RAKENNUSPARKKI

Lujatalolle jälleen uusi kouluhankkeen voitto Porvoossa

March 21, 2018 by kerttuvali

Lujatalo on valittu Porvoon uuden Strömborgska skolanin kouluhankkeen rakentajaksi Porvoon kaupunginhallituksen päätöksellä 19.3.2018. Näsiin rakennettavan ison ruotsinkielisen yhtenäiskoulun kustannusarvio on 21,8 miljoonaa euroa. Koulun brutto-ala on 7330 m².

Uusi yhtenäiskoulu tulee koostumaan useammasta koulusta. Strömborgska skolan, Saxby skola sekä Näse skola toimivat uuden koulun valmistumiseen asti, minkä jälkeen ne yhdistetään saman katon alle. Myös osa nykyisen Gammelbacka skolan alueen oppilaista aloittaa Strömborgska skolanissa.

Uusi yhtenäiskoulu toteutetaan projektinjohtourakkana siten, että rakennusurakoitusija vastaa hankkeen toteutuksesta kokonaisuudessaan, jolloin pystytään hyödyntämään urakoitsijan osaaminen ja näkemykset myös suunnittelussa. Tällä mallilla voidaan myös lyhentää hankkeen kokonaisaikataulua, koska suunnittelu- ja rakennustyöt voidaan osittain tehdä samanaikaisesti. Hanke toteutetaan Terve talo -konseptilla ja vesikatto- ja julkisivutyöt tehdään sääsuojan sisällä.

Lujatalo on toteuttanut Porvoossa jo kaksi onnistunutta projektinjohtourakkaa. Sekä Porvoon keskuskeittiö että Mäntykummun päiväkoti –hankkeet toteutettiin projektinjohtourakoina ja ne onnistuivat erittäin hyvin. – Olemme valtavasti kehittyneet, ja hallitsemme kokonaisvaltaisesti kyseisen urakkamuodon. Siksi lähdimme mukaan hakemaan myös tätä koulukohdetta, Lujatalon Kaakkois-Suomen aluejohtaja Mikko Seppä kertoo.

– Lisäksi meillä on pätevät ammattilaiset, joilla on laaja osaaminen julkisten tilojen rakentamisesta, etenkin koulurakentamisesta, Seppä jatkaa. Parhaillaan Lujatalolla on käynnissä Linnankosken lukion mittava peruskorjaus ja Grännäs skolan laajennus ja peruskorjaus.

Kouluhankkeen rakennustyöt alkavat heti ja uuden koulun on määrä olla valmis tammikuussa 2020. Koulun rakentamisen ajan koulut toimivat osittain väistötiloissa. Uuden Strömborgska skolanin mitoitusoppilasmäärä on 505.

Uusia asumisoikeusasuntoja rakenteilla Keravan Kurkelaan

March 20, 2018 by kerttuvali

Keravan Kurkelaan, keskustan läheisyyteen on tulossa uusia asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöihin kuuluvalla TA-Asumisoikeus Oy:llä on rakenteilla osoitteeseen Käenkatu 3 ja 5 kaksi kerrostaloa, joihin tulee yhteensä 70 asumisoikeusasuntoa. Seitsemänkerroksisilla taloilla on yhteinen piha leikki- ja oleskelualueineen. Toinen asumisoikeustaloista, Käenkatu 5, tulee olemaan täysin savuton kiinteistö.

Valittavana on asuntoja tehokkaista kaksioista tilaviin neljän huoneen asuntoihin, kooltaan 45 – 90,5 m². Kaikkia asuntoja yhdistää avaran tilan tuntu ja tehokkaasti käytetyt neliöt. Asunnoissa on tilavat lasitetut parvekkeet. Alimman kerroksen asunnoilla on parvekkeen sijaan oma asuntopiha. Taloissa on hyvät yhteiset tilat, joissa on pesula, kuivaushuone, ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastot sekä kaikille asunnoille oma irtainvarasto. Autopaikat on sijoitettu piha-alueelle.

Kalevan kaupunginosaan kuuluvalta Kurkelan alueelta on noin kilometrin kävelymatka juna-asemalle, keskustan kävelykadulle ja kauppoihin. Kurkelassa luonto, koulut, päiväkodit ja palvelut ovat lähellä. Bussilinjat Vantaalle ja Helsinkiin kulkevat sopivasti parin korttelin päästä kotoa. Liikkuminen on helppoa niin kävellen, pyörällä kuin autollakin ja kulkuyhteydet lähikuntiin ovat hyvät.

