Jyväskylän Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja nivelosa hankesuunnitelmavaiheeseen

Havainnekuva Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhdistävästä nivelosasta. Kuva Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy

Hankkeen edetessä rakentuu kansainvälisesti ainutlaatuinen museokeskus, joka avautuisi yleisölle vuonna 2023

Alvar Aalto -museon peruskorjauksen sekä Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon välisen nivelosan hankesuunnitelma on valmistunut päätöksentekoa varten. Jos hanke etenee suunnitellusti, Jyväskylän Ruusupuistoon rakentuu kansainvälisesti ainutlaatuinen museokeskus, joka avautuisi yleisölle vuonna 2023.

Peruskorjauksen ja nivelosan kustannusarvio on noin 7,1 miljoonaa euroa, josta museon peruskorjauksen osuus on 5,4 miljoonaa euroa ja museot yhdistävän nivelosan 1,7 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa hankkeelle on esitetty investointiavusta 1,5 miljoonaa euroa.

Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta käsittelee asiaa 10. kesäkuuta, minkä jälkeen hankesuunnitelman on tarkoitus edetä Jyväskylän kaupunginhallituksen käsittelyyn vielä kesäkuun aikana.

Ruusupuiston museokeskus rakentuu kahdesta museosta

Alvar Aalto -museo (1971–1973) ja Keski-Suomen museo (1956–61, 1991) toimivat arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa. Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja uusi nivelosa toteuttaisivat valmistuessaan Alvar Aallon toiveen eri taiteenalojen yhteisestä foorumista. Alvar Aalto -museon arkkitehtuuri- ja muotoiluasiantuntijuus sekä Keski-Suomen museon kulttuuriympäristö- ja kulttuuriperintöosaaminen muodostavaisivat museokeskuksesta maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen ja tunnistettavan brändin.

Alvar Aalto -museon peruskorjauksen laajuus on hankesuunnitelman mukaan noin 2000 m2 ja samassa yhteydessä rakennettavan nivelosan 375 m2.

Jyväskylän Ruusupuistossa naapuruksina sijaitsevien museoiden väliin tuleva nivelosa on jo otettu huomioon Keski-Suomen museon viime vuonna valmistuneessa peruskorjauksessa.

Hanke mahdollistaa houkuttelevan museokonseptin rakentamisen

Tulevaisuuden toimintamallissa uuden museokeskuksen sisältöjä tuottavat niin Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo kuin niiden kansainväliset, valtakunnalliset ja paikalliset yhteistyökumppanit. Museokeskus muodostaa valmistuttuaan Alvar Aallon suunnittelemina museotiloina yhden Suomen kiinnostavimmista näyttelytilakokonaisuuksista.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi museokeskuksen kävijäkokemusta parantavan toimintakonseptin luomiseen 350 000 euron Museovisio -avustuksen vuosille 2020-2023. Konseptin tavoitteena on kulttuuriympäristöön, arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistunut monitoimitalo, jonka elämykselliset sisällöt houkuttelevat entistä laajempaa yleisöä.

Museokeskus mahdollistaa resurssien yhdistämisen sekä tilallisesti että toiminnallisesti. Museoita yhdistävä nivelosa vastaa asiakkaiden toiveisiin, parantaa museoiden saavutettavuutta ja yhteistyömahdollisuuksia. Tilojen yhteiskäyttö mahdollistaa laajemmat näyttely-, oheisohjelma- ja palvelukokonaisuudet ja eri kohderyhmien paremman huomioimisen. Kaikille kaupunkilaisille tarkoitetussa museokeskuksessa yhdistyvät luontevasti taide ja tiede, kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö, arkkitehtuuri ja muotoilu. Se tarjoaa inspiroivan oppimisympäristön myös koululle ja oppilaitoksille niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Alvar Aalto -säätiö ja kaupunki valmistelevat sopimusta kumppanuudesta

Hankesuunnitelman rinnalla Jyväskylän kaupunki ja Alvar Aalto -säätiö valmistelevat esisopimusta kumppanuudesta, jolla vahvistetaan säätiön ja kaupungin yhteistyötä Alvar Aallon perinnön vaalimisessa. Edetessään päätöksenteossa esisopimus lujittaa entisestään Jyväskylän asemaa Alvar Aallon pääkaupunkina. Kaupunginhallituksen odotetaan saavan esisopimus käsiteltäväkseen vielä kesäkuun aikana.

