Puurakentaminen

Tutkija-arkkitehti Sini Saarimaa

Puutilaelementtirakentamisella on mahdollisuus uudistaa suomalaista asuntotuotantoa merkittävällä tavalla. Tutkija-arkkitehti Sini Saarimaan mielestä viime vuosikymmeninä ei rakentamisessa ole tapahtunut merkittäviä perusasuntotuotantoon jalkautuneita uudistuksia. – Nyt kun puurakentaminen tarjoaa uutta rakentamisen tapaa ja järjestelmää, siinä ei tarvitse toistaa vallitsevia kerrostalorakentamisen ratkaisuja. Puurakentamisen ratkaisut tulee toteuttaa asukkaiden ehdoilla.
Saarimaa viittaa kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan teollinen, korkeaan esivalmistustasoon pohjautuva asuntotuotanto johtaa parempaan rakentamisen tarkkuuteen sekä tasaisten työskentelyolojen myötä rakennusvirheiden ja materiaalihäviön pienenemiseen. – Muutos perinteisestä rakentamisesta tilaelementtitekniikkaan nopeuttaa merkittävästi rakentamista ja on suojatuissa tehdasoloissa tehtynä teknisesti turvallista ja kosteusvapaata kuivaa rakentamista.

– Vaikka puurakentamisen paloherkkyydestä esitetään kärkkäitä mielipiteitä, se on myytti, joka ei pidä paikkaansa. Nykyisin pakollinen sammutusjärjestelmä tekee puukerrostaloista erittäin turvallisia. Palomääräysten uusiminen on avannutkin patoja puurakentamisen tieltä, huomauttaa Saarimaa.

Saarimaa ihmettelee, että vahvan puutuoteteollisuuden maassa Suomessa puukerrostalorakentaminen on vasta nyt nousussa, vaikka se on osoittautunut kustannuksiltaan kilpailukykyiseksi perinteisen rakentamisen rinnalla. – Tämän taustalta voi tunnistaa monia tekijöitä. Nopean kaupungistumisen myötä betonirakentamisen lainalaisuudet heijastuvat edelleen rakentamisen määräyksiin. Esimerkiksi kerrosalalaskenta syrjii puutilaelementtejä ja suosii betonirakentamista.

Muunneltavuus tilaelementtirakentamisen haasteena

Saarimaa on toteuttanut Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella tutkimuksen moduulirakentamisen mahdollisuuksista kehittää vetovoimaisia, joustavia ja asukaslähtöisiä kaupunkiasumisen ratkaisuja. Saarimaan mukaan puutilaelementtiratkaisut tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia vastata keskeisiin tämän hetken asuntorakentamista koskeviin kehitystarpeisiin ja kasvavaan tilaajien kiinnostuksen kasvuun puurakentamista kohtaan.

– Tilaelementtirakentamisen kilpailukyky perustuu sen teolliseen tuotantotapaan ja rakentamisen toistettavuuteen. Puurakentamiseen sisältyy potentiaalia säästää materiaaleja ja energiaa rakentamisessa, koska puun käyttö runkorakenteena on hiilineutraalia.

Kun asuntorakentaminen on tällä hetkellä Suomessa tuotantokeskeistä, puutilaelementtirakentamista voitaisiin Saarimaan mukaan kehittää asukaslähtöiseen suuntaan. – Jos tietomallia hyödynnettäisiin paremmin esimerkiksi vaihtoehtoisten asuntoratkaisuiden myynnissä ja markkinoinnissa, asiakkaalle voitaisiin antaa mahdollisuus vertailla kolmiulotteisesti erilaisia sisustuksen ratkaisuja vakioitujen puuelementtien sisällä.

Saarimaan toteuttaman ModuLakea-tutkimushankkeen yhteydessä asukkaat kertoivat haluavansa vaikuttaa eniten oman asunnon tilaratkaisuihin, ilmeeseen ja muutosmahdollisuuksiin, mutta vähemmän rakennuksen julkisivuun, yhteistiloihin tai kortteli- ja piharatkaisuihin.

– Asukaskokemuksia kannattaa käyttää uuden suunnittelun pohjana. Tutkimusten mukaan ihmiset arvostavat pienimittakaavaisuutta ympäristössään, ja eräänä tavoitteena tulisi olla ihmisen mittakaavan toteutuminen myös puukerrostalotuotannossa.

Puuelementeillä monimuotoista ja asukaslähtöistä rakentamista

Saarimaan tutkimus osoittaa standardoitujen moduulien teolliseen sarjatuotantoon sisältyvän mahdollisuuksia tuottaa asukaslähtöistä ja monimuotoista arkkitehtuuria. Väestörakenteen, ajankäytön sekä elämän- ja asumistapojen muutokset korostavat monipuolisemman asumisen vaihtoehtojen merkitystä tulevaisuudessa.

Asumiseen liittyvät toiveet ja tarpeet ovat eriytymässä asukasryhmien mukaan. Saarimaa nostaa tulevaisuuden rakentamisen avainsanoiksi asukaslähtöisyyden, muunneltavuuden ja joustavuuden. – Rakennusten muunneltavuus erilaisia tarpeita vastaavaksi kasvattaa myös asuntojen käyttöikää ja johtaa siten kestävään rakentamiseen.

Saarimaa viittaa kansainvälisiin esimerkkeihin, joissa puutilaelementtirakentamisella on tuotettu moni-ilmeisiä asuinkortteleita ja pientalomaisesti useaan suuntaan avautuvia valoisia asuntoja urbaanissa ympäristössä. – Kansallisesti massiivipuutilaelementtirakentamisessa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Esimerkiksi perinteisestä poikkeavan kerrostalotyypin jäykistykseen liittyvät ratkaisut ovat osoittautuneet rakennesuunnittelijoille haasteellisiksi.