Haku asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 6.4.2018 saakka. Asumisoikeusasuntojen arvioitu valmistumisaika on Käenkatu 5:n osalta kesäkuun lopussa 2019 ja Käenkatu 3:n osalta syyskuun lopussa 2019. Rakennuskohteiden urakoitsijana toimii Lujatalo Oy.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Rakentamisen korkeasuhdanne taittuu

March 20, 2018 by kerttuvali

Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna vielä kahden prosentin vauhtia, mutta uudisrakentamisen vahvin vire alkaa hyytyä.

”Tänä vuonna ensi kertaa sitten vuoden 2014 rakentaminen kasvaa hitaammin kuin Suomen talous. Rakentamisen kasvu on ollut vahvaa viime vuosien aikana. Hallituksen 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta on kasassa noin 86 000, joista 24 000 on tullut rakentamiseen. Luvut puhukoot puolestaan”, summaa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.

Asuntorakentamisen korkean tason ennakoidaan jatkuvan ensi vuoteen asti. Viime vuonna asuntoaloituksia oli peräti 46 000, mikä on 20 000 enemmän kuin pari vuotta aiemmin. Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin 44 000 ja ensi vuonna 40 000 asuntoa. Kerrostaloille myönnetyissä rakennusluvissa on kuitenkin nähty jo tasaantumista pääkaupunkiseudulla ja selvää laskua Tampereella.

”Suurimmista kaupungeista asuntorakentaminen tulee lupien valossa vetämään vielä Turussa ja Oulussa. Kasvun painopiste on siirtynyt selvästi keskisuurten kaupunkien sarjaan. On mielenkiintoista nähdä, miten suurten asuntojen kysynnälle tänä vuonna käy. Espoossa, Vantaalla ja jopa Nurmijärvellä uudisomakotitalojen rakentaminen on piristynyt selvästi”, Pakarinen sanoo.

Kohtaanto-ongelma rakennusalalla osin myytti

Rakentamisen kasvu on tuonut mukanaan myös tuotantokapeikkoja. Erityisesti työmaan johtohenkilöistä on syntyneeseen pullonkaulaan ei ole nähtävissä helpotusta.

”Rakennusyritysten keskeisin kasvun este on tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Kun katsomme rakennusalan avoimien työpaikkojen ja työttömien määrän kehitystä, voimme kuitenkin todeta, että rakentamisen kohtaanto-ongelma ei ole niin vaikea kuin esimerkiksi kaupan alalla. Silti tarvitaan toimia niin muuntokoulutuksen kuin sähköisen työnvälityksenkin edistämiseksi, jotta työ ja tekijät kohtaavat toisensa entistä paremmin”, Sami Pakarinen toteaa.

Infrarakentamisessa valtion määrärahoja on tällä hallituskaudella kohdennettu erityisesti väyläverkon korjausvelan kuriin saamiseen. Uusinvestoinnit ovat jääneet vähäisiksi.

”Ensi vuoden liikenneinfran rahoitus on vielä auki. Ilman lisäpäätöksiä valtion kokonaisrahoitus uhkaa kutistua ensi vuonna lähes 500 miljoonalla eurolla. Väyläverkoston tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esitti hiljattain pitkäaikaisia korotuksia rahoitustasoon ja vaihtoehtoisia rahoitustapoja kehittämisinvestointeihin. Toivon, että nämä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jo tämän kevään kehysriihessä”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

YIT ja HSY allekirjoittivat sopimuksen Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamisesta

March 20, 2018 by kerttuvali

YIT ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ovat allekirjoittaneet sopimuksen uuden maanalaisen jätevedenpuhdistamon rakentamisesta Espoon Blominmäkeen. Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana, jonka arvo on noin 206 miljoonaa euroa. Projekti kirjataan vuoden ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. Rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2018, ja puhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2021.

YIT:n vastuulle kuuluvat jätevedenpuhdistamon rakennus- ja koneistotyöt, LVI-työt, automaatio- ja instrumentointi- sekä sähkötyöt. Tulevan puhdistamon pinta-ala on noin 10 hehtaaria.