Jyväskylä tunnetaan Alvar Aallon kaupunkina

Arkkitehti, akateemikko Alvar Aalto (1898–1976) asui Jyväskylässä merkittävän osan elämästään. Jyväskylässä ja lähialueella on kaikkiaan 29 Aallon suunnittelemaa kohdetta. Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon lisäksi kaupungin tunnetuimpia rakennuksia ovat muun muassa Jyväskylän yliopiston päärakennus (1954–56) sekä Säynätsalon kunnantalo (1949–52), jota pidetään yhtenä arkkitehdin tärkeimmistä töistä. Jyväskylässä sijaitsevat myös Alvar Aalto -museon hallinnoimat Aalto-säätiön arkisto- ja muotoilukokoelmat.

Jyväskylän seudulla sijaitsevia Aalto-kohteita on viime vuosina kunnostettu pieteetillä ja etenkin julkisiin rakennuksiin pääsee tutustumaan myös sisälle, varsin vapaasti, omatoimisesti tai opastetusti. Museon ja muiden Aalto-kohteiden aukioloajoista sekä järjestetyistä opastetuista kierroksista saa lisätietoja osoitteesta https://visitjyvaskyla.fi/alvaraalto. Jyväskylän kaupunki omistaa Aallon rakennuksista kahdeksan, tiloja hallinnoi Jyväskylän Tilapalvelu -liikelaitos.

 

YIT rakentaa Wärtsilälle modernin logistiikkakeskuksen Vaasan Vaskiluotoon

YIT ja teknologiayhtiö Wärtsilä ovat sopineet teknologiakeskus Smart Technology Hubin logistiikkakeskuksen rakentamisesta Vaasan Vaskiluotoon. KVR-urakka sisältää logistiikkakeskuksen rakentamisen lisäksi tontilla olevien rakennusten purkutyöt sekä maa-alueen puhdistuksen. Rakennustyöt alkavat kesäkuussa 2020. Logistiikkakeskuksen on tarkoitus valmistua lokakuun 2021 loppuun mennessä.

”Logistiikkakeskus tulee olemaan kooltaan noin 14 500 m2 ja tilavuudeltaan jopa 250 000 m3. Se vastaa teknologiakeskuksen tarvitsemien materiaalien logistiikasta digialustan avulla, jota varten keskus varustetaan modernilla tietotekniikalla. Tällä hankkeella Reininkadun perinteinen logistiikkatontti jalostuu edelleen logistiikan saralla”, kertoo aluejohtaja Mikael Snellman YIT:ltä.

Smart Technology Hub on Wärtsilän tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus, jossa testataan ja kehitetään meri-, öljy- ja kaasuteollisuuden ratkaisuja sekä uusia energiajärjestelmiä.

“Olen erittäin tyytyväinen, että Smart Technology Hub -hanke etenee aikataulun mukaisesti ja että pääsemme nyt rakentamaan myös teknologiakeskuksen toiminnan kannalta erittäin tärkeää logistiikkakeskusta yhdessä YIT:n kanssa. Haluan kiittää sekä Vaasan kaupunkia että alueen asukkaita ja yrityksiä hyvin sujuneesta yhteistyöstä haastavasta rakennusaikataulusta huolimatta. On hienoa nähdä, miten hyvin Vaskiluotoon tekemämme investointi ja sen ympärille muodostuva ekosysteemi on otettu vastaan”, sanoo Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Vesa Riihimäki.

Wärtsilän Smart Technology Hub -hankkeen rahoituskumppanina toimii SEB Leasing Oy. Logistiikkakeskuksen asemakaava on kuulutettu lainvoimaiseksi toukokuussa ja sille on myönnetty rakennuslupa kesäkuussa.

Logistiikkakeskuksen investointipäätöksen myötä Smart Technology Hubiin liittyvä kokonaisinvestointi nousee yli 230 miljoonaan euroon. Hankkeen etenemistä ja sen ympärille muodostuvan ekosysteemin rakentumista voi seurata verkkosivuilta: www.smarttechnologyhub.com.