Jotta puutilaelementtirakentamisen keinoin voitaisiin toteuttaa joustavia asuntoja, Saarimaa toivoisi Suomeen nykyistä leveämpiä, esimerkiksi 4,6 metriä leveiden tilaelementtien tuotantoa. – Joustavien asuntojen suunnittelua sekä haastavien tonttien käyttöä helpottaisi myös yhdeltä sivulta kokonaan avoimet sekä monimuotoisemmat tilaelementit. Myös tilaelementtien elinkaaren aikainen lisäaukotuksen mahdollisuus lisäisi rakennusten asuntojakaumien mukautuvuutta erilaisiin tilanteisiin ja kasvattaisi siten rakennuksen eliniän aikaista käytettävyyttä.

– Vaikka toistuvuus tilaelementtien koossa olisikin suurta, tilaelementtirakentaminen ei suinkaan tarkoita monotonista rakentamista, muistuttaa Saarimaa. Tilaelementit antaisivat paljon mahdollisuuksia moni-ilmeisen asuinympäristön luomiseen, sillä niitä voidaan liittää toisiinsa lukuisilla erilaisilla tavoilla.

Puurakentamisen etuja ei tunneta

Saarimaan mielestä puutilaelementtirakentamisen suunnittelua ohjaavat erityispiirteet eivät ole kuitenkaan laajalle suunnittelijakunnalle tuttuja. – Eri rakennustapojen ja puurakentamisen koulutusta on syytä lisätä arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opetuksessa. Puurakentamisen kehittäminen tarvitsee tutkimus- ja kehityspanoksia, mutta erityisesti käytännön rakentamisen yhteydessä tehtävää kehitystyötä, jos asuntorakentamista halutaan puutilaelementtirakentamisen myötä aidosti uudistaa.

– Puun käyttö rakentamisessa tuo lisäarvoa työpaikkoina, puu on akustisesti miellyttävä ja visuaalisesti lämmin sekä elävä luonnonmukainen materiaali, jota mukava koskettaa. Puurakentajat voisivat nykyistä enemmän pitää esillä myös puun myönteisiä terveysvaikutuksia korostavia tutkimustuloksia, esittää Saarimaa.

Sini Saarimaa kertoo aiheesta lisää 26.11. Puupäivässä iltapäivän Tilaelementtisuunnittelu-seminaarissa: www.puupaiva.com. Asukaslähtöinen puukerrostalokortteli tilaelementeistä -tutkimus löytyy tästä linkistä.

Kanada hyväksyy 12-kerroksiset puukerrostalot. Quebecin hallitus julkaisee oppaan 12-kerroksisten puukerrostalojen rakentamiseen. Oppaan laatimisesta ilmoitti Quebecin pääministeri Philippe Couillard.

Quebecin hallituksen julkaisema opas osoittaa vaaditut periaatteet, joiden mukaan Kanadaan voi suunnitella ja rakentaa jopa 12-kerroksisia puurakenteisia kerrostaloja. Kanadan nykyisten kansallisten rakentamismääräysten taulukkomitoitus mahdollistaa puun käytön vain kuuteen kerrokseen asti.

Quebecin hallitus odottaa oppaan antavan teknisen kehyksen alati laajenevalle puurakennusteollisuuden kehitykselle. Tarpeen oppaalle ovat antaneet puurakentamisen voimakas kasvu ja kiinnostus laajentaa puun käyttöä korkeisiin rakennuksiin. Samalla uusi tutkimus on osoittanut puusta olevan mahdollista rakentaa taatusti turvallisia rakennuksia yli nykyisin sallitun kuuden kerroksen. Kanadan johtava tutkimuslaitos FPInnovations julkaisi 2014 korkeaa puurakentamista käsittelevän teknisen oppaan, jossa käsitellään yli 12-kerroksisten puukerrostalojen rakentamista.

Korkeiden puukerrostalojen rakentaminen on ajankohtaista Quebecissa. Aiemmin tänä vuonna paikallinen yrityskonsortio julkaisi rakentavansa 13-kerroksisen puukerrostalon Pointe-aux-Lièvres eco-alueelle Québec Cityyn.

Kanadassa on seurattu tarkkaan puukerrostalorakentamisen eurooppalaista kehitystä ja Kanada haluaa pysyä kehityksessä mukana. Suomi pitää perää eurooppalaisessa kehityksessä. Ilman erityisvaatimuksia Suomessa saa rakentaa vain kaksikerroksisia puurunkoisia taloja. Sitä korkeammalta puurakentamiselta Suomi edellyttää muuta Eurooppaa huomattavasti korkeampaa paloturvallisuutta. Esimerkiksi Sveitsissä puusta voi rakentaa ilman erityisvaatimuksia 100 metriä korkeita taloja.

Quebecin hallituksen oppaan mukaan korkeat rakennukset tulee rakentaa massiivipuusta, kuten liimapuusta, massiivipuulevyistä tai rakenteellisista puukomposiittituotteista. Rankarakenteet katsotaan soveltuvan paremmin käytettäväksi matalammissa, enintään kuusikerroksissa rakennuksissa.

Oppaan nimi on Bâtiments de construction massive en bois d’au plus 12 étages (Construction of Mass Timber Buildings Up to 12 Storeys).

Lisää tietoa

• Bâtiments de construction massive en bois d’au plus 12 étages (vain ranskaksi):www.rbq.gouv.qc.ca/bois
• Technical Guide for the Design and Construction of Tall Wood Buildings in Canada:
• https://fpinnovations.ca/ResearchProgram/advanced-building-systems/Pages/promo-tall-wood-buildings.aspx

Liite: Puukerrostalorakentamista koskevia palomääräyksiä Euroopassa (pdf)

Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö, TkT Markku Karjalainen on hämmästynyt betoniteollisuuden esittämistä puurakentamisen miljoonatukia koskevista väitteistä. – Väitteet ovat täysin perättömiä. Puurakentamisen säälirahaa ei ole ollut eikä ole jaossa.
Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin MSO, Metsätalouden strateginen ohjelma, jonka osana valtakunnallinen puurakentamisohjelma toimii. Ohjelman kustannukset ovat vuodessa muutama sata tuhatta euroa, mikä kohdentuu palkkoihin, matkakustannuksiin, alan ammattilaiskoulutukseen, viestintään ja tutkimus- ja selvitystyöhön alan kehittämiseksi.

