Rakennusliitto

Rakennusliiton Suokas:Yleissitovuuden romutusesitys pysäyttäisi Suomen

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokkaan mukaan Suomi pysähtyisi, jos Sipilän hallitus yrittäisi työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista. Muuten hallituksen suunnitelmat ovat Suokkaan mielestä näpertelyä, joilla ei ole vaikutusta mihinkään, kaikkein vähiten Suomen kilpailukykyyn. Suokas kirjoittaa asiasta Rakennusliiton verkkosivulla blogissaan.

-Ay-johtajien pitäisi virkansa puolesta kauhistella hallituksen katalia aikomuksia. En katso sitä tällä hetkellä soveliaaksi. Julkisuuteen vuodatetut hallituksen suunnitelmat ovat näpertelyä, joilla ei ole vaikutusta mihinkään, kaikkein vähiten Suomen kilpailukykyyn. Jos jotain todella palkansaajille vahingollista esitetään, kuten työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista, pysäytämme Suomen. Näin työmarkkinajuna kulkee eikä siitä ole tarve sen enempää metelöidä.

-Murheemme ovat hyvin pieniä maailman tapahtumien rinnalla. Sodat ajavat miljoonia ihmisiä pois kotoaan. Joka päivä tuhannet ihmiset riskeeraavat oman ja lastensa hengen kumiveneissä välimerellä. Elossa rantautuvia odottaa viikkojen ja kuukausien henkiinjäämistaistelu, taivasalla, teltassa tai varastorakennusten lattioilla.

-Suomalaiset eivät ole aiheuttaneet maailman konflikteja, mutta emme voi väistää vastuutamme kanssaihmisistä. Olemme kauhistelleet, kun reilu 70 vuotta sitten Euroopan valtiot kieltäytyivät vastaanottamasta juutalaisia pakolaisia. Välinpitämättömyydellä ja ennakkoluuloilla heidät passitettiin Hitlerin kaasukammioihin. Teemmekö itse nyt saman syyrialaisille?

-Suomen poliittiset päättäjät ovat vaikean paikan edessä. Pakolaisia tunkee Eurooppaan ovista ja ikkunoista. Ongelmasta ei ole mitään kunniallista pakotietä, eikä edes kunniatonta, vaikka niitäkin yritetään hakea. Meidän on tehtävä osamme Euroopan unionin jäsenenä ja sivistysvaltiona. Se maksaa, mitään ei saa helmillä.

-Silti yhden asian esittäisin hallitukselle jo tässä vaiheessa. Luopukaa pienituloisimpiin eläkeläisiin kohdistuvista leikkauksista. Moni ikäihminen sinnittelee toimeentulon rajamailla ja säästää kaikesta mahdollisesta oman terveytensäkin kustannuksella. On häpeällistä, jos nämä pitkän päivätyön tehneet kansalaiset ajetaan täysin kestämättömään tilanteeseen.

Rakentajat pettyivät kesän työllisyystilanteeseen

Rakennusalan työttömyys ei sulanut odotetulla tavalla kesällä. Alalla on kyllä orastavia vilkastumisen merkkejä, mutta ne eivät muuttuneet vielä työtilaisuuksiksi. Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä sai heinäkuussa ansiosidonnaista päivärahaa 13,7 %. Tämä on 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2014 heinäkuussa. -Kyllä nämä luvut ovat selvä pettymys, sillä nyt kuitenkin paras rakentamisaika menossa. Jostain syystä vireillä olevat hankkeet eivät näytä työllistävät kotimaan ammattilaisia, sanoo Rakennusalan työttömyyskassan ja Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Kesäkuusta rakennusalan työttömyys väheni kuitenkin 2,8 prosenttia.

Alle 10 prosentin työttömyyteen päästiin vain Uudellamaalla, jossa oli työttömiä 9,8 % eli 1158 henkeä. Valopilkkuna näkyy vain Turun alue, jossa työttömyys laski viimevuotisesta 1,6 prosenttiyksikköä 10,5 prosenttiin. Kovin työttömyysalue oli edelleen Kainuu, jonka rakentajista oli kesällä parhaaseen rakentamisaikaan neljäsosa (24,6 %) vailla työtä.

