Caverion vastaa talotekniikan kokonaistoimituksesta väliaikaiseen koulurakennukseen Norjan Bergenissä

Caverion on sopinut rakennusliike Skanska Husfabrikken AS:n kanssa kaiken talotekniikan, mukaan lukien lämmitys-, vesi ja viemäröinti-, ilmanvaihto- , ilmastointi-, sähköistys-, informaatio- ja viestintäteknologia-, turvallisuus- sekä automaatiojärjestelmien toimittamisesta väliaikaiseen koulurakennukseen Norjan Bergenissä. Hankkeen arvo on noin kaksi miljoonaa euroa ja se sisältää suunnittelun ja hankekehityksen sekä projektin toteutuksen ja johtamisen. Työt kohteessa on jo aloitettu ja ne valmistuvat heinäkuussa 2015.

Rakennus on pinta-alaltaan 5 000 neliömetriä ja sinne mahtuu 400 oppilasta. Hanke on monimutkainen, sillä kyseessä on moduulirakennus, joka kootaan Steinkjerissä ja kuljetetaan laivalla Bergeniin. Hyvän projektinhallintaosaamisen ansiosta Caverion saa työn valmiiksi lyhyessä ajassa. Caverionin osuus työstä tehdään osittain tehtaalla ja osittain rakennustyömaalla.

Rakennuksen on tarkoitus olla käytössä 10–15 vuotta, ja se sijoitetaan Lynghaugin yläkoulun yhteyteen. Rakennus toimii Bergenin alueen koulujen väistötilana, kun pysyviä koulurakennuksia remontoidaan sisäilmaongelmien vuoksi.

Kiinteistökehittäjä Bergenin kunta toivoi rakennukseen Caverionin patentoimaa KlimaTak-ratkaisua.

”KlimaTak parantaa rakennuksen laatua ja varmistaa hyvän sisäilman oppilaille”, sanoo Bergenin kunnan projektipäällikkö Geir Garlid.

KlimaTak kokoaa yhteen alakattoelementtiin kohteen tekniset järjestelmät, kuten ilmastoinnin-, ilmanvaihdon-, sähköistyksen-, informaatio- ja viestintäteknologian kaapelit sekä sprinklerit ja putket. KlimaTak on helppo sovittaa rakennuksen moduuleihin ja tämä tuo suuria säästöjä muutostöihin.

Lasipalatsin Amos Andersonin taidemuseon piirustukset ja havainnekuvat julki

ilmakuva-upotus-1024x583

Amos Andersonin taidemuseo julkistaa Lasipalatsiin ja se alle sijoittuvan uuden museon tarkentuneet piirustukset ja havainnekuvat. Vuoden 2018 alussa toimintansa aloittavan museon suunnittelu etenee ripeästi ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2015.

Helsingin kaupunginvaltuuston keväällä 2014 hyväksymän museohankkeen suunnittelu etenee. Uuden taidemuseon ytimen muodostaa Lasipalatsin aukion alle sijoittuva 2000 m² näyttelysali.

Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema uusi taidemuseo kunnioittaa Lasipalatsin henkeä tuoden samalla oman lisänsä Lasipalatsin aukiolle. Taidemuseon rakentamisen yhteydessä suojeltu rakennus kunnostetaan hellävaraisesti takaisin loistoonsa.

2014-11-06-Mannerheimintie-1024x428

 

pihakuva-1-1024x409

Uudesta taidemuseosta tulee kulttuurikeskus, joka koostuu vanhasta Lasipalatsista, osanaan elokuvateatteri Bio Rex, Lasipalatsin aukion alle sijoittuvasta näyttelytilasta, sekä muista talon toimijoista. Taidemuseon ytimen muodostavasta näyttelysalista on suunniteltu moneksi muuttuva ja Suomessa ainutlaatuinen tila uusille ja myös tuleville taidevirtauksille. Elokuvateatteri Bio Rex tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia toimia kuvataiteiden ja elokuvan risteämiskohdissa. Rex on jatkossakin monen elokuvafestivaalin koti.

Uuden museon toiminnan perusajatuksena on lähestyttävyys ja yleisötyö. Nuoriso on museon tärkeimpiä kohderyhmiä.

Taidemuseon rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa kokonaisuudessaan suomalainen Föreningen Konstsamfundet. Uuden taidemuseon on tarkoitus aueta vuoden 2018 alussa.

