Month: November 2020

Lumon on solminut Kanadassa jättikaupat kahden tornitalon parveke- ja kaidelasitusten toimittamisesta

Suomalaisen perheyhtiön Lumonin kanadalainen tytäryhtiö on tehnyt historiaa ja solminut merkittävän tilauksen kahden tornitalon parvekejulkisivun lasittamisesta. Kyseessä on miljoonien eurojen tilaus ja samalla ensimmäiset yli 100 metriä korkeat asuinkerrostalot, jotka tullaan lasittamaan Lumon parveke- ja kaidelasituksilla. Kokonaisuudessaan projekti koostuu kahdesta eri vaiheesta, joista ensimmäisessä lasitetaan 34-kerroksinen ja 104 metriä korkea tornitalo. Toinen vaihe käsittää 36-kerroksisen ja 109 metriä korkean tornitalon, jonka lasittamisesta on allekirjoitettu aiesopimus.

”Olemme iloisia, että pitkäjänteinen yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa Vancouverissa on tuottanut tulosta ja Lumon on hyväksytty alueen lasitusten toimittajaksi. Lumon on selvästi ollut alan pioneeri, jonka laadukkaat tuotteet ja niiden kattava sertifiointi ovat mahdollistaneet markkinan avaamisen Kanadassa”, kertoo Lumon North America Inc:n toimitusjohtaja Olli Vänskä.

”Uutisoimme viime elokuussa investointipäätöksestä Kanadan tuotantoon ja nyt solmittu merkittävä tilaus kertoo, että investointi tulee juuri oikeaan aikaan”, Vänskä summaa. Vänskän mukaan investoinnin valmistelut ovat täydessä käynnissä ja hanke etenee suunnitellussa aikataulussa.

”Kanadan tytäryhtiömme on rakentanut Lumon brändin tunnettuutta systemaattisesti ja ollut aktiivisesti lähellä asiakkaita. On ollut hienoa seurata liiketoiminnan kasvua kyseisessä markkinassa. Tornitalojen lasittaminen on päänavaus meille kokonaan uudenlaisen rakennustyypin lasittamiseen ja uskomme, että vastaavanlaisia toteutuksia tullaan näkemään myös jatkossa”, iloitsee Lumon konsernin toimitusjohtaja Jussi Kinnunen.

Tornitaloissa on yhteensä 510 asuntoa, joista jokainen parveke lasitetaan. Talot ovat 34- ja 36-kerroksisia ja ne ovat yli 100 metriä korkeita. Kohteisiin toimitetaan yhteensä yli 4,3 km Lumon tuotteita, joiden yhteenlaskettu lasipinta-ala on hieman vajaa 12 000 m2.  Kohteet sijaitsevat Maple Ridgen kaupungissa, lähellä Vancouveria.

SRV toteuttaa Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen Koskienergialle

Kuva: Arktsto Jani Virtanen Oy

SRV Infra ja Koskienergia ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Laukaassa sijaitsevan Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen rakentamisesta. Urakassa rakennetaan uusi, osittain maanalaisessa tunnelissa kulkeva kanava, uusi voimalaitos sekä uusi kalatie, jolla turvataan vaelluskalojen kulkureitti voimalaitoksen ohi. Hanke on ainutlaatuinen, sillä tässä mittakaavassa kokonaisia uusia vesivoimalaitoksia Suomessa ei ole rakennettu useaan vuosikymmeneen.

Urakkaan liittyvät työt käynnistyvät nykyisen voimalaitoksen läheisyydessä tehtävillä kallion injektoinneilla ja avolouhinnoilla marraskuun aikana ja jatkuvat alkuvuonna 2021 tehtävillä tunnelilouhinnoilla. Voimalaitoksen rakennustyöt alkavat kesällä 2021 ja uusi voimalaitos tullaan ottamaan käyttöön alkuvuodesta 2023. Nykyinen voimalaitos jää toimimaan varavoimalana uuden voimalaitoksen rinnalle.

Vaikka uusia vesivoimalaitoksia Suomessa ei ole rakennettu aikoihin, on vanhaa laitoskantaa peruskorjattu. Myös SRV Infra on ollut mukana vuonna 2019 Kymijoelle valmistuneessa mittavassa Inkeroisten vesivoimalaitoksen peruskorjauksessa sekä Porttipahdan laitokseen liittyvässä kallioseinämän lujituksessa.

