakenteelle vuodesta 1980 lähtien. Palkinto on arkkitehtuurin ja rakentamisen ammattilaisten keskuudessa arvostettu tunnustus. Palkinto jaettiin Teräsrakennepäivien yhteydessä tiistaina 21.11.2017 Helsingissä.

Palkintolautakunta nimesi kohteen Vuoden Teräsrakenteeksi Teräsrakenneyhdistys ry:lle tehtyjen ehdotusten pohjalta. Ehdotuksia oli kaikkiaan 15, joista lautakunnan käsittelyyn eteni yhdeksän. Palkinnon saajan pitää sääntöjen mukaan olla arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä terästä että muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntänyt rakennushanke.

”Länsiterminaali 2 Jätkäsaaressa on uusi näyttävä maamerkki Helsingissä. Linjakkaan ja dynaamisen rakennuksen arkkitehtuuri muotoutuu laivojen ja meren liikkeeseen. Veistoksellinen ja selkeä rakennus antaa erinomaisen ensivaikutelman maahan saapuville matkustajille. Asiantuntijoiden pitkä kokemus terminaalirakennusten suunnittelusta heijastuu positiivisella tavalla rakennuksen toiminnallisena ja arkkitehtonisena selkeytenä”,voittajan valinnut palkintolautakunta kehuu voittajatyötä.

Piinkovat suunnittelijat, yhteistyö ja tietomalli – avaimet menestykseen

Länsiterminaali valmistui tiukasta aikataulusta huolimatta etuajassa ja siinä näkyy kaikkien suunnitteluosapuolien tiivis yhteistyö ja tietomallin monipuolinen hyödyntäminen.

Rakennuksen arkkitehtoniset ja toiminnalliset tavoitteet on saavutettu teräsliittopilareihin, teräspalkkeihin ja teräsristikoihin perustuvalla rakenteella. Lisäksi rakenteessa on käytetty betonielementti- ja paikallavalurakenteita niille soveltuvissa kohdissa. Kun arkkitehtuurilla on ollut hankkeessa suuri painoarvo, ovat Swecon rakennesuunnittelijat olleet mielenkiintoisten haasteiden edessä.

”Tärkeänä osana onnistumisessa oli suunnittelijoiden tiivis yhteistyö ja tietomallin laaja hyödyntäminen. Voitto lämmittää mieltä ja on ennen kaikkea tunnustus koko projektiryhmämme onnistumisesta. Helsingin Satama toteutti hienon hankkeen. Yhteistyö PES-ARK arkkitehtien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sujui mallikkaasti. Kiitos kuuluu kaikille”, iloitsee Swecon asiantuntija Tomi Eloranta.

”Terästä rakennuksessa on käytetty arkkitehtuurin kannalta luontevissa rakenteissa. Odotushallin vaativa geometria on toteutettu teräsrakenteisena, mikä mahdollistaa pitkät jännevälit ja pystyrakenteista vapaan ilmavan tilan. Myös sekundaariset katosrakenteet kuten sisääntuloaukion taksikatos ovat ilmeikästä ja onnistunutta teräsarkkitehtuuria. Rakenteiden jäykistyksessä on hyödynnetty kehäjäykistystä, mikä tukee terminaalirakennuksen ilmavaa ja pelkistettyä yleisilmettä”, palkintolautakunta summaa.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentamisessa odotettavissa kasvua ensi vuonna

scaffolding-1502127528yTr

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi korjausrakentamiseen kasvua ensi vuodelle. Tänä vuonna hienoista kasvua on näkynyt lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta ensi vuodelle odotettavissa on barometrin perusteella kasvua muuallakin maassa. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi noin 2000 taloyhtiönsä edustajaa, joista lähes joka kolmannella on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke taloyhtiössään.

Elpynyt taloustilanne vaikuttaa taloyhtiöiden korjausrakentamiseen siten, että yhä pienempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 31 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna. 29 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna.