Konstsamfundet

Liikemies ja mesenaatti Amos Anderson (1878–1961) perusti Föreningen Konstsamfundetin tukemaan mm. taiteita ja edistämään taiteen harrastusta Suomessa.

Maarakennusalan kustannukset laskivat 1,5 prosenttia joulukuussa vuodentakaisesta

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 1,5 prosenttia vuoden 2013 joulukuusta vuoden 2014 joulukuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -10,0 prosentista betonirakenteiden 1,6 prosenttiin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, joulukuu 2014

Indeksi 2010=100 Pisteluku Vuosimuutos, %
Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 110,8 -1,5
Pohjarakenteet 108,4 -1,4
Maarakenteet 111,9 0,4
Kalliorakenteet 113,8 1,4
Päällysteet 107,5 -10,0
Kunnallistekniset järjestelmät 110,5 -1,7
Betonirakenteet 114,0 1,6
Tekniset ja muut järjestelmät 106,0 -0,5
Murskaustyöt 1) 109,3 -2,9
Teiden ylläpito 1) 112,3 0,9
Katujen ylläpito 1) 112,1 0,4
Ratojen ylläpito 1) 110,7 -0,6
Ylläpito yhteensä 1) 111,8 0,4

1) erillisindeksi
Kokonaisindeksin laskuun joulukuussa vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Maa- ja kiviaineksien kallistuminen hidasti kustannusten laskua.

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Skanskan Postimestari oli vuoden 2014 turvallisin talonrakennustyömaa Suomessa

Skanskan toteuttama As. Oy Jyväskylän Postimestari -niminen kerrostalohanke oli vuoden 2014 turvallisin talonrakennustyömaa. Hanke voitti valtakunnallisen ”Turvallisuus alkaa minusta” -loppukilpailun 99,4 pisteellä sadasta.

”Työmaan ennakkosuunnittelussa kiinnitettiin huomiota työturvallisuuden lisäksi erityisesti työmaan siisteyteen ja järjestykseen. Kaikkien hankkeen osapuolten sitoutuminen näiden yhteisten tavoitteiden noudattamiseen näkyi työmaalla hyvänä työilmapiirinä ja yhteishenkenä sekä toimivuutena ja viihtyisyytenä. Näillä on aivan keskeinen rooli työmaan turvallisuuskulttuurin luomisessa”, kertoo Postimestarin työpäällikkö Raimo Jääskeläinen Skanskasta.

”Postimestarin työmaata voidaan pitää kaikella tapaa esimerkillisenä. Tinkimätön, määrätietoinen ja toimintajärjestelmämme mukainen toiminta näkyi koko rakentamisen ajan”, toteaa Skanska Talonrakennuksen Keski-Suomen yksikön työsuojelupäällikkö Jukka-Pekka Päivinen.

Kahdeksankerroksinen Postimestari valmistui loppuvuodesta 2014. Jyväskylän Savelan alueelle rakennetussa talossa on 47 asuntoa. Skanska on ollut toteuttamassa Savelan asuinaluetta vuodesta 2010.

Työmaita arvioitiin kolmella eri mittarilla

Kilpailuun osallistuneiden työmaiden arvioinnista vastasivat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen tarkastajat. Kilpailuaika oli 1.7.2013–31.12.2014.

Nyt päättyneessä kisassa työmaiden työturvallisuutta arvioitiin kolmella eri tavalla. Suurin merkitys oli työmaan turvallisuustasoa mittaavalla TR-mittauksella. Siinä kierretään työmaalla ja tehdään oikein-väärin -havaintoja työmaan eri turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Sijoitukseen kilpailussa vaikutti myös kaikkien työmaalla työskentelevien työtapaturmien määrä sekä yrityksen turvallisuustoiminnan ja rakennuttajavelvoitteiden hoidon taso. Yrityksen turvallisuustoiminnan tasoa selvitettiin kilpailussa myös yritysjohdolle suunnatulla nettikyselyllä.

Skanskan Keski-Suomen yksikkö on kunnostautunut turvallisuudessa

Skanskan Keski-Suomen yksikkö on menestynyt samassa työturvallisuuskilpailussa aikaisemminkin: Vuonna 2012 se voitti jaetun valtakunnallisen ykkössijan As. Oy Jyväskylän Ankkuri -hankkeellaan. Lisäksi yksikkö on voittanut useita alueellisia työturvallisuuskilpailuja, esimerkiksi vuosina 2014 ja 2013 Keski-Suomen alueellisen työturvallisuuskilpailun yrityssarjan.