-Samaan aikaan jotkut rakennusfirmat puhuvat nyt, ettei työmaille saa rekrytoitua työvoimaa. Onko niin, että työt ajautuvat nyt yhä enemmän hämärille halpafirmoille, kysyy Matti Harjuniemi.

-Rekrytointipulmia valittaville voi muistuttaa, että ammattikoulutuksen saaneista nuorista rakentajista on kesällä työttömänä ainakin puolet. Nyt kannattaisi palkata heitä töihin, sillä heistä tulee erinomaisia ammattilaisia kunnon työkokemuksen avulla.

Rakennusliitto kysyy: Rakennetaanko Pyhäjoki venäläisellä työvoimalla?

Kyösti-Suokas9

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas

Mihin perustuu vuorineuvos Ilpo Kokkilan arvelu, että Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan venäläisellä työvoimalla, kysyy Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas blogissaan.

Helsingin Sanomat (6.8.) tavoitti tenniskentältä vuorineuvos Ilpo Kokkilan, joka iloitsi yhtiönsä SRV:n saamasta Fennovoiman ydinvoimalan projektinjohtourakasta. Ei tässä mitään, syystäkin oli mies tyytyväinen. Yksi virke haastattelussa teki kuitenkin aamukahvista karvaan.

Entinen Elinkeinoelämän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Kokkila arveli, että venäläinen pääurakoitsija Titan rakennuttaa voimalan pääosin venäläisellä kalustolla ja venäläisellä työvoimalla. Mihin arvio perustuu? Onko jotakin jo luvattu? Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kävi äskettäin Venäjällä puhaltamassa kaatumassa ollutta projektia henkiin.

Suomen lain mukaan jokainen Euroopan unionin ulkopuolelta, siis myös Venäjältä, tuleva rakentaja tarvitsee työluvan. Työlupia ei saa myöntää, jos töihin löytyy tekijöitä Suomesta tai EU:n alueelta. Hallitusohjelmassa tämä ns. tarveharkinta on luvattu säilyttää, vastoin Elinkeinoelämän Keskusliiton kantaa.

Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä ja erityisen kova työttömyys on uuden ydinvoimalan sijoitusalueella Pohjois-Suomessa. EU:ssa työttömiä on kymmeniä miljoonia. Tarveharkinnan poistaminen EU:n ulkopuolisilta rakennustyöntekijöiltä voisi perustua vain pyrkimykseen mahdollistaa lait ja työehtosopimukset alittavan halpatyövoiman käyttö.

Fennovoima ja keskeiset ammattiliitot, mukana Rakennusliitto, ovat tehneet sopimuksen ydinvoimalatyömaalla noudatettavista työehdoista. Sopimuksen peruskivenä on, että Suomen lakia ja suomalaisia työehtosopimuksia noudatetaan, ja tätä valvotaan. Toivottavasti saavutettua yhteisymmärrystä ei lähde mikään toimija rapauttamaan.

Kävimme Rakennusliiton puheenjohtajan Harjuniemen Matin kanssa heinäkuun alussa Pietarissa Rosatomin seminaarissa kertomassa, mitkä tulevat olemaan Suomen lain asettamat reunaehdot työvoiman käytölle ydinvoimalatyömaalla. Myös työmaasopimus esiteltiin. Vaikutelmaksi jäi, että meitä uskottiin.

Takavuosina Suomen projekteihin tulleet Neuvostoliittolaiset komennusmiehet saivat elää omaa elämäänsä. Työehdoista tai ja työolosuhteista ei tohdittu edes kysyä, saati niihin puuttua. ”Yleiset syyt” heijastuivat kaikkeen valtioiden väliseen yhteistyöhön. Nyt venäläisten kanssa voi ja pitää seurustella rehellisesti ja tasa-arvoisesti. Suomalaisten selkärangan ei tarvitse valmiiksi taipua kuin linkkuveitsi.

