YIT

YIT rakentaa Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Koasille vuokrakerrostalon Heikinkadulle Jyväskylän keskustaan. Heikinsillaksi nimetty kohde sisältää 102 asuntoa, joista 87 on 24–30 neliön kokoisia yksiöitä ja loput 15 noin 45 neliön kaksioita. Rakennustyöt ovat käynnistyneet ja talon on määrä valmistua syksyllä 2016. Koko hankkeen arvo on noin 10 miljoonaa euroa.

Uusi kohde on jatkoa YIT:n vuonna 2011 ja 2013 rakentamille vuokrakerrostaloille, jotka ovat Koasin halutuimpia opiskelija-asuntoja.

”Heikinsillan rakentamisella vastaamme opiskelijoiden haluun asua keskustayksiöissä. Olemme ottaneet opiskelijoiden tarpeet huomioon myös talon suunnittelussa. Taloon tulee esimerkiksi saunaosasto, josta on pääsy ulos terassille pihakannen päälle”, kuvailee Koasin hallituksen puheenjohtaja Esa Salokorpi.

Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskasen mukaan Heikinsilta on Koasin ensimmäinen täysin ilman autopaikkoja suunniteltu talo. Sen ovat mahdollistaneet Jyväskylän keskustan lyhyet välimatkat sekä kohteen keskeinen sijainti lähellä oppilaitoksia.Tästä syystä opiskelijoiden pyöräpaikkoihin on erityisesti panostettu. Jokaiselle asukkaalle tullaan tekemään oma henkilökohtainen pyöräpaikka katoksen alle.

Talon on suunnitellut Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, joka on vastannut myös kahden aikaisemman kohteen suunnittelusta. Heikinsilta on suunniteltu energiatehokkaaksi ja keskustamaisemaan hyvin sopivaksi kohteeksi.

”Koas ja YIT ovat tehneet pitkään yhteistyötä Jyväskylässä. Suunnitelmallisen yhteistyön tuloksena YIT on rakentanut yli 400 opiskelija-asuntoa Koasille Jyväskylässä. Nyt solmittu kauppa vahvistaa Jyväskylän vetovoimaisuutta opiskelijoiden keskuudessa. Hankkeella on myös  merkittävä työllistämisvaikutus”, YIT:n aluejohtaja Mikko Räty sanoo.

Suomalaiset arvot ovat kovassa kurssissa Slovakiassa. Samalla kun maan talous kasvaa, kasvaa kiinnostus myös uusiin asuntoihin.

Viisi vuotta sitten YIT osti Slovakiasta rakennusyhtiö Redingin. Samalla hyvämaineisen rakennusyhtiön suunta vaihdettiin enemmän omaperusteiseen asunto- ja kiinteistökehitykseen. Liike oli oikea, sillä jo vuonna 2014 yhtiö palkittiin vuoden rakennusyhtiönä ja kiinteistökehittäjänä.

Slovakia on Euroopan Unionin nopeimmin kehittyviä maita. Teollisuus on Slovakian talouden tärkein toimiala noin neljänneksen osuudella. Maan talous on kasvanut kansainvälisen autoteollisuuden ansiosta. Muun muassa Škodat, VW Touaregit, Porsche Cayennet and Audi Q7 -autot tehdään ainakin osittain maan pääkaupungissa Bratislavassa.

”Slovakialla on pitkä yhteinen historia Tšekin kanssa, mutta maat ja kulttuuri ovat erilaiset. Slovakialaiset ovat enemmän kauppamiehiä ja Tšekit insinöörejä”, Tom Sandvik kuvaa. Sandvik johtaa Baltian maiden ja keskeisen Itä-Euroopan liiketoimintaryhmää.

Mieluiten uuteen kotiin

Talouden kasvu näkyy asuntomarkkinoilla. Pääkaupungissa Bratislavassa on noin puoli miljoonaa asukasta. Neljännes heistä asuu kerrostaloissa vanhassa superlähiössä, Petržalka Cityssä. Vaikka lähes kaikki sosialistisen hallinnon aikana rakennetut talot on kunnostettu vastaamaan nykyisiä vaatimuksia, kysyntää uusille ja moderneille asunnoille on paljon.

”Vuoden 1989 samettivallankumouksen jälkeen haluttiin asua satelliittikylissä, mutta se ei enää kiinnosta. Ihmiset haluavat lapsilleen hyvät koulut ja harrastusmahdollisuudet. Lisäksi pitkät työmatkat vievät aikaa perheeltä”, YIT Redingin toimitusjohtaja Milan Murcko sanoo.

