Finnwatch: Suomessa käytettävät rakennuskivet tulevat tuntemattomista oloista

2017-03-21 12_51_25-FW_vastuullisia_kivihankintoja_final.pdf - Nitro Reader 3

Finnwatchin uusi raportti tarkastelee julkisissa hankinnoissa käytettävän luonnonkiven vastuullisuutta. Julkisissa hankinnoissa käytetään paljon tuontikiveä, jota tuodaan ylivoimaisesti eniten Kiinasta.

– Kiinalaisen kiven jäljitettävyydessä louhimoihin on isoja ongelmia ja huonot työolot jäävät piiloon. Kiven alkuperä ei ole aina tiedossa edes sitä myyvällä yrityksellä, kertoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Kiinalaiseen kivituotantoon liittyy isoja ihmisoikeusriskejä kuten ongelmia työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä järjestäytymisvapaudessa.

Finnwatchin mukaan tilannetta heikentää se, että suurimmalla osalla kiveä Suomeen maahantuovista yrityksistä ei ole käytössään uskottavia alihankintaketjun vastuullisuutta koskevia linjauksia tai valvontakäytäntöjä.

– Kiven maahantuojat ovat saaneet olla rauhassa kyselyiltä. Suomen julkisissa hankinnoissa ei huomioida juuri lainkaan alihankintaketjujen ihmisoikeuskysymyksiä. Usein pelkkä halpa hinta riittää kilpailutusten voittamiseen.

Halpa kiinalainen tuontikivi on monissa paikoissa jopa syrjäyttänyt kotimaisen kiven. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakentamispalvelun vuonna 2015 käyttämistä kivistä noin 95 prosenttia tuotiin Kiinasta.

Finnwatch muistuttaa, että rakennuskivien vastuullisuuteen voitaisiin helposti vaikuttaa käyttämällä sosiaalisen vastuun kriteereitä julkisissa hankinnoissa.

– Ruotsissa kivihankintojen vastuullisuudessa ollaan valovuosia edellä. Edelläkävijäkunnat ovat asettaneet kivihankinnoille yhteisiä sosiaalisen vastuun kriteereitä, tekevät omia auditointeja maahantuodun kiven alihankintaketjuihin ja edellyttävät kiven 100 prosenttista jäljitettävyyttä, Kultalahti toteaa.

Finnwatch kampanjoi kuntavaalien alla vastuullisten julkisten hankintojen puolesta En osta halvinta -kampanjallaan.

– Suomessa hankintalain kokonaisuudistuksessa ei tehty sosiaalisen vastuullisuuden huomiointia pakolliseksi. Kuntien kiviostojen ja muiden hankintojen vastuullisuus on edelleen kiinni kuntapäättäjien aktiivisuudesta, Kultalahti muistuttaa.

Finnwatchin raportti Sosiaalisesti vastuullisempia luonnonkiven julkisia hankintoja on ladattavissa täällä: http://finnwatch.org/images/pdf/FW_vastuullisia_kivihankintoja_final.pdf

Honkarakenne näyttää suuntaa terveelliselle julkiselle rakentamiselle toimittamalla 34 hirsipäiväkotia Suomeen

Honkarakenne Oyj yhteistyöverkostoineen toimittaa vuoden 2020 loppuun mennessä yhteensä 34 hirsipäiväkotia eri puolille Suomea. Hirsirakenteiset päiväkodit ovat vastaus voimakkaasti kasvavaan kysyntään saada lapsille sisäilmaltaan puhtaita päivähoitotiloja. Honkarakenteen osuus päiväkotitoimituksista on arvonlisävero mukaan luettuna yhteensä noin 6,9 miljoonaa euroa.

Päiväkotien toimitus käynnistyy jo vuonna 2017, jonka aikana tavoitteena on aloittaa 5–7 päiväkodin rakentaminen. Päiväkotien kvr-urakoinnista vastaa Mediset Hoivarakentajat Oy ja päiväkotioperaattorina kaikissa hirsipäiväkodeissa toimii Pilke päiväkodit Oy. Osapuolten välinen yhteistyö alkoi Auraan rakennettavan päiväkodin toteutuksesta, joka vakuutti osapuolet sopimaan laajemmasta yhteistyökokonaisuudesta. Seuraava hirsipäiväkoti tulee Vantaalle ja useiden paikkakuntien kanssa neuvotellaan parhaillaan päiväkodin rakentamisesta.

