Yleiset uutiset

YIT ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ovat allekirjoittaneet sopimuksen uuden maanalaisen jätevedenpuhdistamon rakentamisesta Espoon Blominmäkeen. Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana, jonka arvo on noin 206 miljoonaa euroa. Projekti kirjataan vuoden ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. Rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2018, ja puhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2021.

YIT:n vastuulle kuuluvat jätevedenpuhdistamon rakennus- ja koneistotyöt, LVI-työt, automaatio- ja instrumentointi- sekä sähkötyöt. Tulevan puhdistamon pinta-ala on noin 10 hehtaaria.

Valmistuttuaan puhdistamo käsittelee noin 400 000 asukkaan jätevedet. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan puhdistamo on hyvä esimerkki yhteistyöstä yli kuntarajojen. ”Espoo on tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki. Tämä hanke edistää hienolla tavalla koko Helsingin seudun ja Itämeren kestävyyttä”, Mäkelä kertoo.

Puhdistamo korvaa nykyisen Suomenojan puhdistamon, jonka kapasiteetti ei enää jatkossa riittäisi alueen jätevesien käsittelyyn ja tiukentuvien ympäristövaatimuksien mukaiseen puhdistamiseen. Vuoteen 2040 mennessä uuden laitoksen läpi arvioidaan virtaavan 150 000 kuutiometriä jätevettä päivittäin.

Suuren kapasiteettinsa lisäksi uusi puhdistamo käyttää uusinta teknologiaa. Tavanomaisten vedenpuhdistusmenetelmien lisäksi laitos poistaa vedestä fosforin kiekkopuhdistuksella ja mikrobit UV-käsittelyllä. Tavoitteena on puhdistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä.

“Blominmäen puhdistustulokset tulevat olemaan ylivoimaisesti parhaat Suomessa ja koko Itämeren alueella. Lisäksi siitä tulee Suomen ja ehkäpä jopa koko Euroopan energiatehokkain puhdistamo”, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

”Blominmäen jätevedenpuhdistamo on suurhanke, jossa pääsemme käyttämään monipuolista infrarakentamisen osaamistamme sekä rakennusteknisessä toteutuksessa että projektijohtamisessa yhdessä asiakkaan kanssa. Molemmat ovat vahvoja erikoisalueitamme, joiden avulla pystymme varmistamaan asiakkaalle parhaimman mahdollisen lopputuloksen,” sanoo infrarakentamisen johtaja Harri Kailasalo YIT:ltä.

Yhtiö aloitti työt Blominmäessä jo syyskuussa 2015 jätevedenpuhdistamon tarvitseman luolaston louhintatöillä, joita tehtiin noin 870 000 kiintokuutiometriä. Puhdistusaltaille louhittiin noin 300-metriset hallit, jotka ovat yli 20 metriä leveitä ja noin 22 metriä korkeita. Lisäksi louhimme 17 hissi-, ilmastointi- ja huoltokuilua sekä noin 700 metriä jäteveden tulotunnelia. Video louhintatöistä: https://www.youtube.com/watch?v=0TTVUZ7uzmw&t

Jyväskylään rakenteilla oleva Sairaala Nova on tällä hetkellä suurin yksittäinen rakennushanke. Havainnekuvat JKMM Arkkitehdit Oy

Maakuntien tilakeskuksen selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on käynnissä tai suunnitteilla rakennushankkeita noin 5 miljardin euron arvosta. Lisäksi kunnissa on valmisteilla ja käynnissä lukuisia sote-toimintaan liittyviä rakennushankkeita. Nämä tulevat nostamaan merkittävästi vuonna 2020 toimintansa aloittavien maakuntien toimitilakustannuksia.

Maakuntien tilakeskus on selvittänyt sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuuteen liittyvät yli 0,5 miljoonan euron arvoiset hankkeet. Selvitys on osa maakuntien käyttöön tulevien tilojen vuokrajärjestelmän valmistelua. Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuus (mm. keskussairaalat) siirtyy vuonna 2020 Maakuntien tilakeskuksen omistukseen, ja tilakeskus vuokraa tilat maakunnille.

