Yleiset uutiset

Isännöintiliiton tuore Putkiremonttibarometri osoittaa, etteivät putkiremontit ole tulevinakaan vuosina vähenemässä, sillä 1970-1980-luvun laaja rakennuskanta on vasta tulossa remontti-ikään.

Putkiremontti on taloyhtiön remonteista pakollisin ja usein myös kallein. Isännöinti on tarkkana raha-asioissa, sillä barometri osoittaa, että urakkatarjouksia pyydetään nykyään selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa.

Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa pitää huolestuttavana, että noin puolet taloyhtiöistä päättää ryhtyä mittavaan remonttiin vasta putkiston vuotaessa. Ennakoimalla välttyisi kalliilta vahingoilta ja säästäisi rahaa.

– Sellaisiakin yksittäistapauksia on, joissa remonttiin on ryhdytty vasta, kun vakuutusyhtiö ei ole enää korvannut vuotovahinkoja, Yrttimaa havainnollistaa.

Yhtiön arvo vaikuttaa rahoituksen saamiseen

Paljon puhuttu remonttirahoituksen kiristyminen ei näy barometrissa, joka käsittelee jo onnistuneesti loppuun vietyjä hankkeita. Vastanneista 91% ilmoitti taloyhtiön saaneen tarvitsemansa rahoituksen ilman lisäselvityksiä – kaksi prosenttia jäi kuitenkin kokonaan ilman. Yrttimaakin tietää tapauksia, joissa rahoitus on jäänyt saamatta.

– On huolestuttavaa, jos taloyhtiön talous ei mahdollista tulevia remontteja. Silloin etenkin taantuvilla alueilla asuntojen arvon aleneminen voi kiihtyä entisestään. Tällöin korjausvelan kasvu on osa isompaa rakennemuutosta, Yrttimaa sanoo.

Danske Bankin kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja Riikka Mäkinen kertoo, etteivät rahoituksen ehdot ole toistaiseksi kiristyneet merkittävästi, mutta omistuspohjaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Etenkin enemmän velkaantuneissa yhtiöissä tarkastellaan sijoittajien määrää.

Mäkinen muistuttaa, että rahoitusta arvioidaan taloyhtiön arvon kautta, joten arvoa kannattaa ylläpitää yhtiön sijainnista riippumatta.

–  Arvoon ja rahoituksen saamiseen voi vaikuttaa varmistamalla, että taloyhtiötä hoidetaan hyvin, tiedetään remonttitarpeet ja dokumentoidaan ne huolella kunnossapitosuunnitelmaan, sekä tietysti tehdään remontit suunnitelman mukaan, hän tiivistää.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteista. Tutkimukseen vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta olivat tukemassa Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.

Tutustu raporttiin.

Teräsrunkoisten PVC-hallien kantavissa rakenteissa on havaittu rakennesuunnittelusta johtuvia puutteita. Lisäksi puutteita on havaittu hallien CE-merkinnöissä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvittää tänä vuonna PVC-katteisten teräsrunkoisten hallien turvallisuutta.

Tukesin valvontahankkeen kohteena on noin 30 halleja valmistavaa yritystä tai maahantuojaa, joilta pyydetään selvitystä hallien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen käytetyistä menettelyistä, asiakirjoista ja suunnitelmista. Erityisen tarkastelun kohteena ovat laajarunkoiset hallit ja maneesit.

Hallien kantavan teräsrungon vaatimustenmukaisuus on osoitettava EN 1090-1 -standardin mukaisella suoritustasoilmoituksella ja CE-merkillä. Hallien lujuuslaskelmat on tehtävä eurokoodistandardien mukaisesti ja hallien konepajatoteutuksessa pitää noudattaa EN 1090-2 -standardia.

Hankkeen kesto on noin 10 kuukautta. Asiakirjojen tarkastuksen lisäksi Tukes tekee valvontakäyntejä kohdeyrityksiin ja testauttaa markkinoilla olevia halleja pistokoeluontoisesti.  Hallien rungon testautus tehdään kolmannen osapuolen tarkastuksena hallin toteutukselle sekä hallin lujuuslaskelmille.

Hankkeessa tarkastetaan kattavasti Suomen markkinoilla olevien PVC-hallien tuotetiedot ja CE-merkintään liittyvät asiakirjat. Lisäksi valmistajalta pyydetään tarkempia selvityksiä aikaisemmista valmistuneista kohteista.