 

Kyösti Suokas

Rakennusliitto

Varapuheenjohtaja

Rakennusliiton Harjuniemi:Rakentamisen syvin lama voi olla takana

Rakentamisen vaikein lama ja työttömyys saattaa olla jo takana. Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan uusimmat tiedot osoittavat sekä asunto- että infrakentamisen elpymistä.

Kesäkuussa 2015 toteutettu Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely osoittaa, että asuntorakentaminen elpyy. Rakennusyritysten arviot tämän vuoden aloitusmääristä ovat nousussa. Etenkin gryndituotanto tulee lisääntymään lähiaikoina.

-Kasvu painottuu RT: n kyselyn perusteella vuoden jälkipuoliskolle. Tämä tarkoittaa sitä, että ensi talveksi infra- alalla sekä betoniteollisuudessa ja talonrakennuksessa tilauskanta paranee ja lomautettuja kutsutaan töihin. Vaikuttaa siltä, että ensi talvi on viime talvea parempi työllisyysvuosi rakentajille, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

-Myös hallituksen toteuttama perusväylänpitoon painottuva infrarahojen tasokorotus vuosina 2016-2018 tulee näkymään ensi vuonna rakennusalan työntekijöiden, etenkin maa- ja vesirakennusalan ja asfalttimiesten työllisyyden paranemisena. Ehkäpä asfalttimiestenkin työkausi pitenee ja vaurioituneita teiden runkoja ja siltoja saadaan remonttiin.

-Miinusta sen sijaan on se, että uuden hallitusohjelman uusia väylähankkeita mahdollistavat investoinnit vähenevät edellisen hallituksen kehyspäätöksiin nähden. Jää nähtäväksi, pystytäänkö tonttipulaa helpottavia kasvualueiden väyläratkaisuja saamaan aikaan.

Rakentajien työttömyys sulaa

Rakennusalan työttömyys on sulanut kevään aikana lähes samalla tasolle kuin mitä se oli vuosi sitten. Toukokuussa sai ansiosidonnaista päivärahaa 11601 rakentajaa eli 20.5 % Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä. Tämä on 0.6 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, mutta neljä prosenttia vähemmän kuin huhtikuussa.

Alueittain katsottuna rakentajien työttömyys on pudonnut varsin tasaisesti eri puolilla Suomea. Pudotus on ollut Uuttamaata lukuun ottamatta neljän prosentin pinnassa. Uudellamaalla oli jo huhtikuussakin muuta maata alhaisempi työttömyys.

Viime vuotiseen verrattuna eri alueiden työttömyys on nyt kaikkialla muutaman prosenttiyksikön suurempaa.

Toukokuussa työttömyys tipahti eniten Keski-Suomessa: 4.8% eli 23.8 prosenttiin. Viime vuotiseen verrattuna luku on 1.2 prosenttiyksikkö korkeampi. Näin työttömyys tippui huhtikuusta (suluissa työttömyysprosentti) :

Uusimaa -2.7 % (13.2%)

Keski-Suomi -4,8 % (23.8 %)

Häme -4.6 % (18.9 %)

Itä-Suomi -4.1 % (24.3 %)

Pohjanmaa -4.6% (21.1%)

Kymi -3.5% (20.7 %)

Satakunta -3.9 % ( 22.6 %)

Turku -4.3 % (15.6 %)

Kainuu -4.2 % ( 35.7 %)

Lappi  -4.5 % (27.9 %)

Oulu   -4.3 % (24.5 %)

Harjuniemi jatkaa Rakennusliiton johdossa

cbceaf31-3ad7-448b-a2a2-883582f68ff1-main_image

Matti Harjuniemi ja Kyösti Suokas valittiin uudelleen Rakennusliiton johtoon.

Matti Harjuniemi, 56, jatkaa seuraavat neljä vuottaa SAK:n neljänneksi suurimman liiton Rakennusliiton puheenjohtajana. Harjuniemi valittiin tehtäväänsä lauantaina pidetyssä Rakennusliiton liittokokouksessa.