Posted in:

Luontoaiheet korostuvat Katajanokalle tulevan puisen toimitilan kilpailuehdotuksissa – arkkitehtuurikilpailun työt on nyt julkistettu

Varman Katajanokalle suunnitteilla oleva toimitila innosti arkkitehtejä etsimään rakennukselle muotoa ja ilmettä luontoaiheista kuten metsästä ja merestä. Keväällä käydyn arkkitehtuurikilpailun kilpailutyöt on nyt julkistettu. Puusta tehtävään rakennukseen sijoitetaan Stora Enson pääkonttori ja hotelli.

Kansainvälisenä kutsukilpailuna järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun osallistui kuusi arkkitehtitoimistoa Suomesta, Pohjoismaista ja Japanista. Metsä, meri tai luonto ovat läsnä useissa kilpailutöissä. Julkisivultaan kilpailutöissä on hyödynnetty paitsi uusklassista linjakkuutta, myös aaltoilevia muotoja sekä valolla ja merimaisemalla leikitteleviä puusäleikköjä.

– Tavoitteemme on rakennuttaa Katajanokalle kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti korkeatasoinen toimitila paikkaan, jonka voidaan sanoa olevan Helsingin paraatipaikalla. Tämä onkin huomioitu kilpailutöissä hyvin, ja saimme erittäin korkeatasoisia ehdotuksia, toteaa hankkeessa rakennuttajana ja kiinteistön omistajana toimivan Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi.

– Monissa töissä toteutui myös arkkitehtuurikilpailussa asetettu tavoite tilojen elinkaariajattelusta. Ne oli suunniteltu muuntojoustaviksi siten, että rakennuksen käyttötarkoitusta voi muokata tarpeen mukaan. Mukautettavilla tilaratkaisuilla mahdollistetaan rakennuksen toiminnallisuus ja pitkäikäisyys, Tomperi sanoo.

Rakennuksesta on tavoitteena tehdä hiilineutraali

Katajanokan Laituriksi nimetystä rakennuksesta on tarkoitus tehdä hiilineutraali, eli silloin sen hiilijalanjälki olisi koko elinkaaren ajalta nolla. Rakennukseen tulee Stora Enson pääkonttori, hotelli sekä muita toimitiloja. Rakennusmateriaalina käytetään Stora Enson massiivipuuelementtejä, jotka itsessään auttavat vähentämään ilmaston lämpenemistä ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

– Stora Enso on toimittanut puuelementtejä yli 15 000 puurakentamisen kohteeseen ympäri maailmaa viime vuosien aikana. Tämä kohde on meille hyvin erityinen ja tärkeä, sillä uusiutuvien tuotteiden yhtiönä Stora Enso haluaa luonnollisesti pääkonttorinsa olevan puusta tehty. On hienoa olla luomassa ensiluokkaisia työtiloja henkilöstöllemme, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhanen.

Helsingin kaupungin tavoitteena Katajanokan rannan elävöittäminen

Helsingin kaupunki on sitoutunut kehittämään Helsinkiä muun muassa siten, että keskustan alue säilyy elävänä. Rannan ja rakennuksen väliin on tarkoitus avata kävely-yhteys, jolloin katutason toimijat voisivat hyödyntää merellisiä ulkotiloja esimerkiksi avaamalla niille terasseja.

– Helsingin kaupungin näkökulmasta Katajanokan alueen kehittämisen tavoitteena on luoda aktiivista kaupunkitilaa, rakentaa uutta rantajulkisivua ja mahdollistaa rannan nykyistä monipuolisempi käyttö. Tulevaisuuden tiiviisti rakennettuun Helsinkiin tulee jäädä asukkaille avointa kaupunkitilaa, millä on suuri painoarvo myös tässä hankkeessa, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Voittajatyö valitaan kesäkuussa

Helsingin kaupunki valmistelee Katajanokan asemakaavan muutosta, joka on edellytys rakentamisen käynnistämiselle. Asemakaavan luonnosvaiheen aineisto on parhaillaan yleisön arvioitavana. Kilpailutöiden julkistus on ajoitettu samaan hetkeen kaavan valmisteluvaiheen kanssa, jotta töistä voidaan käydä avoin julkinen keskustelu.

Arkkitehtuurikilpailu on järjestetty Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n sääntöjen mukaisesti ja palkintolautalunta valitsee voittajan kesäkuussa. Tuomaristossa on Varman, Stora Enson ja Helsingin kaupungin edustajia sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFAn edustaja. Kilpailutöitä arvioidessaan tuomaristo ei tiedä, mikä työ on minkäkin arkkitehtitoimiston toteuttama.