Erityistarkastelussa ovat yritykset, jotka valmistavat laajarunkoisia halleja tai maneeseja, jotka kuuluvat lain laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista soveltamisalueen piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajan toimintaan tai muuhun vastaavaan kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset tai eläinsuojat.

Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman. Pöllölaaksoon suunniteltu tornitalo.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Pasilan Pöllölaaksoon asemakaavamuutoksen, jonka myötä alueelle voi rakentaa asuinkerrostaloja noin tuhannelle asukkaalle. Lisäksi kaava mahdollistaa 16-kerroksisen tornitalon rakentamisen.

Alueelle on suunniteltu muun muassa palveluasumiseen sopivia asuintaloja sekä opiskelija-asuntoja. Radiokadulle ja Kuuluttajankadulle avautuvat katutason tilat osoitetaan liike-, toimisto-, palvelu- tai monitoimitiloiksi. Korttelialue on yksityisomistuksessa ja tällä hetkellä MTV-yhtiön käytössä. Nykyiset toimitilat on rakennettu 1967–1983.

Pöllölaakson asuinalue rakennetaan suuren korttelipihan ympärille muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Rakennusmateriaali on osin punatiiltä kuten naapuritaloissa. Ilmalankadun ja Radiokadun kulmaan rakennettava tornitalo toimii kaupunkirakenteellisena maamerkkinä ja sopeutuu korkeutensa puolesta läheisiin vesitorneihin. Kaksi vesilinnaksi kutsuttua punatiilijulkisivuista vesitornia ovat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaita, asemakaavalla suojeltuja rakennuksia.

Yleinen jalankulkuyhteys kulkee Ilmalankadulta korttelin läpi Keskuspuistoon. Alueen lounaisosassa pieni maa-alue liitetään osaksi Keskuspuistoa.

Rakentamisen ja remontoinnin erikoistapahtuma Raksa avasi ovensa tänään perjantaina Lahden Messukeskuksessa. Avajaispäivänä messuilla julkistettiin perinteisesti Lahden Rakentajien Yhdistyksen valitsema Vuoden Rakentaja. Tällä kertaa palkinnon sai Hartela Etelä-Suomi Oy. Valintaperusteena oli yrityksen pitkäjänteinen toiminta rakentamisen alalla merkittävänä osana Lahden alueen kehittymistä.

2000-luvun alussa Lahdessa toimintansa aloittanut Hartela on rakentanut alueelle useita suuria teollisuus- ja kauppakiinteistöjä sekä vastannut Hennalassa Tornatorin asuinalueen rakentamisesta. Nyt Hartela on suunnannut katseensa Lahden keskustan tuntumassa sijaitsevaan ns. Starkin alueeseen, jonne on tulevien vuosien aikana rakentumassa täysin uusi asuinalue pysäköinti- ja kauppapaikkoineen. Vuoden Rakentajan nyt 16. kertaa valinnut Lahden Rakentajien Yhdistys ry edustaa Lahdessa rakentamisen eri tahoja. Yhdistys on perustettu vuonna 1953 ja sillä on jäseninään noin 300 rakennusalan ammattilaista.

Raksa 2019 -messujen avajaispäivänä valittiin myös tapahtuman paras osasto. Voiton vei Oilon Oy:n raikas ja tyylikäs messuosasto, jossa esiteltävät tekniset tuotteet, lämpöpumput ja öljypolttimet, on häivytetty ympäristöön kodinomaisesti. Raksa-messujen yhteydessä järjestettävän LEGO-tapahtuman palkittiin kunniamaininnalla rohkeasta esilletulostaan yllättävässä, mutta rakentamisteemaan sopivassa paikassa. Raksa-messutoimikunnan jäsenistä koostuvan raadin mukaan LEGO-tapahtuma liittää hienosti kaikenikäiset rakentamisen maailmaan.

Raksa-messut Lahden Messukeskuksessa 15.-17.3.2019

Avoinna perjantaina ja lauantaina klo 10-17, sunnuntaina klo 10-16.

Ilmaiset bussikuljetukset
Raksa-messuille järjestetään ilmainen bussikuljetus Lahden Matkakeskuksesta keskustan (Marolankadun turistipysäkki torin varrella) kautta Lahden Messukeskukseen.

