Tutkija-arkkitehti Sini Saarimaa
Puutilaelementtirakentamisella on mahdollisuus uudistaa suomalaista asuntotuotantoa merkittävällä tavalla. Tutkija-arkkitehti Sini Saarimaan mielestä viime vuosikymmeninä ei rakentamisessa ole tapahtunut merkittäviä perusasuntotuotantoon jalkautuneita uudistuksia. – Nyt kun puurakentaminen tarjoaa uutta rakentamisen tapaa ja järjestelmää, siinä ei tarvitse toistaa vallitsevia kerrostalorakentamisen ratkaisuja. Puurakentamisen ratkaisut tulee toteuttaa asukkaiden ehdoilla.
Saarimaa viittaa kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan teollinen, korkeaan esivalmistustasoon pohjautuva asuntotuotanto johtaa parempaan rakentamisen tarkkuuteen sekä tasaisten työskentelyolojen myötä rakennusvirheiden ja materiaalihäviön pienenemiseen. – Muutos perinteisestä rakentamisesta tilaelementtitekniikkaan nopeuttaa merkittävästi rakentamista ja on suojatuissa tehdasoloissa tehtynä teknisesti turvallista ja kosteusvapaata kuivaa rakentamista.
– Vaikka puurakentamisen paloherkkyydestä esitetään kärkkäitä mielipiteitä, se on myytti, joka ei pidä paikkaansa. Nykyisin pakollinen sammutusjärjestelmä tekee puukerrostaloista erittäin turvallisia. Palomääräysten uusiminen on avannutkin patoja puurakentamisen tieltä, huomauttaa Saarimaa.
Saarimaa ihmettelee, että vahvan puutuoteteollisuuden maassa Suomessa puukerrostalorakentaminen on vasta nyt nousussa, vaikka se on osoittautunut kustannuksiltaan kilpailukykyiseksi perinteisen rakentamisen rinnalla. – Tämän taustalta voi tunnistaa monia tekijöitä. Nopean kaupungistumisen myötä betonirakentamisen lainalaisuudet heijastuvat edelleen rakentamisen määräyksiin. Esimerkiksi kerrosalalaskenta syrjii puutilaelementtejä ja suosii betonirakentamista.
Muunneltavuus tilaelementtirakentamisen haasteena
Saarimaa on toteuttanut Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella tutkimuksen moduulirakentamisen mahdollisuuksista kehittää vetovoimaisia, joustavia ja asukaslähtöisiä kaupunkiasumisen ratkaisuja. Saarimaan mukaan puutilaelementtiratkaisut tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia vastata keskeisiin tämän hetken asuntorakentamista koskeviin kehitystarpeisiin ja kasvavaan tilaajien kiinnostuksen kasvuun puurakentamista kohtaan.
– Tilaelementtirakentamisen kilpailukyky perustuu sen teolliseen tuotantotapaan ja rakentamisen toistettavuuteen. Puurakentamiseen sisältyy potentiaalia säästää materiaaleja ja energiaa rakentamisessa, koska puun käyttö runkorakenteena on hiilineutraalia.
Kun asuntorakentaminen on tällä hetkellä Suomessa tuotantokeskeistä, puutilaelementtirakentamista voitaisiin Saarimaan mukaan kehittää asukaslähtöiseen suuntaan. – Jos tietomallia hyödynnettäisiin paremmin esimerkiksi vaihtoehtoisten asuntoratkaisuiden myynnissä ja markkinoinnissa, asiakkaalle voitaisiin antaa mahdollisuus vertailla kolmiulotteisesti erilaisia sisustuksen ratkaisuja vakioitujen puuelementtien sisällä.
Saarimaan toteuttaman ModuLakea-tutkimushankkeen yhteydessä asukkaat kertoivat haluavansa vaikuttaa eniten oman asunnon tilaratkaisuihin, ilmeeseen ja muutosmahdollisuuksiin, mutta vähemmän rakennuksen julkisivuun, yhteistiloihin tai kortteli- ja piharatkaisuihin.