Hanketta voit seurata myös verkossa osoitteessa www.katajanokanlaituri.fi.

Toimitilan on tarkoitus valmistua 2023.

Malmin Lentoasemanpuiston maisema-arkkitehtuurikilpailu käynnistyi

Kuva: Voima Graphics / Helsingin kaupunki

Malmin entisen lentokentän alueelle rakennetaan kaikille avoin puisto. Ideakilpailuun odotetaan innovatiivisia ehdotuksia alueen ainutlaatuinen kulttuurihistoria ja luontoarvot huomioon ottaen. Kilpailu käynnistyi 11.5.2020 ja sisäänjättö on 6.11.2020.

Helsingin kaupunki järjestää Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK:n kanssa avoimen kansainvälisen ideakilpailun Lentoasemanpuiston suunnittelusta Malmin entisen lentokentän alueelle. Kilpailulla haetaan innovatiivisia ja inspiroivia ratkaisuja uuden kaupunkialueen keskuspuistolle, jolla on suuri merkitys alueen rakentuvalle identiteetille.

MARK toivottaa tervetulleeksi maisema-arkkitehtuurikilpailun. ”On erinomaista, että uusia alueita suunnitellaan myös maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta. Puistot sitovat yhteen paitsi rakennukset myös asukkaat, mikä on huomattu erityisesti nyt keväällä, kun puistot ovat olleet poikkeuksellisen tärkeässä roolissa yhteisinä olohuoneina”, sanoo maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja Pia Kuusiniemi.

Kilpailulla etsitään ideaa, jossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla alueen kulttuurihistoria, luontoarvot ja ekologinen monimuotoisuus. Kilpailun kautta haetaan maisema-arkkitehtuuriltaan korkeatasoista puistoa monipuoliseen virkistyskäyttöön.

“Puistosta rakennetaan uusi houkutteleva virkistyskohde, johon tullaan myös muualta Helsingistä. Kilpailun kautta haemme luontoarvoiltaan monipuolista ja korkeatasoista puistoa  virkistyskäyttöön niin nykyisille kuin uusille malmilaisille”, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki, joka toimii kilpailun tuomariston puheenjohtajana.

Puistosuunnitelmalla ohjataan myös entisen lentokentän alueen väliaikaiskäyttöä, koska alue valmistuu kokonaisuudessaan vasta 2040-luvulla. Malmin entisen lentokentän alueen yleissuunnitelma perustuu kattavaan viherverkostoon, johon kytkeytyvät alueen ominaispiirteet kuten kiitotiet, avoin maisematila ja pitkät näkymät. Yhteyksiä lähistön viheralueille parannetaan ja Kivikkoon rakennetaan uusi viheryhteys.

Kilpailuaika päättyy 6.11.2020, jonka jälkeen kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua kilpailutöihin ja kommentoida niitä Kerrokantasi -palvelussa. Kilpailun tulos julkistetaan keväällä 2021.

Lisätietoja ja kilpailuaineisto osoitteessa hel.fi/lentoasemanpuisto.

LVI-työmaat käynnissä vaihtelevasti – Korona on muuttanut työmaiden toimintatapoja

Lattiakaivon puhdistus
 
Korona näkyy jo rakentamisessakin, jossa kriisin vaikutukset syvenevät entisestään loppuvuotta kohden. Uudisrakentamisen hidastuminen vaikuttaa LVI-alaan viiveellä. Tällä hetkellä korjausrakennustyömailla työskennellään kohtuullisen vilkkaasti. Korona on muokannut merkittävästi toimintatapoja työmailla.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n jäsenkunnasta tulleiden viestien mukaan LVI-alan töitä on vaihtelevasti. Tilaajat viivyttelevät uusien korjaushankkeiden päätöksiä, mutta jo aloitetuissa kohteissa työt ovat pääosin käynnissä. Korona on kuitenkin pistänyt työskentelytavat uusiksi.

Kohteissa työskennellään aikataulun mukaisesti ja koronaan liittyvät varotoimet huomioiden mm. hygienian korostaminen ja samassa tilassa työskentelevien määrän rajoittaminen, LVI-asiantuntija Marko Kempas LVI-TU:sta toteaa.

Työmaakokoukset ja urakoitsijapalaverit pidetään etäkokouksina. Työnjohto tekee työmaakierrokset ja valvojat tarkastuskierrokset pääosin yksin, ja reitti-, malliasennus- ja käyttöönottokatselmukset toteutetaan mahdollisimman pienellä porukalla.