Valmistuttuaan puhdistamo käsittelee noin 400 000 asukkaan jätevedet. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan puhdistamo on hyvä esimerkki yhteistyöstä yli kuntarajojen. ”Espoo on tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki. Tämä hanke edistää hienolla tavalla koko Helsingin seudun ja Itämeren kestävyyttä”, Mäkelä kertoo.

Puhdistamo korvaa nykyisen Suomenojan puhdistamon, jonka kapasiteetti ei enää jatkossa riittäisi alueen jätevesien käsittelyyn ja tiukentuvien ympäristövaatimuksien mukaiseen puhdistamiseen. Vuoteen 2040 mennessä uuden laitoksen läpi arvioidaan virtaavan 150 000 kuutiometriä jätevettä päivittäin.

Suuren kapasiteettinsa lisäksi uusi puhdistamo käyttää uusinta teknologiaa. Tavanomaisten vedenpuhdistusmenetelmien lisäksi laitos poistaa vedestä fosforin kiekkopuhdistuksella ja mikrobit UV-käsittelyllä. Tavoitteena on puhdistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä.

“Blominmäen puhdistustulokset tulevat olemaan ylivoimaisesti parhaat Suomessa ja koko Itämeren alueella. Lisäksi siitä tulee Suomen ja ehkäpä jopa koko Euroopan energiatehokkain puhdistamo”, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

”Blominmäen jätevedenpuhdistamo on suurhanke, jossa pääsemme käyttämään monipuolista infrarakentamisen osaamistamme sekä rakennusteknisessä toteutuksessa että projektijohtamisessa yhdessä asiakkaan kanssa. Molemmat ovat vahvoja erikoisalueitamme, joiden avulla pystymme varmistamaan asiakkaalle parhaimman mahdollisen lopputuloksen,” sanoo infrarakentamisen johtaja Harri Kailasalo YIT:ltä.

Yhtiö aloitti työt Blominmäessä jo syyskuussa 2015 jätevedenpuhdistamon tarvitseman luolaston louhintatöillä, joita tehtiin noin 870 000 kiintokuutiometriä. Puhdistusaltaille louhittiin noin 300-metriset hallit, jotka ovat yli 20 metriä leveitä ja noin 22 metriä korkeita. Lisäksi louhimme 17 hissi-, ilmastointi- ja huoltokuilua sekä noin 700 metriä jäteveden tulotunnelia. Video louhintatöistä: https://www.youtube.com/watch?v=0TTVUZ7uzmw&t

Avain Yhtiöt: Kinkomaan Vitapolikseen nousee uusia kerrostaloja

March 20, 2018 by kerttuvali

Vuoden 2018 aikana Vitapoliksessa käynnistyy kerrostalorakentaminen. Avain Yhtiöt rakentaa Päijänteen rantamaisemiin kaksi asumisoikeustaloa. Kohteet ovat saaneet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) lainavarauksen ja suunnittelu on käynnistetty heti positiivisen lainavarauksen myötä. Rakennuslupahakemus jätetään ennen kesää ja tavoitteena on, että ensimmäinen talo saadaan rakenteille myöhemmin syksyllä.

Peab on aloittanut ennakkomarkkinoinnin Asunto Oy Muuramen Lundintiestä. Seitsemänkerroksiseen taloon on tulossa 23 asuntoa yksiöistä isompiin perheasuntoihin.

”Avain Yhtiöt näkee Vitapoliksen alueen upeana potentiaalisena asuinalueena ja koska alueella ei ole vielä asumisoikeusasumista, haluamme sitä nyt tarjota”, kertoo toimitusjohtaja Perttu Liukku Avain Yhtiöistä.

”On hienoa, että saamme käynnistettyä alueen kerrostalorakentamisen vauhdilla. Uskomme, että näin ainutlaatuinen alue houkuttelee muitakin kuin omakotiasujia. Olemme iloisia, että Avain Yhtiöt ja Peab kiinnostuivat alueesta ja haluavat kehittää sitä yhteistyössä kanssamme. Näin saamme kerralla erilaisia vaihtoehtoja niin omistusasumiseen kuin asumisoikeusasumiseenkin”, kertoo KOY Kinkomaan Vitapoliksen toimitusjohtaja Seija Takanen.

Avain Yhtiöihin kuuluva Avain Palvelukodit osti Vitapoliksen hoivakodit vuonna 2017. ”Näimme silloin Vitapoliksen potentiaalin ja halusimme tulla mukaan asuntorakentamiseen”, jatkaa Perttu Liukku Avain Yhtiöistä.