Vuonna 2014 YIT Reding myi lähes 200 asuntoa Bratislavan alueella. Parhaiten Bratislavassa myyvät kohtuuhintaiset 45–65 neliömetrin suuruiset huoneistot. Kotien varustelussa avokeittiöt ovat olleet jo pitkään suosittuja. Keskieurooppalaiseen tyyliin asunnot ovat muuten täysin valmiit, mutta asukas tuo itse keittiökalusteet mukanaan.

Bratislavalaiset haluat asuntoihinsa myös joko parvekkeen tai terassin.

”Meillä on leuto talvi ja kuuma kesä, joten ilman parveketta tai terassia olevaa huoneistoa ei kannata edes yrittää tarjota asiakkaille”, Murcko kertoo.

Autolla kaikkialle

Bratislava sijaitsee vain vajaan tunnin ajomatkan päästä Wienistä. Kaupungit muodostavat yhdessä mielenkiintoisen ja kehittyvän työssäkäyntialueen.

Bratislavan iso haaste onkin autoilu ja pysäköinti. Lyhyetkin välimatkat taitetaan kaupungissa mieluiten autolla. Yhtä asuntoa kohti piti vielä tämän vuoden alussa olla 1,7 pysäköintipaikkaa.

”Se oli paljon ja se nosti asuntojen hintoja. Onneksi nyt uusiin kohteisiin lainsäädäntöä on maltillistettu. Kaupunki etsii mahdollisuuksia, miten keskustan liikennettä voitaisiin vähentää esimerkiksi vähentämällä parkkipaikkoja ja rakentamalla liityntäpysäköintiä joukkoliikenteelle”, Murcko kertoo.

Autoilun vastapainoksi pyöräily on nouseva trendi kaupungissa, ja kaupunki rakentaa infrastruktuuria pyöräilijöille.

Suomalainen nimi kertoo hyvästä rakentamisesta

YIT:llä on Bratislavassa neljä uudiskohdetta. Kohteilla on suomalaiset nimet:

Tarjanne, Villinki, Kivikko ja Tammi. Suomalaiset nimet ovat osoittautuneet erinomaisiksi markkinointikeinoiksi. Ne heijastavat suomalaisia arvoja, hyvää muotoilua, koulutusta ja tasa-arvoista yhteiskuntaa.

YIT tavoittelee asunnoillaan vähän varakkaampaa ja vähän varttuneempaa väkeä, ja nämä arvot puhuttelevat heitä.

”Erottaudumme muista rakennuttajista suomalaisilla nimillä. Suomalaiset nimet tarkoittavat täällä myös joustavuutta, tervettä elämää, luotettavuutta sekä hyvää arkkitehtuuria. Emme ole halvin, mutta olemme laadukas ja haluamme erottua myös asiakaspalvelulla”, Sandvik sanoo.

Aluekehitystä vanhassa kaupungissa

Bratislavassa on kaunis, pieni vanha kaupunki. Sen kupeessa on historiallinen, unohdettu panimokortteli. YIT aloittaa syksyllä 2015 korttelissa suuren aluekehitystyön. Säilytettävän rakennuksen lisäksi kortteliin tulee liiketilaa ja noin 450 asuntoa, jotka YIT rakentaa. Hanke kestää useamman vuoden ajan.

”Korttelin suojelusta käytiin pitkään keskusteluja päätöksentekijöiden ja asukkaiden kanssa. Lopuksi päätettiin, että arvokkaammaksi katsottu osa suojellaan ja loppu korttelista puretaan. Toimme esiin, että uudistus on kaupunkilaisten etu, ja uusi kortteli on avoinna kaikille bratislavalaisille”, Murcko kertoo.

Bratislava on YIT Readingin päämarkkina-alue, mutta myös muut Slovakian kaupungit kiinnostavat.

”Tarkkailemme jatkuvasti asuntomarkkinoiden kehitystä suurimmissa kaupungeissa, kuten Kosicessa, Nitrassa tai Zilinassa. Mutta ainakaan toistaiseksi ne eivät ole olleet niin kiinnostavia, että lähtisimme laajentamaan niihin. Bratislavassa riittää tehtävää pitkään”, Murcko tiivistää.