Vesikiertoisen lattialämmitysputkiston asennus

Huollon laiminlyönti voi tulla kalliiksi

Huolestuttavaa on huoltotoiminnan miltei täysstoppi joidenkin kiinteistöjen kohdalla. Huollon laiminlyönnillä on suuri vaikutus taloteknisten järjestelmien käyttökustannuksiin, sisäilman laatuun sekä kiinteistön energiatehokkuuteen.

Osa huoltotoimia olisi mahdollista tehdä korona-aikanakin, sillä käynneistä sovitaan aina erikseen asiakkaan kanssa; esimerkiksi voisiko asukas poistua kotoaan työsuorituksen ajaksi. Lisäksi osa kiinteistöistä on suljettuna tai vähäisellä käytöllä etätöiden vuoksi, jolloin on oiva aika esimerkiksi ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien huoltotöille, Kempas sanoo.

Töiden kasaantuminen viivästyttää remontteja

Joissakin LVI-alan yrityksissä on jouduttu lomauttamaan henkilökuntaa, mutta osa yrityksistä rekrytoi lisää LVI-asentajia ja -toimihenkilöitä. Työvoimapula on myös vaikuttanut joidenkin työmaiden toteutuksiin.

Toki paikkakuntakohtaisia eroja löytyy. Korjausrakennushankkeita ei kuitenkaan kannata lykätä, sillä korona kasaannuttaa työt ja kriisin väistyessä tekijöitä ei välttämättä riitä heti kaikkiin hankkeisiin, Kempas muistuttaa.

Alvar Aallon suunnittelema Otaniemen ostoskeskus peruskorjataan

Aalto-yliopiston kampuksella sijaitsevan, Otaniemen ostarina tunnetun rakennuksen peruskorjaus alkoi maaliskuussa 2020.

Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella sijaitseva ostoskeskuksen peruskorjaus alkoi maaliskuussa 2020. Töiden on määrä valmistua toukokuussa 2021. Vuonna 1961 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto.

“Peruskorjauksen tarkoituksena on saattaa merkittävä rakennus alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa arvoisellaan tavalla. Uuden elämän myötä ostari tulee tarjoamaan lisää vetovoimaisia palveluita nopeasti kehittyvälle alueelle sekä edustamaan kampusta keskeisen sijaintinsa ansiosta”, toteaa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Ville Jokela.

Rakennus uudistetaan peruskorjauksen myötä palvelemaan monipuolista liiketoimintaa, ja talotekniikka uusitaan. Myös julkisivu kunnostetaan ja entisöidään. Kaikki vanhat ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan tai uusitaan vanhoja alkuperäisiä suunnitelmia mukaillen. Korjaussuunnitelmat on tehty rakennuksen historiallista ja arkkitehtonista arvoa kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.

Historiallisesti ja sosiaalisesti merkittävä

Otaniemen ostari on tuttu monelle kampuksella opiskelleelle ja asuneelle. Rakennusta on kuvattu myös kampusalueen käyntikortiksi, sillä se on sisääntuloväylien luona ja keskeisellä sijainnilla yliopiston päärakennuksen Dipolin, Kandidaattikeskuksen ja Harald Herlin -oppimiskeskuksen läheisyydessä. Rakennus on myös harvinaisuus, sillä se on yksi harvoista Alvar Aallon suunnittelemista myymälärakennuksista.

Ostarin valkoiset, rapatut seinät, suuret näyteikkunat ja koko rakennuksen pituinen käytävä sekä kaariaiheinen katto erottavat rakennuksen muista, punatiilisistä Alvar Aallon suunnittelemista tutkimus- ja opetusrakennuksista.

Lisää palveluita Otaniemen kampukselle

Ostari tulee jatkossakin toimimaan mielenkiintoisena ja vetovoimaisena kohtaamispaikkana. Samalla Otaniemen palveluita kehitetään yhä kokonaisvaltaisemmin ja liikekeskuksen edistämisessä otetaan huomioon alueen palvelukokonaisuus.