Talonrakennustyömaiden sarjan lisäksi Skanska on menestynyt tasaiseen tahtiin myös ”Turvallisuus alkaa minusta” -työturvallisuuskilpailun muissa sarjoissa.

Vuonna 2016 kisataan jälleen valtakunnallisesti

Seuraava talonrakennusalan valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu järjestetään vuonna 2016. Kilpailun toteuttavat edellisen vuoden tapaan yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriö, Aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueet, Talonrakennusteollisuus ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Infra ry, Rakennusliitto ry, Ammattiliitto Pro ja Työturvallisuuskeskus.

Rakennusteollisuus RT käynnisti vuonna 2010 Nolla tapaturmaa 2020 -hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää tapaturmien määrää 30 prosentilla joka vuosi ja saada työtapaturmat minimiin vuoteen 2020 mennessä. Työturvallisuuskilpailut auttavat osaltaan korostamaan tavoitteen tärkeyttä.

YIT Oyj: Kaikki hyötyvät allianssista

bdl2ns1velintv6vxed9

Allianssi-malli on jo näyttänyt vahvuutensa suurissa rakennushankkeissa.

Pari vuotta sitten Suomeen tullut allianssi-toimintamalli on osoittanut voimansa heti ensimmäisissä rakennusprojekteissa. Liikenneviraston isoista infrastruktuurihankkeista vastaava johtaja arvioi, että muun muassa toimintakulttuuri on muuttunut avoimemmaksi, innovatiivisuus on parantunut ja projektit ovat edenneet sekä nopeammin että paremmin.

”Esimerkiksi Lielahti-Tampere rataosuuden rakentamisessa junien viivästymiset olivat merkittävästi vähäisempiä kuin muilla ratatyömailla. Voi sanoa, että allianssista ei ole huonoja kokemuksia, vaikka kehittämistä aina löytyy”, sanoo johtaja Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta.

Allianssi on tilaajan ja yhden tai useamman toteuttajan yhteenliittymä. Tyypillisesti osapuolina voivat olla esimerkiksi tilaaja, suunnittelija ja rakennusyhtiö. Keskeinen ero perinteiseen urakointiin on se, että osapuolet vastaavat suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä. Osapuolet myös jakavat projektin riskit ja hyödyt yhdessä. Tämä luonnollisesti edellyttää, että kaikki projektin kustannukset raportoidaan avoimesti.

Projektin parhaaksi

Kun keskeiset osapuolet voivat vaikuttaa alusta asti projektiin ja kantaa sekä ilot että murheet yhdessä, syntyy luontevasti samaan maaliin tähtäävä joukkue. Tällöin osapuolet haluavat toimia projektin parhaaksi.

”Alan toimijat sanovat, että tämä on helpottanut selvästi luottamuspääoman rakentamista. Rohkeimmat ovat sanoneet, että kehitys heijastuu koko toimialaan perinteisempiäkin malleja myöten”, sanoo monessa allianssihankkeessa mukana olleen konsulttiyhtiö Visonin osakas Lauri Merikallio.

Asenteiden muuttuminen onkin allianssimallin keskeinen tavoite. Se on myös edellytys onnistumiselle. VTT:llä mallia tutkinutPertti Lahdenperä korostaa raportissaan osapuolten sitoutumisen, avoimuuden ja päätöksenteon ennakkoluulottomuuden merkitystä. Näitä asioita jokaisen osapuolen täytyy kehittää.

Kun osapuolet istuvat ”pöydän samalla puolella”, voivat kaikki tuoda mukaan heti alussa parhaan osaamisensa. Allianssimalli mahdollistaa ja varmistaa hankkeelle parhaan lopputuloksen parhaassa kokonaisaikataulussa. Tästä on erityisen suuri hyöty vaativissa ja suurissa hankkeissa kuten sairaaloiden, voimalaitosten tai isojen infrastruktuurihankkeiden rakentamisessa tai muuten toiminnan kannalta kriittisissä hankkeissa. Jos myös toteutuksen lopullinen aikataulu on kriittinen, ovat allianssimallin hyödyt ilmiselvät.