”Perimme tiloista kokonaisvuokraa, joka muodostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokralla katetaan Maakuntien tilakeskuksen pääoman kustannukset, kiinteistöjen poistot (kuluminen) sekä kiinteistöriski. Ylläpitovuokra kattaa rakennusten ylläpidon, suunnitelman mukaiset vuosikorjaukset sekä tilakeskuksen yleiskustannukset. Ensimmäiset vuokralaskelmat valmistuvat tämän kevään aikana”, Maakuntien tilakeskuksen rakennuttamisjohtaja Petri Laurikka kertoo.

Selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on tällä hetkellä rakenteilla ja suunnitteilla yli 200 hanketta, joiden kokonaisarvo on noin 5 miljardia euroa. Hankkeista yli puolet valmistuu ennen vuotta 2020 ja loput vuoteen 2026 mennessä. Vaikka lukumääräisesti suurin osa hankkeista on peruskorjaus- ja perusparannushankkeita, kohdistuu investoinneista selvästi yli puolet uudisrakennuksiin. Eniten hankkeita on HUS-kuntayhtymällä, noin 1 miljardin arvosta. Suurin yksittäinen hanke on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, jonka kokonaiskustannus on lähes 500 miljoonaa euroa.

”Investointien vaikutus maakuntien toimitilakustannuksiin tulee olemaan huomattava. Vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella kiinteistökannan tasearvo oli noin 2,7 miljardia euroa ja uusimpien laskelmien perusteella ennustamme sen olevan vuonna 2024 jo yli 6 miljardia euroa”, toimitusjohtaja Olavi Hiekka arvioi.

Tällä hetkellä uudisrakentamisessa korostuu toimintojen keskittäminen, rationalisointi ja uudelleenjärjestely sairaalakampuksilla. Monet hankkeet sisältävät kalliita vaativan erikoissairaanhoidon tiloja.

”Maakunnat tulevat varmasti kehittämään palvelujaan ja uudistamaan palveluverkostoaan. Voikin olettaa, että vuoden 2020 jälkeen sote- ja hyvinvointikeskusten ja muiden tilojen perusparantaminen ja laajentaminen lisääntyvät,” Olavi Hiekka toteaa.

Tilastotiedot Helsingin rakentamisesta 2017 ovat valmistuneet ja talonrakentaminen jatkui Helsingissä viime vuonna vilkkaana. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennustöiden perusteella rakennustuotanto myös pysyy runsaana. Vuonna 2017 valmistui kaiken kaikkiaan noin 529 400 kerrosneliömetriä asuin- ja toimitilarakennuksia uustuotantona ja laajennuksina. Määrä on 12 prosenttia enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta.

Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli Helsingissä 2000-luvun suurin (n. 883 800 k-m2) erityisesti asuinrakennusten rakentamiseen myönnettyjen lupien poikkeuksellisen suuren kerrosalan vuoksi. Vuonna 2017 aloitettujen rakennusten kerrosala oli kolmatta vuotta korkealla tasolla. Viime vuonna aloitettiin yhteensä noin 672 500 neliömetrin rakentaminen.

Toimitilojakin rakennetaan keskimääräistä enemmän

Myös toimitilarakentaminen jatkui keskimääräistä vilkkaampana. Vuonna 2017 valmistui toimitiloja noin 200 000 kerrosneliömetriä. Niistä kolme neljäsosaa oli liike- ja toimistorakennuksissa. Liike- ja toimistorakennusten rakentaminen tulee jatkumaan vilkkaana, sillä aloitettujen rakennustöiden kerrosalasta (n. 341 300 k-m2) niin ikään noin kolme neljäsosaa oli näissä rakennuksissa. Myös myönnettyjen rakennuslupien kerrosalasta (n. 243 000 k-m2) liike- ja toimistorakennusten osuus oli 76 prosenttia.