Lisätiedot ja messuohjelma: www.raksamessut.fi

Halli sijaitsee urheilupuiston laidalla. Sen sijainti on merkitty kuvaan punaisella. Kuva: FCG

Helsingin kaupunki rakentaa Jätkäsaaren liikuntapuistoon tilapäisen liikuntahallin ja uuden pysyvän liikuntakentän.

Liikuntahalli rakennetaan Jätkäsaaren uuden peruskoulun tarpeisiin, ja se valmistuu syksyllä 2019. Iltaisin ja viikonloppuisin halli palvelee myös harrasteliikkujia. Se on käytössä, kunnes koulun pysyvät liikuntatilat valmistuvat Jätkäsaaren Bunkkeriin.

”Jätkäsaaren liikuntapuisto on merkittävä satsaus helsinkiläisten ja jätkäsaarelaisten hyvinvointiin. On todella hienoa, että Bunkkerin rakentamisen viivästymisestä huolimatta koululaisille saadaan järjestettyä hyvä ja toimiva sisäliikuntapaikka”, Jätkäsaaren aluerakentamisprojektin johtaja Outi Säntti sanoo.

Liikuntahalli tulee koululaisten ja harrastajien käyttöön

Hallin liikuntatilat saa jaettua moottorikäyttöisillä kevyillä jakoseinillä kolmeen osaan, joten siellä voi samanaikaisesti liikkua kolme ryhmää. Hallia voidaan käyttää myös yhtenäisenä tilana, jolloin se tarjoaa käyttöön täysimittaisen pelikentän.

Hallin matalaan osaan rakennetaan puku- ja pesutilat, käymälät ja välinevarasto. Halli on puolilämmin.

Liikuntahallin rakentaminen tuo hyvän lisän eteläisen Helsingin liikuntatiloihin. Uutta kenttätilaa halliin rakennetaan yhteensä noin 850 m².

Koulun liikunnanopetus siirtyy Bunkkeri-rakennukseen sen jälkeen, kun sen liikuntatilat voidaan ottaa käyttöön. Tilapäinen liikuntahalli on tarkoitus tuolloin siirtää tai purkaa.

Täysikokoinen tekonurmikenttä muutetaan talvisin tekojääkentäksi

Jätkäsaaren liikuntapuistoon rakennetaan syksyyn mennessä myös täysimittaisen jalkapallokentän kokoinen tekonurmikenttä. Kenttä varustetaan siten, että se voidaan talven lähestyessä muuttaa tekojääkentäksi. Se on Helsingin kahdeksas tekojääkenttä.

Liikuntakentälle nousee myös huoltorakennus, johon tulee muun muassa teknisiä tiloja ja pukuhuoneet suihkutiloineen.

Jätkäsaaren peruskoulun rakentaminen etenee aikataulussa

Jätkäsaaren peruskoulun uusi rakennus (Hyväntoivonkatu 5) on tarkoitus ottaa käyttöön syyslukukauden 2019 alussa. Kouluaikojen ulkopuolella myös koulun tiloja tarjotaan asukkaiden käyttöön.

Koulurakennus tukee uudenaikaista pedagogiikkaa, ja siellä on muutaman vuoden päästä noin 800 oppilasta. Ensimmäisenä syksynä oppilaita on arviolta 250.

Exilion Asemahotellit Ky on ostanut 5.12. VR:n entisenä pääkonttorina tunnetun Helsingin päärautatieaseman hallintorakennuksen. Exilion kehittää rakennukseen Scandic Hotels Oy:lle noin 500 huoneen hotellin.

Hotellihankkeen rakennuslupa tuli lainvoimaiseksi marraskuun lopussa, jonka myötä Exilion toteutti esisopimuksen mukaisesti VR:n entisen pääkonttorin oston. Kaupan arvo on 55 miljoonaa euroa.

Hankkeessa entinen VR:n pääkonttori peruskorjataan ja muutetaan hotellikäyttöön soveltuvaksi, jonka lisäksi tontin pohjoisosaan, Kaisaniemen puiston puolelle rakennetaan uudisrakennus. Hotellihankkeen kokonaisarvo nousee noin 130 miljoonaan euroon, ja se työllistää koko rakennusaikana alihankkijat mukaan lukien jopa 3000 ihmistä. Kehitettävä hotelli on laajuudeltaan noin 29 000 k-m², ja kapasiteetiltaan se on yksi Suomen suurimmista hieman alle 500 hotellihuoneellaan.