Kun keskeiset toimijat keskustelevat ratkaisuista heti alkuvaiheessa, jokaisen osapuolen erityisosaaminen vaikuttaa heti päätöksiin. Tämä parantaa lopputulosta ja vähentää ongelmien ratkomista toteutusvaiheessa. Ennakointi paranee, kun osapuolet sopivat yhdessä aikatauluista, tavoitekustannuksista ja keskeisistä askeleista.

Samaan aikaan projektista tulee kuitenkin aiempaa joustavampi. Uudet innovaatiot on entistä helpompi ottaa käyttöön myös projektin aikana, koska toimijat voivat luottaa toistenkin tähtäävän yhteiseen hyvään.

”Muutoksista voidaan sopia joustavasti yhdessä, kun laskutus tapahtuu avoimin kirjoin. Tämä on erittäin tärkeää suurissa hankkeissa”, sanoo YIT:n kunnossapitopalveluista vastaava johtaja Jarkko Salmenoja.

Mallin periaatteet on sisäistettävä

Edes allianssi ei ole ihmemalli, joka ohjaisi itsestään hyvään lopputulokseen. Jokaisen täytyy sisäistää aidosti mallin periaatteet, koska allianssi vaatii uudenlaista toimintaa kaikilta. Lisäksi on tärkeää, että sisäistäminen tapahtuu organisaatiossa kaikilla tasoilla.

”Kun hankintalakia tulkitaan tiukasti perinteisillä urakkamuodoilla kilpailtaessa, erilaisia innovaatioita sisältävät tarjoukset eivät ole vaivatta vertailtavissa”, sanoo Liikenneviraston Pekka Petäjäniemi.

Tosin perinteinen urakkatarjouspyyntö saattaa estää innovaatiot juuri siksi, että tilaaja määrittelee hankkeen niin tiukasti, ettei vaihtoehtoisille ratkaisuille edes synny tilaa.

”Allianssi-mallissa tilaajan hankintaprosessit menevät uusiksi, koska kumppaneiden valintakriteerit ovat poikkeukselliset”, jatkaa Petäjäniemi. Valintaan vaikuttavat vahvasti projektin kehittämis- ja suunnitteluosaaminen, yhteistyökyky, asiakkaan ymmärtäminen sekä myös perinteisemmät tekniset ja taloudelliset tekijät.

Rakennusyhtiöiltä allianssi edellyttää uudenlaista paneutumista asiakkaan prosessiin sekä koko projektin kehittämiseen heti alkuvaiheessa. Esimerkiksi YIT on kehittänyt uutta osaamista tälle alueelle muun muassa ulkopuolisen valmennuksen avulla.

”Allianssi sitoo henkilöstämme aiempaa enemmän heti kehitysvaiheessa. Sen me olemme valmiita laittamaan peliin. Asiakas saa käyttöönsä meidän osaamisemme ja me puolestaan vahvistamme asiakasosaamistamme. Tästä syntyy etua molemmille”, pohtii YIT:n hankekehitysjohtaja Hannu Soikkeli.

Kaupallisesta mallista sovittava

Kaikki osapuolet korostavat, että allianssin kaupallisen mallin sisäistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Sopimuksessa on määritettävä, miten riskit ja bonukset määritellään. Kaikkien pitää myös ymmärtää, mistä numerot syntyvät.

”Lisäksi palkkiotasojen pitää olla sellaiset, että palveluntuottajalla on intressi antaa parhaat resurssit. Toisaalta palveluntuottajan pitää hyväksyä, että ansiotaso jää pienemmäksi, jos se ei pysty tuottamaan lisäarvoa”, pohtii Visonin Lauri Merikallio.

Kansainväliset esimerkit kertovat, että taloudellisten tavoitteiden yhteensovittaminen on onnistunut. Yhdysvalloissa tehty selvitys sairaalahankkeista kertoi neliöhintojen pudonneen mallin myötä. Samaan aikaan yritysten katteet olivat parempia. Tämä on mahdollista siksi, että ratkaisut paranevat, joustavuus lisääntyy, riskit pienevät ja virheiden korjaaminen vähenee.

Allianssitiimille puolestaan pitää antaa riittävät valtuudet kaupallisen mallin toteuttamiseen.

”Tilaaja- ja toteuttajaorganisaation pitää antaa allianssille mahdollisuus onnistua. Se edellyttää riittävästi resursseja ja päätösvaltaa ”, sanoo YIT:n Hannu Soikkeli.

