YIT rakentaa Huhtamäelle uusia tuotanto-, varasto- ja toimistotiloja Hämeenlinnassa

b70640e898d83203_800x800ar

YIT laajentaa ja uudistaa Huhtamäen tuotanto-, varasto- ja toimitiloja Hämeenlinnassa. Hankkeen tilaaja on Pohjoismainen modernien logistiikkakiinteistöjen kehittäjä ja omistaja NREP Logicenters.
KVR-urakkaan sisältyy noin 15 000 neliön uudisrakennus ja 2 700 neliötä entisten tilojen peruskorjausta. Suunnittelu- ja rakennustyöt alkavat heti, ja hanke valmistuu joulukuussa 2019. Osapuolet ovat sopineet, ettei sopimuksen arvoa julkisteta.

Uusi tuotantolaitos korvaa nykyisen 1960-luvulla rakennetun tehdaskiinteistön, ja se sijoittuu Huhtamäen logistiikkakeskuksen viereen.

”Tilat suunnitellaan lean-periaatteiden mukaisesti tavaravirtoja sujuvoittamaan ja turhaa liikennettä minimoimaan”, Huhtamäen toimitusjohtaja Maisa Katila sanoo. Tehtaan konekantaa uusitaan ja automaatiota lisätään. Lisäksi uudistuksilla halutaan parantaa työturvallisuutta ja ergonomiaa.

Rakentaminen toteutetaan perinteistä poikkeavalla, käänteisellä kolmen vaiheen rakennustavalla. Ensin valmistuvat uudet tuotantotilat, mikä mahdollistaa tuotannon jatkumisen keskeytyksettä rakentamisen aikana. Seuraavassa vaiheessa valmistuvat varastotilat, lopuksi toimistotilat. Vaiheistamisen ansiosta toiminnot voidaan siirtää nopeasti ja joustavasti viereiseltä tontilta uuteen tehtaaseen.

Energiatehokkuus ja vastuullisuus korostuvat rakentamisessa. Rakennuksen lämmityksessä hyödynnetään tuotannossa syntyvää hukkalämpöä ja kiinteistön valaistus toteutetaan LED-tekniikalla.

”Kiinteistöt kuluttavat valtavan määrän kokonaisenergiankulutuksesta Suomessa. Vastuullisuus on meille tärkeää kaikessa toiminnassamme, ja olemme ylpeinä tuomassa uusia innovatiivisia ratkaisuja energiatehokkaaseen rakentamiseen”, sanoo NREP:n osakas Jani Nokkanen.

Huhtamäki on maailmanlaajuisesti toimiva ruuan ja juoman pakkaamisen asiantuntija. Hämeenlinnan tehdas keskittyy kartonkisten tarjoilupakkausten valmistukseen.

YIT ja Are toteuttavat Kaitaan metroaseman

8cab3af39e7847b6_800x800ar

Alustava havainne Kaitaan asemalaituri PES-Arkkitehdit

YIT:n ja Aren muodostama työyhteenliittymä sekä Länsimetro Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Kaitaan aseman rakennusurakasta Espoossa. Urakan arvo on noin 47 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 33 miljoonaa euroa. Urakassa rakennetaan aiemmin louhittuihin tiloihin Kaitaan maanalainen asema, huoltotunneli ja siihen liittyvien yhdystunneleiden tunnelitilat, väestönsuoja sekä Kaitaantien sisäänkäynti, Iivisniementien tekniikkakuilu ja Iivisniemenkallion sisäänkäyntivaraus, johon tässä vaiheessa rakennetaan vain tekniikkakuilu. Rakentaminen käynnistyy syyskuussa 2018, ja urakan on määrä valmistua toukokuussa 2022. Urakka kirjataan YIT:n kolmannen vuosineljänneksen tilauskantaan.

