RAKENNUSPARKKI

Peikko toimittaa kallioperustuksia Markerin tuulivoimapuistoon Kaakkois-Norjaan

February 26, 2018 by kerttuvali

Peikko Groupin norjalainen tytäryhtiö Peikko Norge AS on saanut merkittävän tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta Markerin tuulivoimapuistoon Ørjen alueelle Kaakkois-Norjaan. Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston 15:een perustukseen. Toimitukset käsittävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös kohteen perustussuunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Toimitukset ajoittuvat vuoden 2018 huhtikuun ja elokuun välille. Tuulivoimapuisto otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä.

Tuulivoimapuiston hankekehittäjä on Scanergy AS, ja hanke toteutetaan yhteistyössä sijoittajan, sveitsiläisen BKW Energie AG:n kanssa. Rakennusaikaisesta projektinjohdosta huolehtii Proxima Scandinavia AS; BKW Energie AB:n ja norjalaisen Captiva Asset Management AS:n yhteisyritys. Pääkoneurakoitsija on Bergquist Maskin og Transport AS, joka vastaa myös hankkeen pohjatöistä. Aliurakoitsijana toimiva Askim Entreprenør AS vastaa perustusurakoinnista. Vestas toimittaa kohteeseen 15 kappaletta V136-3.6MW-turbiineja, joiden napakorkeus on 142 metriä.

“Peikon kallioperustusteknologia vähentää betonin tarvetta yli 90%. Perinteiset perustusteknologiaratkaisut vaativat keskimäärin 600 m3 betonia paikalla valettuna. Nyt vaadittu määrä on alle 50 m3, mikä on sekä kustannustehokasta että ympäristöystävällistä; nämä ovat hankkeessa tärkeitä tekijöitä”, toteaa Scanergyn rakennuspäällikkö Sebastian Prause.

“Joustavuus ja kokonaisvaltainen tuki hankkeen kaikissa vaiheissa, yhdessä asiantuntevien ratkaisujen kanssa, on taannut Peikolle useita merkittäviä tuulivoiman perustusteknologiahankkeita Pohjoismaissa. Tavoitteemme on olla luotettava kumppani kaikissa tuulivoimahankkeen vaiheissa, perustussuunnittelusta asennukseen”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Skanska rakentaa Lindström Investille toimistotalon Kalasatamaan

February 20, 2018 by kerttuvali

C&J Architects, Lindström Investin Loikka-toimistotalo, havainnekuva

Rakennettava toimistotalo Rantatien Loikka on kolmas ja samalla viimeinen osa Lindström Investin Rantatien Business Park -korttelia.

Rantatien Loikan rakennustyöt käynnistyvät maaliskuussa 2018, ja talo valmistuu kesäkuussa 2019.

Rantatien Loikka laajentaa ja täydentää Rantatien Business Parkin toimitilatarjontaa. Loikkaan tulee vuokrattavaa pinta-alaa noin 6 800 neliötä. Rakennuksessa on yhteensä seitsemän kerrosta, joista kuusi on varsinaista toimistotilaa. Seitsemännessä kerroksessa sijaitsee kokouskeskus. Korttelin kaikki maanrakennus- ja perustustyöt on tehty aiemmissa vaiheissa, joten tältä osin rakentaminen ei aiheuta häiriötä ympäristössä.

”Kun Rantatien Business Parkin ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2010, oli tiedossa, että naapuritontille on kaavailtu lisää toimistorakentamista. Laajennus ei kuitenkaan vielä silloin ollut meidän suunnitelmissamme. Vuonna 2015 meille tuli mahdollisuus laajentaa Rantatie Business Parkia, ja tartuimme tilaisuuteen”, kertoo Lindström Invest Oy:n toimitusjohtaja Jouni Puhakka.

”Laajennuksen ensimmäinen vaihe, Rantatien Kasvu, valmistui joulukuussa 2017. Nyt käynnistyy korttelin viimeisen talon, Rantatien Loikan rakentaminen”, Puhakka jatkaa. ”Kalasataman metroaseman ympäristöstä on muodostumassa merkittävä työpaikkakeskittymä Helsinkiin. Alueen erinomaiset liikenneyhteydet ja sijainti keskellä elävää ja kehittyvää kaupunkiympäristöä kiinnostavat asiakkaitamme yhä enemmän”, sanoo Puhakka.