Rakentaminen alkaa syksyllä 2018

Peab on aloittanut kerrostalokohteen ennakkomarkkinoinnin alueella.

”Päijänteen upeat järvimaisemat yhdistettyinä alueen palveluihin kiinnostaa asunnon ostajia. Lause ’Kaukana kiireestä ja kuitenkin lähellä’ kuvaa hyvin aluetta. 15 minuutissa pääsee kaupunkiin”, tiivistää yksikönjohtaja Timo Riikonen Peabilta. Peab tavoittelee rakentamisen aloittamista syksyllä.

Talot rakentuvat Muuramen Kinkorannan eli entisen Impilinnan pohjoispuolelle, Päijänteen rantamaisemaan. Lähes kaikissa asunnoissa tulee olemaan Päijänne-näkymät.

Asuinrakentaminen on lähtenyt hiljaiselon jälkeen voimakkaaseen kasvuun. Tällä hetkellä Vitapoliksessa on jäljellä yksi omakotitontti ja Muuramen Kinkorannassa kerrostaloyksiöitä ja -kaksioita.

”Kinkomaa on Muuramen kunnan voimakkaimmin kasvava alue. Vitapoliksen ehdottomia vetovoimatekijöitä ovat lähipalvelut. Koulu, päiväkoti ja ruokakauppa sijaitsevat kävelyetäisyydellä. Lisäksi Päijänteen ranta ja upea luonto lisäävät asumisen laatua”, kertoo kunnanjohtaja Ari Ranta-aho.

Maailmanlaajuinen trendi myös Pirkanmaalle; Nokialla merkittävä CLT-pientalohanke

March 14, 2018 by kerttuvali

Nokian Sotkan asuinalueelle on rakenteilla viiden CLT-pientalon kokonaisuus. Kyseessä on Pirkanmaan ensimmäinen aluerakentamishanke CLT:stä. Ensimmäiset talot nousevat vesikattovalmiuteen huhtikuun alussa.

– Puurakentamisen trendi on maailmanlaajuinen. Eräs ilmiön myötä nousevista tähdistä on CLT:n (Cross Laminated Timber) käyttö myös pientalojen rakennusmateriaalina. CLT:n suosion huikeaa kasvua kuvaa hyvin materiaalin maailmanlaajuiset tuotantoennusteet. Vuonna 2015 CLT:tä tuotettiin 650 000 kuutiometriä ja vuoteen 2020 mennessä tuotannon määrän on ennustettu nousevan jopa yli miljoonaan kuutiometriin, kuvaa Hymykodit Oy:n toimitusjohtaja Heli Hämeenniemi. Tamperelainen Hymykodit on Nokian CLT-kotien rakentaja.

Suomessa CLT on pientalorakentamisen materiaalina vielä melko tuntematon. Keski-Euroopassa ja Kanadassa CLT:tä on käytetty vuosikymmeniä ja markkina kasvaa sielläkin edelleen voimakkaasti.

– Materiaalin sopivuudesta suomalaiseen ilmastoon on olemassa tutkimusnäyttöä, esimerkiksi vuosina 2013-2015 käynnissä olleesta Kemin Digipolis Oy:n ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisestä CLT-Koetalohankkeesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat CLT-rakentamisen soveltuvan suomalaiseenkin ilmastoon hyvin. CLT-taloista on myös kertynyt asumiskokemuksia jotka ovat erittäin positiviisia. CLT koetaan puurakentamisen uutena mahdollisuutena ja sen suosio kasvaa. Tälläkin hetkellä on rakenteilla kymmeniä CLT-pientaloja ympäri maan, kertoo Heli Hämeenniemi.

Ympäristöystävällistä ja vaivatonta, uuden ajan puurakentamista

Puutuotteiden valmistuksen aiheuttamat ympäristöhaitat ja energiankulutus ovat minimaaliset verrattuna esimerkiksi tiileen, betoniin ja teräkseen.

– Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, sen määrän lisääntyminen ilmakehässä nostaa maapallon lämpötilaa.Puu sitoo kasvaessaan ilmasta hiilidioksidia, joka varastoituu puuhun. Puutalossa hiilidioksidi siis on ja pysyy sitoutuneena puuhun. Esimerkiksi TaloSotka malliston 100 m² CLT-omakotitalo sitoo itseensä n.30 000 kiloa hiilidioksidia. Se vastaa yhden keskivertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä, Hämeenniemi kuvaa.