– Puualan yritykset voivat hakea kehittämisrahaa myös Tekesiltä, jossa ei ole erikseen korvamerkittyä rahaa puurakentamiselle. Samat kehittämisrahat ovat rakennusalalla jaossa kaikille, jotka niitä hakevat, muistuttaa Karjalainen. Mutta mitä uutta on tapahtunut betonikerrostalojen kehittämisessä viime vuosina, kun pitää seurata puualan kehittymistä noin huolestuneena?

Karjalainen hämmästelee betoniteollisuuden tarkoitusperiä ja tavoitteita vääriin tietoihin perustuvien lausuntojen antamisessa. – Puualan kehittämisohjelmaa ei ole perustettu betoni- tai kivialaa vastustavaksi. Tämän vuoksi jatkuva vastakkainasettelu puun ja betonin välille on naurettavaa. Puuala puhuu omien argumenttiensa puolesta eikä muita materiaaleja mollaten, sanoo Karjalainen.

Karjalainen pitää puurakentamisen kehittämistä vientituotteeksi Suomen kansantaloudellisena etuna. – Puurakentamisen edistäminen tulee nähdä osana biotalouden kehittämistä, mikä on linjattu maamme yhdeksi kärkihankkeeksi cleantechin, arktisuuden ja digitaalisuuden ohella. Biotalouden arvosta noin puolet tulee metsistä ja puurakentaminen on osana metsäbiotaloutta, kuvailee Karjalainen.

Puurakentamisen markkinaosuus kasvussa

Karjalainen pitää puurakentamisen ohjelman tuloksia erinomaisina. – Puukerrostalojen markkinaosuus on nousemassa tavoiteltuun 10 prosenttiin tämän hallitusohjelman aikana, puukouluja on rakenteilla ja vireillä kymmenkunta eri puolille Suomea, puusiltojen määrä on nousussa ja erilaisia puurakentamisen julkisia kohteita nousee tasaiseen tahtiin ja teollisen puurakentamisen investointeja on syntynyt merkittävästi maahamme, luettelee Karjalainen.

– Näen kilpailijoiden esittämän puurakentamisen kyseenalaistamisen pelkästään huolena alenevista markkinaosuuksista. Jos puurakentamisen kysyntä kasvaa tasaisesti ja kaupungit ja kunnat haluavat aidosti puurakentamista, ei se ole valtiovallan vääristelyä, painottaa Karjalainen.

Kaupungit ja kunnat kaavoittavat Karjalaisen mukaan kilpaa alueita puurakentamiselle. Pääsyinä puurakentamisen kasvavaan kiinnostukseen Karjalainen pitää puun kotimaisuutta, uusiutuvuutta, paikallisuutta ja ekologisuutta. – Nyt Suomessakin halutaan Keski-Euroopan maiden ja Ruotsin tapaan tuoda uusia kilpailukykyisiä vaihtoehtoja rakentamiseen ja rakennusalan kilpailutarjonnan monipuolistamiseen.

Karjalainen uskoo resurssitehokkuuden ja ekologisten arvojen tulevan rakentamiseen vääjäämättä. – Sementin poltto maailmanlaajuisesti aiheuttaa 5 – 7 %:n hiilidioksidipäästöt. Sen sijaan kun metsässä kasvaa yksi kuutiometri puuta, sitoo se itseensä tonnin hiilidioksidia ja samalla fotosynteesissä vapautuu 0,7 tonnia happea ilmakehään. Nämä ovat kiistattomat faktat, mitkä puhuvat puurakentamisen puolesta maailmanlaajuisesti, muistuttaa Karjalainen.

Betoniteollisuus on viime aikoina toistuvasti kritisoinut puurakentamisen väitettyjä tukia. Viimeksi asiaa kommentoivat Lauri Kivekäs ja Jaakko Raikkonen Kauppalehdessä tavalla, joka vaatii asiavirheiden oikaisua.

TEM on tehnyt työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johdolla erinomaista hallitusohjelmaan kirjattua ohjelmatason työtä puurakentamisen edistämiseksi. Pienin resurssein tehty työ valtakunnallisen puurakentamisohjelman puitteissa on myös tuottanut tulosta, mikä näkyy mm. kasvavana puukerrostalorakentamisena. Puurakentamista edistetään hallitustasolla osana kansallista biotalousstrategiaa.

Puurakentamista ei Suomessa tueta verovaroin. Puurakentamisen ohjelma ei ole rahoitusinstrumentti. Tiedossamme ei ole sellaisia valtion budjetin momentteja tai rahoituskeinoja, joista puurakennushankkeisiin on mahdollista saada julkista tukea. Myöskään kunnat eivät ohjaa suoraa tukea puurakentamisen hankkeisiin, mutta ilmaisevat joskus kaavoituksessa tahtotilansa käytettävän materiaalin suhteen. Alan kehityshankkeisiin julkinen tuki haetaan samoista lähteistä samoin perustein kuin muillakin rakentamisen toimialoilla. EU:n aluekehitysrahoja ei Suomessa voida oman lainsäädäntömme vuoksi käyttää rakentamisen tukemiseen, toisin kuin monissa muissa EU-maissa. Myös esimerkiksi Kanadassa käytetään merkittävästi varoja puurakentamiseen osana viennin edistämistä ja työllisyyttä.

