WSP pääsuunnittelijana: Vuoden Silta 2015 -palkinto Joensuun Ylisoutajan sillalle

ylisoutajan-silta-kuvaaja-mikko-honkonen

Kuvaaja: Mikko Honkonen

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP on saanut Vuoden Silta 2015 -palkinnon suunnittelemastaan Ylisoutajan sillastaan Joensuussa. Tuomariston lausunnon mukaan silta päivittää perinteisen siltatyypin hienosti tähän päivään.

Palkinnon myönsi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. WSP vastasi Ylisoutajan sillan suunnittelusta mukaan lukien pohjarakennus-, valaistus- ja puistosuunnittelu. Suunnitteluryhmään kuuluivat WSP:n alikonsultteina arkkitehtisuunnittelija Arkkitehdit NRT Oy, Thomson Engineering Consultants vastasi koneistosuunnittelusta, Suomen Sähkörakennus Oy turvalaite- ja kauko-ohjauksen suunnittelusta sekä Trafix Oy kääntösillan automaatiosuunnittelusta.

Ylisoutajan silta perustuu vuonna 2011 Joensuun kaupungin ja RILin järjestämän insinööritaitokilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Svingi”. Sen on suunnitellut WSP ja urakoinut Kesälahden Maansiirto Oy. Siltapaikka sijaitsee Pielisjoen suussa, kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla. Ylisoutajan silta yhdistää Penttilänrannan uuden asuinalueen ruutukaavakeskustaan ja kuuluu olennaisena osana alueen uuteen liikenneratkaisuun.

ylisoutajan-silta-kuvaaja-mikko-honkonen-2

Kuvaaja: Mikko Honkonen

Rohkea ote suunnitteluun

Voittajasilta on ortotrooppikantinen palkkisilta, ja se koostuu avattavasta osuudesta ja kiinteistä tulosilloista.  Pääkannattimien ja kannen materiaali on säänkestävää terästä. Kokonaispituus on 134 metriä ja hyötyleveys viisi metriä. Kaiteet ovat puisia, taivutettuja pystysäleitä ja kannen päällyste koostuu asfaltin ja laastin muodostamasta yhdistelmäpäällysteestä. Valaistus korostaa sillan arkkitehtuuria. Käsijohteisiin ja reunapalkkeihin integroidut ledit valaisevat sekä kulkupinnan että puisen julkisivun. Siltaa avataan kaukokäyttöisesti noin 500 kertaa vuodessa.

”Avattavan sillan tyypiksi valittiin kääntösilta sen toimintavarmuuden sekä avaamisen nopeuden vuoksi. Sillan visuaalisen hahmon kantavana ajatuksena on sillan ja kaiteena käytetyn puurimoituksen alareunan kaareva muoto. Yhdessä rimoituksen kanssa se muodostaa kuperan kylkien muodon ja silta hahmottuu ympäristössään hillityn veistoksellisena. Sillan luonnetta korostaa pimeään aikaan sen valaistus. Kaiteen sisältä hohtava valo korostaa kaidesäleiden muotoa”, kertovat Sami Niemelä ja Pia Salmi WSP:ltä.

WSP:n suunnitteluryhmään kuuluivat pääsuunnittelija Sami Niemelä (DI) sekä siltasuunnittelijat Ilkka Ojala (DI) ja Antti Silvennoinen (DI). Pohjarakennuksesta vastasivat Kari-Matti Malmivaara (DI), valaistuksesta Pia Salmi (TaM) ja Tom Schneider (DI) sekä maisema-arkkitehtuurista Hiroko Kiviranta (MARK).

”Sillan muotoilu ja valaistus on onnistunut erittäin hyvin. Lisäksi materiaalien käyttö on innovatiivista. Suunnittelijan rohkeudesta kertoo sillan avaamisen toteuttaminen kääntyvänä siltana sirolta näyttävän keskituen ympäri. Silta on toimiva kokonaisuus – siinä ei ole mitään lisättävää eikä poistettavaa”, tuomariston puheenjohtajaTimo Tirkkonen Liikennevirastosta kertoo.

Tämän vuoden kilpailun teemana oli ’oivaltavuus insinöörinäkökulmasta.’ RILin järjestämän vuotuisen kilpailun tavoitteena on nostaa siltasuunnittelun tasoa Suomessa sekä kiinnittää erityistä huomiota sillan onnistuneeseen ulkomuotoon ja yhteensopivuuteen ympäristönsä kanssa.

Ennakkoluulot ja asenteet puusiltojen rakentamisen esteenä Suomessa

06b49e74-c30d-4300-9fc7-9640333f21fe

Malminmäen ylikulkusilta, Ylöjärvi / A-Insinöörit

Ruotsissa ja Norjassa on asetettu poliittiseksi tavoitteeksi edistää puusiltojen rakentamista. Siltarakentaminen on näissä maissa osa puurakentamisen edistämisohjelmia, joilla tavoitellaan laajasti puun käytön lisäämistä rakentamisessa.