Rakennustyöt käynnistyvät joulukuun aikana ja rakennusyhtiöksi hankkeeseen on valittu NCC Suomi Oy. Tilojen suunnittelusta vastaa kaksi arkkitehtitoimistoa: Arkkitehdit Soini & Horto Oy ja Futudesign Oy. Kohteen historiallisen arvon vuoksi töitä tehdään läheisessä yhteistyössä museoviraston kanssa.

– Hotellista tulee yksi Helsingin uusista maamerkeistä. Matkailu on tällä hetkellä Suomessa voimakkaassa kasvussa ja uusi hotelli vastaa niin kotimaisten kuin kansainvälisten vapaa-ajan ja kongressimatkailijoiden toiveisiin laadukkaasta majoituksesta kaupungin ytimessä. Samalla voimme avata upean historiallisen kohteen suuren yleisön käyttöön, Exilionin toimitusjohtaja Ari Talja sanoo.

Hankkeen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2020–2021 vaihteessa.

Exilion on kehittämässä myös Pasilan Triplaan hotellia. Hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 900 hotellihuonetta, joiden arvo nousee yhteensä noin 220 miljoonaan euroon.

Kotimainen perheyritys Maskun Kalustetalo Oy ottaa käyttöön uuden modernin logistiikkakeskuksen Mäntsälään joulukuussa. Yhtiön Hyvinkäällä aiemmin sijainneet keskusvarastotoiminnot siirretään uuteen logistiikkakeskukseen kevääseen 2019 mennessä. Maskun asiakkaille uusi logistiikkakeskus merkitsee entistäkin parempaa asiakaspalvelua ja lyhyempiä toimitusaikoja sekä kilpailukykyisiä hintoja toiminnan tehostuessa.

Maskun Kalustetalon uusi Mäntsälän logistiikkakeskus on merkittävästi Hyvinkäällä nykyisin sijaitsevaa keskusvarastoa suurempi. Varastopinta-ala kasvaa yli 7 000 neliömetrillä noin 2 hehtaariin. Lavapaikat kasvavat 11 000:sta 19 000:een paikkaan. Uusi logistiikkakeskus työllistää 40–50 logistiikka-alan ammattilaista sesongista riippuen.

– Myyntimme on viimeisten neljän vuoden aikana kasvanut, mikä edellyttää meiltä yhä tehokkaampaa tavaran- ja logistiikanhallintaa. Uusi logistiikkakeskus on yksi Maskun Kalustetalon 35-vuotisen historian merkittävimmistä investoinneista, mikä kertoo myös vahvasta uskostamme huonekalukaupan menestymiseen myös tulevaisuudessa, Maskun Kalustetalon omistaja Toivo Sukari sanoo.

Mäntsälän logistiikkakeskuksessa on useita moderneja ratkaisuja tavaran hyllyttämiseen ja keräilyyn, minkä ansiosta tavaratoimitusten nopeutta ja täsmällisyyttä pystytään entisestään asiakkaille parantamaan. Logistiikkakeskus on suunniteltu niin, että se tukee terminaalitoimintaa ja varastointia. Sen yhteyteen on sijoitettu lisäksi helposti saavutettava asiakasnoutopiste.

– Modernin logistiikkakeskuksen lisäksi olemme luoneet uusia tapoja asiakastoimituksiin. Yhä useampi asiakkaistamme haluaa kotiinsa asiakkaan tarpeisiin yksilöityjä huonekaluja. Olemme yhdessä monien kotimaisten ja ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa luoneet tehokkaat prosessit, joiden ansiosta voimme toimittaa myös yksilöidyt tuotteet mahdollisimman nopeasti suoraan tehtaalta asiakkaan kotiin, Maskun Kalustetalon toimitusjohtaja Hanna Kuronen kertoo innostuneesti.

Maskun Kalustetalon logistiikkatoimintoja uudessa logistiikkakeskuksessa johtaa keväällä 2018 uutena logistiikkapäällikkönä aloittanut Harri Lind, jolla on vahva ja monipuolinen kokemus logistiikkatoimintojen johtamisesta ja kehittämisestä.

– Perinteisten kauppaliikkeiden lisäksi kauppa käy nyt vilkkaasti myös verkkokaupassamme, joka avattiin jo neljä vuotta sitten. Kotimainen toimija, kuten Maskun Kalustetalo, voi menestyä suurten kansainvälisten jättien kanssa vain, jos meillä on vähintään yhtä tehokas logistiikka kuin heillä. Uskon, että Maskulla on nyt ykkösasema huonekalulogistiikassa Suomessa, Harri Lind toteaa.