”Odotukset korjausrakentamisen lievän kasvun jatkumisesta saattavat heijastella vihdoinkin käynnistynyttä taloudellista elpymistä maassamme. Vuosi 2018 näyttäisi olevan hieman kuluvaa vuotta vilkkaampi taloyhtiöiden korjauksissa”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Urakkatarjouksia saatu aavistuksen viimevuotista enemmän

Urakkatarjousten ja korjauslainojen saatavuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Syksyyn 2016 verrattuna taloyhtiöt ovat saaneet urakkatarjouksia aavistuksen aiempaa enemmän. Vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä arvioi, että pankkirahoituksen saatavuus korjaushankkeelle on pysynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana.

Lainaehtojen kehitysodotukset ovat uudelleen kääntyneet aiempaa huonompaan suuntaan. Korjauslainojen marginaalien keskiarvo on kuitenkin edelleen hieman kutistunut: se oli nyt 0,9 prosenttiyksikköä, kun keväällä taso oli 1,0 ja vuosi sitten syksyllä 1,1 prosenttia.

Taloyhtiöiden varautumiseen otettava systemaattinen ote 

Korjausrakentamisbarometrin mukaan runsaat 40 prosenttia taloyhtiöistä varautuu korjauksiin taloudellisesti etukäteen. Vastausten perusteella ennakkorahastointi on ennakkovarautumisen keinoista hieman käytetympi kuin asuintalovaraus. Ennakkorahastointi tarkoittaa sitä, että osakkailta perittyjä varoja ei käsitellä tuloslaskelmassa vastiketuloina vaan osakkaiden suorittamina pääomasijoituksina. Tällöin ne merkitään kirjanpidossa yhtiön oman pääoman lisäykseksi taseeseen. Asuintalovarauksessa taloyhtiö voi enintään kymmenen vuoden ajan kerätä rahaa tuleviin hankkeisiin joutumatta maksamaan veroja tämän johdosta syntyneestä positiivisesta tuloksesta.

Taloyhtiöiden rahoituksessa on tapahtunut jonkinasteista tiukentumista saatavuuden suhteen: pankit ovat entistä tarkempia vakuuksien arvioinnissa ja lainaosuudet voivat jäädä takavuosia alemmille tasoille.

”Tästä syystä on yhä tärkeämpää, että taloyhtiöt suunnittelevat kiinteistönpitoaan vuosikausiksi eteenpäin”, Kero painottaa.

Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla lähes joka viidennellä kerrostaloyhtiöllä

Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa erityisesti piharakenteita ja rakennusten ulkovaippoja. Korjausrakentamisbarometrissä tiedusteltiin nyt ensimmäistä kertaa sähköautojen latausjärjestelmiin liittyviä rakennusaikeita, ja näistä kertoi liki viidesosa kerrostalovastaajista ja 15 prosenttia rivitalovastaajista.

Viemärikorjausten kokonaiskustannukset yhä nousussa pk-seudulla

Korjausrakentamisbarometrissa kysytään syksyisin putkiremonttien toteutustavoista. Viemärisaneerauksista noin 40 prosenttia tehtiin asentamalla uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan viemäriputket asennettiin runsaassa 10 prosentissa saneerauskohteita. Joka kuudes taloyhtiö saneerasi viemärinsä yhdistämällä ns. perinteisiä ja sisäpuolisia menetelmiä.  Noin kolmannes kunnosti viemärit sisäpuolisia kunnostusmenetelmiä käyttämällä.

Perinteisillä remonttitavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräinen kokonaiskustannus oli koko Suomessa 700 euroa, pääkaupunkiseudulla 880 euroa ja muualla Suomessa 450 euroa huoneistoneliöltä. Kokonaiskustannukset kasvoivat pääkaupunkiseudulla, mutta laskivat muualla Suomessa vuoteen 2016 verrattuna. Sisäpuolisilla korjaustavoilla toteutettujen viemärikorjausten keskimääräiset kokonaiskustannukset asettuivat 320 euroon huoneistoneliöltä koko maassa, kun vuotta aiemmin havaintojen mediaani oli 250 euroa neliöltä.

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri (pdf)

 Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2017 korjausrakentamisbarometri tavoitti ennätysmäärän 2015 vastaajaa. Vastaajista 1456 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 251 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 308 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Syksyn kierroksella painottuvat nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Keväisin ovat painopisteenä energia-asiat ja ylläpitotoimet. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.9. – 13.10.2017.