Harjuniemi voitti äänestyksessä vastaehdokkaana olleen pääluottamusmies Jari Jääskeläisen selvin numeroin 189-25.       .
Rakennusliiton varapuheenjohtajaksi valittiin vuodesta 2003 liiton II puheenjohtajana toiminut Kyösti Suokas.
Rakennusliitto ohensi hieman johtoaan ja uusien sääntöjen mukaan liittosihteerin tehtävä lakkautettiin kokonaan. Samoin lakkautettiin valtuuston II varapuheenjohtajan tehtävä.

Rakentajat tavoittelevat asiallista palkankorotusta

d7639045-6c53-4438-aa0e-f824b7222e8d-main_image

Rakennusliiton liittokokous alkoi perjantaina Helsingissä.

Rakennusliitto tavoittelee seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa asiallisia palkankorotuksia. Näin linjasi perjantaina alkanut liiton kolmipäiväinen liittokokous Helsingissä.

Liiton mukaan vuosina 2011- 2014 Rakennusliiton jäsenet olivat 8 871 000 päivää työttömänä.
-Suomessa hukataan vuosittain yli kaksi miljoonaa ammattirakentajan työpäivää, vaikka maassa on huutava tarve rakentaa uusia asuntoja ja korjata vanhoja. Tuottavuutta ja talouskasvua lisätään työllistämällä työttömät, ei pidentämällä työssä käyvien työaikaa.

-Elinkeinoelämä ja työnantajat vaativat työntekijöiden palkkojen alennusta. Itse he eivät ole valmiita luopumaan mistään. Palkkojen alennus ei luo hyvinvointia, se pienentää palkansaajien ostovoimaa ja vaurastuttaa rikkaita. Rakentajat tulevat vaatimaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa asiallisia palkankorotuksia.

Rakennusliitto valitsee lauantaina liitolle johdon ja hyväksyy asiakirjat. Liitto keventää hieman johtoaan vähentämällä liittosihteerin viran.

Kevät sulatti hieman rakentajien työttömyyttä

Kevätaurinko sulatti hiljalleen erittäin korkeaa rakentajien työttömyyttä. Huhtikuussa Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä sai ansiosidonnaista päivärahaa 13774 henkeä (24,5%). Työttömyys on kuitenkin edelleen kaksi prosenttiyksikköä korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömyyden kasvun pysähtyminen ja työllisyyden paraneminen näkyy selvimmin Pohjanmaalla ja Hämeessä.

Pohjanmaalla oli huhtikuussa kuitenkin työtä vailla 25,7 % rakentajista eli 4,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Edelliskuukaudesta työttömyys supistui kuitenkin 1,4 %. Hämeessä työttömyys tipahti 1,5 prosenttiyksikköä edelliskuukaudesta, mutta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2,9 prosenttiyksikköä.

Suurinta työttömyys on edelleen Kainuussa (39,9%). Tässä on pudotusta viimevuotiseen verrattua 0,9 prosenttia.

Aivan oma lukunsa on nyt Uudenmaan alue, jossa työttömyysprosentti tipahti edelliskuukaudesta 0,8 prosenttiyksikköä. Uudenmaan rakentajista oli työttömänä 15,9 %.

Työttömyys koetteli pahiten asfalttialaa, jolla työskentelevistä oli työtä vailla 63,4 %. Myös vedeneristysala (43,4%) ja kivenjalostus (39,9%) kärvistelivät suurtyöttömyyden kourissa.

Parhaiten työllistyivät jälleen putki- ja putkieristysalan työntekijät, joista oli työttömänä 11,8 %.

Nuoret rakentajat haluavat lyhyempää koulutusta

Suuri osa rakennusalalle tänä vuonna valmistuneista nuorista haluaisi lyhentää alan koulutusta. Varsinkin kolmas opiskeluvuosi koulussa koetaan turhaksi. Vain noin kolmasosa rakennusalalle valmistuneista nuorista työllistyi tänä vuonna omaan ammattiinsa. Tämä selviää Rakennusliiton tekemästä hyvin kattavasta nuorisotutkimuksesta, johon vastasi lähes 2000 nuorta.

Samasta tutkimuksesta selviää, että rakennusalalla työskentelevien nuorten naisten “euro on 99 senttiä”.