Puutuoteala ei ole ollut hankkimassa puurakentamiselle lainsäädännöllistä erityisasemaa tai valtion suoraa tukea. Haluamme kehittää puurakentamista siten, että se pystyy aidosti ja avoimesti tasavertaiseen kilpailuun markkinoilla muiden rakennusmateriaalien kanssa niin rakennusalan standardeissa, määräyksissä kuin koulutuksessa. Tästä olemme vielä valitettavan kaukana. Esimerkiksi puukerrostaloilta vaaditaan suurempaa paloturvallisuutta kuin muilta rakennuksilta, mikä aiheuttaa puurakentamiselle ylimääräisiä kustannuksia.

Puutuoteteollisuus ei tavoittele vastakkainasettelua eri materiaalien kesken vaan aitoa yhteistyötä. Tulevaisuuden laadukkaaseen kohtuuhintaiseen rakentamiseen liittyy paljon yhteiskunnallisia ja kuluttajien odotusarvoja, joihin koko rakentamisen toimialan tulee vastata kattavalla, yhteisellä kehitystyöllä.

Lakean rakennuttama Suomen korkein puukerrostalo Puukuokka on esitteillä Arkkitehtuurimuseon ja Aalto-yliopiston Puustudion yhteisnäyttelyssä. Näyttelyyn on koottu esitteille merkittävää puurakentamisen osaamista. Lakean tavoitteena on rakentaa parin vuoden aikana noin tuhat asuntoa, joista suurin osa voidaan toteuttaa puusta.

– Puutaloissa asiakkaita on viehättänyt asumisen terveellisyys ja viihtyisyys sekä mahdollisuus toteuttaa monimuotoisia asuntoja. Siksi Lakea toteuttaa tulevina vuosina runsaasti asuntoja puusta, mikäli rakennusmateriaalia riittää, toteaa Lakea Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki tänään pidettävässä Lakean näyttelytilaisuudessa Helsingissä.

Lakealle on valmistunut tämän vuoden alussa kuusikerroksinen kerrostalo Seinäjoelle. Näyttelyssä esitteillä oleva kahdeksankerroksinen Puukuokka valmistui Jyväskylän Kuokkalaan marraskuun lopussa. Käynnistymässä on myös puukerrostalon rakennuttaminen Kuopioon, Kokkolaan, Tampereelle ja Jyväskylään Puukuokan seuraavat vaiheet. Lisäksi puusta on toteutettu palvelukoteja.

Lakean kerrostalot on toteutettu CLT-elementtirakentamisen tekniikalla. Se mahdollistaa rakentamisen kuivissa tehdasolosuhteissa ja varmistaa rakentamisen laadun ja kuivan sisäilman.

– Lakealle on kertynyt laaja osaaminen puuelementtirakentamisesta ja koska kysyntää on, yhtiössä on tartuttu tilaisuuteen toteuttaa puukerrostalohankkeita valtakunnallisesti, toteaa Rasinmäki.

Lakea Oy:n liikevaihto on kuusinkertaistunut kuudessa vuodessa. Yhtiö on puurakentamisen kehittämisen lisäksi tuottanut alalle uuden asuntosäästämisen mallin, Omaksi-asunnot. Lisäksi yhtiö on rakennuttanut runsaasti valtiontukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Yhtiö työllistää suoraan 30 alan ammattilaista sekä välillisesti tuhansia rakentamisen ammattilaisia ympäri Suomea.

– Puukuokan pääsy Arkkitehtuurimuseon näyttelyyn kertoo meille siitä, että Lakea on tunnustettu merkittäväksi valtakunnalliseksi toimijaksi, korostaa Rasinmäki .

8.10.2014 – 25.1.2015 Arkkitehtuurimuseossa avoinna olevan yhteisnäyttely esittelee uutta suomalaista puuarkkitehtuuria, sen prosesseja, puuta materiaalina sekä innovatiivisia puurakentamiseen liittyviä teknologioita. Näyttelyyn valitut kohteet edustavat puuarkkitehtuurin eri muotoja.

Puukuokan arkkitehtuurista vastaa Seinäjoella toimiva OOPEAA arkkitehdit Oy. Tavoitteena oli luoda ihmisen kokoinen mittakaava sekä tehdä tunnistettava puurakennusryhmä niin että materiaalin ominaisuudet ja tunnelma näkyy ja tuntuu myös lopputuloksessa.

Puukuokka muodostaa yhdessä Kuokkalan puukirkon kanssa arkkitehtonisesti merkittävän maamerkin Jyväskylässä.

Ensi vuoden alusta puuta voidaan käyttää Sveitsissä kaikissa rakennustyypeissä ja -käyttötarkoituksissa. Puulle ei ole enää erityisrajoituksia rakennusmateriaalina. Käytännössä palamattomat rakennusosat ja palamattomilla verhouksilla kiinteästi peitetyt puurakenneosat asetetaan samalle vaatimustasolle.

Professori Ying Gao Pekingin Metsäyliopistosta kannustaa suomalaisia puutuotealan yrityksiä Kiinan paikallisille puurakentamisen markkinoille.

– Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet lisätä moninkertaiseksi Kiinaan tapahtuva sahatavaran ja valmiiden tuoteosien vienti. Suomalaisten tulee sijoittua Kiinaan näkyvästi ja etsiä kasvavia paikallisia markkinoita, joiden kanssa pääsee suoraan kauppaan ilman suurta byrokratiaa ja joiden tilausmäärät suomalaisyritykset pystyvät täyttämään, sanoo Puuinfon Puupäivässä esiintynyt Gao.

Esimerkkinä onnistuneesta sijoittumisesta Kiinan markkinoille Gao mainitsee Kanadan, joka on panostanut merkittävästi viennin edistämiseen perustamalla oman puutuotteiden viennin edustuston Kiinaan kymmenen vuotta sitten. Vienti tapahtuu erityisesti Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta, missä metsätuholaisen aiheuttama laajamittainen metsien kuivuminen pakotti kehittämään puurakentamisen tuotteita sekä etsimään uusia markkinoita. Osana massiivista vientikampanjaa, kanadalaiset lahjoittivat puutuoteosat puurakenteisen koulun rakentamiseen.