Länsimetron jatko on rakenteilla Espoon Matinkylästä Kivenlahteen. Tekeillä on seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

YIT on Länsimetron suurin yksittäinen rakentaja. YIT on toteuttanut Länsimetron ensimmäisen vaiheen asemista Aalto-Yliopiston, Tapiolan, Niittykummun ja Matinkylän asemat sekä tunneleiden ja asemien louhintatöitä Ruoholahdessa, Lauttasaaressa, Koivusaaressa, Keilaniemessä, Otaniemessä, Urheilupuistossa, Niittykummussa ja Matinkylässä. Toisen vaiheen asemista YIT on toteuttanut Finnoon metroaseman louhinta- ja lujitusurakan, ja parhaillaan on käynnissä Soukan metroaseman rakennusurakka, jonka on tarkoitus valmistua helmikuussa 2022.

”Ammattitaitoinen henkilöstömme, vahva kokemuksemme kalliotilojen rakentamisessa ja toimiva yhteistyö Aren kanssa ovat tuottaneet osaltamme toivottua tulosta Länsimetron tarjouskilpailuissa. Olemme erittäin iloisia siitä, että voimme toteuttaa Länsimetron toisessa vaiheessa Soukan aseman lisäksi myös Kaitaan aseman rakentamisen projektinjohtourakkana. Yhteistoiminnallinen toteutustapa ja tiivis yhteistyö tilaajaorganisaation kanssa luovat erinomaiset edellytykset onnistuneelle hankkeelle”, sanoo Anne Piiparinen, YIT:n Infraprojektit-segmentin Teollisuus ja rakennustekniset työt -divisioonan johtaja.

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Kalajoen kaupungin kanssa Merenojan yhtenäiskoulun rakentamisesta

bf40456a5d1f39b7_800x800ar

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Kalajoen kaupungin kanssa Merenojan yhtenäiskoulun rakentamisesta. Valmistuttuaan koulu on ensimmäinen Joutsenmerkitty yhtenäiskoulu Suomessa. Työ toteutetaan KVR-urakkana, joka sisältää entisten rakennusten purkutöitä ja uuden koulurakennuksen ja liikuntahallin rakentamisen. Rakentaminen alkaa syksyllä 2018 ja valmistuu heinäkuussa 2020 sisäpuolisilta osin. Purku- ja pihatyöt valmistuvat viimeistään lokakuun 2020 loppuun mennessä. Urakan arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Se kirjataan tilauskantaan vuoden 2018 kolmannelle neljännekselle.

Merenojan uusi yhtenäiskoulu rakennetaan uudisrakennuksena nykyisen koulun tontille. Vanhat koulurakennukset puretaan kahdessa vaiheessa. Uuteen kouluun tulee ala- ja yläkoulun opetustilojen lisäksi lisätiloja lukiolle, hammaslääkärin vastaanottotilat sekä liikuntasali ja kaupungin vapaa-ajantoimen tiloja. Koulu on mitoitettu noin 1 000 oppilaalle ja 100 hengen henkilökunnalle. Hankkeen kokonaislaajuus on noin 13 000 brm2, josta liikuntahallirakennus on 2 421 brm2.

”Toteutamme kaupungin keskustaan nykyaikaisen ja pohjoissuomalaisittain valinnaisuudessaan ja kansainvälisyydessään ainutlaatuisen oppimisympäristön. Uusi yhtenäiskoulu ja laajennettu lukio mahdollistavat Kalajoen urheilu- ja kulttuuriakatemian toiminnan laajentamisen ja kehittämisen. Haluamme koulusta terveellisen, turvallisen ja energiatehokkaan. YIT:n tarjous vastasi parhaiten urakkakilpailulle asettamiamme hinta- ja laatukriteereitä”, sanoo Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

”YIT on rakentanut muun muassa Kastellin ja Hiukkavaaran monitoimitalot Oulussa sekä Pudasjärven hirsikoulukampuksen ja Torkinmäen koulun Kokkolassa. Erilaisten elinkaari- ja allianssihankkeiden ansiosta meillä on koulurakentamisen parhaista toimintatavoista ja teknisistä ratkaisuista vahva kokemus, jota pääsemme hyödyntämään Merenojan koulun toteuttamisessa,” sanoo Toimitilat-segmentin johtaja Esa Neuvonen YIT:ltä.