Helsinkiin valmistui 4 890 asuntoa vuonna 2017

Asuntoja on valmistunut jo kolmena vuonna edellisvuotta enemmän. Vuonna 2017 valmistui 4 890 asuntoa, joista 4 520 uustuotantona ja laajennuksina ja 370 olemassa oleviin rakennuksiin käyttötarkoituksen muutoksen myötä. Asuntotuotanto jatkunee vähintään yhtä vilkkaana, sillä uustuotantona ja laajennuksina aloitettiin noin 4 700 asunnon rakentaminen eli saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Myönnettyjen rakennuslupien kattama asuntomäärä oli vuonna 2017 poikkeuksellisen suuri: 7 924 asuntoa uustuotantona ja laajennuksina.

Omistus- ja vuokra-asuntoja valmistui suunnilleen yhtä paljon

Vuonna 2017 valmistui uustuotantona ja laajennuksina lähes yhtä monta omistus ja vuokra-asuntoa. Molempien osuus oli noin 46 prosenttia kaikista asunnoista. Asumisoikeusasuntoja oli puolestaan 8 prosenttia valmistuneista. Asuntojen keskikoko (60,5 m2) oli tilastojakson pienin. Omistusasunnot olivat keskikooltaan suurimpia (68,5 m2) ja vuokra-asunnot pienimpiä (53,0 m2). Valmistuneiden asumisoikeusasuntojen keskikoko oli 57,2 m2. Pienten asuntojen eli yksiöiden ja kaksioiden osuus olikin tavanomaista suurempi, 61 prosenttia uustuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista. Kolmioita valmistuneista oli 24 prosenttia ja vähintään neljän huoneen asuntojen 15 prosenttia.

Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta löytyy tarkempia tietoja muun muassa valmistuneista rakennuksista eri käyttötarkoitusluokkien mukaan ja valmistuneista asunnoista hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan.

Luonnos Rykmentin puistotien korttelista. kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy.

Tuusulan kunta on myöntänyt Avaralle suunnitteluvarauksen Rykmentinpuiston kortteliin, joka sijaitsee Tuusulassa vuonna 2020 järjestettävien asuntomessujen pääsisäänkäynnin viereisessä. Alue sijaitsee aivan Puustellin torin laidalla Rykmentin puistotien varrella. Lisäksi Avara on mukana viereisen asuntomessualueella sijaitsevan korttelin toteutuksessa. Molempien korttelien ensimmäiset asunnot valmistuvat kesällä 2020.

Avara jatkaa näin strategiansa mukaista rakentamista kasvukeskuksiin ja vahvistaa paikkaansa Tuusulan vuokra-asuntojen tarjoajana. Hankkeet tukevat myös Avaran voimakasta kasvustrategiaa, joka tähtää asuntomäärän kasvattamiseen aina 20 000 asuntoon vuoteen 2020 mennessä.

Monipuolista ja laadukasta asumista jopa 10 000 asukkaalle

Korttelin kokonaisrakennusoikeus on 10 000 kerrosneliömetriä ja toteutuessaan kortteliin tulee asuntoja arviolta 160 kappaletta.

– Lähdemme erittäin mielellämme ensimmäisten joukossa kehittämään Rykmentinpuiston aluetta. Tämä ensimmäisenä mukaan lähteminen alkaa olla jo meille tuttua, sillä viimeksi helmikuussa polkaisimme ensimmäisenä käyntiin Kivistön keskusta-alueen rakentamisen, kertoo hankekehityspäällikkö Antti Ropponen Avaralta.

Rykmentinpuiston kortteliin tullaan toteuttamaan monipuolista ja haluttua asuntotuotantoa.

– Meille Avaralla on tärkeää, että voimme tarjota paitsi nykyaikaisia ja toimivia, mutta myös energiatehokkaita ja turvallisia asuntoja. Nyt tehdään sellaisia koteja, missä suomalaiset haluavat kokemustemme mukaan asua. Alan asiantuntijoina pystymme vaikuttamaan siihen, miten rakentaminen ja asuminen saadaan suunniteltua tukemaan modernia yhteisöllisyyttä. Puustellinmetsän kortteliin syntyy varmasti aktiivista asukastoimintaa, kuten muihinkin kohteisiimme. Koko kortteli on suunniteltu siten, että alueelle muodostuu viihtyisä ja yhteisöllinen alue, korttelin sydän, Ropponen kertoo.