Uudessa toimintamallissa täytyy siis tehdä kokonaisvaltainen muutos vanhaan verrattuna. Uusiksi menevät asenteet, sopimukset, organisaatio ja johtaminen. Sitä kautta uusiutuvat myös tulokset.

Allianssi arkea YIT:lle

YIT on liittynyt vuoden 2014 aikana jo useaan merkittävään allianssiin. Keväällä 2014 yhtiö lähti mukaan Lahden matkakeskuksen toteuttamiseen yhdessä Siton ja Lahden kaupungin kanssa. Allianssimalli tuo tilaajalle ja hankkeelle YIT:n koko laaja-alaisen, teknisen osaamisen mukaan kehitysvaiheen päivästä yksi toteutuksen loppuun asti.

Kyseessä on Lahden rautatieaseman viereen rakennettava linja-autojen kaukoliikenteen terminaali ja rahtiterminaali. YIT oli allianssin osapuolena myös hankkeen kehitysvaiheessa.

Jarkko Salmenoja sanoo, että allianssimallin hyvät puolet näkyivät heti lähtölaukauksen aikaan.

”Pääsimme liikkeelle todella ripeästi, vaikka keskellä kaupunkia olevassa kohteessa piti sovittaa yhteen valtavasti asioita.”

Uuden matkakeskuksen ympärillä on monia liittymiä, valtion hoitama tie, kunnan katuverkko, rautatieasema ja rakenteilla oleva toimistotalo. Allianssimalli sujuvoitti selvästi eri viranomaisten yhteistyötä, koska kaupunki oli mukana suunnittelussa allianssin periaatteiden mukaisesti. Tämä näkyi muun muassa hallinnollisten lupaprosessien nopeutena.

”Samoin allianssimalli helpotti muutosten tekemistä ja innovaatioiden käyttöönottoa, kun osapuolet pohtivat yhdessä, miten asioita voisi tehdä entistä tehokkaammin ja laadukkaammin”, sano Salmenoja.

Toinen YIT:lle merkittävä allianssihanke on Turun Seudun Energiatuotannon CHP-voimalaitos Naantalissa. Kokonaisinvestoinniltaan 260 miljoonan euron hankkeeseen sisältyy 50 miljoonan euron rakennusurakka, joka toteutetaan allianssimallilla. Mukana myös A-Insinöörit ja, Insinööritoimisto AX-LVI. Kehitysvaiheessa olevan hankkeen toteutus käynnistyy keväällä 2015.

Turun Seudun Energiatuotanto valitsi allianssimallin siksi, että se uskoo mallin johtavan entistä parempaan kustannustehokkuuteen, innovatiivisuuteen sekä lopputulokseen. Tätä yhtiö perustelee muun muassa sillä, että allianssissa tieto kulkee avoimesti osapuolten välillä ja kustannukset sekä aikataulut ovat kaikkien nähtävillä ”open book”-periaatteella.

”Uutta hankkeessa oli se, että suunnittelussa oli mukana myös päälaitetoimituksista vastaava EPCM-konsultti Pöyry, jonka kanssa käytiin läpi tuotantojärjestelyiden tarpeita ja aikatauluja”, sanoo Salmenoja.

Allianssi soveltuu myös kunnossapitohankkeisiin, sillä YIT on mukana Viherpalvelut Hyvösen ja Helsingin kaupungin kanssa Pakilan katujen ja puistojen kunnossapitotyössä. Kyseessä on pilottihanke, jossa testataan allianssin toimivuutta kunnossapidossa.

”Olisi kiinnostavaa nähdä, että mallia kokeiltaisiin myös valtion tienhoitourakoissa”, pohtii Salmenoja.

Koko toimialan parhaaksi

  • Allianssi on tilaajan ja yhden tai useamman toteuttajan yhteenliittymä.
  • Osapuolet vastaavat suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä.
  • Osapuolet jakavat projektin riskit ja hyödyt yhdessä.
  • Projektin kustannukset raportoidaan avoimesti.
  • Kaikki tuovat mukaan heti alussa parhaan osaamisensa. Tämä mahdollistaa uudenlaiset innovaatiot.
  • Ennakointi paranee, kun osapuolet sopivat yhdessä aikatauluista, tavoitekustannuksista ja keskeisistä askeleista.
  • Joustavuus lisääntyy, kun projektin parasta tavoittelevat osapuolet sopivat yhdessä muutoksista.
  • Kokemus vahvistaa, että mallin tavoitteet ovat realisoituneet käytännössä.
  • Onnistuminen edellyttää, että kaikki osapuolet sisäistävät allianssin perusperiaatteet kaikilla organisaatiotasoilla.
  • Kokonaisvaltainen muutos, joka uudistaa asenteet, sopimukset, organisaation ja johtamisen. Sitä kautta uudistuvat myös tulokset.