Rakentaminen toteutetaan Kuivaketju10-kosteudenhallintamallin mukaisesti, ja rakennustöissä edellytetään P1-puhtausluokkaa. Rakennukseen tulee tuulettava alapohjarakenne, ja aikatauluun on varattu tuuletusaika ennen tilojen käyttöönottoa.

Uuden koulun suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan Joutsenmerkin vaatimusten mukaisesti. Joutsenmerkityn rakennuksen on täytettävä tiukat ympäristövaatimukset, jotka edellyttävät muun muassa rakennuksen koko elinkaaren huomioimista ja hyvää sisäilman laatua.

YIT valitsi Aren urakoimaan Espoon tunnetuimman maamerkin talotekniikan

gsvse0v5guwvwlku6gby

Regenero hankki lokakuussa 2017 omistukseensa Fortumin entisen pääkonttorikiinteistön. Kuva: YIT

Raaden hammasta, eli Fortumin entistä pääkonttoritornia Keilaniemessä korjataan kymmenillä miljoonilla euroilla. Kesällä alkavan peruskorjauksen myötä Raaden hampaan katolla sijaitseva talotekniikka siirretään pois huipulle nousevan näköalaravintolan tieltä. YIT on valinnut Aren KVR-kumppanikseen toteuttamaan kohteen talotekniikkaurakan. Sopimuksen arvo on noin 12 miljoonaa euroa.

Vuonna 1976 valmistunut Fortumin entinen pääkonttori on Espoon korkein rakennus Keilaniemessä. Aiemmin se tunnettiin Nesteen tornina ja yhtiön entisen toimitusjohtaja Uolevi Raaden mukaan torni sai kansan keskuudessa lempinimen Raaden hammas. Raaden hampaan on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Castrèn-Jauhiainen-Nuuttila.

Torni siirtyi syksyllä 2017 Fortumilta YIT:n ja HGR Property Partnersin perustaman yhteisyritys Regenero Oy:n omistukseen. Uusi omistaja aloittaa työn ikonisen tornitalon ja sen alueen kehittämiseksi. Korjausten jälkeen tornista löytyvät työpisteet jopa 1 500 ihmiselle.

– Tilat pysyvät harvoin muuttumattomina kiinteistön koko elinkaaren ajan. Hankkeen myötä käyttäjille on tarjolla nykyaikaiset viihtyisät tilat ja erinomaiset sisäolosuhteet. On hienoa päästä modernisoimaan tätä ikonista rakennusta, kertoo Aren modernisoinnin johtaja Sami Häkkinen.

Hankkeen kaksiosaisessa kilpailutuksessa pääpainoarvo oli muualla kuin hinnassa. Are erottautui edukseen vastaamalla haasteeseen pyydetysti, ratkaisunhakuisesti sekä avoimesti.

– Neuvotteluprosessin aikana huokunut asiakaslähtöisyys, avoimuus sekä saman arvomaailman jakaminen tekivät neuvotteluprosessista helpon. Aikaisempien yhteisten hankkeiden onnistumiset, luotettavuus sekä projektien aikana vallinnut yhteistyöhalukkuus vahvistivat käsitystämme siitä, että Are on oikea valinta kumppaniksemme tähän hankkeeseen, kertoo YIT:n työpäällikkö Jani Dementjeff.

YIT Rakennus ja Are rakentavat Soukan metroaseman

soukka-tiedotteeseen-indav

Soukan asema rakennusurakan alkaessa. Kuva: Timo Kauppila, INDAV

Urakassa rakennetaan Soukan metroasema, sen tekniset kuilut, kaksi sisäänkäyntiä sekä Soukanväylältä asemalle ulottuva huoltotunneli. Maanalaisten rakennettavien tilojen pinta-ala on noin 20 000 m2. Urakassa valetaan yhteensä lähes 11 000 m3 betonia. Aseman sisäänkäynnit sijoittuvat Soukantorille ja Yläkartanontielle.

