Rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntijayritys Sweco hakee kasvua Keski-Euroopan rakennusmarkkinoilta. Ostettuaan Hollannin johtavan rakennusalan suunnitteluun ja konsultointiin erikoistuneen Grontmij-yhtiön, Sweco on Euroopan johtava konsultointi- ja insinööritoimisto, jolla on 14 500 työntekijää 15 eri maassa.
Kaupan seurauksia Sweco Rakennetekniikka Oy:n toimitusjohtaja Ismo Tawast arvioi kaksisuuntaisiksi. ”Swecon osuus Keski-Euroopan rakennushankkeissa tulee kasvamaan ja toisaalta me voimme tuoda keski-eurooppalaista osaamista suomalaisiin hankkeisiin. Saamme nyt yrityskaupan kautta jalansijaa sinne, missä osaamisen lisäksi tunnetaan paikalliset markkinat ja rakentamisen säädökset.”
Tawastin mukaan yhtiöllä avautuu yrityskaupan kautta myös puurakentamiseen suuria odotuksia ja yhteistyömahdollisuuksia. ”Emme ole enää vain skandinaavinen vaan eurooppalainen yhtiö, jolla on laajaa puurakentamisen teknologiaosaamista ja kosketuspintaa entistä suurempaan puurakentamisen markkinaan.”
”Keski-Euroopan markkinat kiinnostavat meitä, koska siellä on tehty mm. teollisen puurakentamisen hankkeita pitkään ja tehokkaasti. Suomessa teollisen puurakentamisen tarina on toistaiseksi lyhyempi, mutta kehitystyön tuloksena meilläkin on saatu aikaan paljon hyviä laadukkaita ja kilpailukykyisiä kohteita”, Tawast jatkaa.
Tawast huomauttaa, että puurakentamisen koko potentiaalia ei ole vielä mitattu eikä sen laajuutta välttämättä edes nähdä. ”Valmiit teollisesti tuotetut puurakenteiset komponentit ja järjestelmät ovat tulevaisuuden puurakentamista. Kehitystyössä tulee samanaikaisesti olla näkemyksellinen, mutta täytyy myös oikea-aikaisesti varmistaa ratkaisujen toimivuus.”
Puurakentamisen kehittäminen vaatii yhteistä tekemistä ja pelisääntöjä
Sweco Rakennetekniikka Oy on syntynyt monen perinteisen suomalaisen suunnittelutoimiston yhdistymisen seurauksena. ”Olemme Suomen selkeä markkinajohtaja sekä rakennetekniikassa että puurakentamisessa ja siksi olemme määrätietoisesti kehittäneet omaa osaamistamme myös puurakenteiden suunnittelussa ja kehityksessä. Olemme saaneet työskennellä useiden puurakentamisen järjestelmätoimittajien kanssa ja kehittää markkinoilla olevia ratkaisuja ja järjestelmiä.”
”Haluamme tukea puurakentamisen kehitystyötä ymmärtäen samalla oman vastuumme siitä, että meidän tulee omalla ammattitaidollamme tarjota oikeaa materiaalia oikeaan paikkaan. Meillä on tarjota asiakkaillemme laajapohjaista kokemusta kaikista rakennusmateriaaleista, mikä mahdollistaa optimoidut ratkaisut. Haluamme jatkuvasti kehittää omaa ammattitaitoamme ja käyttää sitä kustannus- ja elinkaaritehokkaasti asiakkaidemme eduksi”, muistuttaa Tawast.
Tawast näkee puurakentamisen haasteen siinä, että puupuolella alan toimijoiden välinen yhteistyö on ollut vähäisempää kuin muissa materiaaleissa, joiden piirissä alan kehitystyötä on tehty pitkäjänteisesti ja kiinteästi kattojärjestöjen kautta. ”Nyt ollaan vaiheessa, jossa yhteinen tekeminen ja yhteiset pelisäännöt osin puuttuvat. Kehitetyt järjestelmät eivät vielä lainkaan kata kaikkia alan tarpeita.”
”Eri materiaaleilla on omat ominaisuutensa, eikä eri materiaaleja edustavien järjestöjen ja toimijoiden keskinäinen nokittelu vie asioita ja alaa eteenpäin. Kun rakennukset suunnitellaan ja toteutetaan ammattitaitoisesti ja huolella, materiaalien parhaat ominaisuudet hyödyntäen, saadaan laadukkaita lopputuloksia ja voidaan välttää esimerkiksi homehtumisen, kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien kaltaiset laatuongelmat”, huomauttaa Tawast.
Puurakentamisen taso Keski-Euroopan tasolle
Tawast odottaa puutuoteteollisuudelta selkeitä tavoitteita ja suunnitelmia määrätietoiseen kehitystyöhön. ”On päätettävä tavoitteet ja pidettävä niistä kiinni. Kun kehitetään uutta, ei kannata katsoa liikaa peruutuspeiliin vaan eteenpäin ja hakea niitä uusia vahvuuksia mitä puurakentaminen oikeasti tarjoaa.”
”On tärkeää, että valitaan ne rakentamisen segmentit, jotka sopivat puurakentamisen järjestelmille parhaiten. Puurakentajien kannattaakin keskittyä ensisijaisesti siihen, missä puurakenteilla on eniten potentiaalia”, painottaa Tawast.
Tawast muistuttaa, että puurakentamisen lopullinen läpimurto teolliseksi laajamittaiseksi rakentamiseksi ei ole helppo rasti. ”On hyväksyttävä, että ennen kuin puurakentaminen on normaalia laajamittaista teollista rakentamista, se ottaa hieman aikaa ja vaatii rakentamisen eri osapuolten sitoutumista. Tuotteille pitää hankkia sertifikaatteja, tehdä tutkimuksia ja selvityksiä, joilla voidaan osoittaa puurakenteiden toimivuus ja kestävyys erilaisissa kohteissa ja olosuhteissa.”
”Me haluamme puurakentamisen isoihin kärkihankkeisiin mukaan. Kun 700 rakennesuunnittelijastamme jo noin joka kymmenes on sidottu puurakentamiseen, on tarvittavien puusuunnittelukohteidenkin määrä hyvin merkittävä, ja se pitää meidät aktiivisina”, sanoo Tawast.
Sweco haluaa Tawastin mukaan tarjota palveluita alan tutkimukseen ja kehitykseen sekä tuotantotekniikan ja työmaatekniikan kehittämiseen. ”Puurakentaminen muuttaa rakentamisen käytäntöjä ja rakenteita. Tulevaisuuden rakentamisessa tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota laatuun, kuivarakentamiseen teollisissa olosuhteissa, työturvallisuuteen ja rakentamisen aikataulujen ja prosessien hallintaan. Meidän täytyy näissäkin asioissa nostaa rima Keski-Euroopan tasolle.”
Kestävän kehityksen teknologia tulee rakentamiseen
Swecon tavoitteena on hakea muiden maiden käytännöistä Suomen olosuhteisiin ja kulttuuriin soveltuvia puurakentamisen ratkaisuja. ”Uskon että Swecon laajenemisen myötä mekin saamme uudenlaista osaamista Suomen kohteisiin. Hankkeet ja osaaminen eivät katso maan rajoja. Esimerkiksi Tukholman metron rakennesuunnittelua tehdään paraikaa Suomessa, ja meillä on useita muitakin käynnissä olevia yhteishankkeita Ruotsiin ja Norjaan.”
Swecossa korostetaan kestävän kehityksen ratkaisuja kaikessa toiminnassa, ja kestävän kehityksen teknologiat tulevatkin vääjäämättä kaikkiin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Rakentaminen on usein hybridirakentamista, jolloin materiaalien elinkaarikestävyys, toimivuus ja tehokkuus ovat yhä keskeisemmässä asemassa.
”Näiden tekijöiden lisäksi rakennesuunnittelijalta odotetaan rakennetekniikan perinpohjaisen hallinnan lisäksi määräysten, rakennusten muuntojoustavuuden, rakenteellisen turvallisuuden ja joskus jopa talotekniikan perusteiden osaamista”, kuvailee Tawast tulevaisuuden rakennesuunnittelun haasteita.
Tawast kuitenkin muistuttaa, että rakentamisen ekologiset ja elinkaarikysymykset ovat vielä paljon enemmän esillä Keski-Euroopassa ja muissa pohjoismaissa kuin Suomessa. ”Meillä edelleenkin investointikustannukset ohjaavat liikaa rakentamista, mutta pitkässä juoksussa elinkaaritehokkuus tulee entistä enemmän vaikuttamaan rakentamisen päätöksiin.”
Rakentamisen säädöksiä kevennettävä – vastuuta myös käyttäjälle
Tawastin mielestä puurakentamisen rakennesuunnittelun osaamista löytyy Suomesta, mutta osaamispohjaa pitää koko ajan vahvistaa ja pätevyyksiä päivittää. ”Vaikka erityisen vaativien kohteiden suunnittelijoita ei ehkä löydy monestakaan alan toimistosta sormia napsauttamalla, koulutuksen ohella myös hankkeiden määrän myötä osaaminen kasvaa. Uusien pätevyysvaatimusten laatijoiden tulisi muistaa, että jos kaikki vaateet kiristetään äärimmilleen, loppuvat maasta pätevät suunnittelijat ilman että kenenkään pätevyys olisi vähentynyt. Eihän se voi olla tarkoitus, että vaatimukset ja käytännöt eivät kohtaa. Se pätevyys ja kokemus jolla kymmenen vuotta sitten suunniteltiin erittäin vaativia kohteita, ei välttämättä enää riitäkään tämän päivän hankkeissa.”
Suomessa pyritään Tawastin mukaan ratkomaan asumisen ongelmia tiukoilla säädöksillä, jotka saattavat johtaa ratkaisujen kilpailukyvyn menetykseen. ”Esimerkiksi Japanissa asuinrakennuksissa on ohuet seinät ja tapana sanoa, että asutaan naapuria häiritsemättä. Meillä ääneneristysvaatimukset ja palomääräykset ovat tiukat. Myöskään lämmöneritysmääräyksissä ei enää ole kiristämisen varaa.”
Normitalkoissa tulisi keventää rakentamisen säädöksiä siihen suuntaan, että voidaan rakentaa myös kohtuuhintaista, turvallista ja terveellistä asuntotuotantoa. ”Käyttäjän virheitä, onnettomuuksia tai vahinkoja ei millään säädöksillä voida kokonaan estää. Suunnittelu- ja rakentamismääräysten noudattamisen lisäksi pitäisi korostaa enemmän myös käyttäjävastuuta ja käytön opastusta. Rakennus on monimutkainen laitos, jota tulee myös käyttää ja huoltaa oikein”, Tawast summaa.