Honkarakenne Oyj on halunnut näyttää suuntaa terveelliselle rakentamiselle ja luoda ratkaisuja lisääntyviin sisäilma- ja homeongelmiin. Yhtiö julkisti VTT:n sertifioiman ja Allergia- ja astmaliiton kanssa yhteistyössä toteutetun Terve Talo -konseptin vuonna 2014. Tätä osaamista Honkarakenne tuo nyt myös julkiseen rakentamiseen.

“Tämä suomalaisen osaamisverkoston taidonnäyte on hieno osoitus kotimaisesta osaamisesta. Meillä on erityinen ilo olla parantamassa lasten päivähoidon laatua Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Olemme toimittaneet vuosien saatossa ulkomaille suuren määrän erilaisia julkisia rakennuksia: päiväkoteja, kouluja, kirkkoja ja jopa sairaaloita. On tavattoman hienoa, että saamme olla kehittämässä myös kotimaista terveellistä julkista rakentamista”, kertoo Honkarakenteen toimitusjohtaja Marko Saarelainen.

Honkarakenteen painumaton hirsi tuo etuja julkiseen rakentamiseen

Nykyaikainen hirsirakennus voi olla arkkitehtuuriltaan moderni ja kooltaan suuri. Honkarakenteen kehittämä painumaton hirsi mahdollistaa eri materiaalien yhdistelyn massiivipuurunkoon sekä modernit detaljit ja listoitukset. Rakentaminen ja talotekniikan asennustyöt sujuvat jouhevammin, kun rakenteiden painumiin ei tarvitse varautua. Painumattomaan rakenteeseen voidaan yhdistää myös kaupunkirakentamiseen soveltuva nollanurkka, jossa lohenpyrstöliitos on suojassa hirsirakenteen sisällä eikä perinteisiä ristinurkkia tarvita. Kaikki yhteistyöverkoston hirsipäiväkodit valmistetaan painumattomasta hirrestä ja nollanurkkaratkaisulla.

“Painumaton hirsi on ylivertainen rakennusmateriaali. Kehikon tiiviys, helppo ja nopea asennus sekä huoltovapaus ovat merkittäviä etuja julkisessa rakentamisessa. Painumaton hirsi yhdistettynä nollanurkkatekniikkaan on esteettisesti kaunis ja soveltuu erittäin hyvin myös urbaaniin ympäristöön. Honkarakenteella on jo 15 vuoden kokemus painumattomasta hirrestä, joten rakenne on VTT:n testien lisäksi osoittanut vahvuutensa myös käytännössä”, toteaa Mediset Hoivarakentajat Oy:n toimitusjohtaja Juha Marttala.

Hirsipäiväkoti on satsaus lasten ja työntekijöiden hyvinvointiin

Pilke päiväkodit ihastuivat hirteen rakennusmateriaalina tutustumiskäynnin yhteydessä. Oulussa sijaitsevan Honkarakenteen toimittaman päiväkodin raikas sisäilma, hyvä akustiikka sekä massiivipuun tuoma levollinen ja rauhallinen tunnelma tekivät vaikutuksen päiväkotioperaattoriin.

“Pilke päiväkotien tavoitteena on huomioida rakentamisessa kestävän kehityksen periaatteita. Pyrimme esimerkiksi käyttämään maalämpöä ja led-valaistusta päiväkodeissamme. Ekologinen hirsirakentaminen sopii meidän arvomaailmaamme loistavasti. Terveellinen ja aistiystävällinen ympäristö lisää niin lasten kuin kasvattajienkin hyvinvointia päivän aikana”, kertoo Pilke päiväkodit Oy:n toimitusjohtaja Minna Martikainen.