Siltarakentamisessa tämä tarkoittaa vanhan keskiaikaisen perinteen muuttamista ekologiseksi tulevaisuuden teollisuuden alaksi. Ruotsissa ja Norjassa puusillat ovat saavuttaneet merkittävän osuuden kaikessa siltarakentamisessa. Vaikka Suomessa puusiltarakentaminen on mukana elinkeinoministeriön valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteissa, laaja Ruotsin ja Norjan kaltainen tahtotila päättäjien keskuudessa ja markkinoilla on jäänyt syntymättä.

Siltahankkeita toteuttanut suunnittelujohtaja Esko Rechardt A-Insinöörit Oy:stä katsoo, että Suomessa puusiltarakentamisen esteenä ovat asenteet ja ennakkoluulot, jotka näkyvät myös julkiseen rakentamiseen tilauksia tekevien virkamiesten päätöksissä. – Kun kaupunkirakentaminen tulee voimakkaasti kasvamaan, puusillat tarjoavat hyvän esteettisen ja ekologisen vaihtoehdon kaupunkirakenteen ilmeeseen. Tähän tarvitaan myös päättäjien vahva tahtotila kuten Ruotsissa ja Norjassa on.

Muiden pohjoismaiden kokemukset osoittavat, että tilaajilla ja kunnossapitäjillä on epävarmuutta puun toimivuudesta siltarakentamisessa. Hyvätkään esimerkit eivät ole toimineet markkinoinnin apuna, vaan tieto ja osaaminen jäävät valmistajille ja tutkijoille. Ruotsissa ja Norjassa on rakennettu eniten puusiltoja ylikulkusilloiksi eritasoliittymiin, enintään 35 metrin jännevälin tie- ja kevyen liikenteen silloiksi sekä herkkiin ympäristöihin kuten metsäautoteille.

Massiivipuukannella varustetun sillan etuina Rechardt pitää nopeaa asennusta, sen tarjoamaa kilpailukykyä, arkkitehtonista ja esteettistä kauneutta ja korkealuokkaista laatua. – Jos suunnittelija on vihkiytynyt asiaan, ei ole mitään syytä etteikö puusilta olisi kaikissa siltatyypeissä kilpailukykyinen. Nyt puuttuu osaamista ja asennetta kaikilla tasoilla suunnittelusta tuotantoon. Osaamista tulee vahvistaa ajantasaista opetusta lisäämällä. Vain osaamisella voidaan haastaa muuta materiaalit siltarakentamisessa.

Siltarakentamisessa tarvitaan valmisosatuotteita ja kokonaisvastuuta

Rechardtin mukaan puusiltojen rakentamisen puolesta tarvitaan nyt pitkäjänteistä työtä kaikilla tasoilla. Tuotekehittelyssä jokainen rakenneosa on tutkittava erikseen ja selvitettävä synergiarakentamisen mahdollisuudet.

– Suomessakin tulisi päästä siltarakentamisessa valmisosatuotteisiin ja asentamiseen, sanoo Rechardt. Valmiissa sillassa tulee olla huoltokirja, tarkastus ja korjaus samassa paketissa, mikä edellyttää kokonaisvastuun ottamista koko sillan elinkaaresta. Esimerkiksi vanhentuneen puusillan vaihtoaika uuteen puurakenteiseen tyyppisiltaan on pieni osa uuden sillan rakentamisen ajasta.

– Tilaaja haluaa yleensä kokonaistoimituksen, minkä toteuttamiseen tarvitaan puutuoteteollisuuteen puukonepaja, joka sen työstää, muistuttaa Rechardt. Esimerkiksi Itävallassa on pieniä verstaita, jotka ostavat raaka-aineen isoilta toimittajilta ja myyvät edelleen rakennusliikkeille. Kun tehdään tuoteosakauppaa, valmistajien ei tarvitse osata koko rakentamisen ketjua.

Rechardtin mielestä puun käytöllä siltarakentamisessa ei kannata tavoitella bulkkirakentamista, vaan korkean jalostusasteen laatutuotteita. – Koska siltarakentamisessa käytettävä liimapuu on kallista, kannattaa keskittyä laatuun ja siihen, että oikea silta rakennetaan oikeaan kohteeseen.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Ruotsissa on rakennettu lähes 500 uutta puusiltaa. Ruotsin kokemusten mukaan betoni- ja terässilloissa suurin riski on teräksen korroosio, kun taas puusiltojen kohdalla on huomioitava erityisesti kosteuden imeytyminen puuhun ja lahoamisriski.