Neljä kohdetta Bratislavassa

1. Tarjanteessa on yhteensä 143 asuntoa seitsemässä talossa. Huoneistot ovat kooltaan 50–182,90 neliömetriä, ja kaikissa on terassi tai parveke. Tarjanne on matalaenergiatalo, jonka katolla aurinkopaneelit lämmittävät käyttöveden.
2. Villinki esittelee uutta ja rohkeaa arkkitehtuuria. Lisäksi huoneistoista on huikeat näkymät Tonavan laaksoon. Neljässä talossa on 64 huoneistoa, jotka ovat kooltaan 55–146 neliömetriä. Kohde on matalaenergiatalo. CIJ valitsi sen Vuoden 2014 asuntoprojektiksi.
3. Kivikko on YIT Readingin kohde nuoremmille ja edullisempien asuntojen hankkijoille. Kohteessa on kolme 7–8-kerroksista taloa. Kivikko voitti Rakennusministeriön pienten ja edullisten asuntojen palkinnon. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa yksityiselle rakennusyhtiölle. Kohteen 3. ja viimeinen vaihe valmistuu vuonna 2016.
4. Tammi on suunniteltu tarjoamaan joustavia perheasuntoja ja palveluja lapsiperheille. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2015 aikana valmistuu sata asuntoa. Vuoden 2017 aikana valmistuu 85 asuntoa lisää

Slovakian tasavalta

• Slovakialla on pitkä, yhteinen historia Unkarin, Tšekin ja Böömin kanssa. Se on ollut osa Tšekkoslovakiaa kahdesti, vuosina 1918–1939 ja 1945–1993. Vuonna 1969 Tšekkoslovakia jaettiin kahteen osavaltioon Tšekkiin ja Slovakiaan. Valtio siirtyi demokratiaan marraskuun 1989 ”samettivallankumouksella”. Vuonna 1993 molemmat osavaltiot muuttuivat itsenäisiksi valtioiksi.
• Slovakia onnistui suunnitelmataloudesta markkinatalouteen siirtymisessä. Edullinen verotus ja logistisesti edullinen sijainti keskellä Eurooppaa tekevät siitä hyvin kiinnostavan usealle toimialalle.
• Slovakiassa on noin 5,4 miljoonaa asukasta. Pääkaupunki on Tonavan varrella sijaitseva Bratislava.

Latvian Elinkeinoministeriön, Ympäristöministeriön ja Buvinzenieris-lehden järjestämässä kilpailussa etsittiin maan energiatehokkaimpia rakennuksia. YIT:n rakentama asuinkerrostalo Bikerziedi sijoittui toiseksi Latvian energiatehokkaimpien uusien asuinkerrostalojen sarjassa.

Tärkeimmät arviointikriteetit olivat kokonaislämmönkulutus rakennuksen ja käyttöveden lämmitykseen sekä energiansäästö energiaremontin jälkeen. Lisäksi arvioitiin ilmastointijärjestelmää, kestäviä rakennusratkaisuja ja rakentamisen laatua.

Kilpailun tavoitteena on edistää energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä kuten hyvää lämmöneritystä. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta rakennustavan vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja luoda laadukasta elinympäristöä.

Latvian elinkeinoministeri Dana Reizniece-Ozola toteaa: “Energiatehokkuuden parantaminen on yksi Latvian Elinkeinoministeriön tärkeimpiä tavoitteita, ja tuemme sitä seuraavan viiden vuoden aikana yli 333 miljoonalla eurolla. Tämä kannustaa vahvasti energiatehokkaaseen remontointiin ja rakentamiseen.”

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa Kotkan poliisitalon uudisrakennuksen rakentamisesta. Projekti toteutetaan allianssihankkeena Senaatti-kiinteistöjen Kärkihankemallin mukaan ja sen arvo on noin 11 miljoonaa euroa. Rakentaminen aloitetaan heinäkuussa 2015 ja hanke valmistuu lokakuussa 2016.

Uudet, vajaan 6 000 neliömetrin laajuiset tilat nousevat Kotkan kaupungin Kotkansaaren kaupunginosaan nykyisen poliisitalon länsipuolella sijaitsevaan kortteliin. Hankkeessa tehdään Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle poliisitalokonseptin mukaiset toimivat ja nykypäivän tekniset, taloudelliset vaatimukset täyttävät terveelliset ja turvalliset tilat kustannustehokkaasti toteutettuna.

Jyväskylän kaupunki myi Kankaan vanhan paperitehtaan

Jyväskylän kaupunki myi Kankaan vanhan paperitehtaan 2,25 miljoonan euron hintaan Jyväskylän Kankaan kehitys Oy:n omistamille kiinteistöyhtiöille. Kauppakirja on allekirjoitettu 15.6.2015. Vanhan paperitehtaan viimeistelysiipi siirtyy Jyväskylän kaupungin omistaman Education Facilities Oy:n omistukseen 25.6.2015.