 

Rakentamisen lainalaisuudet puhuttavat Raksassa

raksa_some_2017_1024x576px

Rakentamisen ja remontoinnin suurtapahtuma Raksa tarjoaa tänä vuonna erityisen paljon tärkeää tietoa ajankohtaisista asumiseen liittyvistä uusista lakimuutoksista ja viranomaisvaatimuksista. Tapahtumassa jaetaan myös runsaasti uusia ideoita sekä neuvoja niin uudisrakentajille, pien-, rivi- ja kerrostalojen asukkaille kuin kesämökkiläisille ja pihojen kunnostajillekin. Lahden Messukeskuksessa 17.-19. maaliskuuta järjestettävillä messuilla on mukana lähes 300 yrityksen tuotteet ja palvelut.

Raksan yhteydessä järjestetään avajaispäivänä 17.3. ilmainen seminaari, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa alan ammattilaisille ja pienrakentajille. Seminaarin aiheita ovat muun muassa asbestilain soveltaminen remonttiprojekteissa, tupakkalaki kiinteistössä, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuet kiinteistölle sekä aurinkokeräimien hyödyntäminen kiinteistöissä. Raksa-seminaarin järjestää messujen asiantuntijatoimikunta yhteistyössä Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen ja Ladecin kanssa.

Raksa-messujen monipuolinen tietoiskuohjelma tarjoaa opastusta muun muassa putkiremonttiin, rakennusprojektin suunnitteluun ja kodin valaistukseen. Luvassa on myös vinkkejä sisustamiseen, nikkarointiin ja pihasuunnitteluun. Hyödyllistä tietoa rakennus- ja remonttihanketta aloittaville on tarjolla messujen yhteydessä toteutettavissa Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus PRKK:n ilmaisissa rakentaja- ja remonttikouluissa. Raksan isäntäparina toimii Löytäjät-sarjasta tuttu parivaljakko, huonekalupuuseppä Uolevi Nurmi ja sisustussuunnittelija Tea-Mariia Pyykönen.

Raksa-messut Lahden Messukeskuksessa 17.-19.3.2017
Avoinna perjantaina ja lauantaina klo 10-17, sunnuntaina klo 10-16

Lisätiedot ja messuohjelma: www.raksamessut.fi

Uusien talojen radonpitoisuudet ovat pienentyneet

Sisäilman radonpitoisuudet ovat uusissa pientaloissa selkeästi pienemmät kuin aiemmin rakennetuissa, käy ilmi Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemästä otantatutkimuksesta. Radonin torjuntatoimenpiteiden yleistyminen ja tehostuminen on todennäköinen syy radonpitoisuuksien pienenemiseen.

Tutkimuksessa mukana olleissa pientaloissa radonpitoisuus oli keskimäärin 71 becquereliä kuutiometrissä ilmaa eli neljänneksen pienempi kuin edellisen otannan pientaloissa. Pitoisuudet olivat pienentyneet erityisesti korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa: Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeeessä, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä.

”Näissä maakunnissa pitoisuudet olivat nyt lähes 40 prosenttia pienempiä kuin edellisessä otannassa. Tulos on todella positiivinen”, toteaa tarkastaja Katja Kojo STUKista.

Nyt valmistuneen tutkimuksen aineisto koostui pientaloista, jotka olivat saaneet rakennusluvan marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välillä. Edellisen otannan talot olivat valmistuneet noin viisi vuotta aiemmin, vuosina 2006–2008.

Todennäköisin syy radonpitoisuuksien alentumiseen on radonturvallisen rakentamisen yleistyminen ja tehostuminen. ”Aktiivinen tiedon jakaminen on kantanut hedelmää. Ihmiset ovat entistä tietoisempia radonista ja sen aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä ja kunnallinen rakennusvalvonta vaatii yhä useammassa kunnassa, että radontorjunnasta huolehditaan jo rakentamisvaiheessa”, arvioi Katja Kojo.

Torjuntatoimia on vaadittu enemmän juuri korkeiden radonpitoisuuksien alueilla. Niillä alueilla, joilla torjuntatoimia ei ole tehty, radonpitoisuudet olivat otannan pientaloissa ennallaan tai jopa kasvussa. Radontorjuntaa asunnoissa oli tehty eniten Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Vähiten radontorjuntaa oli tehty Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Eniten radonpitoisuuden enimmäisarvon 200 becquereliä kuutiometrissä ylityksiä oli silti yhä korkean radonpitoisuuden alueista Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä. Niissä enimmäisarvo ylittyi noin kuudessa prosentissa otannan taloista.