– Vaikka Kiinalla on jopa tuhatvuotinen perinne puurakentamisessa, kiinnostus moderniin puurakentamiseen ja sen teknologiaan alkoi vasta kanadalaisten markkinoille tulon toimesta, kertoo Gao. Kanadalaiset loivat hyvät yhteydet hallitukseen ja paikallisiin viranomaisiin, joiden avulla markkinat avautuivat. Rohkaisen suomalaista teollisuutta toimimaan samalla tavalla aktiivisesti. Toivon myös, että löytäisimme yliopistojemme välillä puurakentamisen tutkimus-kehitysyhteistyötä.

Kasvava puurakentamisen valtava markkina

Tulevaisuudessa tavoitteena on tuottaa Kiinassa 36 miljoonaa asuntoa vuodessa, mikä merkitsee asuinpinta-alana 20 miljardin neliömetrin tuotantoa. Rakennusteollisuudessa vuosittainen puutavaran tarve on 500-600 miljoonaa kuutiometriä, mistä määrästä puolet on tuontitavaraa. Vaikka suhteellisesti puurakentamisen osuus Kiinassa on pieni, puun käytön määränä se on valtaisa ja kasvaa edelleen.

Puurakentamisen määrä on vuosittain kolme miljoonaa neliömetriä, kun rakentamisen kokonaismäärä on 852 miljoonaa neliömetriä. Puurakentamisen osuus on 0,35 prosenttia kokonaisalasta. Puolet kaikesta puurakentamisesta on villoja, pientaloja ja toinen puoli matalarakenteisia kouluja, julkisia palvelutaloja, maaseuturakentamista, kulttuurirakennuksia, huoltoasemia sekä matkailu- ja urheilutoimintaan tarkoitettua klubirakentamista.

Kysyntää valmiille puurakentamisen tuotteille

Kiinan rakentamisen kokonaismarkkina on valtaisa ja puun käyttö rakentamisessa on kasvussa. Kasvu kohdistuu erityisesti valmiiden puutuotteiden, puurakentamisen teknologian ja ratkaisujen käytön kasvuun. – Näissä tuotteissa me tarvitsemme tuontia, koska oma teollisuutemme ei ainakaan vielä pysty tyydyttämään kysyntää, muistuttaa Gao.

– Nykyisin puurakentaminen on sallittua vain matalassa korkeintaan kolmen kerroksen rakentamisessa, sanoo Gao. Nyt kansallista standardia ollaan muuttamassa, jonka seurauksena ehkä lähivuosina puu tulee myös korkeampaan rakentamiseen.

Puun pääasiallinen käyttökohde on matala rakentaminen, mikä sinänsä ei vastaa Kiinan massiivisen rakentamisen suurta tarvetta korkeassa kaupunkirakentamisessa. -Puun hyväksyttävyys korkeassa rakentamisessa on alhainen, vaikka nyt kehitetäänkin puun ja betonin hybridiratkaisuja korkean rakentamisen tarpeisiin, kuvailee Gao. Kiinan rakentamisen suuri haaste on tuottaa nopeasti ja paljon korkeita kerrostaloja kaupunkeihin, jotka kasvavat kovalla vauhdilla.

Gao uskoo puun tulevan korkeaan rakentamiseen etupäässä puun ja betonin hybridiratkaisujen kautta. Kasvussa oleva puu- ja betonirakentamisen yhdistelmärakentaminen on kasvussa ja sen laajuuden arvioidaan olevan 500 000 neliötä vuodessa. Näitä ratkaisuja käytetään uudisrakentamisen lisäksi korjausrakentamisessa lattia-, katto- ja seinärakenteissa.

Puurakentamisen esteinä standardien puute ja osaamisen kapeus

Puurakentamisen suurimpana esteenä Gao näkee sen, että viranomaisilta puuttuvat puurakentamisen tekniset standardit, laatukriteerit ja säännökset. – Suurimittakaavaisessa puurakentamisessa ei ole myöskään ammattimaista suunnittelua ja organisaatiota. On vain muutamia puurakentamista osaavia suunnittelu- ja rakennusyhtiöitä sekä projektinjohto-organisaatioita. Sen seurauksena puurakentaminen on kallista, kun ei ole kilpailua ja osaamista tarpeeksi.

– Kuluttajien keskuudessa suurimmat puurakentamista kohtaan tunnettavat ennakkoluulot kohdistuvat puurakenteiden paloturvallisuuteen ja kosteuskestävyyteen. Lisäksi pelätään puun lahoamista ja sen kestävyyttä hyönteistuhoja vastaan. Hintaa, laatua ja lämmönpitävyyttä ei niinkään aseteta kyseenalaiseksi, muistuttaa Gao.

Gao arvioi, että puun kaltaisella uusiutuvalla materiaalilla ja ekologisuudella alkaa olla Kiinassakin merkitystä pienessä ryhmässä ja markkinassa. – Hallitus, virkamiehet ja tutkijat tunnistavat päästöongelman, mutta siihen etsitään ratkaisuja ensin energiatuotannon päästöjen vähentämisen kautta. Muutamat rakentajayhtiöt mainostavat asuntoja jo ekologisuudella ja luonnollisuudella.

Kiinan puumarkkinat kymmenien miljardien arvoiset

Kiina on puutuotteiden, puulattioiden ja huonekalujen suurin tuottaja maailmassa. Rakentamisen tuotteiden tarve on vahvassa kasvussa. Puutuotteiden tarpeen arvioidaan olevan 500-600 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tästä määrästä puolet on tuontitavaraa. Kiinassa tuotetaan vuosittain 223 miljoonaa kuutiometriä puutuotealan tuotteita, mikä on yli puolet eli 54 prosenttia maailman puutuotteiden volyymistä. Määrästä puolet on vaneria ja puolet erilaisia puupohjaisia levyjä.