CLT on ristiinliimattua puuta, levykerroksia on kolmesta kahdeksaan. CLT levyt ovat kooltaan n.3,5 x 16 metriä, vahvuudet vaihtelevat 6 – 30 cm välillä. CLT on jäykkää, painumatonta ja lujaa, mutta silti kevyttä materiaalia. CLT mahdollistaa rakennuksiin isot ikkuna- ja oviaukot sekä arkkitehtooniset näyttävät ratkaisut painumattoman rakenteensa ansiosta. On hienoa, että aito luonnonmateriaali, puu, taipuu näin upeaksi rakennusmateriaaliksi nykyaikaisilla tuotantomenetelmillä.

– CLT-levyt valmistetaan kotimaisesta puusta ja varustellaan Valkeakoskella Celt Oy:n tehtaalla säältä suojassa valmiiksi rakennuselementeiksi. Kehittämämme CLT-rakennuskonsepti ohjaa rakentamista suunnittelusta toteutukseen. Lopputuloksena on luja, ekologinen ja terve talo ilman muovia rakenteissa.CLT-elementeistä toteutettuna rakennus voi olla muuttovalmis jopa muutamassa viikossa elementtien asentamisesta, riippuen valitusta rakennusmenetelmästä ja elementtien valmiusasteesta, kertoo Hymykodit rakennuspäällikkö Miika Voutilainen.

Edistyksellisen rakentamistekniikan ansiosta myös Nokian Sotkan Hymyn pientaloalueen kodit valmistuvat kokonaisuudessaan vain muutamissa kuukausissa. Rakenteilla olevat talot ovat nyt myynnissä.

Tietoja CLT-pientalohankkeesta Nokialla:

Alueelle nousee 5 pientaloa; yksi puolitoistakerroksinen erillistalo 153,5 m² sekä yksitasoiset autokatoksella kytketyt paritalot, joista kaksi on 100 m² ja kaksi 120 m² kolmella makuuhuoneella.
Molemmat 100m² talot valmistuvat kesän 2018 aikana.
Talot rakennetaan ja myydään täysin muuttovalmiina, myös piha istutuksineen toteutetaan pihasuunnitelman mukaisesti valmiiksi.
Hymykotien elementtitoimittajana on Celt Oy, joka toimittaa kohteisiin pitkälle esivalmistetut rakennuselementit. Celt käyttää rakennuselementtien runkomateriaalina CrossLamin kainuulaisesta puusta valmistettua CLT-levyä.
hankkeen yhteistyökumppanit ja tavarantoimittajat ovat suomalaisia toimijoita, painottuen pirkanmaalaisiin, paikallisiin yrityksiin.

Lähteenä käytetty:

http://www.clt.info/wp-content/uploads/2017/06/Stora-Enso-The-future-of-timber-construction-EN.pdf

http://www.kiintopuu.fi/fi/koetalohanke.html

https://www.puuinfo.fi/node/1505

Selvitys: Suomessa on käynnissä sairaalarakentamisen investointihuippu

March 14, 2018 by kerttuvali

Jyväskylään rakenteilla oleva Sairaala Nova on tällä hetkellä suurin yksittäinen rakennushanke. Havainnekuvat JKMM Arkkitehdit Oy

Maakuntien tilakeskuksen selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on käynnissä tai suunnitteilla rakennushankkeita noin 5 miljardin euron arvosta. Lisäksi kunnissa on valmisteilla ja käynnissä lukuisia sote-toimintaan liittyviä rakennushankkeita. Nämä tulevat nostamaan merkittävästi vuonna 2020 toimintansa aloittavien maakuntien toimitilakustannuksia.

Maakuntien tilakeskus on selvittänyt sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuuteen liittyvät yli 0,5 miljoonan euron arvoiset hankkeet. Selvitys on osa maakuntien käyttöön tulevien tilojen vuokrajärjestelmän valmistelua. Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuus (mm. keskussairaalat) siirtyy vuonna 2020 Maakuntien tilakeskuksen omistukseen, ja tilakeskus vuokraa tilat maakunnille.