Sujuvaa ja mutkatonta yhteistyötä

Puustellinmetsän asemakaava-alueella sijaitseva kortteli on yksi Rykmentinpuiston ensimmäisiä käynnistyviä rakennushankkeita.

– Olemme erittäin tyytyväisiä projektin startista. Yhteistyö Avaran kanssa on ollut sujuvaa ja mutkatonta, Tuusulan kunnan ohjelmapäällikkö Tuomo Sipilä kertoo.

Alustavan suunnitelman korttelista on laatinut arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, jonka suunnitelmat miellyttävät asemakaava-arkkitehti Jouni Määtän silmää.

– Avaran esittämissä suunnitelmassa on hienolla tavalla tuotu esiin alueen kaavallisia tavoitteita ja rakentamistapaohjetta. Kortteliin suunniteltu pysäköintitalo ja rakennusten sijoittelu mahdollistavat viihtyisän ja suojaisan sisäpihan muodostumisen korttelin sydämeksi, Määttä kertoo.

Trimble, joka on globaali johtaja tietomallinnuksen alalla, ilmoitti, että sen ‘Tekla Structures’ tietomallinnusohjelmistoa on käytetty yhden PyeongChangin talviolympialaisten päästadionin, Gangneungin jääareenan, suunnitteluun. Tekla Structuresin innovatiivinen, tietomallipohjainen teknologia oli merkittävässä roolissa hankkeen virheiden minimoinnissa aina monimutkaisten teräsrakenteiden suunnittelusta ja valmistuksesta sekä asennuksesta rakennuksen valmistumiseen lyhyessä ajassa.

Gangneungin jääareena, joka avautui joulukuussa 2016, koostuu kahdesta maanalaisesta kerroksesta ja neljästä ylemmästä kerroksesta. Rakennuksen bruttoala on 32,424㎡ ja istumapaikkoja on 12,000 hengelle. Areena toimi PyeongChangin 2018 talviolympialaisten kahden suositun jääkilpailun, taitoluistelun ja short trackin, tapahtumapaikkana. Ensimmäisessä maanpinnalla olevassa kerroksessa ja alimmaisessa kerroksessa sijaitsevat kaksi 30mx60m jäärataa. Mixed Zone, missä pelaajat ja toimittajat tapaavat pelien jälkeen, sisältää 2018 talviolympialaisten jääareenoiden suurimman katsomon.

Gangneungin jääareenan julkisivussa ilmenee harmoniassa taitoluistelun kauneus ja short trackin dynamiikka. Koska areena tarvitsee laajan avoimen tilan, sen katto muodostuu monimutkaisista putkiristikoista. Teräsputkiristikon valmistuksesta ja rakentamisesta vastasi Dongbu Steel. Teräsosienvalmistaja käytti Trimblen Tekla Structuresia monimutkaisen putkiristikon detaljisuunnittelussa luoden digitaalisen simuloinnin teräsrakenteesta.

Dongbu Steel onnistui rakentamaan ilman virheitä esitarkastamalla ennen teräsosienvalmistusta ja rakentamista Tekla Structuresista tarkasti detaljoidun tietomallin. Erityisesti teräsosienvalmistaja pystyi nostamaan monimutkaisten teräsrakenteiden ja lukuisten liitoskappaleiden esivalmistusastetta hyödyntämällä LOD (Level of Development) 400 tasoista suunnittelutietoa. Tämän lisäksi projektin osapuolet pystyivät parantamaan valmistuksen ja rakentamisen tehokkuutta tietomallipohjaisella yhteistyöllä ja sopeuttamalla työnkulkua.

Rakennusalojen työehtosopimukset päättyvät keskiviikkona 28.2.2018 eikä uusia sopimuksia ole saatu neuvotelluksi. Ylityökiellon aikana kaikilla Rakennusliiton sopimusaloilla tehdään töitä vain maanantaista perjantaihin klo 07.00 – 16.00. Myös rakennustyömaiden torninosturinkuljettajat työskentelevät klo 7.00-16.00.

