Sisustussuunnittelija Päivi Meuronen JKMM-toimistosta toi tiloihin rohkeita värejä. Kuva: Tuomas Uusheimo
OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on valinnut vuoden 2017 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen. Otaniemen kampuksen kirjasto valmistui vuonna 1970 täydentämään arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa kokonaisuutta. Arkkitehdit NRT:n suunnittelema peruskorjaus valmistui 2016. Palkinnon vastaanottivat tänään Valkoisessa Salissa järjestetyssä julkistustilaisuudessa arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes.
”Oppimiskeskuksen peruskorjauksessa on onnistuttu rohkealla otteella uutta luoden, vanhaa haastaen ja kunnioittaen nykyaikaistamaan rakennuksen käyttötarkoitus. Omassa ajattelussani tämä lopputulos vertautuu siihen ilmiöön ja valtavaan murrokseen, jonka käyttövoimana ovat nopeasti kehittyvät teknologiat ja digitalisaatio. Uudistumiskykyämme haastetaan nyt kaikilla elämän osa-alueilla”, Reijo Karhinen perustelee valintaansa.
”Selkeät historialliset kerrostumat mahdollistavat sen, että uusi erottuu alkuperäisestä. Erityisesti alimman kerroksen rohkea ja ennakkoluuloton sisustusarkkitehtuuri luo tilaan vahvasti tulevaisuuslähtöisen ja dynaamisen identiteetin. Näkymä alakertaan on sykähdyttävä – voimakkaat värit, käsin kosketeltava uuden luomisen ja oppimisen tuntu sekä rohkeat sisustukselliset ratkaisut innostavat sydäntä lyömään hieman nopeammin. Tunnistan sitä samaa uutta elämää, jota olen saanut aistia myös omissa uusissa tiloissamme Vallilassa. Arkkitehdeilta on löytynyt uskallusta aidosti haastaa Aaltoa juuri sopivalla tavalla, sovittaen yhteen arkkitehtonisen kauneuden ja monipuolisen toiminnallisuuden uudet vaatimukset”, Karhinen sanoo.
Alvar Aallon suunnittelma rakennus on suojeltu. Kuva: Tuomas Uusheimo
Lukusalissa säilytettiin alkuperäiset kalusteet. Kuva: Tuomas Uusheimo
Tuttuun kokonaisuuteen uuden aikakauden tuntua
Oppimiskeskuksen sisäinteriöörin ylhäältä valaistut virtaavat tilat detaljeineen ovat tunnistettavaa Aallon arkkitehtuuria. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilytetty ennallaan samoin kuin alkuperäisen kirjaston salitilat kalusteineen. Uusiksi tiloiksi on avattu oppimiskeskus alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin.
“Rakennuksen päätilojen ainutlaatuinen tunnelma syntyy Alvar Aallon taidokkaasta luonnonvalon käytöstä. Rauhallisille ja kauniille lukusalitiloille on uudistuneessa oppimiskeskuksessakin paikkansa. Muutokset näissä suojelluissa tiloissa liittyivät talotekniikan uusimiseen, esteettömyyden parantamiseen sekä kalustuksen ja palvelukonseptin kehittämiseen”, kertoo arkkitehti Teemu Tuomi.
“Uudenlaisten oppimistilojen tuominen taloon samalla Aallon arkkitehtuuria kunnioittaen tehtiin poistamalla rakennuksen kirjavarastotoiminto. Matalista varastokerroksista yksi purettiin kokonaan ja toiseen avattiin suuri valoaukko. Näin syntyi uusi tila, jollaista ei 1970-luvun kirjastossa tarvittu. Tila on monitoimista, tulevaisuuden tarpeiden mukaan muuntautuvaa. Nyt toimintoina on mm. esiintymisharjoittelua, ohjelmisto-opettelua, 3D-tulostamista, virtuaalipelejä, tapahtumatori ja kahvila”, Tuomi sanoo.
Esiraati arvioi, että alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin avatun oppimiskeskuksen arkkitehtoniset ratkaisut – paljaat, osin puretut runkorakenteet ja nykyaikaiset, sisustusarkkitehti Päivi Meurosen suunnittelemat sisustusratkaisut – luovat tuttuun kokonaisuuteen onnistunutta uuden aikakauden tuntua. Kirjastotoiminnan kehittyminen on edellyttänyt toiminnallisia muutoksia, jotka on tehty alkuperäistä ratkaisua kunnioittaen ja säilyttäen mahdollisuus palata myös aiempaan.
Kokonaisuuden suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes sekä hankesuunnitteluvaiheessa Eeva-Liisa Elo-Lehtinen (Arkkitehdit NRT). Sisustusarkkitehtuuri on Päivi Meurosen käsialaa (JKMM Arkkitehdit).
Palkinto myönnettiin nyt neljättä kertaa
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Suomi 100- ja SAFA 125 -juhlavuonna Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraati halusi nostaa esiin laadukkaita korjausrakentamiskohteita, jotka ovat alun perin valmistuneet Suomen itsenäisyyden aikana. Esiraadin valitsemat vuoden 2017 palkintoehdokkaat olivat Harald Herlin -oppimiskeskuksen lisäksi Helsingin kaupunginteatteri, Roihuvuoren ala-aste ja Tarton Paavalinkirkko.
**
Esiraatiin kuuluivat tänä vuonna Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori ja Arkkitehdit m3 Oy:n osakas Janne Pihlajaniemi (esiraadin puheenjohtaja), taiteilijaprofessori Sari Nieminen, Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun professori ja ARK-house arkkitehdit Oy:n osakas Hannu Huttunen sekä &’-arkkitehtitoimiston osakas Janne Teräsvirta. Raadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.
Palkinnon tarkoitus on lisätä luovan ja korkealuokkaisen arkkitehtuurin arvostusta sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä. Suomen Arkkitehtiliitto on päättänyt Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon perustamisesta 12.12.2011.
Palkinnon tunnuksen on suunnitellut graafikko Aimo Katajamäki. Tunnuksen inspiraationa on ollut Alvar Aallon SAFAlle piirtämä Acantus-lehvä. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta.
Voittaja julkistettiin Kansainvälisenä arkkitehtuurin päivänä 2. lokakuuta Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa. Lisäksi 125-vuotisjuhlavuottaan viettävän SAFAn paikallisosastot juhlistavat kansainvälistä arkkitehtuurin päivää järjestämällä opastettuja kierroksia arkkitehtuurikohteisiin eri puolella Suomea. Tapahtumat ovat osa Suomi 100-hanketta. Lisätietoja: www.popupsafa.fi.