Uusi logistiikkakeskus otetaan käyttöön vaiheittain joulukuun aikana, ja täysimääräisesti se on toiminnassa kevään 2019 aikana.

Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen järjestämä suunnittelukutsukilpailu Ouluhallin peruskorjauksesta ja laajennuksesta on päättynyt. Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi ehdotuksen nimimerkillä Kiitäjä. Nimimerkin takana ovat Arkkitehdit Kontukoski Oy, Peab Oy ja Ramboll Finland Oy. Kutsukilpailulla haettiin hankkeelle toteutuskelpoista ratkaisuehdotusta. Liikelaitos Oulun Tilakeskus etenee voittajaehdotuksen laatineen työryhmän kanssa hankkeessa. Hankkeen tavoitehinta-arvio on noin 20 miljoonaa euroa.

Laajennusosa on sijoitettu nykyisen messukentän ja pysäköintialueen väliin. Tällä tavoin rakennuskokonaisuuteen voidaan järjestää kulkuyhteyksiltään eri käyttötarkoituksissa parhaiten toimivat tilat. Ouluhallin ja uudisrakennuksen väliin on sijoitettu uusi yhteinen pääaula, jonne messukentältä ja pysäköintialueelta on välitön kulkuyhteys. Pääaulasta on suorat yhteydet Ouluhallin katsomoon ja nykyiseen pääaulaan, Ouluhallin kenttäalueelle sekä uudisrakennuksen liikuntasaliin. Ehdotuksessa Ouluhallin liikennejärjestelyt säilyvät nykyisen kaltaisina.

– Laajennusosan sommittelu Ouluhallin yhteyteen oli vaikea, mutta inspiroiva arkkitehtoninen suunnittelutehtävä. Kilpailutyössämme laajennusosa kohoaa Ouluhallin kanssa yhteiseltä jalustalta ja päättää Raksilan urheilualueen, toteaa pääsuunnittelija Petri Kontukoski.

Rakennuksen virtaviivainen muoto ja julkisivujen tumma sekä osittain läpikuultava visuaalinen ilme hyödyntävät pohjoisen perhosen, kiitäjän, lentoliikkeen muotoja. Siiveniskujen lailla taittuvat kolmiomuodot tuovat julkisivuihin moniulotteisuutta verkkomaisine pintoineen, mikä mahdollistaa myös näyttävän valaisemisen vuoden pimeinä aikoina.

Uudet pelikentät täyttävät korkeimpien sarjatasojen tilavaatimukset

Uudisrakennuksen liikuntasali mahdollistaa eri palloilulajien korkeimpien sarjatasojen viralliset kilpailukentät. 1500 katsojaa vetävät katsomorakenteet on toteutettu lähes kokonaan muunnettavina teleskooppikatsomoina, jolloin salitilat saadaan tarvittaessa mahdollisimman laajoina haluttuun käyttöön. Lasten harjoituksia seuraamaan tulevien vanhempien tarpeet on huomioitu liikuntasalissa 150 katsojan kiinteällä katsomolla.

Voittajaehdotuksen pääsuunnittelusta vastaava Arkkitehdit Kontukoski Oy on vuonna 1997 perustettu tamperelainen arkkitehtitoimisto, jonka suunnittelema Tesoman palloiluhalli palkittiin Hyvän rakentamisen palkinnolla vuonna 2016.

Kohteen arkkitehtuurisuunnittelun on toteuttanut Suunnittelemo Oy. Kuvan omistaja Meijou Oy.

Kansainvälisten pikakuljetusten kasvun myötä DHL Express rakennuttaa Pirkkalaan lentokentän läheisyyteen uuden terminaalin ja toimistotilat. Kesällä 2019 valmistuvan kiinteistön kokonaisinvestointi on suuruudeltaan noin 15 miljoonaa euroa, ja sinne tulee työllistymään nykyisen henkilökunnan lisäksi toistakymmentä uutta työntekijää.

Uudisrakennus nousee Pirkkalan Linnakallion alueelle hyvien ja lähitulevaisuudessa entisestään paranevien liikenneyhteyksien ääreen.

“Uudella terminaalilla varmistamme tulevaisuuden kasvumahdollisuudet; siksi myös sijainti lentokentän läheisyydessä on meille tärkeä. Pystymme tarjoamaan asiakkaille entistä nopeammat läpimenoajat ja näin tukemaan suomalaisten vienti- ja tuontiyritysten kilpailukykyä”, sanoo DHL Express (Finland) Oy:n toimitusjohtaja Peter Ervasalo.