Loikan tilojen ja toimintojen suunnittelun lähtökohtana on asiakaslähtöinen muuntojoustavuus. Rakennuksen arkkitehtuuri noudattaa alueen yleisilmettä, jonka elementtejä ovat muuratut punatiilijulkisivut ja suuret ikkunat. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti.

Skanska rakentaa parhaillaan Rantatien Loikan naapurissa Helsingin uutta Kaupunkiympäristötaloa, joka valmistuu vuonna 2020.

:HELSINKI: Rakennustyömailta kaivettiin pilaantunutta maa-ainesta 300 tuhatta tonnia

February 13, 2018 by kerttuvali

Pilaantuneen maa-aineksen poistoa Hermannissa. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio.

Helsingissä kunnostettiin vuonna 2017 pilaantunutta maaperää 49 kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maa-ainesta muualla käsiteltäväksi tai käytettäväksi hyödyksi maanrakentamisessa yhteensä 300 tuhatta tonnia. Kaupunki rakentaa nyt ahkerimmin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

Maa-aineksen poistamiseen oli monia syitä. Suurimmassa osassa tapauksista (194 000 tn) pilaantumisen aiheutti monta haitallista ainetta: öljyhiilivedyt, metallit ja syanidit. Muusta maa-aineksesta 82 tuhatta tonnia oli öljyhiilivedyillä saastunutta, 22 tuhatta tonnia metalleilla, 509 tonnia syanidilla ja 168 tonnia polyklooratuilla bifenyyliyhdisteillä (PCB).

Kaupunki toimitti pilaantunutta maa-ainesta käsittelyyn tai loppusijoitukseen 265 tuhatta tonnia ja yksityiset maanomistajat tai muut toiminnanharjoittajat 35 tuhatta tonnia. Maa-ainekset toimitettiin 20 luvalliseen käsittely- tai loppusijoituspaikkaan, joille kuljetusmatkat vaihtelivat kilometristä 130 kilometriin.

Poiskaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten määrät tonneina Helsingissä vuosina 1994–2017.

Kaivumaita hyödynnetään rakentamisessa ja maisemoinnissa

Pilaantuneita kaivumaita on yleisimmin käytetty hyödyksi rakennettavien puistojen maisemamuotoiluun ja kaatopaikkojen peittorakenteissa. Lievästi pilaantuneita maita ja pilaantumattomia maita, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, käytettiin hyödyksi muun muassa Jätkäsaaren rakentamisessa, Vuosaaren suljetun kaatopaikan maisemoinnissa, kierrätystoiminnassa sekä eri kaatopaikkojen rakenteissa.

Joissakin kunnostuskohteissa pilaantuneita maita on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeen jätetty alueelle pilaantumattoman täyttömaakerroksen tai muun eristysrakenteen alle.

Vuosaarentiellä jatkettiin maaperän puhdistamista käsittelyllä, jossa huokosilmaimulla poistetaan maaperästä haihtuvia hiilivety-yhdisteitä. Ruosilankujalla pienellä kunnostusalueella aloitettiin maaperän puhdistaminen menetelmällä, jossa maaperään asennetuista elektrodisauvoista syötetään pulssimuotoista syöttöjännitettä, jonka aiheuttamat biologiset ja kemialliset reaktiot hajottavat orgaanisia haitta-aineita.

Stora Enso toimittaa massiivipuuelementit Suomen korkeimpaan puukerrostaloon

February 13, 2018 by kerttuvali

Stora Enso on valittu puutuoteosatoimittajaksi Joensuun Penttilänrantaan nousevaan 14-kerroksiseen puukerrostaloon. Valmistuttuaan Light House Joensuu -niminen rakennus on Suomen korkein puukerrostalo.

”Uudet innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat puun käytön kaupunki- ja kerrostalorakentamisessa korvaamassa muita materiaaleja, joita kerrostaloissa on perinteisemmin käytetty. Puu on kevyt mutta luja rakennusmateriaali, josta tehdyt massiivipuuelementit mahdollistavat entistä korkeampien puukerrostalojen rakentamisen. Uusiutuva puu on ympäristön kannalta vastuullinen materiaali, sillä puutalo toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan”, sanoo Jari Suominen, Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja.