Jyväskylän Kankaan kehitys Oy:n omistavat Skanska Talonrakennus Oy, YIT Rakennus Oy ja Jyväs-Parkki Oy.

Jyväskylän keskustan vieressä sijaitseva Kankaan paperitehdas siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 2010 kaupungin käyttäessä etuosto-oikeutta. Kilpailutuksen kautta Kankaan rakentajakumppaneiksi valikoituivat Skanska Talonrakennus Oy ja YIT Rakennus Oy.

Samanaikaisesti on allekirjoitettu Jyväskylän kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välinen maanvaihtokirja jossa YIT Rakennus Oy luovuttaa pääosan omistamistaan Kankaan alueen maista kaupungille, saa kerrostalorakennusoikeutta ensimmäiltä kaava-alueilta ja tulee samalla Kankaan alueen toiseksi päätoteuttajaksi.

Vanhan paperitehtaan kokonaissuunnittelu valmistuu kesäkuun aikana. Tavoitteena on kehittää vanhasta paperitehtaasta Kankaan alueen sykkivä sydän monenlaisine yrityksineen, palveluineen, opiskelijoineen ja asukkaineen.

”Kehitysyhtiö on aloittanut Vanhan paperitehtaan kehittämisen laatimalla yleissuunnitelman siitä, mitä toimintoja vanhaan paperitehtaaseen voidaan sijoittaa”, kertoo yksikönjohtaja Jorma Mustakangas Skanskalta.

”Tilojen käyttäjien etsintä on käynnissä ja haemme sijoittajaa hankkeelle”, jatkaa aluejohtaja Mikko Räty YIT:ltä.

Vanhan paperitehtaan kehittäminen on jo käynnistynyt siipiosasta, jonne vuoden 2016 alusta muuttavat Jyväskylän ammattiopiston ja Jyväskylän aikuisopiston kädentaitojen ja luovien alojen koulutukset sekä Humakin TKI-keskus, yhteensä noin 450 opiskelijaa.

Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen suunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista ja laadukasta ympäristöä. Tulevaisuudessa Kangas on 2 100 työpaikan ja 5 000 asukkaan koti.

http://www.jyvaskyla.fi/kangas

YIT käynnistää kahden kerrostalohankkeen rakentamisen Pietarissa, Venäjällä. Vasilin saarella käynnistetään uusi hanke, ja lisäksi Pietarin esikaupunkialueella Pushkinissa käynnistyy aluekehityshankkeen toinen vaihe. Nyt käynnistettävien projektien kokonaisarvo on noin 90 miljoonaa euroa ja niihin rakennetaan yhteensä noin 670 asuntoa.

Vasilin saarelle rakennettava Fjord-niminen hanke käsittää kaksi taloa, joista toinen on business- ja toinen comfort-luokkaa. Niihin tulee yhteensä noin 390 asuntoa, joiden yhteispinta-ala on noin 25 400 neliömetriä. Asuntojen lisäksi kohteeseen rakennetaan 22 toimistotilaa ja maanalaisia parkkipaikkoja. Kohteen on määrä valmistua syksyllä 2017.

Pushkinin aluekehityshankkeen toinen vaihe käsittää neljä 5-kerroksista kerrostaloa, joihin valmistuu yhteensä 280 asuntoa, asuinpinta-alaltaan noin 11 530 neliömetriä. Toisen vaiheen on määrä valmistua keväällä 2017. Hankkeen ensimmäinen vaihe, noin 600 asunnon rakentaminen, käynnistettiin marraskuussa 2013, ja ensimmäisen vaiheen asunnot on määrä luovuttaa asiakkaille vaiheittain vuoden 2016 loppuun mennessä.

”Vasilin saarella viime vuoden lopulla valmistuneessa kohteessa kaikki asunnot on jo myyty ja syksyllä valmistuvassa kohteessa on enää yksittäisiä asuntoja myymättä. Fjord-hanke ylläpitää tarjontaa tällä YIT:lle perinteisesti vahvalla alueella. Myös Pushkinin rakenteilla olevan ensimmäisen vaiheen myyntiaste on korkea, ja nyt käynnistettävä alueen toinen vaihe lisää tarjontaa erityisesti niissä asuntotyypeissä, joihin on kohdistunut suurin kysyntä”, toteaa toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.