– Asukaskokemuksia kannattaa käyttää uuden suunnittelun pohjana. Tutkimusten mukaan ihmiset arvostavat pienimittakaavaisuutta ympäristössään, ja eräänä tavoitteena tulisi olla ihmisen mittakaavan toteutuminen myös puukerrostalotuotannossa.
Puuelementeillä monimuotoista ja asukaslähtöistä rakentamista
Saarimaan tutkimus osoittaa standardoitujen moduulien teolliseen sarjatuotantoon sisältyvän mahdollisuuksia tuottaa asukaslähtöistä ja monimuotoista arkkitehtuuria. Väestörakenteen, ajankäytön sekä elämän- ja asumistapojen muutokset korostavat monipuolisemman asumisen vaihtoehtojen merkitystä tulevaisuudessa.
Asumiseen liittyvät toiveet ja tarpeet ovat eriytymässä asukasryhmien mukaan. Saarimaa nostaa tulevaisuuden rakentamisen avainsanoiksi asukaslähtöisyyden, muunneltavuuden ja joustavuuden. – Rakennusten muunneltavuus erilaisia tarpeita vastaavaksi kasvattaa myös asuntojen käyttöikää ja johtaa siten kestävään rakentamiseen.
Saarimaa viittaa kansainvälisiin esimerkkeihin, joissa puutilaelementtirakentamisella on tuotettu moni-ilmeisiä asuinkortteleita ja pientalomaisesti useaan suuntaan avautuvia valoisia asuntoja urbaanissa ympäristössä. – Kansallisesti massiivipuutilaelementtirakentamisessa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Esimerkiksi perinteisestä poikkeavan kerrostalotyypin jäykistykseen liittyvät ratkaisut ovat osoittautuneet rakennesuunnittelijoille haasteellisiksi.
Jotta puutilaelementtirakentamisen keinoin voitaisiin toteuttaa joustavia asuntoja, Saarimaa toivoisi Suomeen nykyistä leveämpiä, esimerkiksi 4,6 metriä leveiden tilaelementtien tuotantoa. – Joustavien asuntojen suunnittelua sekä haastavien tonttien käyttöä helpottaisi myös yhdeltä sivulta kokonaan avoimet sekä monimuotoisemmat tilaelementit. Myös tilaelementtien elinkaaren aikainen lisäaukotuksen mahdollisuus lisäisi rakennusten asuntojakaumien mukautuvuutta erilaisiin tilanteisiin ja kasvattaisi siten rakennuksen eliniän aikaista käytettävyyttä.
– Vaikka toistuvuus tilaelementtien koossa olisikin suurta, tilaelementtirakentaminen ei suinkaan tarkoita monotonista rakentamista, muistuttaa Saarimaa. Tilaelementit antaisivat paljon mahdollisuuksia moni-ilmeisen asuinympäristön luomiseen, sillä niitä voidaan liittää toisiinsa lukuisilla erilaisilla tavoilla.
Puurakentamisen etuja ei tunneta
Saarimaan mielestä puutilaelementtirakentamisen suunnittelua ohjaavat erityispiirteet eivät ole kuitenkaan laajalle suunnittelijakunnalle tuttuja. – Eri rakennustapojen ja puurakentamisen koulutusta on syytä lisätä arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opetuksessa. Puurakentamisen kehittäminen tarvitsee tutkimus- ja kehityspanoksia, mutta erityisesti käytännön rakentamisen yhteydessä tehtävää kehitystyötä, jos asuntorakentamista halutaan puutilaelementtirakentamisen myötä aidosti uudistaa.
– Puun käyttö rakentamisessa tuo lisäarvoa työpaikkoina, puu on akustisesti miellyttävä ja visuaalisesti lämmin sekä elävä luonnonmukainen materiaali, jota mukava koskettaa. Puurakentajat voisivat nykyistä enemmän pitää esillä myös puun myönteisiä terveysvaikutuksia korostavia tutkimustuloksia, esittää Saarimaa.
| Sini Saarimaa kertoo aiheesta lisää 26.11. Puupäivässä iltapäivän Tilaelementtisuunnittelu-seminaarissa: www.puupaiva.com.
Asukaslähtöinen puukerrostalokortteli tilaelementeistä -tutkimus löytyy tästä linkistä. |