Kesko investoi Helsingin Itäkeskukseen 100 miljoonaa

kesko_ulkokuva_final

Kesko rakentaa Itäkeskukseen nykyisen K-citymarketin alueelle uuden ja modernin kauppakeskuksen. Vaiheittain rakennettava keskus palveluineen keskittyy erityisesti ruokaan, viihtymiseen ja kohtaamiseen. Alueen asemakaava mahdollistaa myös asuntorakentamista.

Kauppakeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2017 lopussa. Sen koko on 26 000 kerrosneliömetriä ja investoinnin arvo noin 100 miljoonaa euroa.

“Valmistuttuaan uusi keskus tarjoaa asiakkailleen ylivertaisen asiointikokemuksen ja yrityksille maan kehittyneimmät puitteet monikanavaiseen yrittämiseen. Teknologiaa hyödyntämällä yritys voi toimia ja asiakas asioida kauppakeskuksessa sekä fyysisesti että virtuaalisesti”, Keskon pääjohtaja Mikko Helander kertoo.

Keskuksen ensimmäisenä rakennettavaan kiinteistöön tulee uusi K-citymarket sekä runsaasti ravintoloita, kahviloita ja tiloja kohtaamiseen sekä palveluja yhdessäoloon ja viihtymiseen.

Tavoitteena on, että heti ensimmäisen vaiheen valmistuttua kauppakeskuksen rakentamista jatkettaisiin purkamalla nykyisen K-citymarketin kiinteistö. Tilalle rakentuisi keskuksen toinen vaihe.

Kaikkiaan koko kauppakeskuksen rakentaminen kestää useita vuosia ja on satojen miljoonien eurojen arvoinen.

Uuden kauppakeskuksen suunnittelussa painotetaan erityisesti sen hyvää saavutettavuutta sekä viihtyisiä ulkoalueita. Helsingin kaupunki rakentaa alueelle uuden tieyhteyden Itäväylän varrelta Marjaniementien liikenneympyrästä. Uuteen keskukseen pääsee auton lisäksi sujuvasti niin bussilla, metrolla, pyöräillen kuin kävellenkin.

Keskolla on kehitettävään alueeseen vahva asemakaava, joka mahdollistaa kaupallisten palvelujen lisäksi 8400 kerrosneliömetriä asuntorakentamista.

kesko_kattokuva_final

kesko_ilmakuva_final

K-citymarket rakennetaan ensimmäisenä

Kauppakeskuksen rakennusprojekti alkaa kevättalvella, kun vanha toimistotalo puretaan Lyypekinaukion ja Itäväylän välissä olevalta tontilta. Tilalle rakennetaan väliaikainen pysäköintialue.

Keskuksen ensimmäisen vaiheen kaupalliset tilat rakennetaan pääosin nykyisen kaupan pysäköintialueelle. Niihin sijoittuu myös uusi K-citymarket.

Nykyisen K-citymarketin ruokakauppa ja kiinteistössä toimiva Alko palvelevat normaalisti uuden kiinteistön rakennustyön ajan.

Itä-Helsingin uusi moderni kauppakeskus lyhyesti:

  • Kauppakeskuksen kokonaisrakennusoikeus noin 62 000 kerrosneliömetriä liiketilaa ja noin 8400 kerrosneliömetriä asumista.
  • Ensimmäisen vaiheen rakennusoikeus on 26 000 kerrosneliömetriä. Vuokrattavaa tilaa on yhteensä 20 000 neliömetriä.
  • Ensimmäisen vaiheen investoinnin arvo on 100 miljoonaa euroa. Sen työllistämisvaikutus on noin 250 henkilötyövuotta kahden vuoden ajan.

Esitutkinta Laukaan ratsastusmaneesin sortumista koskevassa asiassa valmistunut

Laukaassa 13.2.2013 tapahtuneen ratsastusmaneesin sortumista koskevan asian esitutkinta on valmistunut.