-Olemme iloisia voidessamme osallistua Espoon kehittämiseen edelleen myös metron osalta. Soukan metroaseman rakentamisessa pystymme hyödyntämään kokemustamme aiemmin rakentamistamme neljästä länsimetron asemasta. Esimerkiksi Aalto-Yliopiston aseman rakentamisessa otimme käyttöön monia innovatiivisia, projektinhallintaa parantavia menetelmiä, sanoo Anne Piiparinen, YIT:n Infrarakentamisen Rakennustekniset työt – divisioonan johtaja.

Soukan aseman rakentaminen toteutetaan YIT:n ja Are:n työyhteenliittymänä. Are vastaa hankkeessa teknisten järjestelmien suunnittelun ohjauksesta, toteutuksesta ja projektin johtamisesta.

-Are oli länsimetron ensimmäisessä vaiheessa suurin talotekniikkatoimittaja, ja haluamme olla vahvasti mukana rakentamassa myös tätä toista vaihetta. Urakka on Aren ensimmäinen työyhteenliittymänä toteutettu urakka, joten on hienoa päästä toteuttamaan tätä yhdessä YIT:n kanssa, sanoo Aren toimitilarakentamisen johtaja Kai Nurho.

Kuluvan vuoden aikana länsimetron kakkosvaiheella siirrytään louhinnasta rakentamiseen. Asemaurakoiden hankinta etenee aikataulussa – neljän muun aseman hankintailmoitukset on julkaistu ja vuoden loppuun mennessä urakoitsijat on valittu Soukan lisäksi myös muille asemille. Ratalinjan urakoitsija valittiin aiemmin toukokuussa ja Sammalvuoren varikolla rakentaminen on jo käynnissä. Asemien lisäksi hankkeessa kilpailutetaan yhteensä 24 sivu-urakkaa.

-Yhteistyön sujuvuuteen ja tiedonkulkuun on panostettu kakkosvaiheen rakentamisessa. Yhteistyön sujuvuutta tullaan myös toistuvasti mittaamaan jokaisessa urakassa, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Koko hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

YIT allekirjoitti sopimuksen Suomen suurimman puukoulukeskuksen rakentamisesta Imatralle

816bda89c4d8618b_800x800ar

YIT allekirjoitti Imatran kaupungin kanssa noin 55 miljoonan euron arvoisen sopimuksen puurakenteisen koulukeskuksen rakentamisesta Imatran Mansikkalaan ja sen ylläpidosta 20 vuodeksi. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla ja se kattaa kohteen suunnittelun, rakentamisen sekä ylläpidon. Hankkeen rakennuslupaa odotetaan kesällä 2018, jonka jälkeen hanke kirjataan tilauskantaan. Koulukeskuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2020.

Mansikkalan koulukeskuksesta tulee Suomen suurin puukoulu. Koulukeskukseen valmistuu oppimistilat noin 1 350 lapselle ja nuorelle aina päiväkodista lukioon sekä tilat oppilashuollolle. Lisäksi tiloihin sijoittuu neuvola sekä toimitiloja työväenopistolle ja yhdistyksille.

”Olemme innoissamme, että voimme olla tässäkin edelläkävijä. Rakennamme puukoulua, joka tulee olemaan monitoimitalo. Hinta pitää sisällään investoinnin ohella myös peruskorjaukset ja ylläpidon kahdelle vuosikymmenelle,” toteaa vs. kaupunginjohtajana sopimuksen allekirjoittanut Kaisa Heino.

YIT:llä on pitkä kokemus kouluhankkeiden toteuttamisesta elinkaarimallilla, jossa suunnittelu, toteutus ja käyttö yhdistyvät kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi. Mallissa korostuvat julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuus, kun hanketta valmistellaan yhteistyössä koko hankkeen elinkaari huomioiden.

YIT käynnisti asuntohankkeita Suomessa noin 50 miljoonan euron arvosta

8de69a5446a3407d_800x800ar

YIT Turun Fabriikin Fauna

YIT on käynnistänyt asuntohankkeita Turussa, Tampereella ja Vantaalla tammi-helmikuussa noin 50 miljoonan euron arvosta. Asuntojen aloitukset kirjattiin vuoden ensimmäiselle neljännekselle.

Turussa YIT aloitti kahden hankkeen rakentamisen. Asunto Oy Turun Fabriikin Faunaan valmistuu lähes 100 asuntoa, ja sen arvo on yli 15 miljoonaa euroa. Fauna on kolmas Fabriikin alueelle rakennettava kohde, ja se valmistuu vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen aikana. Asunto Oy Turun Alfaan puolestaan valmistuu noin 60 asuntoa, ja sen arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Alfa on historiallisen Barkerin puuvillatehtaan kutomorakennuksen viereen rakentuvan korttelin ensimmäinen kohde, ja se valmistuu vuoden 2019 toisen neljänneksen aikana.

86a42e437e6177d4_800x800ar

Turun Alfa

92c78e7f204f4218_800x800ar

Tampereen Aallonharja

9c10fd368cfd95dd_800x800ar

Vantaan Karpalo

Asunto Oy Tampereen Aallonharja rakennetaan Keulakortteliin, Ranta-Tampellan uudelle asuinalueelle Tampereella. Kohteeseen valmistuu yhteensä 40 asuntoa, ja sen arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Kohde valmistuu vuoden 2019 toisen neljänneksen aikana.

Lisäksi YIT käynnisti Asunto Oy Vantaan Karpalon rakentamisen Vantaalla. Karpalo on toiminnallisuuteen ja kohtuuhintaisuuteen perustuvan Smartti-konseptin mukaan rakennettava kohde, johon valmistuu yhteensä lähes 60 asuntoa. Kohteen arvo on lähes 10 miljoonaa euroa, ja se valmistuu vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Allianssi toimi Suomenlinnan huoltotunnelin korjauksessa

a1e97cabe8d3c211_800x800ar

Tämän vuoden alussa valmistunut, Suomen pienin allianssihanke osoitti toimivuutensa. Vaikea hanke saatiin valmiiksi tavoiteaikataulussa ja budjetin mukaan.

”Allianssi oli järkevä ase taklata yllätyksiä täynnä oleva merenalaisen tunnelin korjaushanke”, sanoo Ulla Räihä Suomenlinnan hoitokunnasta.

Jos allianssihengen voisi pullottaa, se onnistuisi, kun hankkeen tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan edustajat saapuvat yhdessä haastatteluun. Vaikka työ on jo valmis, kaikki puhkuvat intoa ja yhteishenkeä. Myös onnistumisesta iloitaan yhdessä.

”Kaikkein parasta hankkeessa olivat ihmiset ja se mitä oppi, kun teki yhdessä töitä.” ”Vuorovaikutus ja hankkeen hyvä henki olivat ihan parasta.” ”Keskustelu ja yhdessä tekeminen.” ”Arvoa rahalle, tehokkuus ja into.” Näin Ulla Räihä Suomenlinnan hoitokunnasta, Klaus Einsalo Pöyryltä sekä Riikka Virtanen ja Joonas Rinkinen YIT:ltä listaavat Suomenlinnan tunnelihankkeen onnistumista.

Alkulähtökohta hankkeelle oli haastava.

”Meillä oli tiedossa pieni ja vaikea hanke. Meren alla kulkeva tunneli, joka saattoi sisältää korjaajalle vaikka millaisia yllätyksiä. Epäilimme, että kiinnostaako näin pieni hanke ketään”, Räihä kertoo.

Allianssivaihtoehto tuntui järkevältä tavalta ratkaista hankkeen haasteet.

”Tosin mietimme, että ammummeko nyt tykillä hyttystä eli onko allianssi liikaa työtä vaativa vain seitsemän miljoonan euron hankkeessa”, hän jatkaa.

Epäilykset osoittautuivat vääriksi. Koko ryhmä on sitä mieltä, että hankkeen pienuudesta huolimatta allianssi oli juuri oikea tapa toteuttaa hanke.