Radonputkisto, joka on erittäin tehokas radontorjuntamenetelmä, oli asennettu 70 prosenttiin ja korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa 98 prosenttiin pientaloista. ”STUK suosittelee radonputkiston asentamista kaikkiin uusiin rakennuksiin, vaikka rakennusvalvonta ei putkistoa kaikissa kunnissa vaatisikaan”, painottaa Katja Kojo.

Radontorjunta on erityisen tärkeää energiatehokkaissa taloissa

Energiamääräykset Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ovat kiristyneet huomattavasti vuosina 2010 ja 2012. Rakennusten seinien, katon ja lattian sekä näiden liittymien ilmatiiviys on parantunut merkittävästi.

”Mikäli radonin torjuntatyö laiminlyödään, on huolena, että kasvanut ilmatiiviys voi johtaa sisäilman radonpitoisuuden kasvuun. Syynä on kasvanut alipaine, joka on seurausta koneellisen ilmanvaihdon ja hyvän ilmatiiviyden yhteisvaikutuksesta. Kasvanut alipaine lisää vuotovirtauksia ja jo hyvinkin pienet ilmavuodot lattiassa kasvattavat radonpitoisuutta, myös siinä tapauksessa, että ne eivät merkittävästi huononna rakennuksen kokonaisilmatiiviyttä”, kertoo Katja Kojo.

Otantatutkimuksessa havaittiinkin, että mikäli radontorjuntatoimia ei ollut tehty, radonpitoisuus oli sitä korkeampi, mitä tiiviimmäksi rakennus oli rakennettu. Havainto korostaa energiatehokkaiden talojen radontorjunnan tärkeyttä.

Miten tutkimus tehtiin?

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella radonpitoisuutta kaikkein uusimmissa pientaloissa sekä selvittää radontorjuntatoimien yleisyyttä. Samalla tutkittiin asunnon ilmatiiviyden vaikutusta sisäilman radonpitoisuuteen.

Sisäilman radonpitoisuus mitattiin 1332 satunnaisesti valitussa pientaloasunnossa, jotka olivat saaneet rakennusluvan marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välillä ja olivat tutkimuksen tekohetkellä (lokakuu 2015) asuinkäytössä. Tutkimukseen osallistuneet rakennukset kattoivat 20 prosenttia kaikista tällä aikavälillä rakennusluvan saaneista ja asuinkäytössä olleista pientaloista.

Radon uudisrakentamisessa: Otantatutkimus 2016

Radonhaitta tunnetaan, mittausinnossa parantamisen varaa

STUK teki viime talvena myös nettikyselyn radoniin liittyvistä asenteista. Kyselyn mukaan suomalaiset ovat tietoisia radonin aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä, mutta into tehdä radonmittauksia on siitä huolimatta varsin vähäinen.
Vaikka lähes kaikki vastaajat tunsivat radonin terveysriskin, vain viidesosa vastaajista oli teettänyt radonmittauksen kotonaan. Katja Kojon mukaan hyvä uutinen oli se, että yksikään vastaajista ei pitänyt radonmittausta kalliina tai hankalana. Mittauksen ei myöskään uskottu vaikuttavan asunnon arvoon.

”Kyselyn tulokset ovat linjassa kansainvälisten tulosten kanssa. Radonkampanjoilla ja -viestinnällä radontietoisuutta on onnistuttu parantamaan, mutta radonmittauksia ja -korjauksia saisi tehdä paljon nykyistä enemmän”, pohtii Katja Kojo.

Sisäilman radoniin liittyvät riskikäsitykset: Ympäristövalvonnan toimintaohjelma

Puretun kerrostalon tilalle valmistui uusi ja suurempi Vantaan Mikkolassa

marsinkuja1_entinen_kiinteisto_purkutyomaa

Tänään 31.1. muuttaa iso joukko ihmisiä Mikkolan Marsinkujalle kerrostaloon, joka on valmistunut vanhan puretun talon tilalle. Vuonna 2015 VAV Asunnot Oy totesi Marsinkuja 1:n kiinteistön teknisen kunnon heikentyneen niin, että oli järkevämpää rakentaa tontille uusi talo kuin tehdä peruskorjaus vanhaan. Samalla kiinteistöön saatiin 40 prosenttia enemmän asuntoja.