Ratsastuskäytössä ollut vuonna 1995 valmistunut maneesirakennus sortui ratsastustunnin aikana seurauksella, että yksi henkilö kuoli ja neljä vammautui.

Onnettomuustutkintakeskuksen suorittamassa turvallisuustutkinnassa havaittiin vakavia epäkohtia ja virheitä sekä maneesin suunnittelussa, konepajatoteutuksessa että rakentamisprosessissa.

Vastuukysymysten selvittämiseksi poliisi pyysi VTT:n arvion siitä, mikä merkitys havaituilla puutteilla on ollut rakennuksen sortumisessa. VTT:n arvion mukaan selvin epäkohta on ollut liitosten suunnittelussa. Näiden epäkohtien on katsottu olevan niin suuria, että kaikkien vastaavanlaisten hallien tulisi olla käyttökiellossa ja ne tulisi purkaa välittömästi.   VTT:n arvion perusteella kolminivelkehän kriittisimmät liitokset voivat kestää enintään kuorman 80-90 kg/m2, joka on noin puolet mitoituskuormasta 180 kg/m2.  Onnettomuuden aikaan maastossa mitattu lumikuorma oli 60-130 kg/m2.

Suunnittelusta vastannut henkilö on kuollut, joten esitutkinta hänen osaltaan on päätetty.  Suunnitteluun mahdollisesti osallistuneiden muiden henkilöiden osalta syyttäjä on tehnyt päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta sillä perusteella, ettei heidän osaltaan näyttöä mitä ilmeisimmin olisi saatavissa.

VTT:n arvion mukaan rakenteen sortuminen olisi voinut johtua myös kehän konepajavalmistuksesta, mutta todennäköisesti vasta onnettomuustilannetta suuremmilla lumikuormilla.  Tämän vuoksi syyttäjä on tehnyt valmistajan osalta päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta.

VTT:n arvion mukaan myös pystytyksessä oli tehty virheitä, mutta niiden merkitys on pieni verrattuna suunnittelussa ja valmistuksessa ilmenneisiin epäkohtiin.  Rakennuslakirikkomuksina teot ovat vanhentuneet ja poliisi on päättänyt esitutkinnan tältä osin.

Suoritetussa esitutkinnassa on käynyt ilmi, että Laukaan maneesirakennuksen kaltaisten Isola-nimellä toimitettujen hallien vaarallisuus oli ollut viranomaisten tiedossa jo vuonna 2010, jolloin Onnettomuustutkintakeskus oli antanut Liedossa tapahtuneen samanlaisen rakennuksen sortumisen jälkeen rakenteiden turvallisuuspuutteita koskevan uhkailmoituksen.  Uhkailmoitus oli välittynyt  Laukaan kunnan rakennusvalvontaan, mutta ei Laukaan ratsastuskoulun yrittäjälle.  Tältä osin asia on  siirtynyt syyttäjän harkittavaksi.

Rakennuskustannukset nousivat joulukuussa 1,2 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2014 joulukuussa 1,2 prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 0,6 prosenttia. Tarvikepanosten hinnat nousivat 1,7 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,7 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

rki_2014_12_2015-01-15_tie_001_fi_001

Marraskuusta joulukuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi laski hieman. Työpanosten hinnat pysyivät edellisen kuukauden tasolla. Tarvikkeiden hinnat laskivat 0,1 prosenttia ja muiden panosten hinnat nousivat 0,1 prosenttia edellisestä kuukaudesta.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Yliopiston hallintorakennuksesta uusi Tiedekulma

76a5bf35-88b6-4334-b9b4-d02362a4c6a8-main_image
Havainnekuva Yliopistonkadulta Senaatintorin suuntaan. Kuva JKMM Arkkitehdit.
Helsingin yliopiston nykyinen hallintorakennus muutetaan peruskorjauksen yhteydessä tieteen ja yhteiskunnan kohtaamispaikaksi, Tiedekulmaksi. Peruskorjaus alkaa vuoden kuluttua ja valmistuu syksyllä 2017.