Testausta ja ketteryyttä

Suunnittelija Einsalon mielestä suunnittelu toteutettiin hankkeessa järkevästi.

”Heti alussa päätimme, että suunnittelu tehdään kevyesti. Suunnitelmaa haluttiin testata työn aikana. Kun sitten matkan varrella tunnelissa paljastui yllätyksiä, pystyimme testaamaan erilaisia vaihtoehtoja ja muuttamaan suunnitelmia ketterästi. Tällä tavoin yhdessä tekeminen teki työprosessista tehokkaan”, Einsalo selvittää allianssin hyötyä projektissa.

Hän myöntää, että ketteryys vaatii myös suunnittelijalta joustavuutta.

”Harvemmin tapahtuu niin, että työnjohtaja soittaa suunnittelijalle tunnelin suulta työajan ulkopuolella ja kysyy, että voitaisiinko tehdä jokin asia uudella tavalla. Tässä projektissa näin toimittiin”, hän kuvailee.

Einsalon mielestä kokemus osoittautui hyväksi.

”Oli mainiota, että työntekijöillä on rohkeutta sekä tehdä päätöksiä, että keskustella vaihtoehdoista. Kaikilla oli enemmän vastuuta oman työnsä suunnittelusta. Se edisti ketteryyttä, loi yhteishenkeä ja teki projektista onnistuneen”, Einsalo kiittelee.

Riikka Virtanen YIT:ltä kertoo, että esimerkiksi tunnelin pienuus aiheutti työn suunnitteluun omat haasteensa.

”Joustoja ja järjestelyjä tarvittiin jo ihan liikenteen järjestelyssä työmaalla. Koska kaikki aika haluttiin käyttää hyödyksi, piti haasteet ratkoa ketterästi”, hän miettii.

Työmaa kaupungin paraatipaikalla

Erikoista Suomenlinnan tunnelihankkeessa oli sen saama huomio. Jo itse tunneli on erityislaatuinen ja se herätti kiinnostusta. Suomenlinna on tunnettu matkailukohde ja maailmanperintökohteena se kiinnostaa. Lisäksi tunnelityömaan mantereen puoleinen pää sijaitsi Helsingin paraatipaikalla eli Kaivopuistossa.

Hankkeessa päätettiinkin panostaa myös työmaatukikohtiin. Esimerkiksi työmaakopit toteutettiin niin, että niissä osa seinistä oli lasia. Työstä haluttiin näinkin tehdä avointa ja näkyvää.

Rakennusaikana Kaivopuistossa järjestettiin myös useita suuria yleisötapahtumia, muun muassa valtava Suomi 100 -tapahtumiin kuuluva lentonäytös.

”Työmaatukikohdan sijainti oli haasteellinen, mutta avoimuudella ja yhteistyöllä saimme aikaan sen, että negatiivista palautetta ei tullut. Otimme itse yhteyttä esimerkiksi tapahtumien järjestäjiin ja kysyimme, mitä meidän pitää ottaa huomioon ja voimmeko olla jotenkin avuksi. Niinpä esimerkiksi lentonäytöksen ruokarekoille ja taiteiden yön tanssiesityksen saatiin sähköä työmaalta”, kertoo hankkeen vuorovaikutuskoordinaattori Joonas Rinkinen.

Allianssiryhmää ilahduttikin, kun työmaa oli ehdolla Helsingin kaupungin järjestämässä Rakentamisen ruusu -kilpailussa.

Kilpailussa kiitettiin erityisesti hankkeen vuorovaikutusta. Esimerkiksi alueen asukkaita kuunneltiin ja heitä informoitiin hankkeen alusta loppuun. Näin saavutettiin luottamus.

”Satsasimme viestintään ja tiedotukseen ja se kannatti. Meillä oli kokouksia, seurantaryhmää, nettitiedotusta – olimme läsnä. Jos tuli jokin ikävä asia eteen, siitä kerrottiin samalla tavoin kuin positiivista asioista. Näin saimme aikaan vankan luottamuksen”, Ulla Räihä kertoo.