Telinekymppi Oy vaihtaa nimeä

a532b06f-74c9-4559-8809-6272e5f90949-w_960

Kone- ja laitevuokrauskonserni Renta Group:n teline- ja sääsuojauspalveluja toimittava yhtiö Telinekymppi Oy on vaihtanut toiminimensä Renta Telineet Oy:ksi 17.10.2017 lähtien. Nimenvaihdos vahvistaa entisestään Renta -brändiä sekä selkeyttää konsernin yhtiöiden identiteettiä omilla toimialoillaan. Nimenvaihdos ei vaikuta yhtiön operatiiviseen toimintaan.

Renta Group Oy:n hallitus on päättänyt yhdenmukaistaa konserniyhtiöidensä brändit, ja osana uudistusta Telinekymppi Oy muuttaa nimensä Renta Telineet Oy:ksi. Muutos kaupparekisteriin tehtiin lokakuun aikana, ja operatiivisessä toiminnassa muutos tapahtuu marraskuun aikana.

– Konserni siirtyy tämän muutoksen myötä yhteisen Renta brändin alle. Renta Telineet tulevat pysymään jatkossakin omana liiketoimintayhtiönä. Toimitamme edelleen laadukkaita teline- ja sääsuojausratkaisuja, ja asiakkaita palvelevat tutut ammattilaiset, sanoo Renta Group Oy:n toimitusjohtaja Kari Aulasmaa.

Nimenmuutoksen myötä Renta luopuu kahden eri brändin käytöstä. Muutos selkeyttää Renta brändiä ja tukee konsernin ajatusmaailmaa yhtenäisestä ja valtakunnallisesta vuokraamoketjusta.

– Vuonna 2016 pääomasijoittaja Intera Partnersin yrityskauppojen myötä syntyi Renta. Kauppojen myötä Telinekymppi, konevuokraamo Kehäkone ja työmaatiloja toimittava Jasoca yhdistyivät Renta Groupiksi. Kehäkone ja Jasoca ovat jo muuttaneet brändin Rentaksi. Saamme tämän muutoksen myötä Telinekympin saman brändin alle, joka parantaa mielikuvaa yhtenäisestä brändistä, kertoo Renta Telineiden toimitusjohtaja Jarno Tuuri.

Telinekymppi Oy perustettiin vuonna 2005 Tuusulassa. Alusta asti yhtiö on tarjonnut asiakkailleen telineitä sekä sääsuojia Etelä-Suomessa.

Tuurin mukaan nimenmuutoksen myötä Renta Telineet voivat parantaa palveluaan valtakunnallisesti. Tällä hetkellä Renta Telineet löytyvät Tuusulan lisäksi myös Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä sekä Oulusta.

– Olemme innoissamme nimenmuutoksesta! Nyt pääsemme virallisesti osaksi Renta brändiä. Tervetuloa asioimaan uudistuneen telineyhtiön kanssa, toivottaa Tuuri.

SKS kerää itärakentajien muistoja

kostamus

Kostamus

Olitko mukana rakennushankkeissa Neuvostoliitossa? SKS kerää nyt itärajan takana työskennelleiden rakentajien muistoja ja tarinoita.

Suomalaiset rakentajat olivat vuosina 1965–1989 myös Neuvostoliiton rakentajia. Tähän aikakauteen sijoittuivat Saimaan kanavan, Svetogorskin ja Kostamuksen suurhankkeet sekä pienempinä Sovjetskin ja Kamenskin paperitehtaiden uudistaminen, Silmäklinikat ja Norilskin meijeri. Tältä ajalta on kertynyt valtava määrä tarinoita, joita on kerrottu tuttaville ja kavereille. Muistitietokeruu Itärakentajat kokoaa ne kaiken kansan luettavaksi.

Rakentajiksi lasketaan kaikki hankkeissa mukana olleet, alkaen suunnittelijoista aina viimeisten vuosikorjausten tekijöihin saakka. Kertoja on voinut työskennellä työmaalla pitkään, mutta yhtä hyvin hän on voinut vain käydä kohteissa ja havaita asioita, joita jatkuvasti paikalla olleet eivät huomanneet.

