Skanska

Jyväskylän kaupungin järjestämän Kankaan vanhan paperitehtaan alueen tontinluovutus- ja toteutuskilpailun jatkoneuvottelut ovat edenneet sopimusvaiheeseen. Neuvottelukumppaneina ovat Skanska ja YIT.

Kankaan alueelle perustetaan kehitysyhtiö, joka ostaa paperitehtaan ja ottaa siitä kehittämisvastuun. Tulevan kehitysyhtiön osakkaina ovat Skanska Talonrakennus Oy ja YIT Rakennus Oy sekä vähemmistöosakkaana Jyväs-Parkki Oy.

Skanska ja YIT tulevat toteuttamaan Kankaan asuntorakentamisesta 70 %, ja loput ovat tuettua asumista. Jyväs-Parkki Oy toteuttaa pysäköintilaitokset.

”Olemme olleet pitkään mukana Jyväskylän aluekehityshankkeissa – näkyvimmin Lutakossa ja Savelassa. Uskon, että näitä kokemuksia voidaan hyödyntää myös Kankaan alueella. Haluamme tehdä Kankaasta vanhan paperitehtaan ympärille rakentuvan kokonaisuuden, joka koostuu työ- ja opiskelupaikoista, asumisesta ja palveluista”, sanoo yksikönjohtaja Jorma Mustakangas Skanskasta.

Tavoitteena on saada sopimuskokonaisuus allekirjoitettua tämän vuoden loppuun mennessä. Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa lokakuun aikana.

Opiskelijat ensimmäisiä tulijoita

Vanha paperitehdas kiinnostaa jo tulevia käyttäjiä. Ensimmäisenä Kankaan vanhaan paperitehtaaseen ovat siirtymässä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän käsi- ja taideteollisuusalan ammatillinen koulutus, Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyksikkö (TKI-yksikkö) sekä Yritystehdas, joiden mukana Kankaalle tulisi noin 450 opiskelijaa ja 80 työntekijää.

Tavoitteena on saada tulijoille vanhan paperitehtaan siipiosasta vuokrattavat tilat käyttöön jo vuoden 2016 alusta. Perustettavan kehitysyhtiön osakkaat käynnistävät siipiosan kehittämisen, ja siiven tilapäiseksi omistajaksi on suunniteltu Jyväskylän kaupungin omistamaa Education Facilities Oy:tä.

Jos osapuolet hyväksyvät neuvotteluissa esitetyn etenemismallin, vanhan tehdaskiinteistön kunnostus toimitiloiksi käynnistyy kuluvan syksyn aikana. Kaupunginhallitus päättää asiasta kokouksessaan 22.9.2014.

Uudisrakentaminen käynnistyy ensi vuonna

Kankaan ensimmäinen asemakaava, joka koskee Piippurannan aluetta, on edennyt ehdotusvaiheeseen. Tavoitteena on sen vahvistuminen alkuvuodesta 2015. Kaavan vahvistuessa kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy myös Kankaan alueen eteläosassa. Asuintalojen rakentaminen on tarkoitus aloittaa kevään 2015 aikana, jolloin ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan alueelle vuonna 2016. 

Jyväskylän keskustan koillispuolella sijaitseva Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen suunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista ja laadukasta ympäristöä. 

Leppävaaran pohjoisosaan on suunnitteilla korkeatasoinen keskusta, jonka kehittämiseen Espoon kaupunki on valinnut kumppanit. Skanska suunnittelee hotellikorttelia yhdessä Scandic Hotels Oy:n kanssa. Lisäksi Skanskan suunnitteluvarausalueeseen kuuluu liike- ja toimistotiloja ja mahdollisesti asumista.

Kokonaisuudessaan Pohjois-Leppävaaran suunnittelualue on jaettu kahteen osaan, joista Skanska on mukana Lintuvaarantien itäpuolella sijaitsevan osan kehittämisessä.

“Tavoitteemme on suunnitella ja toteuttaa Leppävaaraan palvelujen, työpaikkojen, asumisen sekä katuverkoston viihtyisä kokonaisuus. Lähtökohtana on korkeatasoinen, kaupunkimainen ympäristö, jonne tulee liiketiloja kävelyalueiden varteen, sanoo hankekehityspäällikkö Jorma Seppä Skanskasta.