Kiina tuottaa puutuotteita rakentamiseen 70 miljardin euron arvosta vuodessa. Kiina on maailman suurin markkina puutuotteiden käytössä, josta suurin käyttökohde on puulattioiden sekä huonekalujen valmistuksessa ja ovi- ja ikkunateollisuudessa. Puutuotealalla on puoli miljoonaa alan yritystä, se työllistää suoraan 15 miljoonaa ja välillisesti 50 miljoonaa työntekijää.

Viime vuosina on Kiinassa aloitettu laajamittainen metsien istutusohjelma, jonka tavoitteena on lisätä maan omien metsä- ja puuvarojen saatavuutta. Tavoitteena on kasvattaa myös omaa puurakentamisen tuoteosatuotantoa. Pekingin lähellä on aloittanut maan ensimmäinen CLT- tehdas. Maahan tuodaan massiivisesti hyvälaatuista rakentamiseen tarkoitettua sahatavaraa, mutta myös valmiita jalostettuja rakentamisen tuoteosia. Viime vuonna maahan tuotiin sahatavaraa 34 miljardin arvosta.

Puurakenteisiin suurelementteihin perustuva vanhojen kerrostalojen lisäkerrosrakentaminen yleistyy taloyhtiöiden peruskorjausten rahoitustarpeen myötä. Lisäkerrosrakentamisella rahoitetaan yhä useammin taloyhtiön linjasaneerauksen tai julkisivu- ja energiatehokkuuskorjauksen kustannuksia. Kaupungit suhtautuvat lisäkerrosten rakentamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, koska samalla ne lisäävät asuntotarjontaa ja tiivistävät kaupunkirakennetta.

– Olemme kehittäneet valmiin lisäkerrosrakentamisen konseptin, sanoo Koskisen Oy:n Taloteollisuuden projektimyyntipäällikkö Vesa Saarelainen. Rakentaminen kannattaa yhdistää samaan ajankohtaan, kun taloyhtiössä on edessä joku muu iso remonttihanke kuten hissien rakentaminen, linjasaneeraus tai vesikaton uusiminen. Ullakon sijaan kannattaa tehdä kunnollinen lisäkerros, jonka rakennusoikeudella ja rakentamisella voidaan rahoittaa taloyhtiön muut korjaushankkeet.

Koskisen Taloteollisuus on toteuttanut Helsingissä kahdessa kohteessa Munkkivuoressa Rakuunantie 1:ssä (kuva) ja Ruskeasuolla Sauvontie 5:ssä lisäkerrosten rakentamisen. – Näissä kohteissa ei ollut säädöksellisiä ongelmia, vaan taloyhtiöt saivat rakennusluvan helposti. Vanhojen kerrostalojen kantavuudet riittävät helposti kevyisiin tilaelementteihin perustuvan lisäkerroksen rakentamiseen.

– Kun asunto-osakeyhtiö toimii rakennuttajana, on hyvä että meidän välissä on rakennusliike, jolle me toimimme alihankkijana tarvittaessa asentamista myöten. Olemme ottaneet askeleita kohti rakentamisen palveluliiketoimintaa, sanoo Saarelainen.

Elementtituotanto ammattirakentamiseen korvaa supistuvaa pientalomarkkinaa

Suurelementteihin perustuva lisärakentaminen on osoittautunut nopeaksi toteuttaa, mutta se vaatii erityisosaamista, muistuttaa Saarelainen. – Kaikkien talovalmistajien ei kannata kuvitella, että tämä tapahtuu ilman erityisosaamista. Sääolosuhteet katolla rakentamisessa ovat erilaiset kuin maan pinnalla.

Koskisen Taloteollisuus on kehittänyt elementtiteknologiaa ja investoinut Vierumäellä uuteen suurelementtilinjastoon. Saarelaisen mukaan pitkä historia suurelementtien valmistuksessa antaa hyvän pohjan lisäkerrosten rakentamiseen kerrostaloihin. – Olemme ottaneet lisäkerrosten rakentamisen ohjelmaan, koska perinteinen omakotitalokauppa laahaa nyt heikossa markkinassa ja haluamme lisää töitä tehtaalle. Me haemme osaamisemme kautta uusia markkinoita ja olemme yhdistäneet pientalo- ja rivitalorakentamisen osaamisen tähän, kuvailee Saarelainen.

Saarelainen arvioi pientaloteollisuuden markkinoiden tulevaisuudessa pienenevän, kun kaupungistuminen etenee ja ihmiset muuttavat pienempiin asuntoihin. – Pientalotuotannon lisäksi haemme tuotantoomme useampia tukijalkoja ammattirakentamisen puolelta kuten vanhojen kerrostalojen lisärakentamisen ja TES- elementtituotannon kautta.

Saarelainen uskoo vanhojen betonikerrostalojen julkisivujen uudistamisen ja energiatehokkuuden parantamisen olevan lähivuosina jopa volyymiltaan suurempaa kuin uudisrakentaminen. Suomen lähiöiden kerrostaloissa on arvioitu seuraavan vuosikymmenen aikana olevan lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000.

– Vaikka TES-elementtijärjestelmään perustuva vanhojen betonitalojen julkisivujen korjausjärjestelmä ei ole vielä lyönytkään itseään läpi, uskomme että lisäkerrosrakentaminen tukee TES-elementtien käyttöönottoa, sanoo Saarelainen. Julkisivukorjaus voidaan yhdistää helposti lisäkerrosrakentamiseen ja toteuttaa ne yhtä aikaa. Lisäkerroksen rakentaminhan on eräänlainen ansaintamenettely, jolla voidaan rahoittaa julkisivun korjaustyö ja muita korjaushankkeita.

Puukerrostalo kuin luomuruisleipä

Saarelaisen mukaan puurakentamisella on hyvä imago ja sitä tulee edistää julkisen vallan toimin. – Koen että puurakennus koetaan pehmeänä ja lämpimänä vaihtoehtona, kun betonitalo taas koetaan harmaana ja kylmänä. Puukerrostalo on kuin luomuruisleipä, jota arvostetaan mutta ostetaan vain jos se on samanhintainen kuin muutkin leivät.