Siltarakentaminen tarvitsee pilottikohteita

Rechardt kaipaa lisää pilottikohteita siltarakentamiseen. – Tähän kehitystyöhön on sidottava tutkijat, valmistajat, suunnittelijat ja valmistajat. Pilottihankkeiden toteuttamisen kautta voidaan vähentää epävarmuutta puurakenteiden toimivuutta kohtaan myös siltarakentamisessa. Kun kukaan ei ole meillä erikoistunut puusiltojen tuottamiseen, ei tietenkään ole puusiltoja.

– Lähtökohtana pidän sitä, että tehdään ensisijassa lyhytjännevälistä liimapuupalkkia, josta voidaan toteuttaa moneen käyttöön tarkoitettuja perussiltoja. Isot spektaakkelimaiset siltarakenteet ovat tietysti upeita, mutta niitä tehdään harvoin, sanoo Rechardt.

Suomessa tarvitaan Rechardtin mielestä puurakenteisia arkisiltoja kuten kevyen liikenteen siltoja, puisto- ja risteyssiltoja. Nämä voivat olla kaikki tyyppisiltoja, joita tilaaja voi valita katalogista. – Kun katsoo betonisillan rakentamista, sen valutöihin käytetään niin paljon puuta, että siitä voitaisiin rakentaa suoraan puusilta, sanoo Rechardt.

Siltarakentamisen suurena haasteena Rechardt pitää myös suurimpien kaupunkien virkamiehiä, jotka tekevät kaupunkien päätöksiä siltahankinnoissa. – Kun kyse on julkisista hankinnoista, päättäjät ja kaavoittajakin voisivat ottaa kantaa puusiltojen rakentamisen puolesta.

Destian urakoima historiallinen Porin silta otetaan käyttöön kuukauden etuajassa

8e84f0d2ef9364f9_800x800ar

Destian peruskorjaama vanha vuonna 1926 rakennettu Kokemäenjoen ylittävä silta Porissa otetaan käyttöön kuukauden etuajassa syyskuun puolen välin jälkeen. Urakka käynnistyi helmikuussa ja silta suljettiin ajoneuvoliikenteeltä maaliskuussa.

– Sillan vanhoista rakenteista ei löytynyt suurempia ongelmia ja työt ovat edenneet suunnitellusti. Vuonna 1926 valettu betoni on osoittautunut hyvin ehjäksi ja lujaksi. Olemme myös reagoineet nopeasti vastaan tulleisiin muutoksiin ja ajatukset on siirretty eteenpäin käytäntöön, Destian työpäällikkö Eetu Väisänen kertoo.

– Lisäksi töitä on edistänyt kesän suotuisat säät sekä rauhalliset työolot sillan ollessa suljettuna ajoneuvoliikenteeltä, Väisänen jatkaa.

Urakassa on korjattu ja pintakäsitelty sillan teräsrakenteita ja uusittu betonirakenteita sekä koko sillan pintarakenteita. Lisäksi sillan kuivatusta on parannettu ja sillan kivirakenteisia välitukia korjattu.

Sillan yhteispituus on noin 150 metriä. Silta kuuluu siltapaikkaluokitukseltaan erittäin vaativaan luokkaan ja sen historiallinen merkittävyys on korkea. Urakan tilaaja on Porin kaupunki.

Isoisänsillan rakentaminen Helsingissä alkaa

isoisansilta (1)

Sompasaaren ja Mustikkamaan välille ryhdytään elokuussa rakentamaan siltaa. Isoisänsillan valmistuttua kevyt liikenne pääsee kulkemaan Kalasatamasta Mustikkamaalle ja Korkeasaareen muutamassa minuutissa.

Samalla sillalta rakennetaan Korkeasaareen vievä asfalttipäällysteinen Mustikkamaanraitti kevyelle liikenteelle. Urakkaan kuuluu myös kunnallisteknisiä töitä Kalasataman puolella Parrulaiturilla ja Capellan puistotiellä. Mustikkamaanraitti ja Isoisänsilta avataan liikenteelle toukokuun 2016 loppuun mennessä ja koko urakka valmistuu saman vuoden elokuun loppuun mennessä.

isoisansilta

Rakennustyöt tuovat rajoituksia kevyen liikenteen kulkuun Parrulaiturilla ja Capellan puistotiellä elokuusta 2014 alkaen. Myös Mustikkamaanpolun ja siltatyömaan välisille ulkoilureiteille tulee väliaikaisia kulkurajoituksia. Muuttuvista liikennejärjestelyistä tiedotetaan erikseen ja työt pyritään toteuttamaan niin, että liikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Kulkuyhteydet kiinteistöihin säilyvät urakan ajan.

Syyskuusta 2014 alkaen myös veneliikenteelle aiheutuu jonkin verran rajoituksia. Tarkemmista rajoituksista tiedotetaan hyvissä ajoin alueelta venepaikan vuokranneita, venekerhoja ja vesiliikennöitsijöitä.

Urakoitsijana on Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Rakennuttajakonsulttina ja valvojana toimii A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy.