”Koska rakennetulle ympäristölle on tyypillistä läpäisemättömän pinnan suuri osuus, vedet eivät imeydy maahan, vaan valuvat miltei kokonaisuudessaan lähivesistöihin. Mahdolliset ravinteet tai raskasmetallit eivät suodatu maaperään, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin. Maaperällä on myös puhdistava vaikutus”, sanoo professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Hän johtaa parhaillaan laajaa tutkimushanketta, jossa perehdytään kaupungistuneiden valuma-alueiden maankäytön vaikutuksiin vesiekosysteemeissä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaa.
Kaupungit rehevöittävät vesistöjä enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Vaikka rakennettuja alueita on koko Suomen pinta-alasta vain muutama prosentti, suomalaisista asuu taajamissa noin 80 prosenttia väestöstä. Suomessa asutus lisäksi keskittyy nimenomaan vesistöjen tuntumaan.
Saatujen tutkimustulosten valossa sulamis- ja sadevesien eli hulevesien määrässä ja laadussa on isoja eroja eri vuodenaikoina ja erilaisilla maankäyttöalueilla. ”Näyttää siltä, että mitä intensiivisempää maankäyttö on, sitä suurempia vaihtelut ovat. Lähes kaikkien huleveden laatua kuvaavien muuttujien, ravinteiden ja raskasmetallien määrä ja veden sameus, erosivat tilastollisesti merkitsevästi eri valuma-alueilla”, Setälä kertoo.
Talviaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy
Talvisaikaan kiintoaineskuorma lisääntyy vesissä, esimerkiksi hiekoitushiekka lisää tätä kuormaa. Sulamis- ja sadevesien mukana vesistöihin ajautuu myös muuta kiinteää ainesta, kuten roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkieläinten jätöksiä ja pikeä. Teiden suolaaminen liuottaa metalleja, mikä sekin näkyy valumavesien laadussa.
Heikki Setälän mukaan kaupunkien hulevesien hallinnassa olennaista on se, minkälaisia ekosysteemipalveluja, esimerkiksi puistoja ja muita viheralueita, rakennetuilla alueilla on käytössä. Esimerkiksi sillä, onko viheralue yksi iso puisto vai ovatko puistot pieninä viheralueina eri puolilla kaupunkia, saattaa olla vaikutusta hulevesien määrään ja kulkeutumiseen luonnonvesiin.
”Kaupunkirakentamisen nykysuuntaus, joka suosii rakentamisen tiivistämistä, voi itse asiassa olla hulevesien hallinnan ja niiden laadun kannalta huono suuntaus.”
Tutkimusta varten Lahteen ja Helsinkiin perustetut automaattiset hulevesitutkimusasemat mittaavat vuorokauden ympäri hulevesiviemäreissä virtaavan veden laatua ja määrää. Laadun mittauksissa saadaan selville muun muassa vedessä olevien ravinteiden, kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuudet. Automaattiset hulevesiasemat on perustettu kahdeksalle rakennustiheydeltään erilaiselle valuma-alueelle Helsingissä ja Lahdessa. Vesianalyysien lisäksi selvitetään näille alueille tuleva sadanta yhdistämällä tutka- ja maa-asemamittauksia.
Lue lisää aiheesta www.aka.fi/akva ja www.apropos.fi