YIT käynnistää vuonna 2014 ostamansa toimistorakennuksen peruskorjaustyöt Helsingin ydinkeskustassa. Osoitteessa Lönnrotinkatu 11 sijaitseva toimistokiinteistö sisältää valmistuessaan noin 4 000 neliömetriä toimistotilaa viidessä kerroksessa sekä noin 400 neliömetriä liiketilaa katutasossa. Peruskorjaus valmistuu syksyllä 2016. Vuokralaiskiinnostus hanketta kohtaan on ollut hyvää ja osa tiloista on jo vuokrattu. Myös hankkeen sijoittajaneuvottelut ovat käynnissä.

Lönnrotinkatu 11 on alun perin vuonna 1972 valmistunut toimistorakennus, jonka peruskorjauksessa kiinteistön kaikki julkisivut, sisätilat ja talotekniikka uudistetaan vastaamaan nykypäivän toimitilan vaatimuksia. Lisäksi peruskorjauksella parannetaan merkittävästi rakennuksen energiatehokkuutta ja kiinteistölle tullaan hakemaan LEED-ympäristösertifiointia.

”Peruskorjauksen jälkeen Lönnrotinkatu 11:n toimitilat vastaavat tulevien käyttäjiensä tämän päivän ja tulevaisuuden toimitilatarpeita. Toteutamme tilat suunnitellen ne yhdessä asiakkaan kanssa. Lähtökohtana on, että tilat palvelevat asiakkaan liiketoimintaa joustavasti myös tulevaisuudessa”, kertoo hankekehitysjohtaja Mikko Lempinen YIT:ltä.

Espoon kaupungin ja YIT:n teettämään tulevaisuustutkimukseen vastasi yli tuhat espoolaista. Asukkaat näkevät Espoon elävänä ja ekologisena kotien, työpaikkojen, kauppojen, palvelujen ja viheralueiden kaupunkina vuonna 2030.

YIT ja Espoon kaupunki toteuttavat yhteistyössä tutkimuksen, jossa pohditaan, miltä Espoo näyttää tulevaisuudessa. Mukaan ideointiin kutsuttiin espoolaisuuden parhaita asiantuntijoita eli asukkaita.

Tutkimuksessa pohdittiin hetki nykyisyyttä ja unohdettiin sen jälkeen tämän hetken rajoitukset. Kysymysten avulla hypättiin futuristisiin ajatuksiin pohtien, miten tekninen kehitys ja uudet ajattelutavat muuttavat asumista sekä kodin sisällä että ulkopuolella.

Tutkimukseen kutsuttiin 5 000 espoolaista kotiin jaettavalla kutsukortilla. Tavoitteena oli saada vastauksiin edustava otos espoolaista näkemyksellisyyttä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Kaupungin, rakennusliikkeen ja tutkimusyrityksen yhteistyöllä haetaan uudenlaisia näköaloja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ideoina käytännön kaupunkisuunnittelussa.

Omistusmuodot uudistuvat ja ekologisuus korostuu

Tulevaisuustutkimuksen ensimmäinen vaihe on nyt valmistunut. Yli tuhat espoolaista kertoi visionsa Espoosta asuinympäristönä vuonna 2030.

Vastausten mukaan asumisen omistusmuodot monimuotoistuvat. Yli 40 % vastaajista näkee osaomistusmuodon tarpeellisena.

Kuluttajat toivovat elinympäristöjen monimuotoisuutta sekä palveluja lähelle asuinpaikkoja. Suurin osa vastaajista haluaa käydä liikkeissä paikan päällä myös tulevaisuudessa. Noin 60 prosentin mielestä asuinalueella pitäisi olla erilaisia asumismuotoja.

Kysyttäessä mitä ihmiset haluavat rakennusten väleissä olevan, kaupat pop-up -mahdollisuuksineen, elävä katutila, parkkipaikat sekä rakennettu ympäristö saavat kukin yli 40 prosentin kannatuksen vastaajien keskuudessa. Viheralueita toivoo yli 70 % vastaajista.

Noin puolet vastaajista haluaa ekologisuutta asumiseen – joko mahdollisimman ekologisen asumiskokonaisuuden tai luonnonmukaisesti tehdyn asuinrakennuksen. Iän mukaan vastaajia luokiteltaessa asia on muita tärkeämpi 51–70 -vuotiaille.

Yli puolet vastaajista näkee, että vuonna 2030 kotia voi ohjata puheella tai erilaisilla kosketuspinnoilla. Lähes puolet visioi, että kodinkoneet pystyvät viestimään sekä keskenään että niiden käyttäjille.

Mixed use yhdistää asumisen, palvelut, viheralueet ja työpaikat eläviin kaupunkikeskuksiin

”Tutkimustulokset tukevat kaupunkikehityksen mixed use -ajattelua, erilaisten toimintojen sekoittumista ja lähentymistä. Asuminen, kaupat, kulttuuri ja muut palvelut, työpaikat sekä viheralueet tulevat lähelle toisiaan, vähentävät liikkumistarvetta ja lisäävät kaupunkien monimuotoisuutta ja kiinnostavuutta. Mixed use merkitsee arjen sujuvuutta. Tämä on keskeinen lähtökohta, kun suunnitellaan kestäviä kaupunkiympäristöjä”, sanoo johtaja Juha Kostiainen, joka vastaa YIT:llä kaupunkikehityksestä.

YIT haluaa omalta osaltaan haastaa kaupunkeja ja kuntia keskusteluun kaupunkirakentamisen tulevaisuudesta.

”Haluamme olla rakentamassa elinvoimaista ja kestävää kaupunkiympäristöä. Espoota kehitetään aidoksi viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa vuonna 2025 asuu 300 000 asukasta. Haluamme luoda monipuolisia ja viihtyisiä kaupunkikeskuksia, joissa on asuntoja, työpaikkoja, hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja saavutettavissa oleva lähiluonto. Tutkimuksen tulokset tukevat näitä kaupunkisuunnittelun tavoitteita”, toteaa Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen.

Elokuussa tutkimusta jatketaan kysymällä myös yrityspäättäjien kuten toimitilojen käyttäjien ja palveluiden tarjoajien visioita, jolloin kokonaiskuva kuluttajien ja yritystoimijoiden näkökulmasta täydentyy.

YIT:n ja Meridiam Infrastructure Finance II S.á.r.l:n omistama Tieyhtiö Vaalimaa Oy on allekirjoittanut Liikenneviraston kanssa palvelusopimuksen E18 Hamina-Vaalimaa -moottoritien toteuttamisesta. Tieosuuden rakennustyöt aloitetaan välittömästi, ja niiden arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuoden 2018 aikana. Palvelusopimuksen kokonaisarvo sisältäen rahoituksen on 378 miljoonaa euroa, josta YIT:n tilauskantaan kirjataan kesäkuussa rakennusurakka- ja ylläpitojakson kunnossapitosopimusten arvo, noin 260 miljoonaa euroa.

Hamina-Vaalimaa -moottoritie toteutetaan elinkaarimallilla (PPP), jossa Liikennevirasto tilaa Tieyhtiö Vaalimaa Oy:ltä tien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja rahoituksen käsittävän kokonaisuuden. Meridiam Infrastructure Finance II S.á.r.l omistaa Tieyhtiö Vaalimaasta 80 % ja YIT:n omistusosuus yhtiössä on 20 %. Tieyhtiö Vaalimaa on solminut rakentamista ja kunnossapitoa koskevat urakkasopimukset YIT:n kanssa. Hankkeeseen osallistuvat pankit ovat Euroopan Investointipankki, Pohjoismaiden Investointipankki ja Pohjola Pankki Oyj.

Hanke käsittää noin 32 kilometrin pituisen uuden moottoritien rakentamisen ja siihen liittyviä muita tiejärjestelyjä. Hankkeessa toteutetaan muun muassa moottoritietunneli, useita siltapaikkoja ja melusuojauksia. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalueen rakentaminen. Tieosuuden valmistumisen jälkeen tieyhtiö vastaa tien kunnossapidosta vuoteen 2034 saakka. Hanke parantaa huomattavasti tieosuuden turvallisuutta ja sujuvuutta, minkä lisäksi hankkeen suunnittelussa korkeatasoisella ympäristörakentamisella ja ympäristön määrätietoisella huomioimisella oli merkittävä rooli.

YIT on ollut menestyksekkäästi mukana toteuttamassa aiempia E18-moottoritien tieosuuksia. YIT:n, Destian, Meridiamin ja Ilmarisen omistaman Tieyhtiö Valtatie 7 Oy:n toteuttama E18 Koskenkylä-Kotka -tieosuus valmistui etuajassa syksyllä 2014. Lisäksi YIT ja Kesälahden Maansiirron muodostama työyhteenliittymä toteutti onnistuneesti joulukuussa 2014 käyttöön otetun E18 Haminan ohikulkutien.