Enemmän kuin projekti

Räihä Suomenlinnan hoitokunnasta on tyytyväinen sekä hankkeen kulkuun, että lopputulokseen.

”Tämä oli enemmän kuin projekti. Kyllä yhteinen henki ja yhdessä tekeminen tartutti intoa meihin kaikkiin”, hän sanoo.

Räihän mielestä kaikki osapuolet pelasivat yhteen mainosti. Allianssihenki saatiin aikaan ihan kaikissa hankkeeseen osallistuneissa.

”Kun joululounaalla kiertelin juttelemassa tekijäporukoiden kanssa, oli hauska huomata, miten ihan kaikki suurten yritysten edustajista ihan pienempiin aliurakoitsijoihin puhui meidän hankkeesta. Tunnelma oli todella hyvä ja kaikki olivat omaksuneet allianssin yhdessä tekemisen”, hän kuvailee.

”Koko projektin sisällä oli erinomainen yhteistyön henki ja meille tilaajille toi luottamusta se, että takana oli ison firman selkänojaa”, Räihä tiivistää.

Suomenlinnan huoltotunnelin peruskorjaus

  • Hankkeen budjetti noin 7 miljoonaa euroa
  • Tilaaja Suomenlinnan hoitokunta
  • Allianssikumppanit YIT ja Pöyry
  • Tunneli suljettiin korjaustöitä varten huhtikuussa 2017
  • Tunneli avattiin pelastuslaitokselle joulukuussa 2017, viimeistelyjä tehtiin helmikuulle 2018.

Caverion ja YIT toteuttavat Kuopion Kuntolaakson elinkaarihankkeen

abcd727a797177bd_800x800ar

Caverion on allekirjoittanut Kuopion kaupungin kanssa sopimuksen uima- ja jäähallin sekä pysäköintipalveluiden kehittämishankkeen toteuttamisesta elinkaarimallilla. Kuntolaakso-niminen hanke toteutetaan yhdessä YIT:n kanssa. Caverionin osuuden arvo on noin 59 miljoonaa euroa.

Caverion vastaa rakentamisvaiheessa taloteknisestä suunnittelusta ja kokonaistoimituksesta sekä 20-vuotisella palvelujaksolla kiinteistöjen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta, käyttäjille tarjottavasta palvelutuotannosta sekä kiinteistöjen energiankulutuksesta. Kiinteistöt liitetään Caverionin etähallintaan, jonka avulla hallitaan kiinteistöjen teknisten järjestelmien toimintaa sekä energiatehokkuutta.

Vuosina 2018–2020 toteutettava investointi käsittää uuden uimahallin, jäähallin laajennuksen ja peruskorjauksen sekä 350-paikkaisen pysäköintilaitoksen. Uudisrakennuksen bruttoala on noin 21 000 m2. Rakennuttajana toimii Kuopion Tilakeskus.

”Kuntolaakso-hanke on ainutlaatuinen. Tilaaja luottaa täysin Suomen johtavien rakennus- ja talotekniikkayritysten osaamiseen. He pystyvät tarjoamaan meille laadukkaan ja nykyaikaisen uimahalli-jäähallikokonaisuuden”, toteaa hankkeen projektipäällikkönä toimiva Kuopion Tilakeskuksen rakennuttaja  Janne Pääkkönen .

”Kuntolaakson kehittämishanke on laaja-alaista asiantuntemusta vaativa kokonaisuus. Kiinteistöjen energiavirtoja kierrätetään ja kiinteistöjen sisäolosuhteiden tulee säilyä haluttuina kaikissa tilanteissa. Laaja osaaminen, hankekehityksemme yhteistyössä asiakkaan kanssa luoma suunnitteluratkaisu sekä moderni kiinteistön etähallinta luovat edellytykset kokonaisuuden toimivuudelle. Tavoitteemme on tarjota palveluiden johtamismallillamme mahdollisimman hyvä asiakaskokemus Kuntolaakson käyttäjille”, sanoo Caverionin Suomen divisioonajohtaja Ville Tamminen.

