Sweco Rakennetekniikka: Puurakentamisen osaaminen vahvistuu

w8rbpxonxiemoewatbc8

Sweco Rakennetekniikka on puurakentamisen edelläkävijä Suomessa. Yli 50 rakennesuunnittelun asiantuntijoistamme on erikoistunut puurakentamiseen. Nyt suunnitteilla on Suomen korkeimmat puurakennukset Jätkäsaareen.

Vaativien puurakennusten suunnittelukokemusta Swecolle on kertynyt muun muassa Joensuun monitoimihallin sekä Heinolan Vierumäelle ja Helsingin Omenamäkeen rakennettujen puukerrostalojen rakennesuunnittelusta sekä lukuisista puurakentamisen tuotekehitys- ja asiantuntijatehtävistä.

Puun osuus asuinkerrostalojen rakennusmateriaalina on vielä betoniin verrattuna marginaalinen, mutta mahdollisuudet sen käytön lisäämiseksi ovat mittavat. Palomääräysten muututtua vuonna 2011 puukerrostalorakentaminen onkin vauhdittunut. Rakennusrungon materiaalina puun käytön suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa.

Ensimmäinen yli neljä kerrosta korkea puukerrostalo valmistui Heinolaan vuonna 2011. Viisikerroksisessa, passiivitalon kriteerit täyttävässä talossa on hybridirakenne, jossa on yhdistetty perinteinen suurelementti- ja liimapuurakenne.

– Heinolan kohteessa suoritetut vertailulaskelmat ja seurantamittaukset ovat osoittaneet , että puurakentamisella on mahdollista saavuttaa teknisesti toimiva sekä myös kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto kerrostalorakentamisessa, Sweco Rakennetekniikan sektorijohtajaAntti Vilén toteaa.

Sweco mukana suurissa puurakennushankkeissa

Kiinnostavia puurakennuskohteita valmistuu lähivuosina muun muassa Helsingin Jätkäsaareen ja Vantaan asuntomessualueelle. Molemmissa kohteissa Sweco vastaa sekä rakennesuunnittelusta että puuelementtien suunnittelusta.

Vuoden 2015 asuntomessuille rakennetaan Euroopan suurin puurakenteinen asuinkerrostalo. Taloon tulee 189 asuntoa.

– Siinä sovelletaan Heinolan kohteeseen suunniteltuja rakenneratkaisuja, osin niitä kehittäen. Rakennuksen alin, pääasiassa pysäköintiin tarkoitettu kerros on betonirakenteinen. Sen päälle rakennetaan kuusi puurakenteista asuinkerrosta sääsuojan alla, Vilén sanoo.

Jätkäsaareen puolestaan on suunnitteilla Suomen korkeimmat puukerrostalot asumista, hotellia ja toimistoja varten. Kahdeksankerroksiset talot toteutetaan CLT (cross laminated timber) massiivipuisella tilaelementtitekniikalla. Elementit varustellaan valmiiksi tehtaalla ja nostetaan paikoilleen työmaalla. Rakennusten ensimmäinen kerros tehdään betoni-rakenteisena paloteknisin
perustein.

Erityisosaamista tarvitaan

Puu on kevyt ja elävä materiaali, mikä asettaa monikerrosrakennusten suunnittelulle haasteita. Puurakennus tulisikin suunnitella alusta lähtien puun materiaaliominaisuudet huomioiden.

– Keskeistä on liitostekniikan sekä rakennusfysikaalisten tekijöiden hallinta. Puukerrostaloissa liitosten äänitekninen hallinta edellyttää erikoisratkaisuja. Heinolan kohteessa tässä onnistuttiin hyvin. Oman haasteensa suunnittelutyöhön tuo se, että puurakennejärjestelmiä on useita. Kullekin kohteelle sopivan järjestelmän valinnassa on eduksi Swecon laaja-alainen ja pitkäaikainen kokemus puurakentamisesta, pelkkä kirjaviisaus ei aina riitä, Vilén toteaa.

Swecoon lisää puurakentamisen osaamista

Vaikka puurakentaminen lisääntyy, useimmat isot rakennusliikkeet eivät ole vielä alkaneet rakentaa puukerrostaloja. Muutoksen merkkejä on kuitenkin odotettavissa, kun suurissa kaupungeissa on jo alettu kaavoituksella edistää puurakentamista. Esimerkiksi Espoo ottaa käyttöön puurakentamisen edistämisohjelman vuosille 2014–2020. Swecossa uskotaankin, että puutalokohteita suunnitellaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

– Puu on ekologinen rakennusmateriaali, jota Suomessa on omasta takaa. Olemme Sweco
Rakennetekniikassa satsanneet puurakentamiseen. Tampereen toimipisteessä puurakenteiden suunnittelua sekä kehityshankkeita  on tehty jo pitkään, Lahden toimipisteessä muutamia vuosia, ja nyt vuoden 2014 alussa Helsingin toimipisteessä aloitti uusi puurakenteiden suunnitteluun ja asiantuntijatehtäviin keskittyvä osasto. Swecon puurakenteiden suunnitteluresursseja on yhä tarkoitus hallitusti kasvattaa, Vilén toteaa.