Stora Enso toimittaa lähes 50 metrin korkeuteen nousevaan asuinkerrostaloon massiivipuutuotteita talon runkorakenteeksi. Suurin osa massiivipuuelementeistä on yhtiön Varkauden tehtaalla valmistettua LVL-viilupuuta (laminated veneer lumber). Seinärakenteissa käytettävän LVL-viilupuun lisäksi kohteessa käytetään Stora Enson valmistamaa ristiinliimattua puuta (CLT, cross laminated timber) välipohjiin.

”Joensuun Penttilänrantaan rakennettava kohde on erinomainen esimerkki vastuullista ja nopeasta kaupunkirakentamisesta sekä erilaisten puutuotteidemme yhdisteltävyydestä. Tässä kohteessa pystytään hyödyntämään sekä LVL-viilupuun että CLT:n parhaita ominaisuuksia”, sanoo Jari Suominen.

Kerrostaloon tulee noin 120 opiskelija-asuntoa. Kohteen rakennuttajana toimii Joensuun Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli ja pääurakoitsijana Rakennustoimisto Eero Reijonen. Rakennustyöt on aloitettu vuoden 2018 alussa ja kohteen on arvioitu valmistuvan syksyllä 2019.

Stora Enso toimitti puumateriaalin myös Joensuun Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin rakennuttamiin kaksikerroksisiin pienkerrostaloihin, jotka valmistuivat vuonna 2013.

Avain Yhtiöt: Riihimäen Peltosaareen tulossa asumisoikeusasuntoja ja palvelutalo

February 12, 2018 by kerttuvali

Riihimäen Peltosaareen valmistuu vuoden loppupuolella kerrostalo, johon tulee 56 Avain asumisoikeusasuntoa. Visualisointikuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Riihimäen Peltosaaren kaupunginosaan on parhaillaan muodostumassa uusi asuinkortteli, johon Avain Yhtiöt rakennuttaa asumisoikeusasuntoja ja palvelutalon. Asumisoikeuskohteeseen tulee yhteensä 56 erikokoista kaksiota ja kolmiota, palvelutaloon puolestaan valmistuu 65 asiakaspaikkaa. Molempien kohteiden on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppupuolella. Rakennusurakoitsijana hankkeessa toimii Salpausselän Rakentajat Oy.

Peltosaaren kaupunginosa sijaitsee Riihimäen rautatieaseman, matkakeskuksen ja muiden keskustan palveluiden lähellä. Kaupunginosan kehittämiseksi järjestettiin vuonna 2011 arkkitehtikilpailu, jonka tulosten pohjalta alueelle laadittiin maankäytön yleissuunnitelma. Suunnitelman pohjalta Peltosaaresta on rakentumassa tulevaisuuden vetovoimainen asuinalue ja sen toimivuuteen sekä viihtyisyyteen on kiinnitetty runsaasti huomioita. Ensimmäiset uudisrakennukset alueelle alkoivat rakentua vuonna 2016.

Hausia rakentaa Saunalahteen As Oy Espoon Paapuuria

January 30, 2018 by kerttuvali

Hausia rakentaa Saunalahdessa erittäin suosittua As Oy Espoon Paapuuri 6:ta. Arkkitehtitoimisto HMV Oy:n suunnittelema kohde käsittää kaksi kerrostaloa. Kapearunkoisessa Kaaritalossa (raput A ja B) on ensimmäisen, katutasossa olevan autohalli- ja varastokerroksen lisäksi 4-5 asuinkerrosta. Erillisessä pienkerrostalossa, Noppatalossa (C-rappu), kerroksia on kolme.

Yhtiön asukkaiden käytössä on autohalli ilman erillismaksuja, kuntosali, koti-spa yhtiön kahdessa tilaussaunassa sekä pesula kuivaushuoneineen. Lisätilaa tarvitsevalla on mahdollisuus ostaa lämmintä varastotilaa. Kohteen arkkitehtuuri on ihastuttavaa: esimerkiksi muutamiin asuntoihin voi saada lisätilauksena poreammeen parvekkeelle, Kaaritalon asunto A5 on kaksikerroksinen ja Kaaritalossa on muun muassa monikulma-asuntoja. Paapuuri tarjoaa upeaa tilasuunnittelua tehoyksiöstä aina kattoterassiin asti!

Kohde valmistuu talvi-alkukeväästä 2019.