Saarelainen arvioi vähähiilisyyden tulevan tulevaisuudessa rakentamisen määräyksiin samalla tavoin kuin energiatehokkuus on jo nyt. – Kun olemme tähän asti olleet mukana passiivitason puukerrostalojen rakentamisessa, olisi hyvä testata puurakentamisen kilpailukykyä aivan normikerrostalossakin.

Lisäkerrosrakentaminen tulkitaan U-arvojen osalta uudisrakentamiseksi. – Kun korjausrakentamisessa ei ole määräyksiä seinän U-arvosta, TES-elementti on sitä kilpailukykyisempi mitä kovempaa passiivitasoa vaaditaan. Tämän lisäksi talotekniikkaa voidaan sijoittaa yhä enemmän valmiina elementteihin, kertoo Saarelainen.

Puurakentamisessa tarvitaan nyt onnistumisia

– Kiinnostus puurakentamista kohtaan on vahvassa kasvussa, vaikka osassa rakennusliikkeissä muutos onkin konservatiivista ja nihkeää, arvioi Saarelainen. Puurakentamisen järjestelmien kehittäjiä tarvitaan kaikilla tasoilla. Nyt me kaikki tarvitsemme onnistumisia ja siksi on hyvä, että puuosatoimittajien kesken puurakentamisen yhteistyö kehittämisessä on hyvää, vaikka kohteista väännetäänkin. Me tarvitsemme kaikkia puurakentamisen järjestelmiä, koska parhaat talot syntyvät kaikkia järjestelmiä yhdistelemällä.

Koskisen Oy on aina pyrkinyt Saarelaisen mukaan etsimään aktiivisesti ratkaisumalleja puurakentamisen ongelmiin eikä vetäytyä taka-alalle odottamaan, että joku muu tekisi sen.

– Puurakentamisen etuja on korostettava enemmän myös kansantalouden kannalta, koska kantohinta, sahaus, jalostus ja rakentaminen jää vahvistamaan kotimaan taloutta. Nyt kun ollaan talousvaikeuksissa, Suomessa pitäisi entistä tarkemmin katsoa kaikessa mistä tehdään ja miten tehdään.

Uusi tutkimus avaa markkinoita kerrostalojen korjaamiselle

Oulun yliopiston koordinoima KLIKK-tutkimushanke antaa uusia suosituksia lähiötalojen korjaamisen edistämiseksi. Hankkeen suositukset käyttöön ottamalla moni nykyisen korjaushankkeen ongelma voitaisiin välttää kokonaan. Tutkimus antaa suosituksia mm. lisä- ja täydennysrakentamisen edellyttämille pysäköinti- ja väestönsuojaratkaisuille ja suosittaa lähiöiden täydennysrakentamiseen uusia joustavia kaavoituskäytäntöjä.

Hankkeen mukaan lähiötaloihin voitaisiin mahdollistaa useamman kuin yhden lisäkerroksen rakentaminen edellyttäen, että puiset lisäkerrokset ja ylin kerros vanhasta talosta varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. TES-elementtien käyttöä tutkimus pitää suositeltavana energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa selvitettiin myös lisäkerrosrakentamisen uusia toteuttamismalleja (allianssi) ja rahoitusratkaisuja.

YK:n ilmastoraportti varoittaa uudessa raportissaan laajoista ja peruuttamattomista seurauksista, jos hiilipäästöjä ei saada kuriin. Koska kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on nyt ennätyksellisen suuri, ilmastopäästöjen hillitsemiseksi tarvitaan nopeita ja konkreettisia päätöksiä. Raportin mukaan maailmalla on vain vähän aikaa pitää kohtuullisin kustannuksin ilmaston lämpeneminen kurissa. Tavoitteena on päästöjen pudottaminen 40 – 70 prosenttia vuosien 2010 – 2050 välillä ja luopuminen fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2100 mennessä.

Päästötön, vähähiilinen puurakentaminen tarjoaa Aalto-yliopiston tutkijan Matti Kuittisen mielestä yhden merkittävän ratkaisun YK:n ilmastoraportin tavoitteiden toteuttamiseen rakennetussa ympäristössä. – Raportin tavoitteen saavuttamiseksi pitää siirtyä vähäpäästöiseen rakentamiseen ja energiantuotantoon asumisessa ja liikenteessä.
Rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttavat noin 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Kansainvälisen vertailun mukaan rakentamisen ilmastopäästöt voidaan jopa puolittaa puurakentamisen avulla. EU:ssa ollaan siirtymässä kohti lähes nollaenergiarakentamista, joten huomio pitää kiinnittää rakentamiseen ja rakennustuotteiden valmistukseen.

– Eurooppalaisiin standardeihin pohjautuvat rakennustuotteiden ympäristöselosteet pitää tehdä pakolliseksi, vaatii Kuittinen. Rakennuksen ympäristövaikutusten laskenta voisi olla osa rakennuslupamenettelyä samalla tavoin kuin energiatehokkuuden laskenta.

Esimerkiksi Itävallassa julkisen rakentamisen rahoitus on sidottu ekotehokkuuteen. – Meilläkin voitaisiin julkisella rakentamisella näyttää mallia vähäpäästöisestä ja energiatehokkaasta rakentamisesta. Suomi voisi sitoa ARA-rahoituksen ekotehokkuuteen Itävallan mallin mukaan ja ottaa käyttöön autokaupasta tutun päästöperusteisen vero-ohjauksen, ehdottaa Kuittinen.

Puurungon hiilijalanjälki puolet muista materiaaleista

Eri maissa sijaitsevien rakennusten ilmastovaikutusten vertailu osoittaa puutalojen hiilijalanjäljen olevan vain runsaat puolet betonitalon vastaavasta. Selvityksessä vertailtiin 19:n Euroopassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevan kohteen rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjälkeä ja energian tarvetta.