Y-Säätiö-konserni rakennuttaa vuokra-asuntoja Uudenkaupungin Ketunkallioon. Kohde valmistuu kesällä 2019. Kuva Arkkitehdit Ahlström Oy.

Uusilla asunnoilla ratkotaan vuokra-asuntopulaa, jonka autoteollisuuden piristyminen on kaupungissa aiheuttanut. Kodit valmistuvat jo ensi vuonna.

Y-Säätiö-konserni on solminut KVR-urakkasopimuksen vuokra-asuntojen rakentamisesta Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin vuokra-asuntokohde on samalla ensimmäinen tulos Y-Säätiö-konsernin ja ammattiliittojen yhteistyöstä.

”Autoteollisuuden piristyminen on aiheuttanut Uudenkaupungin seudulle voimakkaasti kasvaneen vuokra-asuntojen kysynnän. Näillä vuokra-kodeilla vastaamme tähän tarpeeseen ja tuemme alueen yritysten mahdollisuutta työllistää osaavia tekijöitä myös muualta”, sanoo Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.

Uudenkaupungin vuokra-asuntojen rakentaminen käynnistyy kesäkuussa 2018. Ne valmistuvat alustavan arvion mukaan kesällä 2019. Asuntoihin voi hakea M2-Kotien kautta.

Kohde sijaitsee Uudenkaupungin Ketunkallion alueella osoitteessa Lukkosepänkatu 1, hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä. Viisikerroksiseen taloon rakentuu 31 erikokoista ARA-vuokra-asuntoa. Tontti sijaitsee luonnonvaraisella kalliolla, jota pihasuunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon.

Rakentamisesta vastaa KVR-urakoitsija VRP Länsi-Suomi Oy, suunnittelusta vastaa Arkkitehdit Ahlström Oy/Sami-Matti Pesonen.

Hankkeen sijoittajina Y-Säätiön lisäksi ovat Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry.

Y-Säätiön ja ammattiliittojen tavoitteena on rakennuttaa lyhyellä kymmenen vuoden korkotukimallilla merkittävä määrä asuntoja pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin lähivuosien aikana.

Pilaantuneen maa-aineksen poistoa Hermannissa. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio.

Helsingissä kunnostettiin vuonna 2017 pilaantunutta maaperää 49 kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maa-ainesta muualla käsiteltäväksi tai käytettäväksi hyödyksi maanrakentamisessa yhteensä 300 tuhatta tonnia. Kaupunki rakentaa nyt ahkerimmin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

Maa-aineksen poistamiseen oli monia syitä. Suurimmassa osassa tapauksista (194 000 tn) pilaantumisen aiheutti monta haitallista ainetta: öljyhiilivedyt, metallit ja syanidit. Muusta maa-aineksesta 82 tuhatta tonnia oli öljyhiilivedyillä saastunutta, 22 tuhatta tonnia metalleilla, 509 tonnia syanidilla ja 168 tonnia polyklooratuilla bifenyyliyhdisteillä (PCB).

Kaupunki toimitti pilaantunutta maa-ainesta käsittelyyn tai loppusijoitukseen 265 tuhatta tonnia ja yksityiset maanomistajat tai muut toiminnanharjoittajat 35 tuhatta tonnia. Maa-ainekset toimitettiin 20 luvalliseen käsittely- tai loppusijoituspaikkaan, joille kuljetusmatkat vaihtelivat kilometristä 130 kilometriin.

Poiskaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten määrät tonneina Helsingissä vuosina 1994–2017.

Kaivumaita hyödynnetään rakentamisessa ja maisemoinnissa

Pilaantuneita kaivumaita on yleisimmin käytetty hyödyksi rakennettavien puistojen maisemamuotoiluun ja kaatopaikkojen peittorakenteissa. Lievästi pilaantuneita maita ja pilaantumattomia maita, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, käytettiin hyödyksi muun muassa Jätkäsaaren rakentamisessa, Vuosaaren suljetun kaatopaikan maisemoinnissa, kierrätystoiminnassa sekä eri kaatopaikkojen rakenteissa.

Joissakin kunnostuskohteissa pilaantuneita maita on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeen jätetty alueelle pilaantumattoman täyttömaakerroksen tai muun eristysrakenteen alle.