”Hankkeessa toteutettava vaativa kalliorakentaminen, siihen yhdistyvä voimalaitos betonirakenteineen sekä töiden yhteensovittaminen laitoksen turbiinitoimittajan kanssa ovat ydinosaamistamme. Hanke sopiikin hyvin strategiaamme. Voimme hyödyntää tässä kohteessa aikaisempaa kokemustamme vesihuolto- ja voimalaitoshankkeista sekä kyvykkyyttämme toimivaan yhteistyöhön eri osapuolten välillä”, sanoo SRV Infran toimitusjohtaja Sami Korhonen.

”Hanke on Koskienergian historian suurin ja vaativin. Uskomme, että valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa rakennamme toimivan kokonaisuuden, jossa yhdistyvät Kuhankosken vesivoimatuotannon varmistaminen ja vaelluskalojen vaeltamisen helpottuminen”, Koskienergian toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen kertoo.

Posted in:

Puurakentamisella voidaan leikata 30 % uudisrakentamisen hiilipiikistä

Puupäivillä 5.11. 2020 esitellyn Granlund Consultingin tekemän selvityksen mukaan suunnittelu- ja materiaalivalinnoilla voidaan merkittävästi leikata uudisrakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä. Uudisrakennuksen elinkaaren alun hiilipiikkiä saadaan puurungon avulla pienennettyä 30 % betonirunkoon verrattuna. Lisäkerros-rakentamisella hiilipiikki voidaan jopa puolittaa.

Koko suomalaisen uudisrakentamisen vuotuisia CO2e-päästöjä voidaan pienentää nyt jo käytettävissä olevilla puupohjaisilla ratkaisuilla 7-11 % vuoteen 2035 mennessä. Toimenpiteet voidaan aloittaa vaikka heti ilman uusia teknologisia ratkaisuja tai innovaatioita.

Puurakentamisen lisäämisellä Suomen koko rakennuskannan pitkäikäistä biogeenistä hiilivarastoa voidaan kasvattaa 4 – 5 miljoonaa tonnia CO2 vuoteen 2035 mennessä. Tämä vastaa noin 5 % Suomen koko rakennuskantaan sitoutuneesta hiilivarastosta.

Puutuoteteollisuuden Granlundilta tilaamassa selvityksessä rakentamisen tulevaisuutta tarkasteltiin maltillisen perusskenaarion sekä tavoitteellisen optimistisen skenaarion valossa. Selvityksessä esitetään puurakentamisen päästövähennyspotentiaali osana rakennusalan päästövähennystoimia vuosille 2020-2035. Ajanjakso on valittu yhteneväksi Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin nähden. Päästövähennysten rinnalla tarkasteltiin myös rakennuskantaan sitoutuvan biogeenisen hiilivaraston kasvattamista.

Skenaarioiden toteutettavuutta tarkasteltiin myös sekä kustannusnäkökulmasta että puun riittävyyden kannalta. Puurakentamisen merkittävä kasvattaminen nostaisi sahatavaran käyttöä 0,5 – 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuonna 2019 Suomessa tuotettiin 11,4 milj. kuutiometriä sahatavaraa, josta 9 milj. kuutiometriä toimitettiin vientimarkkinoille. Raakapuuna esitettynä puurakentamisen kasvu skenaarioiden haarukassa vastaa noin 1-1,5 miljoonan kuutiometrin tukkimäärää. Metsät kasvavat Suomessa vuosittain noin 107 miljoonaa kuutiometriä.

Selvitystyö koski uudis- ja lisäkerrosrakentamisen suunnittelu- ja materiaalivalintojen merkitystä rakennusalan hiilineutraaliuden tavoittelussa. Samalla tarkennettiin puurakentamisen hiilidioksidipäästöjen nykytilaa. Puurakenteisiin sitoutuvan biogeenisen hiilivaraston kasvupotentiaali laskettiin vuoteen 2035.

Rakennusten energiatehokkuus sekä energiatuotannon päästöt ovat laskussa. Näin rakennusmateriaalien osuus rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä on kasvanut ja korostuu entisestään tulevaisuudessa.

Selvitystyö tehtiin, koska tähän mennessä toteutetuissa rakentamisen tiekartoissa materiaalien välisiä substituutiovaikutuksia eli materiaalien korvautumista toisilla vaihtoehdoilla tuoteryhmien sisällä tai välillä ei ole huomioitu. Työssä huomioitiin Energiateollisuuden tiekarttatyön tulokset ja selvityksen oletukset nojautuvat myös Vähähiilinen rakennusteollisuus -tiekartassa tehtyihin oletuksiin. Laskelmat pohjautuivat Gaia Consultingin vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa varten kokoamiin tietoihin ja arvioihin rakentamisen kehittymisestä vuoteen 2035 ja 2050.