Selvityksen tekijän tutkija Matti Kuittisen mukaan vertailun valossa voidaan sanoa, että puurungon ilmastovaikutukset ovat pienimmät laskentatavasta riippumatta.

– Tulos osoittaa, että eurooppalaiset standardit tulevat tarpeeseen. Vaikka vertailu on tieteellisesti pätevästi toteutettu, tulosten vertaaminen ja suhteuttaminen keskenään on hankalaa ilman yhteisesti sovittuja standardeja, joita pitäisi pikimmiten alkaa järjestelmällisesti noudattaa ja liittää osaksi kansallista rakennuslainsäädäntöä.

Selvityksen mukaan puurunkoisten rakennusten hiilijalanjäljen osuus oli keskimäärin 55 prosenttia muihin runkomateriaaleihin verrattuna.

– Rakentamisen ympäristövertailut ovat sinänsä helppoja tehdä, kunhan vertailutiedot energiasta, luonnonvaroista ja hiilidioksidipäästöistä ovat oikeat, sanoo Kuittinen. Laskennasta ja vertailusta ei pidä tehdä liian monimutkaista.

Uuden eurooppalaisen standardin (EN16485) mukaan puutuotteilla voi olla elinkaaren alussa negatiivinen hiilijalanjälki. Myös puutuotteiden hiilivarasto voidaan ilmoittaa lisätietona kun ympäristövaikutuksia arvioidaan.

Rakennusten ilmastovaikutusten vertailu

Rakennusten ilmastovaikutusten vertailu toteutettiin 19:ssä Euroopassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevassa eri tyyppisessä rakennuskohteessa. Selvityksessä vertailtiin rakennuksen rungon rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja energian käyttöä.

Lontoon keskustassa sijaitsevan vuonna 2013 valmistuneen Bridport- kerrostalon rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjälkeä vertailtiin CLT- ja betonirungon välillä. Kohteessa toteutetun puurungon avulla päästöt olivat noin viidenneksen betonirunkoisen talon aiheuttamista päästöistä. Näin vältetyt päästöt vastaavat koko rakennuksen 12 vuoden energiankulutusta.

Lontoossa sijaitsevan vuonna 2009 valmistuneen korkean Murray Grove- kerrostalon rakentamisen hiilivarastoa ja hiilijalanjälkeä vertailtiin puu- ja betonirungon kesken. Kun puinen CLT-runko varastoi lähes kaksisataa tonnia hiiltä, vastaavankokoisen betonirungon valmistus aiheuttaisi 124 tonnin fossiiliset hiilipäästöt.

Vierumäellä vertailtiin vuonna 2012 valmistuneen passiivienergiatasoisen PuuEra-kerrostalon koko elinkaaren hiilijalanjälkeä puu- ja betonirungon välillä. Elinkaaren aikana puurunkoinen rakenne tuotti kuusi prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja, kun laskelmassa ei huomioitu puurungon merkitystä hiilivarastona.

Ruotsin Växjössä sijaitsevan puukerrostalon rungon valmistuksen hiilijalanjälkeä vertailtiin puu- ja betonirakenteiden välillä. Puurunkoinen rakenne tuotti vajaat 60 prosenttia kasvihuonekaasuja verrattuna betonirunkoisen kerrostalon rungon valmistukseen.

Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 2005 valmistuneen tutkimuskeskuksen kohdalla vertailtiin rakennuksen rungon valmistuksen hiilijalanjälkeä ja primäärienergian tarvetta. Puurunkoisena rakennus tuotti 40 prosenttia kasvihuonekaasuja vastaavan betonirunkoisen rakennuksen päästöistä ja käytti kaksi kolmasosaa energiaa betonirunkoisen rakennuksen energiankulutuksesta. Samaan tulokseen päästiin Italiassa sijaitsevien Centro Sociale ja Nidi Nel Verde- rakennusten hiilijalanjäljen ja energiatarpeen vertailussa. Myös puolalaisessa energiatehokkaassa omakotitalossa puurunkoisen rakennuksen kasvihuonekaasut olivat noin 40 prosenttia verrattuna muurattuun rakenteeseen.

Ruotsin Malmössä vertailtiin puukerrostalon rungon valmistuksen sekä työmaan ja purkuvaiheen aiheuttamia päästöjä ja energian tarvetta betonirunkoon. Patentoitu puukerrostalon runkoratkaisu tuotti alle kymmenen prosenttia kasvihuonekaasuja betonirunkoiseen kerrostaloon nähden ja käytti energiaa runsaat 40 prosenttia betonitalon käyttöön verrattuna.

Kanadassa Athena-instituutti toteutti tyyppiasuintalon puusta, teräksestä ja betonista. Tarkka määrälaskenta tuotti tuloksen, jonka mukaan sama rakennus tuotti puurunkoisena kaksi kolmasosaa ja teräsrunkoisena 80 prosenttia betonirakennuksen kasvihuonekaasumäärästä. Energiankäytössä puurunkoisen rakennuksen osuus oli runsaat 40 prosenttia ja teräsrunkoisen noin 70 prosenttia betonirunkoisen rakennuksen energiankäytöstä.

Yhdysvalloissa tyyppitalon rungon vertailu tehtiin puun ja teräksen välillä. Kasvihuonekaasujen ja energian käytön osuus oli puurunkoisessa talossa talotyypistä riippuen noin kaksi kolmasosaa teräsrunkoiseen taloon verrattuna.

Saksassa vertailukohteena oli puusta ja tiilestä suunniteltu pientalon runko, jonka materiaalien koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ja primäärienergian tarvetta vertailtiin. Puurunkoisen pientalon kasvihuonekaasut olivat noin 70 prosenttia tiilitalosta ja energiankäyttö elinkaaren aikana noin 80 prosenttia tiilitalon käyttöön verrattuna.

Lähde: Rakennusten ilmastovaikutusten vertailu. Katsaus 2000-luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Matti Kuittinen 2014.

Tutustu raporttiin tästä.