Vuosaarentiellä jatkettiin maaperän puhdistamista käsittelyllä, jossa huokosilmaimulla poistetaan maaperästä haihtuvia hiilivety-yhdisteitä. Ruosilankujalla pienellä kunnostusalueella aloitettiin maaperän puhdistaminen menetelmällä, jossa maaperään asennetuista elektrodisauvoista syötetään pulssimuotoista syöttöjännitettä, jonka aiheuttamat biologiset ja kemialliset reaktiot hajottavat orgaanisia haitta-aineita.

Stora Enso on valittu puutuoteosatoimittajaksi Joensuun Penttilänrantaan nousevaan 14-kerroksiseen puukerrostaloon. Valmistuttuaan Light House Joensuu -niminen rakennus on Suomen korkein puukerrostalo.

”Uudet innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat puun käytön kaupunki- ja kerrostalorakentamisessa korvaamassa muita materiaaleja, joita kerrostaloissa on perinteisemmin käytetty. Puu on kevyt mutta luja rakennusmateriaali, josta tehdyt massiivipuuelementit mahdollistavat entistä korkeampien puukerrostalojen rakentamisen. Uusiutuva puu on ympäristön kannalta vastuullinen materiaali, sillä puutalo toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan”, sanoo Jari Suominen, Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja.

Stora Enso toimittaa lähes 50 metrin korkeuteen nousevaan asuinkerrostaloon massiivipuutuotteita talon runkorakenteeksi. Suurin osa massiivipuuelementeistä on yhtiön Varkauden tehtaalla valmistettua LVL-viilupuuta (laminated veneer lumber). Seinärakenteissa käytettävän LVL-viilupuun lisäksi kohteessa käytetään Stora Enson valmistamaa ristiinliimattua puuta (CLT, cross laminated timber) välipohjiin.

”Joensuun Penttilänrantaan rakennettava kohde on erinomainen esimerkki vastuullista ja nopeasta kaupunkirakentamisesta sekä erilaisten puutuotteidemme yhdisteltävyydestä. Tässä kohteessa pystytään hyödyntämään sekä LVL-viilupuun että CLT:n parhaita ominaisuuksia”, sanoo Jari Suominen.

Kerrostaloon tulee noin 120 opiskelija-asuntoa. Kohteen rakennuttajana toimii Joensuun Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli ja pääurakoitsijana Rakennustoimisto Eero Reijonen. Rakennustyöt on aloitettu vuoden 2018 alussa ja kohteen on arvioitu valmistuvan syksyllä 2019.

Stora Enso toimitti puumateriaalin myös Joensuun Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin rakennuttamiin kaksikerroksisiin pienkerrostaloihin, jotka valmistuivat vuonna 2013.

Riihimäen Peltosaareen valmistuu vuoden loppupuolella kerrostalo, johon tulee 56 Avain asumisoikeusasuntoa. Visualisointikuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Riihimäen Peltosaaren kaupunginosaan on parhaillaan muodostumassa uusi asuinkortteli, johon Avain Yhtiöt rakennuttaa asumisoikeusasuntoja ja palvelutalon. Asumisoikeuskohteeseen tulee yhteensä 56 erikokoista kaksiota ja kolmiota, palvelutaloon puolestaan valmistuu 65 asiakaspaikkaa. Molempien kohteiden on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppupuolella. Rakennusurakoitsijana hankkeessa toimii Salpausselän Rakentajat Oy.

Peltosaaren kaupunginosa sijaitsee Riihimäen rautatieaseman, matkakeskuksen ja muiden keskustan palveluiden lähellä. Kaupunginosan kehittämiseksi järjestettiin vuonna 2011 arkkitehtikilpailu, jonka tulosten pohjalta alueelle laadittiin maankäytön yleissuunnitelma. Suunnitelman pohjalta Peltosaaresta on rakentumassa tulevaisuuden vetovoimainen asuinalue ja sen toimivuuteen sekä viihtyisyyteen on kiinnitetty runsaasti huomioita. Ensimmäiset uudisrakennukset alueelle alkoivat rakentua vuonna 2016.