”Perimme tiloista kokonaisvuokraa, joka muodostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokralla katetaan Maakuntien tilakeskuksen pääoman kustannukset, kiinteistöjen poistot (kuluminen) sekä kiinteistöriski. Ylläpitovuokra kattaa rakennusten ylläpidon, suunnitelman mukaiset vuosikorjaukset sekä tilakeskuksen yleiskustannukset. Ensimmäiset vuokralaskelmat valmistuvat tämän kevään aikana”, Maakuntien tilakeskuksen rakennuttamisjohtaja Petri Laurikka kertoo.

Selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on tällä hetkellä rakenteilla ja suunnitteilla yli 200 hanketta, joiden kokonaisarvo on noin 5 miljardia euroa. Hankkeista yli puolet valmistuu ennen vuotta 2020 ja loput vuoteen 2026 mennessä. Vaikka lukumääräisesti suurin osa hankkeista on peruskorjaus- ja perusparannushankkeita, kohdistuu investoinneista selvästi yli puolet uudisrakennuksiin. Eniten hankkeita on HUS-kuntayhtymällä, noin 1 miljardin arvosta. Suurin yksittäinen hanke on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, jonka kokonaiskustannus on lähes 500 miljoonaa euroa.

”Investointien vaikutus maakuntien toimitilakustannuksiin tulee olemaan huomattava. Vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella kiinteistökannan tasearvo oli noin 2,7 miljardia euroa ja uusimpien laskelmien perusteella ennustamme sen olevan vuonna 2024 jo yli 6 miljardia euroa”, toimitusjohtaja Olavi Hiekka arvioi.

Tällä hetkellä uudisrakentamisessa korostuu toimintojen keskittäminen, rationalisointi ja uudelleenjärjestely sairaalakampuksilla. Monet hankkeet sisältävät kalliita vaativan erikoissairaanhoidon tiloja.

”Maakunnat tulevat varmasti kehittämään palvelujaan ja uudistamaan palveluverkostoaan. Voikin olettaa, että vuoden 2020 jälkeen sote- ja hyvinvointikeskusten ja muiden tilojen perusparantaminen ja laajentaminen lisääntyvät,” Olavi Hiekka toteaa.

Lujatalo rakentaa 144 asuntoa Tampereen Hervantaan

March 12, 2018 by kerttuvali

Lujatalo rakentaa Tampereen Hervantaan kaksi kerrostaloa, yhteensä 144 asuntoa. Tampereen kaupungilta vuokratulle tontille nousee Lujatalon omaperusteisia Lujakoti-asuntoja 69 sekä Lakean kuluttajamyyntiasuntoja 75 kappaletta. Lisäksi Lujatalo rakentaa molempien yhtiöiden yhteiskäyttöön 44 paikkaisen maanalaisen autopaikoitushallin.

Lujatalo Oy ja Lakea Oy ovat yhdessä tehneet sopimuksen Tampereen kaupungin kanssa Hervannan alueen vuokratontista, johon rakennetaan kaksi kahdeksankerroksista kerrostaloa. Tontinluovutusperiaatteiden mukaisesti tontti jaettiin rakennusoikeuksien osalta kahdelle eri toimijalle, ja täten hanketta lähdettiin ideoimaan, kehittämään ja suunnittelemaan Lujatalon ja Lakean kesken yhteistuumin.

Vahvasti kasvavalle, hyvien kulkuyhteyksien Hervannan asuinalueelle rakennettava As Oy Tampereen Kallioimarre on kahdeksankerroksinen ja 69 asunnon asunto-osakeyhtiö. Samalle tontille rakennetaan Lakean 75 asunnon As Oy Tampereen Kalliorinne sekä molempien yhtiöiden yhteiskäytössä oleva maanalainen autopaikoitushalli ja maanpäälliset yhteistilat. Kuluttajamyyntiin tulevista asunnoista pääosa on kaksioita ja loput yksiöitä sekä pieniä kolmioita.

Lujatalon Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidtin mielestä yhteiselle tontille suunnittelu ja rakentamisen valmistelu Lakean kanssa onnistui erinomaisesti. Kohde sijaitsee hyvien yhteyksien ja luontoliikkumisalueiden läheisyydessä, ja siihen tulee jopa pihasauna asukkaiden käyttöön.

Vahvasti kasvavalle rakennuttajayhtiö Lakealle Tampere on uusi aluevaltaus.

