Koulujen ja sairaaloiden sisäilma- ja homeongelmat puhuttavat. Eikä syyttä. Merkittävien kosteusvaurioiden korjauksien osuus on seitsemän prosenttia koko talonrakentamisen arvosta. Tämä olisi säästettävissä, jos kosteusongelmat päätettäisiin ehkäistä niiden korjaamisen sijaan. Kymmenen prosentin vuosittainen lisäpanostus rakentamisen laatuun maksaisi itsensä takaisin pelkästään terveydellisten haittojen vähenemisenä.
Suomen koulut, päiväkodit ja sairaalat ovat suurelta osin elinkaarensa päässä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan 12-18 prosentissa kouluista ja päiväkodeista on kosteusvaurioita ja 15 prosenttia julkisista hoitotiloista on kiireellisessä korjaustarpeessa.
Kosteusongelmat eivät koske vain vanhaa rakennuskantaa. Kolme vuotta sitten valmistuneen Kanniston koulun opetustiloista 16 on jo nyt remontin alla. “Näistä 16 tilasta noin puolet on sellaisia, että betonilattian kosteus on 85 prosenttia, mikä ylittää suositukset”, sanoo Vantaan toimitilapäällikkö Pasi Salo.
Arviolta jopa kolmannes astmoista jäisi syntymättä, jos kosteus- ja homevaurioita ei olisi. Joka kymmenes hometalossa asuvista sairastuu. Tuhat suomalaista hakee vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle homeen vuoksi. Huonon sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen hoitaminen aiheuttaa kaikkiaan 375 euron laskun yhteiskunnalle jokaista suomalaista työikäistä kohden.
Korjaaminen on kallista
Toimistoja, kouluja, sairaaloita ja muita julkisia rakennuksia korjataan jo nyt vuosittain 4,6 miljardilla eurolla.Kaikkien nykyisten kosteus- ja homevaurioiden poistaminen kerralla maksaisi yli miljardin lisää.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdottaa sen sijaan lisäpanostusta rakentamisen laatuun. Vuosittaisella 10 prosentin lisäpanostuksella parempaan suunnitteluun ja rakentamiseen kosteus- ja homevaurioiden määrä pienenisi kolmessa vuodessa niin, että toimenpide maksaisi itsensä takaisin pelkästään terveydellisten haittojen vähenemisenä.
Rakentamisen laatu ja kustannukset määräytyvät tilausvaiheessa
Rakentamiseen osallistuu valtava määrä eri osapuolia: suunnittelijoita, urakoitsijoita ja konsultteja. Vastuut ja tehtävät jaetaan projektin alkuvaiheessa. Kosteusvahingot ovat ehkäistävissä, mutta tilaajan on osattava yksityiskohtaisesti vaatia, mitä hän haluaa.
”Rakennus rakennetaan suunnitelmien mukaan. Suunnitelmiin ei mene mitään, mitä ei ole määrittelyissä. Ja määrittelyihin ei mene mitään, mitä tilaaja ei osaa vaatia”, A-Insinöörien korjaussuunnitteluyksikön johtaja Mikko Tarri selventää. ”Alan ongelma on se, että luotetaan liikaa lain määräämiin vähimmäisvaatimuksiin. Kun lopputulos on nippa nappa hyvä, se riittää. Tosiasiassa hyvän ja riskittömän eteen on tehtävä valtavan paljon enemmän.”
Jaettu vastuu on ei kenenkään vastuu?
Ennen vanhaan rakentamisen volyymit olivat pienempiä ja aikataulut rauhallisempia. Porukat eivät vaihtuneet, vaan työmiehet tunsivat toisensa ja osaamisensa. Valmiin talon seinään kiinnitettiin kaiverrettu laatta kertomaan kuka talon oli rakentanut, ja rakennusmestari vastasi omalla henkilökohtaisella maineellaan rakentamisen laadusta.