Kaikista rakennusaloille valmistuneista oli oman alansa töissä tutkimusta tehtäessä vain 35%. Vielä viime vuonna oman alansa töihin työllistyi selvästi suurempi osa nuorista eli noin 45%.

Työllistyminen vaihteli kuitenkin aloittain niin, että sisustajista oli töissä 22%, mutta talotekniikan taitajista 52%. Talonrakentajiksi valmistuneista nuorista oli päässyt oman alansa töihin 34%. Työttömänä oli 30%. Loput olivat työllistyneet muihin töihin, jatkoivat opiskelua tai suorittivat asepalvelusta.

Parhaiten olivat työllistyneet maanrakentajiksi ja lattianpäällystäjiksi valmistuneet nuoret. Maanrakentajanuorista oli oman alan töissä 52% ja lattianpäällystäjistä 57%.

Rakennusliitto tekee ammattioppilaitoksista valmistuneiden keskuudessa vuosittain  tutkimuksen, johon nuoret vastaavat itse. Sen lisäksi nuoriin ollaan yhteydessä puhelimitse ja sähköisesti.

Tänä vuonna ammattioppilaitoksista valmistui rakennusaloille 3836 nuorta, joista Rakennusliitto tavoitti tutkimukseensa 2413 eli 63%. Näin ollen tutkimuksen tulokset ovat erittäin luotettavat ja kattavat.

Tutkimuksen perusteella näyttää myös siltä, että nuorten palkat ovat tippuneet hieman edellisvuodesta. Pudotus on ollut lähes kautta linjan noin 20-30 senttiä tunnilta. Alle valmistuneiden miesten keskituntiansio on noin 11.30 euroa ja naisten 11.20 eli rakennusalalla “naisten euro” on 99.11 senttiä. Julkisuudessa puhutaan usein siitä, että naisen euro on vain 80 senttiä.

Parhaiten tienattiin maanrakennuspuolella, jossa keskituntiansio oli 11,84 euroa. Talonrakennuksessa päästiin 11.31 euroon.

Lähes kaikki rakennusalalle valmistuneet nuoret olivat käyneet kolmivuotisen koulutuksen.

Suuri osa nuorista (42%) haluaisi kuitenkin, että rakennusalalla olisi käytössään 2+1 -vuotinen koulutus tai laajempi oppisopimusjärjestelmä. Koulussa opiskeltaisiin siis kaksi vuotta perusteita ja kolmantena vuonna oltaisiin työmailla. Monet vastaajat moittivat sitä, että varsinkin kolmas vuosi tahtoo on olla oppilaitoksissa tehotonta ajan kuluttamista.

Rakennusliitto on puhunut tällaisen mallin puolesta jo pitkään. Nyt onkin alkamassa Pirkanmaalla Rakennusliiton, Skanskan ja paikallisten oppilaitosten kanssa yhteistyössä kokeilu, jossa nuoret voivat päästä ammattikoulusta oppisopimukselle rakennustöihin toisena tai kolmantena vuonna.

 

Rakentajien työttömyystilanne synkkenee yhä

Rakennusalan työttömyys synkkeni edelleen syyskuun aikana. Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä sai syyskuun aikana ansiosidonnaista päivärahaa jo 13,2 % eli 7687 henkeä.

Tämän kehityksen valossa tulevasta talvesta näyttäisi tulevan vielä kehnompi kuin edellistalvesta. Viime vuoden syyskuuhun verrattuna rakentajien työttömyys oli nyt 1,4 prosenttiyksikköä korkeammalla. Alkutalvesta on tämän kehityksen mukaan työttömänä noin 24-25 % rakentajista.

Työttömyys on lisääntynyt elokuuhun verrattuna lähes koko Suomessa. Jonkinlaisena valopilkkuna tässä pimeydessä voi pitää sitä, että pääkaupunkiseudun työttömyys pysähtyi entiselleen 9,2 prosenttiin.

Omaksi murheelliseksi tapauksekseen erottuu nyt Kainuu, jonka työttömyys nousi jo 26 prosenttiin. Lapissa ansiosidonnaista sai 17,8 % ja Oulussa 16% rakentajista.