Kun Marsinkuja 1:n vanha kiinteistö valmistui 1970-luvun puolivälissä, pääkaupunkiseudun lähiöihin rakennettiin isoja perheasuntoja. 40 vuodessa ruokakuntien keskikoko on selvästi pienentynyt, ja eniten kysyntää on nyt yksiöistä ja kaksioista. Siksi niitä tehtiin uuteen taloon huomattavasti vanhaa enemmän, ja Marsinkuja 1:ssä on nyt 147 asuntoa entisen 105:n sijaan. Talosta tuli myös entistä esteettömämpi, kun jokaiseen portaaseen saatiin hissit.

marsinkuja1_uusi_kiinteisto_valmis

marsinkuja1_uusi_kiinteisto_valmis_2

Purettavan talon asukkaat muuttivat pois Marsinkujalta vuoden 2015 keväällä ja kesällä, jolloin jokainen heistä sai halutessaan korvaavan asunnon VAV:lta. Kiinteistön purkutyöt alkoivat elokuussa 2015, ja uusi talo valmistui tällä viikolla.

– Koko purku- ja rakennushanke sujui meidän näkökulmastamme hyvin, sanoo VAV Asunnot Oy:n rakennuttajapäällikkö Kari Nauska.

– Hankkeen alkuvaiheessa oli tosin pieniä ongelmia, mutta talo tuli lopulta valmiiksi kuukauden etuajassa.

Nauska kertoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen:

– Marsinkujan vanha talo ei ollut enää ulkonäöltäänkään priimakunnossa, joten uuden kiinteistön myötä koko alueen ilme on ehostunut. Ja samalla tontille saatiin lisää kysyttyjä pieniä asuntoja.

Marsinkuja 1:n purku- ja rakennusurakan toteutti NCC Rakennus Oy. Juuri ennen kiinteistön purkamista elokuussa 2015 siellä järjestettiin vielä Our House -lähiöfestivaali, jossa esiteltiin erilaisia visioita suomalaisten lähiöiden tulevaisuudesta.

Arjasmaa rakennuttaa koteja laatutietoisille

5af1383a-e83a-4d17-8dd2-7cc95f82196c-w_960

Arjasmaa Yhtiöt rakennuttaa Turkuun ja lähikuntiin lukuisia uusia tasokkaita asuinkohteita. Kuvassa visualisointi Naantalin Karjaluotoon nousevasta Tasosta, joka koostuu kahdesta kaksikerroksisesta rivitalosta.

Uusi rakennusalan liike Arjasmaa Yhtiöt on aloittanut toimintansa täydellä teholla Turun seudulla. Vuosina 2017–2018 yritys rakennuttaa Turkuun ja lähikuntiin lukuisia uusia asuinkohteita.

Nyt ennakkomyynnissä ovat kohteet Raunistulassa ja Naantalin Karjaluodossa. Muut kohteet rakentuvat lähivuosina mm. Kaarinan Rauhalinnaan sekä Turun ydinkeskustaan sekä saaristoon.

Arjasmaa Yhtiöiden toimitusjohtaja Kimmo Arjasmaa on innoissaan hankkeista:
– Yhteistä kaikille kohteille on, että asukkaat ovat erityisen laatutietoisia ja haluavat kodin, joka vastaa kaikilta osin oman elämän tarpeita.

Raunistulaan rakentuva Turun Suisto on rivitalo, joka käsittää kuusi kaksikerroksista asuntoa. Turun keskustan palvelut sekä vehreä Aurajokiranta ovat lähellä ja liikenneyhteydet ovat sujuvat.

Naantalin Karjaluotoon nouseva Taso koostuu kahdesta kaksikerroksisesta rivitalosta, joissa on yhteensä 14 asuntoa. Naantalin keskustan palvelut samoin kuin oma venelaituri ovat kävelymatkan päässä. Näkymät korkealta kallion laelta kauas ulapalle ovat henkeäsalpaavat.

– Panostamme laatuun jo suunnitteluvaiheessa, kertoo Arjasmaa. – Onhan koti elämän arvokkain hankinta, jossa vietämme valtaosan vapaa-ajastamme.