KONEelle UltraRope-tilaus Karlatornetiin, Pohjoismaiden korkeimpaan rakennukseen

January 30, 2018 by kerttuvali

KONE toimittaa hissit laadukkaaseen asunto- ja hotellirakennukseen Göteborgissa. 245 metriin kohoava Karlatornet on valmistuessaan Pohjoismaiden korkein rakennus. Torniin tulee 590 asuntoa, kuntosali, uima-allas ja palveluita, kuten ateriatoimitus-, pesula- ja siivouspalvelut. Asuntojen lisäksi Karlatornetiin tulee 300 huoneen hotelli, konferenssitilat, ravintola, kylpylä ja näköalatasanne.

KONE toimittaa Karlatornetin hotelliin yhdeksän KONE MonoSpace® hissiä, jotka huolehtivat ihmisten sujuvasta liikkumisesta tässä näyttävässä rakennuksessa. Asuintorniin tulee viisi KONE MiniSpace(TM) hissiä, joissa käytetään energiankulutusta vähentävää ja maksimaalisen matkustusmukavuuden tarjoavaa, innovatiivista KONE UltraRope® köysiteknologiaa. KONEen kohdeohjausjärjestelmä optimoi rakennuksen ihmisvirtojen kulun.

Tilaukseen sisältyy myös rakennustyön aikaisen KONE JumpLift(TM) hissiteknologian käyttö. KONE JumpLift käyttää samoja hissikuiluja kuin rakennukseen myöhemmin asennettavat matkustajahissit.

“Tämä on ainutlaatuinen projekti. Halusimme hissiratkaisujen olevan vähintään yhtä innovatiivisia ja poikkeuksellisia”, sanoo Serneke Bygg AB:n projektipäällikkö Adam Adielsson. “Kun KONE esitteli KONE UltraRope teknologiansa, kohdeohjausjärjestelmänsä ja älykkäät hissinsä, innostuimme heti ja koimme, että ne sopisivat erinomaisesti Karlatornetille haluamaamme profiiliin. Kun KONE pystyi sen lisäksi vielä tarjoamaan rakennusvaiheessa aikaa säästävän JumpLift-ratkaisun, valintamme oli selvä.”

Karlatornetin arvioidaan valmistuvan vuonna 2021. Noin 3 000 ihmisen arvioidaan käyttävän sen hissejä joka päivä. Henkilöhissien nopeudet ovat 8 m/s ja 6 m/s, joten siirtyminen kerroksesta toiseen sujuu nopeasti.

“Olemme erittäin innoissamme tästä hankkeesta, joka tarjoaa tuleville asukkaille täysin uuden tavan asua. KONE UltraRope tuo etuja rakennuksen omistajalle ja tuleville asukkaille ylivertaisen luotettavuutensa ansiosta. JumpLift-teknologia puolestaan parantaa työmaan turvallisuutta ja lyhentää rakennusaikaa, sillä hissit kulkevat tavanomaisia rakennuksen ulkopuolelle asennettuja rakennusaikaisia hissejä nopeammin”, sanoo KONEen Keski- ja Pohjois-Euroopan aluejohtaja Thomas Hinnerskov.

Tornin rakennuttaja on Karlastaden Utveckling AB ja pääurakoitsija Serneke Bygg AB. Tornin on suunnitellut Skidmore, Owings & Merrill.

Tilaus kirjattiin vuoden 2018 ensimmäiselle neljännekselle.

Ydinvoimalaitoksen kestettävä lentokonetörmäyksestä aiheutuvat tulipalot

January 16, 2018 by kerttuvali

VTT:n tutkija, DI Topi Sikanen tutki väitöksessään nesteiden kulkeutumista, haihtumista ja palamista suurissa onnettomuuksissa. Hän kehitti käytännön malleja, jotka auttavat ennakoimaan lentokoneen aiheuttamien tulipalojen seurauksia ydinvoimalaitoksissa.

Matkustajalentokoneiden törmäyksen vaikutusanalyysit tulivat pakollisiksi sen jälkeen, kun terroristit ohjasivat kaksi konetta tahallisesti päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa vuonna 2001.

Ydinvoimalaitosten on kehitettävä jatkuvasti turvallisuuttaan. Modernin ydinvoimalaitoksen pitää esimerkiksi kestää lentokonetörmäyksen aiheuttamat tulipalot. Topi Sikanen kehitti väitöksessä menetelmiä epätavallisten ja suurten onnettomuuksien mallintamiseen. Väitöstyön käytännön tuloksena syntyi testattuja ja sovellettavia malleja, jotka auttavat ennakoimaan näiden tulipalojen seurauksia ydinvoimalaitoksissa.