Kirjoittaa voi esimerkiksi siitä, mitä, milloin ja minne rakennettiin ja miten hanke onnistui. Mahdollisia aiheita ovat myös hankkeeseen liittyvä viranomaistoiminta, eri maiden työkulttuurien eroavaisuudet tai työturvallisuus. SKS:aa kiinnostaa lisäksi, miten hankkeet näkyivät mediassa rajan molemmin puolin, millainen yhteisö suomalaisten välille syntyi ja millaisia olivat suomalaisten ja paikallisten välille syntyneet yhteydet.

Itärakentajat-muistitietokeruu jatkuu 31.3.2018 saakka. SKS tiedottaa keruun tuloksista keväällä 2018 ja arpoo kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Vastausohjeet: www.finlit.fi/itarakentajat

Honkarakenne on toimittanut Venäjälle jo 2500 taloa

honkarakenne-2500th-house-in-russia-HR

Venäjällä valmistuu pian 2500:s Honka-hirsitalo, tuhatneliöinen kakkoskoti pietarilaiselle perheelle. 60-vuotisjuhlavuoteen valmistautuva Honkarakenne on toiminut Venäjän markkinoilla jo yli 20 vuotta ja saavuttanut markkinoilla merkittävän aseman.

HonkaNova-asuinalueelle parhaillaan rakennettava 2500:s Hongan talo on asiakkaan tarpeisiin yksilöllisesti suunniteltu koti. Talon kokonaispinta-ala 1080 m2 ja sen asuinneliöt sijoittuvat kahteen kerrokseen. Yksikerroksiseen siipeen sijoittuvat uima-allas ja saunatilat. Talon on suunnitellut arkkitehti Alexey Skoldinov, joka vastaa koko HonkaNova-asuinalueen arkkitehtuurista.

HonkaNova on moderni asuinalue Pietarin lähellä Solnetšnojen kylässä, 300 metrin päässä Suomenlahdesta. Modernia eurooppalaistyylistä arkkitehtuuria edustava alue on palkittu useilla tunnustuksilla, mm. parhaana asuinalueena eliittiluokassa Pietarin alueella (Village of the Year 2017), vuosikymmenen parhaana aluerakentamishankkeena (ProEstate Awards 2016) sekä parhaana arkkitehtuurikonseptina (2013). Alueen rakentamisesta vastaa Rossa Rakenne -yhtiö, Honkarakenteen Venäjällä yksinoikeudella toimiva jälleenmyyjä.

Vuonna 1958 perustettu suomalainen Honkarakenne oli ensimmäinen länsimainen hirsitalovalmistaja, joka avasi myynnin Venäjällä vuonna 1995. Venäjä on tänä päivänä Honkarakenteen suurin vientimarkkina ja sen osuus liikevaihdosta oli 28 % vuonna 2016.

”Honkarakenne on jo pian kuusikymmentä vuotta työskennellyt paremman asumisen puolesta. Haluamme osoittaa, että suomalaisesta puusta modernilla teknologialla toteutettu laadukas hirsitalo toimii monenlaisissa tarkoituksissa ja ympäristöissä. Olemme iloisia siitä, että meillä on Rossa Rakenteen kanssa jatkunut hyvä yhteistyösuhde jo kahden vuosikymmenen ajan,” kertoo Venäjän alueen myyntijohtajan Maria Turenkova Honkarakenteelta.

Honkarakenteen jälleenmyyjä Rossa Rakenne Spb. tarjoaa asiakkailleen laajan palveluvalikoiman arkkitehtisuunnittelusta sisustussuunnitteluun, rakentamiseen ja piharakentamiseen. Yhtiö on erikoistunut suuren mittakaavan projekteihin kuten asuinalueiden kehittämishankkeisiin, ravintoloihin ja hotelleihin.

”Asiakkaamme arvostavat terveellistä ja luonnollista asumista luonnonkauniissa ympäristössä. Tavoitteenamme on olla edelläkävijä laadukkaassa ja ekologisessa, luontoarvot huomioivassa rakentamisessa. Haluamme tukea myös alueiden yhteisöllisyyttä esimerkiksi toteuttamalla asuinalueiden yhteyteen lasten leikkipaikkoja ja urheilutiloja”, kertoo Rossa Rakenne -yhtiön hallituksen puheenjohtaja Alexander Tsarev.