Tampereen Tammelan stadionin asemakaavoitus aloitetaan suunnittelukilpailun voittaneen Hattutemppu-ehdotuksen pohjalta. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ovat nähtävillä 22.1.–12.2.2015 Palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin verkkosivuilla. Suunnitelma kertoo, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa.
Kaavamuutos koskee pallokentän aluetta sekä Kalevan puistotien ja Itsenäisyydenkadun kulman liikennealuetta. Suunnittelualue rajautuu Tammelan koulun tonttiin, Kalevan puistotiehen, Itsenäisyydenkatuun, Tammelankatuun ja Salhojankatuun. Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa.
Suunnittelukilpailun tehtävänä oli suunnitella Tammelaan uusi 6000–7000 katsojan jalkapallostadion oheistoimintoineen. Kilpailun tavoitteena oli kehittää stadionia jalkapalloilun ympärivuotiseen käyttöön siten, että stadioniin yhdistyisi myös asuin-, asuntola-, liike- ja toimistotilaa. Stadionin kehittämisen kustannuksia on tarkoitus kattaa muusta rakentamisesta saatavalla tuotolla.
Asemakaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa Tammelan jalkapallostadionin kehittäminen jalkapalloilun ehdoilla suunnittelukilpailun voittajatyön pohjalta. Lähtökohtana on voittajaehdotuksen tasapainoinen ja linjakas arkkitehtuuri sekä Tammelan kaupunkikuvaa eheyttävä täydentäminen lähialueen arvokkaat kulttuuriympäristöarvot huomioiden.
Tavoitteena on myös edistää kevyen liikenteen mahdollisuuksia, luoda hyvät ja monipuoliset asumisen edellytykset sekä huomioida Tammelan koulun turvallisuus ja viihtyisyys. Stadion on joukkoliikenteen pääväylän ja suunnitellun raitiotiereitin varrella.
Asemakaavoitusohjelmassa 2015–2017 on asetettu tavoitteeksi kaavoittaa suunnittelualueelle 15 000 kerrosalaneliömetriä asuinrakentamista ja 5 000 kerrosalaneliömetriä muuta rakentamista.
Hattutemppua on kehitetty
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti 13.10.2014, että Tammelan stadionin ja sen ympäristön suunnittelua jatketaan kilpailun voittaneen Hattutemppu-ehdotuksen pohjalta. JKMM Arkkitehdit kehitti suunnitelmaa eteenpäin tuomariston ja hankkeen ohjausryhmän ohjeiden perusteella.
Kenttä on suunnitelmassa sijoitettu pohjois-eteläsuuntaisesti ja rakentamisen volyymi on osoitettu kentän pitkille sivuille Salhojankadun ja Kalevan puistotien varrelle. Stadioniin on kilpailuvaiheen jälkeen lisätty päätykatsomot, lasitettu päädyt umpeen, laskettu kenttä katutasoon ja kevennetty Salhojankadun puoleista massoittelua. Kerroskorkeuksia on laskettu kauttaaltaan yhdellä kerroksella. Korttelia on kavennettu, jotta Salhojankadun puurivi säilyy. Kellariin on sijoitettu päivittäistavarakauppa ja liikuntakeskus. Asuinrakentamisen määrä väheni 20 000 kerrosneliömetristä 15 000 kerrosneliömetriin.
Tammela on yli satavuotias kaupunginosa ydinkeskustan itäpuolella rautatieaseman tuntumassa. Pallokentän lounaispuolella sijaitsee Tammelan rakennuskulttuurikohteisiin kuuluvia entisten kenkätehtaiden rakennuksia.
Suunnittelualueen itäpuolella on Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Lähimpänä Tammelan pallokenttää sijaitsee Kalevan tornitalojen alue.
Tammelan stadion on maamme ensimmäisiä puhtaasti jalkapalloilulle rakennettuja urheilupaikkoja. Tamperelaiset jalkapalloilun pääsarjoissa pelaavat joukkueet käyttävät Tammelan stadionia otteluareenanaan.
Kenttä valmistui vuonna 1931, ja oman katsomon se sai Kalevan puistotien puoleiselle sivustalle vuonna 1937. Kentän pohjoisosan uusi katsomo rakennettiin 1980-luvun lopulla. Nykyisen muotonsa stadion sai vuonna 1993, kun kentälle rakennettiin nykyiset katsomot ja huoltotilat. Tammelan stadionin nykyinen yleisökapasiteetti on noin 5 000 katsojaa.
Yleisötilaisuus 28.1.2015
Tammelan stadionin asemakaavamuutoksesta järjestetään yleisötilaisuus keskiviikkona 28.1.2015 klo 18.00 alkaen Sampolan auditoriossa, Sammonkatu 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta voi jättää mielipiteen nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon.
Tämän jälkeen valmisteluvaiheessa tutkitaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute ja järjestetään tarvittavia neuvotteluja. Suunnitelmia kehitetään valmisteluvaiheessa. Selostuksessa kerrotaan, miten osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ovat vaikuttaneet suunnitelmiin.