Peruskorjauksen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun on voittanut JKMM Arkkitehdit. Kilpailuun ilmoittautui 47 arkkitehtitoimistoa, joista referenssien ja arvonnan perusteella kilpailuun valittiin kuusi. JKMM on suomalainen arkkitehtitoimisto, joka muistetaan Shanghain maailmannäyttelyn Kirnusta. Toimiston suunnittelema Seinäjoen kaupunginkirjasto oli vuoden 2014 Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaana.

Tavoitteena kutsuva ja monikäyttöinen tila

– Suunnitelmassa hallintorakennuksen betoniarkkitehtuuri uudistetaan avaamalla tiloja rohkeasti kadulle ja käyttämällä uusia materiaaleja, luonnonkiveä ja puuta, sanoo palkintolautakunnan puheenjohtaja Anna-Maija Lukkari Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksesta.

Arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että rakennus on yliopiston keskeisten merkkirakennusten, yliopiston päärakennuksen ja Porthanian, naapurissa osoitteessa Yliopistonkatu 4.

– Rakennuksen sijainti ydinkeskustassa teki siitä sekä houkuttelevan että haastavan kohteen. Suunnittelimme rakennuksesta kutsuvan ja elämyksellisen, niin että se on samalla toimiva ja monikäyttöinen, sanoo Asmo Jaaksi, JKMM Arkkitehtien osakas.

Arkkitehtuurikilpailutuksen ohessa hankkeen päätoteuttajaksi valittiin SRV-Rakennus Oy. Peruskorjaus toteutetaan nk. allianssimallilla, jossa hankkeen osapuolet suunnittelevat ja rakentavat kohteen yhteistyössä alusta alkaen. Malli on Suomessa vielä melko uusi.

Palvelut suunnitellaan yhdessä

Yliopistonkatu 4:ssä sijaitseva Hallintorakennus muuttuu remontin myötä paitsi ilmeeltään myös käyttötarkoitukseltaan. Rakennukseen siirtyvästä Tiedekulma tulee uudenlainen rento, matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaupunkilaisille ja yliopistolaisille.

– Uudesta Tiedekulmasta tulee monipuolinen yhteisöllisen oppimisen paikka, joka inspiroi yhdessä tekemiseen. Siksi tilat ja palvelut suunnitellaan tiiviisti yliopistolaisten, käyttäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, toteaa yliopiston markkinointiviestintäpäällikkö Tanja Paananen.

Tiedekulman palvelujen kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilua. Yliopisto valitsee palvelumuotoiluun yhteistyökumppanin tammikuun 2015 aikana.

YIT rakentaa Viron uuden Kansallisarkiston

medium_Rahvusarhiivi eskiis 1_jpg

Viron Valtion kiinteistöt (Riigi Kinnisvara AS – RKAS) ja YIT Ehitus AS ovat allekirjoittaneet lähes 8 miljoonan euron arvoisen sopimuksen Viron Kansallisarkiston uuden toimiston ja arkistorakennuksen rakentamisesta.  Rakentaminen alkaa tammikuussa ja arkisto valmistuu vuoden 2016 keväällä.

Kansallisarkisto sijaitsee Tartossa ja on kooltaan noin 11 000 neliömetriä. Kuusikerroksisen rakennuksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota arkistoinnille asetettuihin erityisvaatimuksiin, energiatehokkuuteen ja kestävyyteen. Kansallisarkiston on suunnitellut virolainen arkkitehtitoimisto Asum Arhitektid Oy.

medium_Rahvusarhiivi eskiis 2_jpg

medium_Rahvusarhiivi eskiis 3_jpg

”Olemme tyytyväisiä siitä, että menestyimme valintamenettelyssä erityisesti laatupisteiden ansiosta. Projektissa hyödynnetään laajasti myös uutta tekniikkaa, muun muassa kolmiuloitteista rakennuksen tuotetietomallinnusta”, YIT Ehituksen toimitusjohtaja Margus Põim kertoo.

medium_Rahvusarhiivi eskiis 4_jpg

Kansallisarkisto on valtion alainen laitos, jonka tarkoituksena on varmistaa tärkeiden tietojen säilyminen ja niiden sopiva käyttötarkoitus. Kansallisarkiston vastuulla on kerätä tietoa yhteiskunnasta, varmistaa tietojen saatavuus paikan päällä ja netissä sekä säilyttää tiedostoja niille sopivissa olosuhteissa. Kansallisarkisto kehittää erilaisia arkistointipalveluja ja on myös mukana tutkimus- ja julkaisutoiminnassa.