“Ostoskeskuksen vuokralaiskokonaisuutta muodostetaan parhaillaan, ja keskus tulee tarjoamaan arkea tukevia lähipalveluita sekä kohtaamispaikkoja ravintoloineen, myymälöineen ja toimistotiloineen. Jatkossa ostari ja kauppakeskus A Bloc toimivat kampuksen vapaa-ajan ja palveluiden keskittymänä ja tukevat toisiaan tarjoamalla monipuolisia palveluita ja tiloja”, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n Head of Leasing and Sales Jenna Isokuortti.

Rakennuksen osoite: Otakaari 27
Rakennuttaja: Otaniemen Liikekeskus Oy
Pääurakoitsija: Pakrak Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Q4 Oy
Korjaus- ja modernisointitöiden aikataulu: maaliskuu 2020–toukokuu 2021
Projektin verkkosivut: https://www.aalto.fi/fi/toimipisteet/otaniemen-ostoskeskus

Tampereen Kauppiin on rakenteilla asumisoikeusasuntoja

Tampereelle Kaupin puistokortteliin on rakenteilla uusia asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa 25 kerrostaloasuntoa osoitteeseen Kuntokatu 11 E. Ensimmäinen hakuaika asumisoikeusasuntoihin on 8.–25.5.2020, jonka jälkeen asuntoihin on jatkuva haku. Asunnot valmistuvat arviolta huhtikuussa 2021.

Asumisoikeusasunnot valmistuvat Kauppiin, noin 2,5 kilometrin päähän keskustan palveluista, mutta kuitenkin lähelle luontoa ja kaupungin monipuolisimpia liikuntamahdollisuuksia. – Aivan vieressä on mm. Tampereen yliopistollinen sairaala sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Keskustaan pääsee kätevästi kävellen, pyöräillen tai bussilla lähipysäkiltä. Tuleva raitiotie tulee aivan korttelin kulmalle, jolloin ydinkeskustan palvelut ovat vain muutaman pysäkin päässä, kertoo myyntineuvottelija Susanna Vuorinen TA-Yhtiöistä.

Kerrostaloasuntoja monenlaiseen tarpeeseen

Neljäkerroksisessa talossa on asuntoja monenlaiseen elämäntilanteeseen: kaksiot ovat kooltaan 43,5–54 m², kolmiot 71,5 m² ja neljän huoneen asunnot 86,5 m². Kaikissa asunnoissa on parveke sekä kolmioissa ja neljän huoneen asunnoissa oma sauna. Osassa asunnoista on vaatehuone sekä kaksi wc:tä.

– Asuntojen materiaalivalinnat ovat ajattomia ja luovat pohjan monen tyyliselle sisustukselle. Pesuhuoneet on laatoitettu ja muissa huoneissa on laminaattilattiat. Asumisviihtyvyyttä lisäävät sälekaihtimet, Susanna Vuorinen kertoo.

Asukkaiden käytössä on hyvät yhteistilat, kuten saunaosasto, kuivaushuone, ulkoiluvälinevarasto sekä lastenvaunuvarasto. Jokaiselle asunnolle on oma lämmin irtaimistovarastokomero. Talojen sisäpihalle jää suojaisa yhteispiha, johon on suunniteltu erilaisia paikkoja oleiluun sekä leikkivälineitä lapsille. Kuntokatu 11 E on savuton kiinteistö.

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii Hartela Länsi-Suomi Oy ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut BST-Arkkitehdit Oy.

Asuntoihin voi tutustua tarkemmin täällä.

Mikä on asumisoikeusasunto ja kenelle se sopii?

Asumisoikeusasunto on hyvä vaihtoehto monessa elämäntilanteessa. Asumisoikeusasuntoon ei tarvitse sitoa pääomaa yhtä paljon kuin omistusasuntoon, mutta asumisoikeusasukas saa pysyvän kodin, jossa voi asua niin kauan kuin haluaa. Asumisoikeusasunto on myös huoleton ja helppo, sillä talon omistaja ja huoltoyhtiö huolehtivat kiinteistön kunnosta, ja asunnosta on halutessaan helppo luopua.

Käytännössä asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Muuttaessaan pois asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

NCC ja VAV rakentavat Tikkurilaan kolme autopaikatonta kerrostaloa Joutsenmerkki-kriteerien mukaisesti

VAV Yhtymä Oy ja NCC ovat sopineet kolmen kerrostalon rakentamisesta Vantaan Tikkurilan Veturikujalle. Hanke toteutetaan pohjoismaisen Joutsenmerkki-ympäristömerkin kriteerien mukaisesti. KVR-urakan yhteisarvo on noin 19 M€.