Sikanen hyödynsi kolmiosaisen väitöstyönsä paloturvallisuusanalyyseissä virtaustekniikan laskennallisia työkaluja. Väitöksen ensimmäinen osa käsittelee lentokonetörmäyksen yhteydessä polttoainesäiliöistä purkautuvan nesteen kulkeutumista. Toisessa osassa Sikanen mallinsi nestealtaista palamista, nesteen höyrystymistä ja lämmönsiirtoa. Viimeisessä osassa Sikanen sovelsi kehittämiänsä malleja ydinvoimalaan kohdistuvan lentokonetörmäyksen analysointiin.

Rakennustekniikka-alan väitöksen turvallisuus- ja paloturvallisuusanalyysin tuloksia pääsevät hyödyntämään ydinvoimalaitosten ja kaikkien isojen rakennusten suunnittelijat ja toteuttajat.

Väitöskirja: Nesteiden kulkeutumisen, haihtumisen ja palamisen simulointi suurissa onnettomuuksissa.
Simulation of transport, evaporation, and combustion of liquids in large-scale fire incidents. http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2017/S169.pdf

Topi Sikanen väittelee 19.1.2018 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennustekniikan laitoksella, osoitteessa Rakentajanaukio 4 A, 02150, Espoo.

Vekaransalmen siltahankkeen urakoitsija valittu

January 11, 2018 by kerttuvali

Liikennevirasto on valinnut Vekaransalmen siltahankkeen urakoitsijaksi Graniittirakennus Kallio Oy:n. Työmaan valmistelut käynnistyvät viikolla 3 ja rakentamaan päästään alkuvuodesta 2018. Silta valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Vekaransalmen siltahankkeessa Vekaransalmen lossiyhteys korvataan kiinteällä sillalla. Hankkeen työt maastossa alkoivat vuoden 2017 lopulla, kun hankealueella tehtiin puuston poistoja. Graniittirakennus Kallio Oy toteuttaa alkuvuonna 2018 käynnistyvät rakennustyöt kokonaisurakkana.

Hankkeen tavoitteina on vähentää lossin liikennöinnistä aiheutuvia kustannuksia pitkällä aikavälillä sekä sujuvoittaa tie- ja vesiliikennettä. Valmistuttuaan Vekaransalmen silta on 639 metrin pituudellaan Suomen viidenneksi pisin silta.

Alueen ympäristö ja alueella liikkuvat huomioidaan läpi hankkeen elinkaaren. Lossi liikennöi normaalisti rakentamisen aikana, eikä hanke aiheuta haitallisia vaikutuksia Pihlajaveden Natura-alueeseen tai saimaannorppiin. Sillan alikulkukorkeus (24,5 m) mahdollistaa kaiken alueella liikkuvan laiva- ja huviveneliikenteen kulkemisen sillan alitse.

Jätkäsaaren L3-satamamakasiiniin suunnitellaan korjaustöitä

January 10, 2018 by kerttuvali

Helsingin kaupunki suunnittelee korjaustöitä Jätkäsaaressa sijaitsevaan L3-satamamakasiiniin osoitteessa Tyynenmerenkatu 6.

Korjausten taustalla ovat L3-makasiinissa syksyllä tehdyt palotarkastukset. Niiden yhteydessä on selvinnyt, että makasiinin väliaikaisenkin käytön jatkaminen edellyttää tilojen käyttötarkoituksen muutoksen sekä siihen liittyviä korjauksia.

Korjaussuunnittelun yhteydessä on käynyt ilmi, että rakennuksen kaikki tilat on tyhjennettävä nykyisestä toiminnasta, jotta korjaukset ja muutostyöt voidaan toteuttaa.

Kaikki L3:n nykyiset vuokrasopimukset irtisanotaan kevään aikana. Kaupunki pahoittelee vuokralaisille vuokrasopimusten päättymisestä aiheutuvaa haittaa ja tarjoaa vuokralaisille muita mahdollisia tiloja.

Vuonna 1924 valmistunut, suojeltu varastorakennus on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema. Kaupunki on etsinyt rakennukselle ostajaa tai pitkäaikaista vuokralaista vuosia, ja makasiinin tiloja on vuokrattu väliaikaisesti. Pitkäaikaista käyttöä ei ole kuitenkaan löytynyt ja väliaikaiseksi suunniteltu toiminta on jatkunut ennakoitua kauemmin.