”Elinkaarihanke on YIT:lle hanketyyppinä merkittävä, koska siinä hankkeeseen sitoudutaan pitkäksi aikaa osaavien kumppaneiden kanssa. Tämä hanke on myös erinomainen osoitus siitä, kuinka YIT:llä saadaan voimaa sitoutuneesta hankekehityksestä ja yhteistyöstä sekä yhteistyökumppaneiden kesken että sisäisesti”, kertoo YIT:n aluejohtaja Jani Knuuttila .

YIT käynnistää hoivahybridihankkeen rakentamisen Vantaalla

8a8dce05e56b3fa0_800x800ar

YIT käynnistää KOy Avian Elämänkaarikodit -hoivahybridihankkeen rakentamisen Vantaan Veromiehessä. Hankkeen arvo on noin 21 miljoonaa, ja se on osa kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö Fastighets AB:n kanssa solmittua puitesopimusta hoivahankkeiden rakentamisesta eri puolelle Suomea. ”Yhteistyö YIT:n kanssa on vahvistanut kiinteistösalkkuamme ja tukenut asiakkaidemme liiketoimintaa useilla laadukkailla ja viihtyisillä hoivakohteilla, ja on ilahduttavaa toteuttaa yhdessä uusi kohde pääkaupunkiseudulle”, kertoo Hemsö Fastighets AB:n Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen .

bb4e768ca603b1b7_800x800ar

Hankkeeseen rakennetaan senioritalo, johon tulee 60 tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä 66 senioriasuntoa. Hankkeen on tarkoitus valmistua keväällä 2019.  Vuokralaiseksi kohteeseen tulee Attendo Oy pitkällä vuokrasopimuksella. Lisäksi hankkeeseen rakennetaan 72-paikkainen päiväkoti, jonka vuokralaiseksi tulee Touhula Varhaiskasvatus Oy. Avian Elämänkaarikodit tarjoavatkin ainutlaatuisen kohtaamispaikan lapsille ja vanhuksille.  ”Olemme kokeilleet mallia, jossa hoivakoti ja päiväkoti sijaitsevat samassa kiinteistössä aiemmin Espoossa. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ja lähdemme nyt toteuttamaan sukupolvia yhdistävää hoivamallia innostuneina suuremmassa mittakaavassa Vantaalla.  Kohteen sijainti asuinalueiden ja kauppakeskusten ääressä on loistava tähän tarkoitukseen”, toteavat Lauri Korkeaoja , Attendon yhteiskuntasuhdejohtaja ja Heidi Valio , Touhulan aluejohtaja, Attendon ja Touhulan puolesta.

YIT on kehittänyt pitkäjänteisesti Veromiehen vanhaa toimitila-aluetta, johon uuden asemakaavan myötä rakentuu nyt asunto- ja palvelutiloja Vantaan nopeimmin kasvavalle ja uudistuvalle alueelle. Hoivahybridi sijaitsee Kehä III:n ja Tikkurilantien välissä ja Aviapoliksen juna-aseman tuntumassa lähellä lentoasemaa, Jumbon kauppakeskusta ja Flamingon viihdekeskusta. Lähellä sijaitsee myös YIT:n kehittämä Avia Centre -toimistokompleksi, ja lisäksi YIT suunnittelee myös alueelle asuntotuotantoa.

”KOy Avian Elämänkaarikodit edustaa uudenlaista hoivakohdetta, sillä se sijaitsee osana urbaania asuinaluetta, jossa palveluita on helppo tarjota palvelutalon lähiympäristöönkin”, kertoo hankkeen kehittämisestä vastaava Anne Suojoki.

YIT:llä ja Hemsöllä on ollut myös muita puitesopimuksen piirissä toteutettuja hankkeita, joista Niemenrannan Johannes -hoivakoti Tampereella luovutettiin nyt joulukuun alussa Attendolle, joka on kohteessa vuokralaisena. Hankkeen arvo on noin 10 miljoonaa euroa, ja YIT tiedotti rakentamisen aloituksesta joulukuussa 2016.