Työt alkavat alkukesästä 2020 ja kohde valmistuu loppuvuodesta 2021. Vantaan Tikkurilassa sijaitsevaan kohteeseen tulee 120 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Rakennettava kiinteistö käsittää kolme kuusikerroksista taloa, joissa asuntojen koot ovat yksiöistä kolmioihin.

– On hienoa jatkaa Joutsenmerkki-rakentamista VAV:n kanssa. Toteutimme Vantaan Hakunilaan yhdessä siihen mennessä Suomen suurimman Joutsenmerkityn kerrostalon, joka on hyvä esimerkki siitä, että kriteeristön avulla rakentamisen hiilijalanjälkeäkin voidaan pienentää kustannustehokkaasti, kertoo NCC:n yksikön johtaja Tuomas Tonteri.

– VAV:lle terveellinen asuminen ja ympäristön kestävyys tarkoittavat tekoja, ja siksi talot rakennetaan Joutsenmerkki-kriteerit täyttäväksi. Talot tulevat loistosijainnille, josta on mainiot joukkoliikenneyhteydet kaikkialle maailmaan. Rakennusten ulkonäöstäkään ei tingitä, ja tiiliverhoillut talot istuvat kauniisti paikalleen. Vaikka talot lähtevät vasta rakenteille, ne ovat herättäneet jo suurta kiinnostusta asunnonhakijoiden keskuudessa. Näihin halutaan asumaan, sanoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Joutsenmerkin ympäristökriteereissä otetaan huomioon muun muassa rakennusmateriaalien ekologisuus ja alkuperä, käytettyjen kemikaalien turvallisuus ja terveellisyys, kosteudenhallinta sekä energiatehokkuus. Rakennusjätteen osalta tavoitteena on vähintään 70 prosentin kierrätysaste.

– Sertifikaatin vaatimukset vaikuttavat koko projektiin suunnittelusta alkaen. Työmaalla seurataan tarkasti jokaista rakennukselle tulevaa materiaalierää. Mukaan ei saa joutua materiaaleja, joiden tuoteseloste ei vastaa sertifikaatin kriteereitä. Tästä syystä koko työmaahenkilöstön perehdyttäminen Joutsenmerkin vaatimusten sisältöön on tärkeätä, Tonteri korostaa.

Ympäristöystävällisyys huomioidaan myös talon valmistumisen jälkeen esimerkiksi tuottamalla kesäaikainen kiinteistösähkö aurinkopaneeleilla ja tukemalla asukkaiden polkupyöräilyä. Veturikujan kohteessa tontti on autopaikaton lukuun ottamatta invapaikkoja. Myös ympäristön viihtyisyyteen ja viherrakentamineen panostetaan. Työmaalla toimitaan lisäksi NCC:n oman Vastuullinen työmaa -konseptin mukaisesti, joka kokoaa kaikki työmaan kestävää kehitystä edistävät teot konkreettisiksi ja mitattaviksi toimenpiteiksi.

NCC vastaa sekä hankkeen suunnittelusta että toteuttamisesta. Arkkitehtisuunnittelun on hoitanut Arkkitehtitoimisto Kanttia2, taloteknisen suunnittelun Optiplan ja rakennesuunnittelun A-insinöörit.

Työmaan edistymistä voi seurata työmaasivujen kautta: https://www.ncc.fi/projektit/veturikuja-8-vantaa/

Joutsenmerkitty talo 

  • Joutsenmerkin kriteerit perustuvat rakennuksen elinkaariajatteluun
  • Talo on energiatehokas ja viihtyisä koti asukkaille
  • Sisäilma on hyvä
  • Talossa käytetyt rakennusmateriaalit ovat turvallisia, terveellisiä ja niillä on alhaiset päästöt
Posted in:

SRV toteuttaa Ojangon bussivarikon Vantaalle

Valokuvaaja: Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko

Vantaan kaupunki ja SRV ovat sopineet Ojangon bussivarikon toteuttamisesta Vantaalle. Hanke sisältää noin neljän hehtaarin kokoisen varikkoalueen 200:lle bussille tankkaus- ja latauspaikkoineen sekä huoltohallin, toimisto-osan ja bussien pesulinjaston rakentamisen. Urakan arvo on noin 13 miljoonaa euroa, mikä kirjataan SRV:n tilauskantaan toukokuulle.