“Investointi Pirkkalan terminaaliin on osa laajempaa suunnitelmaa kehittää ja kasvattaa DHL Expressin Suomen verkostoa. Helsinki-Vantaa säilyy päälajittelukeskuksenamme, ja siellä on tarkoitus tehdä suuria muutoksia parin seuraavan vuoden kuluessa. Turun terminaalissamme puolestaan otettiin alkukesästä käyttöön laajennusosa”, Ervasalo jatkaa.

Pikakuljetusten kysyntää Suomessa kasvattaa hyvän taloustilanteen lisäksi myös vilkas kansainvälinen verkkokauppa. Kiinteistölaajennusten lisäksi DHL Express kehittää jatkuvasti toimitusvaihtoehtojaan erityisesti yksityisasiakkaille, joiden määrä asiakaskunnassa kasvaa koko ajan.

Energiatehokas uudisrakennus

Uudesta 4000 neliömetrin suuruisesta terminaalista käsin hoidetaan Express-lähetysten nouto- ja jakelutoiminnot Pirkanmaalla sekä käsitellään koko Pohjois-Suomen alueen vienti- ja tuontilähetykset. Terminaaliin asennettava automaattinen lajittelujärjestelmä pystyy käsittelemään 5000 lähetystä tunnissa.

Ympäristöystävällisyys on huomioitu erityisesti kiinteistön energiaratkaisuissa: lämmöntuotantoon käytetään maalämpöä, ja lisäsähköä tuotetaan aurinkoenergialla. Kehittynyt kiinteistöautomaatio­järjestelmä, rakennusosien hyvä lämmöneristyskyky sekä LED-valaistus parantavat energiatehokkuutta. Myös valmiudet sähköautoille sekä tuotantokäyttöön että henkilöstölle on huomioitu. Deutsche Post DHL -konsernin standardien mukaisen kiinteistön rakentaa Meijou Oy.

DHL Express kuljettaa kiireellisiä asiakirjoja ja paketteja luotettavasti ja nopeasti ovelta ovelle yli 220 maassa ja alueella. DHL Expressin Helsinki-Vantaan terminaalin sekä Euroopan päälajittelukeskuksen Leipzigin väliset päivittäiset lennot tuonnissa ja viennissä luovat yhteydet DHL:n maailmanlaajuiseen verkostoon.

Lidl Jakelukeskus Järvenpää Havainnekuva

Järvenpäähän syksyllä 2018 valmistuvaan Lidlin kolmanteen jakelukeskukseen aletaan rakentaa lisää varastotilaa. Laajennuksella halutaan varautua tulevaan myymälämäärän kasvuun.

Rakennustyöt alkavat arviolta vuodenvaihteessa 2019 ja kestävät noin vuoden. Lisävarasto on kooltaan 12 500 neliötä ja se sulautuu huomaamattomasti nyt olemassa olevaan rakennukseen. Laajennusosa tulee sijoittumaan jakelukeskuksen itäpäätyyn, Lahdentien varteen.

– Järvenpään jakelukeskus tulee palvelemaan eteläisen Suomen myymälöitä ja lisäkapasiteetin tarve on olemassa myymälämäärän kasvun kautta, Lidl Suomen kiinteistö- ja kehitysjohtaja Virpi Kaikkonen sanoo.

Lidlin tavoitteena on avata noin kymmenen uutta myymälää kuluvan tilikauden aikana.

Laajennusosaan on varauduttu jo asemakaavavaiheessa ja tontilta löytyykin riittävästi rakennusoikeutta rakennusta varten.

– Jo alkuvaiheessa päädyimme rakentamaan jakelukeskuksen kahdessa eri vaiheessa, näin saimme aikaa suunnitella rauhassa tilan tehokasta käyttöä, Kaikkonen jatkaa.

Jättirekrytoinnit käynnissä – Lidl palkkaa jopa 200 työntekijää

Järvenpään jakelukeskuksen ensimmäisen vaiheen rakennushanke on tällä hetkellä loppusuoralla ja ensimmäiset kuljetukset myymälöihin alkavat alkuvuodesta 2019.

Järvenpään jakelukeskuksen investoinnin kokonaisarvo on yli 100 miljoonaa euroa.