Kohteiden tyyleistä, sisustuksesta sekä markkinoinnista vastaava Mari Tauler on samoilla linjoilla:
– Mietimme kodin hengen jo tonttikatselmuksen yhteydessä. Valitsemme vain kestäviä, laadukkaita materiaaleja. Haluamme tilojen olevan paitsi käytännöllisiä myös esteettisesti miellyttäviä.

Rakentaminen verenperintönä

Kimmo Arjasmaalle oma rakennusalan yritys on unelma, joka on elänyt vahvana poikavuosien majanrakennusajoista lähtien.

– Rakentaminen on minulla verissä, sekä isän että äidin puolelta. On hienoa päästä nyt toteuttamaan ihmisten asumiseen liittyviä unelmia rakennusalan rautaisten ammattilaisten kanssa. Me rakennamme tilan, mutta vasta asukkaat tekevät siitä kodin.

Arjasmaa on työskennellyt aiemmin mm. Senaatti-kiinteistöjen sekä ISS Prokon palveluksessa. Ennen siirtymistään Arjasmaa Yhtiöiden toimitusjohtajaksi hän työskenteli Rakennustoimisto Laamon johdossa.

 

Rakennustuotteita testautetaan tänä vuonna tehostetusti

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo tänä vuonna tehostetusti rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuutta.  Markkinoilta poimitaan testattavaksi tuotteita rakentamisen kaikilta osa-alueilta. Testeissä selvitetään, ovatko tuotteet standardien tai tuotehyväksyntälain mukaisia. Samalla päivitetään tilannekuvaa markkinoilla olevien rakennustuotteiden yleistilanteesta ja laadusta.

Tukes toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena. Tukes valvoo, että markkinoilla olevat rakennustuotteet sekä niihin liittyvät asiakirjat ja merkinnät ovat vaatimustenmukaisia. Rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuudesta ja turvallisuudesta vastaavat valmistaja sekä maahantuoja ja jakelija velvoitteidensa mukaisesti. Rakennustuotteiden käyttöä ja rakentamista valvoo rakennusvalvontaviranomainen.

–  Tukes on käynnistänyt vuoden 2016 syksyllä ohjelman, jossa markkinoilta poimitaan laajasti rakennustuotteita testattavaksi. Tuotteet valitaan riskiperusteisesti. Testeillä halutaan varmistaa, että markkinoilla olevat tuotteet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Lisäksi testausohjelman kuluessa saadaan yleiskäsitys markkinoilla olevien rakennustuotteiden tilanteesta. Tietoa hyödynnetään kehitettäessä Tukesin markkinavalvontaa, ryhmäpäällikkö Kurt Kokko Tukesista kertoo.

Testausohjelmassa tutkitaan tuotteita kaiken kaikkiaan 16 eri tuoteryhmästä, kaikilta rakentamisen osa-alueilta: kantavat rakenteet, julkisivut ja lämmöneristys, sisärakentaminen, lämmitys, LVI sekä maanrakentamisen tuotteet. Testausohjelma kestää vuoden 2017 loppuun asti ja sen tuloksista tiedotetaan niiden valmistuessa.

Rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuudesta löytyy tietoa Tukesin verkkosivustolta (http://www.rakennustuoteinfo.fi/).

DSV rakentaa jättimäisen logistiikkakeskuksen Vantaalle

new-fi-hq-nettiin

Maailman neljänneksi suurin logistiikkayritys DSV investoi tulevaisuuteen ja kasvuun rakentamalla nykyaikaisen logistiikkakeskuksen Vantaan Hakkilaan. Alan viimeisintä tekniikkaa edustava varasto-, terminaali- ja toimistokompleksi tulee käsittämään yhteensä 57 000 neliötä, ja siellä tulee työskentelemään lähes 500 työntekijää.

Logistiikkakeskukseen tulee yli 50 000 neliötä varasto- ja terminaalitilaa sekä 4000 neliötä modernia toimistotilaa. Rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2018 aikana, ja siitä tulee kaikkien Suomen DSV-yhtiöiden eli DSV Roadin, DSV Air & Sean sekä DSV Solutionsin pääkonttori.