Nyt tilojen omistus ja käyttö ovat osin erkaantuneet. Vastuut on ketjutettu peräkkäin ja suunnitelmissa kaikki tekeminen tapahtuu passiivissa: ”tehdään”, ”hallitaan”, ”valvotaan”. Kukaan ei vastaa lopputuloksesta.
”Laadun sijasta korostuu raha. Se, joka tekee nopeimmin ja halvimmalla on hyvä tyyppi”, Mikko Tarri kuvaa nykytilannetta. ”Vastuullisten toimijoiden on vaikea pysyä hintakilpailussa mukana. Aina löytyy taho, joka ylittää rakennusmääräysten asettaman riman vain nippa nappa, jos muuta ei ole kysytty.”
Uusi palvelu auttaa työn tilaajaa
A-Insinööreissä kehitetty Kosteusturva -palvelu pureutuu juuri tähän haasteeseen. Tavoitteena on homeongelmien ehkäisy niin rakentamisen kuin käytön aikana. Palvelun avulla tilaaja saa viestittyä sisäilman laatuvaatimukset rakentamisen tai saneeraamisen eri osapuolille, ja kaikki tietävät kuka tekee, mitä tekee ja kuka asiaa valvoo.
Eri asioille, kuten betonin kuivumiselle ennen seuraavaa työvaihetta, asetetaan selvä raja-arvo. Sen laskemisessa on huomioitu riittävä varmuusmarginaali samaan tapaan kuin on tehty jo vuosia esimerkiksi rakenteelliseen turvallisuuteen liittyen.
Erilaiset tarkistuslistat toimivat samalla asiakkaan eli rakennuksen tilaajan koulutuksena: Mitä suunnittelijoilta ja rakentajilta tulisi vaatia? Miten ja missä vaiheessa sovitut asiat tulee tarkistaa ja todentaa tehdyiksi? Prosessin eri vaiheissa käydään myös läpi kunkin toimenpiteen merkitys lopputulokselle.
”Me olemme pakanneet palveluun sen kaiken kokemuksen ja osaamisen, joka meille on kertynyt lukuisten eri projektien suunnittelun ja valvonnan kautta”, kertoo palvelun kehityksessä mukana ollut Tarri. ”Asiakkaan ei näin tarvitse olla sisäilma- ja kosteusongelmien ehkäisyn asiantuntija, vaan tuon roolin voi ulkoistaa jo rakennusta tilattaessa.”
Tietomallit ehkäisevät tulevaisuudessa myös kosteusongelmia
Moderni rakennus on teknisesti haastava suunnittelukohde. Sellaista moniosaajaa, joka yksin osaisi ennakoida kaikki ongelmat rakennuksen elinkaaren aikana ei A-Insinööreistäkään löydy. Yrityksessä on lähdetty panostamaan voimakkaasti tietomalleihin. ”Tulevaisuudessa terveen rakennuksen rakentamiseen tarvittava reseptiikka löytyy työohjeineen tietomallista. Muovimattoa ei yksinkertaisesti enää pääse asentamaan märän betonin päälle”, Mikko Tarri kuvailee.
”Betonin sisään asennetaan anturit, jotka mittaavat betonin kosteutta paitsi rakentamisen myös käytön aikana. Poikkeamat mittauksessa aiheuttavat hälytyksen, jos välipohjaan kertyy myöhemmin kosteutta. Kaikista projekteista kertyvä tieto puolestaan auttaa optimoimaan rakentamisaikaisia olosuhteita sekä ennen kaikkea rakentamaan terveempiä taloja.”
A-Insinöörien tavoitteena on auttaa tilaajaa vaatimaan sellaista rakentamisen laatua, joka kestää rakennuksen koko elinkaaren.”Rakennuksen elinkaarikustannuksista säästetään arviolta 5 prosenttia, kun merkittävät kosteusvauriot saadaan estettyä. Esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden kohdalla tämä tarkoittaa veronmaksajien rahojen investointia toimivaan ja tuottavaan, ei jatkuviin home- ja sisäilmaongelmiin”, summaa A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen.