Kemijoki Oy jatkaa Sierilän hankkeen valmistelua ja hakee jatkoaikaa rakentamistöiden aloittamiselle
Kemijoki Oy hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lupaa aloittaa Sierilän voimalaitoksen rakennustyöt vesitalousluvassa määriteltyä määräaikaa myöhemmin. Syynä on pitkittynyt koneasemarakennuksen rakennuslupaan liittyvä lupaprosessi, minkä johdosta yhtiöltä puuttuu edelleen edellytykset käsitellä Sierilän investointipäätöstä. Näin ollen töiden aloittaminen ennen toukokuuta 2021 ei ole mahdollista.
Jatkoaikaa rakentamisen aloittamiselle haetaan kolme vuotta. Sierilän rakentaminen voi kuitenkin alkaa myös aiemmin investointipäätöksen edellytysten täyttyessä.
Sierilän voimalaitokselle myönnetty vesitalouslupa sai lainvoiman toukokuussa 2017. Vesilain (264/1961) mukaisesti rakennustyöhön on ryhdyttävä enintään neljän vuoden ajassa tai lupa raukeaa. Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä pidentää määräaikaa enintään kolmella vuodella.
Sierilän hanke sai yhteiskunnallisen hyväksynnän pitkän, 12 vuotta kestäneen vesitalouslupaprosessin yhteydessä, jossa arvioitiin kattavasti hankkeen hyödyt ja haitat. Vesitalouslupa mahdollistaa hankkeen toteuttamisen. Tämän lisäksi tarvitaan muun muassa hankkeeseen kuuluville koneasemarakennukselle ja luukkuaseman rakennukselle erilliset rakennusluvat, joihin liittyvien valitusten käsittely on kestänyt kauan ja on edelleen kesken.
”Vesitalouslupa on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Muihin lupiin liittyvät valitusprosessit ovat kuitenkin viivästyttäneet hanketta kohtuuttoman pitkään. Kemijoki Oy:llä ei ole edellytyksiä käsitellä investointia, jotta rakentamistyöt voitaisiin aloittaa kevään 2021 aikana”, toteaa Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.
”Sierilän voimalaitoksen tarve on edelleen olemassa ja se korostuu entisestään Suomen sähköistyessä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää entistä enemmän puhdasta sähköä, jota Sierilä voi tuottaa 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen verran. Lisäksi Sierilä mahdollistaa osaltaan muiden päästöttömien sähköntuotantomuotojen lisäämisen, sillä se parantaa koko Kemijoen kykyä tuottaa joustavaa vesivoimaa ”, Timonen sanoo.
Taustaa
Kemijoki Oy:llä on vesilain mukainen lupa Sierilän voimalaitoshankkeelle. Vesitalouslupa mahdollistaa voimalaitoshankkeen toteuttamisen ja se sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä toukokuussa 2017. Hankkeeseen kuuluville koneasemalle ja luukkuaseman rakennukselle tarvitaan lisäksi Rovaniemen kaupungin rakennuslupa, jonka kaupunki myönsi syyskuussa 2020.
Rakennusluvan vahvistaminen edellyttää kuitenkin poikkeuslupaa poiketa rakentamisrajoituksesta ja yleiskaavan käyttötarkoituksesta, minkä Rovaniemen kaupunki on niin ikään myöntänyt Kemijoki Oy:lle. Päätöksestä tehtiin yksi valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kestänyt jo yli vuoden. Myös varsinaisesta rakennusluvasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on niin ikään kesken.
Siirtyminen uusiutuvaan ja päästöttömään sähköjärjestelmään edellyttää lisää joustavaa sähköntuotantoa, joka kykenee tuottamaan sähköä silloin kun ei paista tai tuule. Vesivoima on paras tapa tarvittavan jouston tuottamiseen. Sierilä mahdollistaa koko Kemijoen pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja sitä kautta lisää joustavaa sähköntuotantoa.
Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh päästötöntä, uusiutuvaa ja kotimaista sähköä. Sierilän tuottamalla sähköllä katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se olisi teholtaan Suomen 23. suurin vesivoimalaitos.
Sierilän hankkeen kotimaisuusaste on suuri, arviolta 70–80 %. Hankkeella on lisäksi merkittävät paikalliset ja alueelliset työllisyysvaikutukset. Hanke hyödyttää aluetaloutta myös mm. kiinteistöverotulolla, joka on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.