– Haemme kasvua erityisesti Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun alueilta. Hervannan kohde on ensimmäinen asuinkohteemme Tampereella, ja samalla tärkeä strateginen pelinavaus. Haluamme, että kohteemme tunnetaan ennen kaikkea korkeasta laadustaan. Kalliorinteen asuntoihin mukavuutta tuovat muun muassa lattialämmitys, huoneistokohtainen ilmanvaihto ja uniikit puiset parvekkeet, sanoo Lakean liiketoimintajohtaja Veikko Jokimäki.

Lujatalo valikoitui kohteen urakoitsijaksi kilpailukykyisimmän hinnan ja neuvotteluiden perusteella. – Yhteistyö suunnittelussa ja hankkeiden yhteisten tilojen kehittämisessä on sujunut tontin luovutuksesta lähtien mutkattomasti ja avoimesti, Jokimäki kiittelee.

Asunnonostajat ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa nykyaikaisista ja toimivista asunnoista, sillä sekä Lujatalolla että Lakealla on molemmilla jo noin 70 %:n varausaste. RS-valmius sekä kaupanteko alkavat maaliskuun puoleenväliin mennessä. Molempien kerrostalojen osalta rakentaminen aloitetaan samanaikaisesti heti maaliskuun alussa ja hankkeen on määrä valmistua syyskuussa 2019.

Talonrakentaminen vilkasta Helsingissä

March 9, 2018 by kerttuvali

Tilastotiedot Helsingin rakentamisesta 2017 ovat valmistuneet ja talonrakentaminen jatkui Helsingissä viime vuonna vilkkaana. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennustöiden perusteella rakennustuotanto myös pysyy runsaana. Vuonna 2017 valmistui kaiken kaikkiaan noin 529 400 kerrosneliömetriä asuin- ja toimitilarakennuksia uustuotantona ja laajennuksina. Määrä on 12 prosenttia enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta.

Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli Helsingissä 2000-luvun suurin (n. 883 800 k-m2) erityisesti asuinrakennusten rakentamiseen myönnettyjen lupien poikkeuksellisen suuren kerrosalan vuoksi. Vuonna 2017 aloitettujen rakennusten kerrosala oli kolmatta vuotta korkealla tasolla. Viime vuonna aloitettiin yhteensä noin 672 500 neliömetrin rakentaminen.

Toimitilojakin rakennetaan keskimääräistä enemmän

Myös toimitilarakentaminen jatkui keskimääräistä vilkkaampana. Vuonna 2017 valmistui toimitiloja noin 200 000 kerrosneliömetriä. Niistä kolme neljäsosaa oli liike- ja toimistorakennuksissa. Liike- ja toimistorakennusten rakentaminen tulee jatkumaan vilkkaana, sillä aloitettujen rakennustöiden kerrosalasta (n. 341 300 k-m2) niin ikään noin kolme neljäsosaa oli näissä rakennuksissa. Myös myönnettyjen rakennuslupien kerrosalasta (n. 243 000 k-m2) liike- ja toimistorakennusten osuus oli 76 prosenttia.

Helsinkiin valmistui 4 890 asuntoa vuonna 2017

Asuntoja on valmistunut jo kolmena vuonna edellisvuotta enemmän. Vuonna 2017 valmistui 4 890 asuntoa, joista 4 520 uustuotantona ja laajennuksina ja 370 olemassa oleviin rakennuksiin käyttötarkoituksen muutoksen myötä. Asuntotuotanto jatkunee vähintään yhtä vilkkaana, sillä uustuotantona ja laajennuksina aloitettiin noin 4 700 asunnon rakentaminen eli saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Myönnettyjen rakennuslupien kattama asuntomäärä oli vuonna 2017 poikkeuksellisen suuri: 7 924 asuntoa uustuotantona ja laajennuksina.

Omistus- ja vuokra-asuntoja valmistui suunnilleen yhtä paljon

Vuonna 2017 valmistui uustuotantona ja laajennuksina lähes yhtä monta omistus ja vuokra-asuntoa. Molempien osuus oli noin 46 prosenttia kaikista asunnoista. Asumisoikeusasuntoja oli puolestaan 8 prosenttia valmistuneista. Asuntojen keskikoko (60,5 m2) oli tilastojakson pienin. Omistusasunnot olivat keskikooltaan suurimpia (68,5 m2) ja vuokra-asunnot pienimpiä (53,0 m2). Valmistuneiden asumisoikeusasuntojen keskikoko oli 57,2 m2. Pienten asuntojen eli yksiöiden ja kaksioiden osuus olikin tavanomaista suurempi, 61 prosenttia uustuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista. Kolmioita valmistuneista oli 24 prosenttia ja vähintään neljän huoneen asuntojen 15 prosenttia.

Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta löytyy tarkempia tietoja muun muassa valmistuneista rakennuksista eri käyttötarkoitusluokkien mukaan ja valmistuneista asunnoista hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan.

Avara jatkaa rakentamista kasvukeskuksiin – suunnitteluvaraus Tuusulan Rykmentinpuistoon

March 8, 2018 by kerttuvali

Luonnos Rykmentin puistotien korttelista. kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy.

Tuusulan kunta on myöntänyt Avaralle suunnitteluvarauksen Rykmentinpuiston kortteliin, joka sijaitsee Tuusulassa vuonna 2020 järjestettävien asuntomessujen pääsisäänkäynnin viereisessä. Alue sijaitsee aivan Puustellin torin laidalla Rykmentin puistotien varrella. Lisäksi Avara on mukana viereisen asuntomessualueella sijaitsevan korttelin toteutuksessa. Molempien korttelien ensimmäiset asunnot valmistuvat kesällä 2020.

Avara jatkaa näin strategiansa mukaista rakentamista kasvukeskuksiin ja vahvistaa paikkaansa Tuusulan vuokra-asuntojen tarjoajana. Hankkeet tukevat myös Avaran voimakasta kasvustrategiaa, joka tähtää asuntomäärän kasvattamiseen aina 20 000 asuntoon vuoteen 2020 mennessä.

Monipuolista ja laadukasta asumista jopa 10 000 asukkaalle

Korttelin kokonaisrakennusoikeus on 10 000 kerrosneliömetriä ja toteutuessaan kortteliin tulee asuntoja arviolta 160 kappaletta.

– Lähdemme erittäin mielellämme ensimmäisten joukossa kehittämään Rykmentinpuiston aluetta. Tämä ensimmäisenä mukaan lähteminen alkaa olla jo meille tuttua, sillä viimeksi helmikuussa polkaisimme ensimmäisenä käyntiin Kivistön keskusta-alueen rakentamisen, kertoo hankekehityspäällikkö Antti Ropponen Avaralta.

Rykmentinpuiston kortteliin tullaan toteuttamaan monipuolista ja haluttua asuntotuotantoa.

– Meille Avaralla on tärkeää, että voimme tarjota paitsi nykyaikaisia ja toimivia, mutta myös energiatehokkaita ja turvallisia asuntoja. Nyt tehdään sellaisia koteja, missä suomalaiset haluavat kokemustemme mukaan asua. Alan asiantuntijoina pystymme vaikuttamaan siihen, miten rakentaminen ja asuminen saadaan suunniteltua tukemaan modernia yhteisöllisyyttä. Puustellinmetsän kortteliin syntyy varmasti aktiivista asukastoimintaa, kuten muihinkin kohteisiimme. Koko kortteli on suunniteltu siten, että alueelle muodostuu viihtyisä ja yhteisöllinen alue, korttelin sydän, Ropponen kertoo.

Sujuvaa ja mutkatonta yhteistyötä

Puustellinmetsän asemakaava-alueella sijaitseva kortteli on yksi Rykmentinpuiston ensimmäisiä käynnistyviä rakennushankkeita.

– Olemme erittäin tyytyväisiä projektin startista. Yhteistyö Avaran kanssa on ollut sujuvaa ja mutkatonta, Tuusulan kunnan ohjelmapäällikkö Tuomo Sipilä kertoo.

Alustavan suunnitelman korttelista on laatinut arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, jonka suunnitelmat miellyttävät asemakaava-arkkitehti Jouni Määtän silmää.

– Avaran esittämissä suunnitelmassa on hienolla tavalla tuotu esiin alueen kaavallisia tavoitteita ja rakentamistapaohjetta. Kortteliin suunniteltu pysäköintitalo ja rakennusten sijoittelu mahdollistavat viihtyisän ja suojaisan sisäpihan muodostumisen korttelin sydämeksi, Määttä kertoo.