Etsimme tonttia, joka olisi logistisesti keskeisellä paikalla. Rakennus nousee Lahden moottoritien varteen Kehä III:n välittömään läheisyyteen, josta on erinomaiset yhteydet Vuosaaren satamaan ja Helsinki-Vantaan lentokentälle, Suomen DSV Air & Sea Oy:n toimitusjohtaja Daniel Wikman sanoo.

Uudet tilat lisäävät DSV-yhtiöiden kapasiteettia, tehokkuutta ja mahdollisuuksia tarjota kokonaisvaltaisia, räätälöityjä logistiikkapalveluja One DSV -ajattelumallin mukaisesti. Toimintojen keskittäminen yhteen paikkaan luo kaikkien DSV-yhtiöiden toiminnoille erinomaiset jousto- ja skaalautumismahdollisuudet.

Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme ja pitäneet tuloskuntoamme yllä, vaikka logistiikkamarkkinat ovat suhdanteista johtuen kaiken kaikkiaan Suomessa hieman hiipuneet. Uudishankkeen myötä saamme mahdollisuuden kehittää ja parantaa toimintaa sekä palvella asiakkaitamme vieläkin paremmin. Tämä vahvistaa uskoa tulevaan, DSV Road Oy:n toimitusjohtaja

Björn Andler painottaa.

Uusi, moderni moniasiakkuusvarasto tukee erinomaisesti kasvustrategiaamme. Kun varastointi ja siihen liittyvät lisäarvopalvelut sekä terminaalitoiminnot sijaitsevat samalla alueella, mahdollistaa se operatiivisten toimintojen yhdistämisen, resurssien tehokkaamman hyödyntämisen sekä läpimeno-aikojen nopeuttamisen. Lisääntyvä ja muunneltavissa oleva kapasiteetti, ajanmukainen teknologia ja automaatio tekevät toiminnoistamme varmasti entistä kilpailukykyisempiä ja laadukkaampia, toimitusjohtaja Jan Magnus Nordberg DSV Solutions Oy:stä uskoo.

 

Betonirakentamisen laadunvalvonnassa on kaikkien kannettava vastuunsa

2017-01-04-12_42_42-uutishuone-inspecta

Kuvituskuva, kuvassa oleva silta ei liity tapaukseen.

Suomalaisessa betoniteollisuudessa ja infrarakentamisessa ilmenneet laatuongelmat ovat osoittautuneet vakaviksi. Suomalaista betonirakentamista valvontaan ja varmennetaan pala kerrallaan ilman, että kokonaisuutta huomioidaan riittävästi. Monimutkaisesta kokonaisuudesta on julkisessa keskustelussa valitettavasti esitetty yksinkertaistettua tai myös virheellistä tietoa.

Laadukasta tuotantoa arvioitaessa on otettava huomioon eri toimijoiden roolit ja vastuut. Viimeksi keskusteluun noussut betonisiltoja koskevat laatuvaatimukset on laatinut Liikennevirasto. Vaatimukset käsittelevät sekä siltoihin käytettävän betonin valmistusta että itse työtä sillanrakennuskohteessa. Myös laadunvalvontaa tehdään sekä betonin valmistuksessa betonitehtaalla että sillanrakennuskohteessa betonin valupaikalla. Betonitehtaalla laatua valvoo betonin valmistaja. Inspectan rooli on varmistaa, että valmistajan laadunvalvontamenettely on laatustandardin vaatimalla tasolla. Kohteessa eli sillanrakennustyömaalla betonityön laadusta vastaa siltaurakoitsija. Tilaaja valitsee työlle parhaaksi katsomansa valvojan.

On selvää, että nyt ilmenevissä vakavissa betonin laatuongelmissa ja infrarakenteiden lujuusongelmissa ongelmakohdat, laatupoikkeamat ja niiden syyt pitää löytää. Virheitä on tapahtunut ja ne tulee korjata, jotta jatkossa jokainen sillan käyttäjä voi luottaa allaan olevan betonin lujuuteen. Haluamme keskeisenä alan toimijana olla vaikuttamassa osaltamme suomalaisen betonirakentamisen laadun kehittymiseen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.

Kuka valvoo?