”Alueen suunnittelu ja kaavoitus polkaistiin nyt käyntiin, ja meillä on toiveena luonnollisesti saada rakentaminen käyntiin mahdollisimman pian”, kertoo Seppä.

Torstaina 4.9.2014 Skanskan Etelä-Suomen asuntorakentamisyksikössä keskeytettiin työt kaikilla työmailla klo 7.00-9.00. Tänä aikana pidettiin turvallisuusriihi, jonka tarkoituksena oli yhdessä tunnistaa ja vähentää työmaan vaaranpaikkoja sekä varmistaa kuhunkin työhön liittyvien suojavälineiden oikeaa käyttöä.

”Skanskan tavoitteena on nolla tapaturmaa, ja töiden keskeyttäminen turvallisuusriihen ajaksi on painava muistutus tästä. Yhteisellä työmaalla työturvallisuus on kaikkien asia”, toteaa Etelä-Suomen asuntorakentamisyksikön aluejohtaja Ilpo Luhtala. 

Turvallisuusriihiin osallistui koko henkilöstö kaikilla yksikön työmailla, joita on tällä hetkellä käynnissä 25. Myös aliurakoitsijat ja heidän työnjohtonsa olivat velvollisia osallistumaan. Yhteensä osallistujia oli yli 600.

Tilaisuuksien materiaalina olivat tuoreet turvaraportit, joita tilaisuudessa käytiin läpi oppimismielessä. Skanskassa tuotetaan turvaraportti jokaisesta poissaoloon johtaneesta tapaturmasta ja vakavasta läheltä piti -tilanteesta. Raporteissa kuvaillaan tapahtunutta ja analysoidaan, mitkä syyt ovat johtaneet siihen.

Materiaalien pohjalta keskusteltiin riskinotosta ja vaaranpaikoista sekä siitä, miten oman työmaan turvallisuutta voidaan parantaa. Tässä auttoivat myös työmailta otetut valokuvat. Lisäksi kerrattiin henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöä koskevat säännöt. Lopuksi jokainen teki henkilökohtaisen turvallisuuslupauksen.

”Turvallisuusriihissä tärkeintä on, että mahdollisimman moni osallistuu keskusteluun ja jakaa mielipiteensä”, Luhtala tähdentää.

Turvallisuusriihien yhteydessä testattiin myös riskien itsearviointilomaketta. Siinä työntekijä itse pohtii, mitä töitä hän kyseisenä päivänä tekee ja mitä laitteita ja välineitä käyttää, kuuluuko töihin korkean riskin töitä ja miten riskit voitaisiin poistaa.

Skanska toteuttaa Turun keskustassa sijaitsevaan arvokiinteistöön projektinjohtourakkana muutoksen, jonka myötä toimistoista tulee vuokra-asuntoja. Kyseessä on osoitteessa Yliopistonkatu 12 a oleva rakennus, joka sijaitsee yhden Turun vilkkaimpiin kuuluvan kadun varrella.

Skanska toteuttaa Länsi-Suomen Voima Oy:lle Harjavallan voimalaitoksessa laajennusurakan, joka liittyy vesivoimalaitoksen uuden koneyksikön käyttöönottoon.

Länsi-Suomen voima laajentaa Harjavallan vesivoimalaitosta uudella koneyksiköllä ja samalla peruskorjaa olemassa olevat kaksi turbiinia. Kokonaisinvestoinnin suuruus on noin 40 miljoonaa euroa, josta Skanskan urakan osuus on noin 5 miljoonaa euroa.

Vesivoimalan uuden koneyksikön myötä tarvitaan muutoksia voimalaitoksen vesiteissä, koneasemalla ja itse voimalaitosrakennuksessa. Rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2014, ja ne valmistuvat toukokuussa 2016.

”Hankkeessa on kyse vaativasta betonirakentamisesta. Oman lisämausteensa urakkaan tuo se, että alimman työskentelykorkeutemme ja padon harjan korkeusero on noin 40 metriä”, kertoo yksikönjohtaja Kari Lindroos Skanskalta. Skanskan Satakunnan yksiköllä on erikoisosaamista energiarakentamisen saralla, sillä yksikkö on toteuttanut lukuisia perinteisiä voimalaitoksia, 400 ja 110 kV:n sähköasemat ja voimajohtotöitä sekä jo vuosien ajan urakoita Olkiluodon ydinvoimala-alueella.