Varikko sijoittuu Itä-Vantaalle Ojangon kaupunginosaan Kehä III:n pohjoispuolelle.  Alueelle rakennettavan varikkorakennuksen pinta-ala on noin 3 600 bruttoneliömetriä. Työt on aloitettu alueen raivauksella huhtikuun lopussa. Koko varikko valmistuu käyttöönotto- ja testausvaiheen jälkeen syksyllä 2021.

Valokuvaaja: Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko

”Lähdemme ilolla toteuttamaan Ojangon bussivarikkoa. Hankkeessa yhdistyvät hienosti SRV:n taidokas infra- ja toimitilarakentaminen sekä monipuolinen talotekninen osaaminen. Aiemmin olemme toteuttaneet vastaavia ratkaisuja muun muassa Helsingin Kalasataman REDI Kallioparkissa sekä Kehä I:n tunnelihankkeessa Espoon Keilaniemessä”, kertoo SRV Infran toimitusjohtaja Sami Korhonen.

Ojangon varikko korvaa Hakunilan keskustasta poistuvan ahtaan ja asutuksen keskellä sijaitsevan bussivarikon ja mahdollistaa tehokkaan ja ympäristöystävällisemmän joukkoliikenteen järjestämisen.

”Ojangon bussivarikko on merkittävä hanke koko itäisen HSL-alueen joukkoliikenteen tulevaisuuden ja sähköbussien liikennöinnin kannalta. Lisäksi vanha varikkoalue on rajoittanut voimakkaasti Hakunilan kaupunkirakenteen tiivistämistä ratikkareitin varrella. Uuden varikon sijainti Kehä III:n kupeessa mahdollistaa sekä Itä-Vantaan että Itä-Helsingin alueen bussiliikenteen tehokkaan ja taloudellisen operoinnin kalliita siirtoajoja välttäen”, kertoo kaupungininsinööri Henry Westlin Vantaan kaupungilta hankkeen taustoista.

Posted in:

Bonavalta uusia kaupunkivilloja Helsingin Laajasalon Kruunuvuorenrantaan

Havainnekuva Aidasta

Bonava rakennuttaa Kruunuvuorenrantaan 43 uutta, yhteisöllistä kaupunkivillaa. Ympäröivään luontoon asettuvien Asunto Oy Helsingin Aidan kaupunkivillojen suunnitelmat ovat Bonavan, Helsingin kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliiton yhteisen arkkitehtuurikutsukilpailun satoa. Rakennustyöt ovat käynnistyneet ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusin koteihin kesällä 2021.

”Laajasalon Kruunuvuorenrantaan asettuvan Helsingin Aidan kotien suunnittelussa korostuu kaupunkivillojen tunnelma ja huvilamaisuus. Asukkaille tämä tarkoittaa kotien avautumista useampaan ilmansuuntaan, poikkeuksellisen väljiä näkymiä ympäröivään maisemaan sekä omaa rauhaa. Ja kuten Bonavan naapurustoajatteluun läheisesti kuuluu, nousee asukkaiden iloksi pihapiiriin erillinen Aidan maisemaan hienosti sulautuva viherkatolla varustettu piharakennus, jossa on sauna ja tilava kalustettu kerhotila”, sanoo Matti Kuronen, yksikönjohtaja, Bonava Suomi Oy.

Korttelin piha-alueen suunnittelussa korostuvat esteettömyys sekä pihan ilmeen sovittaminen luonnonkauniiseen maisemaan sopivaksi. Ekologisuutta Aidaan tuo jätteiden putkikeräys, joka tekee lajittelusta helppoa ja vähentää liikenteessä olevien jäteautojen määrää. Aida on mukana Rakennusteollisuus RT ry:n hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa rakennusten vähähiilisyyden arvioinnin laatua, luotettavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Kruunuvuorenrannasta kehittyy tulevaisuudessa noin 13 000 asukkaan kotipaikka, ja suuri osa alueesta jää metsiksi, puistoiksi, luonnonsuojelualueeksi ja vapaiksi rannoiksi. Asunto Oy Helsingin Aidan tontti rajautuu laajaan Gunillankallion virkistysalueeseen ja lähimmät ulkoilureitit alkavat aivan kotiovelta.

Lue lisää Helsingin Aidasta ja Bonavasta yhtiönä