Valmisbetonin laadunvalvonnassa riippumaton osapuoli arvioi miten betoninvalmistaja tekee oman tuotantonsa laadunvalvontaa. Tämä riippumaton osapuoli varmentaa, että betoninvalmistaja suorittaa laadunvalvonnan standardien mukaisesti. Valmisbetonin valmistajien valvontatehtävää hoitaa Suomessa Inspecta Sertifiointi Oy. Inspectan rooli betonintuotannon laadunvalvonnassa ei ole betonin lujuuden arviointi tai tuotannon laadunvalvonta, kuten roolimme on muutamaan otteeseen virheellisesti viitattu. Laadunvalvonnasta, näytteidenotosta ja toimitetun betonin laadusta vastaa betonin valmistaja itse. Inspecta varmentaa valmistajan laadunvalvonnan vaatimusten täyttymisen eli sertifioi betoninvalmistajan laadunvalvontamenettelyjen standardinmukaisuuden.

Miten valvotaan?

Valmisbetonin tuotesertifiointi perustuu tarkastuskäynteihin betonitehtailla, joilla tarkastetaan laadunvalvonnan vaatimusten täyttyminen. Inspectalla on myös oikeus tehdä ylimääräinen tarkastuskäynti tarvittaessa, jos on aihetta epäilyyn. Jos tarkastuksilla havaitaan vakavia poikkeamia, Inspectalla on velvollisuus toimittaa havaitut puutteet viranomaisille. Inspecta on vuosien varrella tarkastuksissaan havainnut jonkin verran poikkeamia betonivalmistajien laadunvalvonnassa ja niitä on pystytty valmistajan kanssa ratkomaan. Mikäli tuotteita on päässyt valmiisiin rakenteisiin, on ongelmatapaukset ratkottu yhdessä tilaajan ja viranomaisten kanssa. Muutamalle valmistajalle vuodessa tehdään ylimääräinen tarkastuskäynti. Lievien poikkeamien korjaaminen vaaditaan valmistajalta itseltään. Myös vakavia poikkeamia on raportoitu viranomaisille eli liikennevirastoon ja rakennusvalvontaan.

Betonirakenteen onnistuminen edellyttää, että prosessin kaikki vaiheet on tehty oikein ja vaatimusten mukaan: alkaen suunnittelusta, betonin valinnasta ja jatkuen betonin valmistukseen, valutapahtumaan ja betonin jälkihoitoon saakka.

Honkasuolle Helsinkiin valmistui passiivitason puukerrostaloja

adf8d9f8-2ab5-47b4-acc3-67c5b75610d4-main_image

Honkasuon puukerrostalojen hiilijalanjälki on pieni ja talot ovat hyvin energiatehokkaita. Kuva: Helsingin kaupunki

Honkasuolle on rakennettu Helsingin ensimmäinen passiivitason puukerrostalohanke. Asukkaat muuttivat uusiin koteihinsa joulukuun puolivälissä.

Kohteessa on 58 TA-Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntoa, jotka ovat eri kokoisia pienistä kaksioista perheasuntoihin. Nyt rakennetut puukerrostaloasunnot saavat naapurikseen Saton sisarhankkeen, jonka vapaarahoitteiset vuokra-asunnot valmistuvat helmikuussa 2017.

”Honkasuon uudella asuinalueella kaupunki sparraa asuntorakentajia kohti ilmastoviisaita ratkaisuja”, toteaa projektinjohtaja Kimmo Kuisma kaupunginkansliasta.

Nyt valmistuneessa sekä rakenteilla olevassa sisarhankkeessa on tässä tavoitteessa onnistuttu hyvin. Puukerrostalojen hiilijalanjälki on pieni ja talot ovat hyvin energiatehokkaita. Taloissa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa, kun osa kiinteistösähköstä tuotetaan aurinkopaneeleilla. Energiakulutuslaskelmien mukaan rakennusten suunnitteluratkaisut täyttävät VTT:n passiivitalovaatimukset. Honkasuon ensimmäiset puukerrostalot on suunnitellut Vuorelma Arkkitehdit Oy ja rakentaa Rakennusliike Reponen Oy.

Honkasuon puinen kaupunkikylä on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue Malminkartanon pohjoispuolella. Asuntorakentaminen on alueella käynnissä seitsemällä pientalo- ja kerrostalotontilla. Honkasuolle rakennetaan asuntoja kaikkiaan yli 2000 asukkaalle ja työt jatkuvat pitkälle 2020-luvulle.