”Tämä on meille tärkeä investointi uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan”, kertoo Länsi-Suomen Voima Oy:n toimitusjohtaja Pekka Pollari. ”Suomen hallituksen tavoitteena on vesivoiman osuuden lisääminen vuoteen 2020 mennessä. Harjavallan investointi vastaa lähes 10 prosenttia hallituksen tavoitteesta”, jatkaa Pollari. Kokonaisuudessaan investointihanke valmistuu vuoden 2017 lopussa.

Harjavallan voimalaitoksen investointi parantaa myös mahdollisuuksia säädellä Kokemäenjoen virtaamaa ja siten tulvariskin hallintaa. Joen alajuoksulla sijaitseva Porin kaupunki on Suomen suurin yksittäinen tulvariskialue.

”Suomen ympäristökeskuksen mukaan Kokemäenjoen virtaamat kasvavat tulevaisuudessa talvella noin 50 prosentilla ja kesävirtaamat puolestaan pienenevät noin 50 prosentilla. Investointi auttaa meitä sopeutumaan tähän. Uusi koneyksikkö mahdollistaa myös jatkuvan juoksutuksen paremman hallinnan. Kun vesi virtaa koko ajan ja sitä on tasaisemmin, se parantaa osaltaan joen virkistyskäyttöä”, toteaa Pollari.

Laajennettu vesivoimalaitos tarjoaa tilat kalahautomolle. Sen avulla halutaan tukea paikallisen kalakannan suojelemista ja ylläpitämistä.

Harjavallan voimalaitos sijaitsee Kokemäenjoessa Nakkilassa. Laitoksen teho on 73 megawattia, mikä tekee siitä yhden Etelä-Suomen tehokkaimmista vesivoimalaitoksista.

Skanska on valittu toteuttamaan Akavatalon sähkötekniikan uudistus. Skanska Talotekniikka on aloittanut työt Akavatalossa Itä-Pasilassa Helsingissä, ja urakka valmistuu marraskuussa 2015.

Toimistotornien katoilla olevia IV-konehuoneita laajennetaan ja vesikatteet uusitaan kauttaaltaan.

”Akavatalossa on käynnissä mittava korjaushanke, jossa koko talo uudistetaan kokonaisuudessaan muuntojoustavaksi ja nykyaikaisiksi työtiloiksi”, kertoo Akavatalon kiinteistöpäällikkö Asko Lampsijärvi.

Skanska ja Pori Energia Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen kahden tuulivoimalan perustusten ja muun infrastruktuurin rakentamisesta Porin Mäntyluotoon, Kirrinsantaan.

Rakennustyöt alkavat elokuussa ja valmistuvat joulukuussa 2014. Sopimukseen kuuluu optio mahdollisesta jatkourakasta.

Suomen Hyötytuuli Oy rakennuttaa kaksi uutta tuulivoimalaa Porin Kirrinsantaan. Tuulivoimalat ovat teholtaan 3,3 MW ja niiden vuotuinen sähköntuotanto on 20,1 GWh. Voimaloiden napakorkeus on 119 metriä ja roottorin halkaisija on 112 metriä.

”Suomessa on voimakkaasti investoitu tuulivoimahankkeisiin viime vuosien aikana. Pori Energia on ollut vahvasti mukana näissä hankkeissa yhteistyökumppanina. Meille on strategisesti tärkeää olla mukana tuulivoimahankkeissa perinteisen sähköverkkorakentamisen lisäksi”, kertoo Pori Energian tekniikkayksikön johtaja Jari Lappalainen.

”Haluamme olla ympäristötehokkaiden rakennushankkeiden edelläkävijä, ja tämä uusiutuvan energian voimalahanke on yksi osoitus siitä. Projekti on myös luonnollista jatkumoa Skanskan Satakunnan yksikön energiarakentamisen osaamiselle. Olemme toteuttaneet perinteisiä voimalaitoksia ja tehneet vuosien varrella erilaisia töitä koko Olkiluodon ydinvoimala-alueella. Lisäksi referensseihimme kuuluvat 400 ja 110 kV:n sähköasemat ja voimajohtotyöt”, kertoo yksikönjohtaja Kari Lindroos Skanskalta.