SRV rakentaa Tampereen Ranta-Tampellaan kaksi vuokrataloa

Kuva: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, SRV

SRV ja Tampereen Asunnot Ky ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen kahden vuokra-asuntokohteen sekä yhteisen pysäköintilaitoksen toteuttamisesta Tampereen Ranta-Tampellaan. Talot ovat osa Puistokorttelin kuuden asuinkerrostalon kokonaisuutta, joista kaksi ensimmäistä ovat valmistuneet vuonna 2020. Nyt julkaistujen kohteiden rakentaminen aloitetaan keväällä 2021, ja talot valmistuvat vuonna 2022.

9-kerroksiseen As Oy Tampereen Adeleen tulee 65 asuntoa sekä liiketilaa ja toiseen 9-kerroksiseen As Oy Tampereen Gustafiin 56 asuntoa sekä liiketilaa. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Lisäksi sopimus sisältää maanalaisen pysäköintihallin rakentamisen.

”Uusi Ranta-Tampellan alueen Puistokortteli sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa, avarien Näsijärven näkymien ääressä, aivan Soukkapuiston ja Massunlastenpuiston viheralueiden vieressä. Sijainti on hyvien palvelujen ääressä, ja uudet asunnot vastaavat hyvin alueen kasvavaan asuntokysyntään”, sanoo SRV:n aluejohtaja Henri Sulankivi.

SRV myi vuosi sitten Ranta-Tampella -asuntohankkeen omistuksestaan 5/6 kanssasijoittajille ja omistaa kaupan jälkeen hankkeesta 8,3 prosenttia. SRV pysyy hankkeessa edelleen pääurakoitsijana. Nyt rakennettavien kohteiden sopimuskumppanina puolestaan toimii Tampereen Asunnot Ky, joka on LähiTapiolan, OP:n ja Ilmarisen yhteisyritys.

Posted in:

Lahteen rakennetaan kerrostalokortteli, jonka valloittava Tatu Tuomisen ympäristötaide kunnioittaa radanvarren historiaa

Havainnekuva Jaksonkadulle alkuvuodesta 2023 valmistuvista kerrostaloista.

Lahden Asunnot Oy ja TA-Asumisoikeus Oy aloittavat neljän kerrostalon, yhteispysäköintirakennuksen ja -kansipihan rakentamisen Jaksonkadulle, Lahden Matkakeskuksen viereen keväällä 2021. Hankkeen taidekoordinoinninsta vastaa Upeart, ja uudiskohteessa tullaan hyödyntämään näyttävästi ympäristötaidetta.

Vuoden 2023 tammikuun loppuun mennessä Lahden Matkakeskuksen viereen Jaksonkadulle nousee neljä kuusikerroksista kerrostaloa. Talojen julkisivuihin syntyy näyttävä Tatu Tuomisen teos “Ratavarren Aarre”, joka on kunnianosoitus radanvarren pitkälle historialle. Tulevan uudiskohteen seinissä nyt jo kadonnut, vanha puinen Lahden rautatieasema piirtyy luonnollisessa koossaan upeina graafisina kuvioina osaksi urbaanin Matkakeskuksen kaupunkikuvaa. Julkisivuissa käytetään sekä tiilipintaa että graafista betonia.

Valmistuvan korttelin nimeksi valittiin ”Ratavarren Tarina” ja sen nimeämisen lähtökohdaksi otettiin kolme tärkeää asiaa: jatkuvuus, korttelin asukkaat ja ihmiset sekä kortteliin levittäytyvä julkinen taide. Valmistuttuaan talot kehittävät merkittävästi koko Mannerheiminkadun ja radan välisen alueen ilmettä Matkakeskuksen länsipuolella. TA-Rakennuttaja Oy:n projektipäällikkö Ella Pihlaisen mukaan Jaksonkadun vahvuuksia ovat sen erinomainen sijainti ja saavutettavuus.

Tuomisen taideteos levittäytyy ympäri korttelia näyttäen osia vanhasta asemarakennuksesta, ja avaa kuin aikajatkumona näkymän menneisyyteen uudisrakennuksen sisällä. Tarinan sisältä löytyykin se todellinen aarre – koti ja ihmiset. Ihmiset, jotka omalta osaltaan kirjoittavat korttelin, Jaksonkadun ja koko alueen tarinaa tästä eteenpäin.

Rautatieaseman historian mukaista taidetta tuodaan talojen julkisivujen lisäksi porraskäytäviin.
− Jaksonkadun talot eivät ole valmistuttuaan pelkkiä asuinrakennuksia. Taide personoi ne ihan uudella tavalla ja ne muokkaavat upealla tavalla koko korttelia ja kaupunkikuvaa. Lahdessa ei ole toista tällaista kohdetta, tämä on uniikki, sanoo Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Harry Koskela.

− Haluamme Lahden Taloilla tuoda jatkossa rakentamiseen enemmän moni-ilmeisyyttä ja arkkitehtuurista ulottuvuutta. Tämänkaltainen ympäristötaide antaa meille siihen hyvän mahdollisuuden, lisää Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen.

Asuintalojen lisäksi niiden väliin rakennetaan yhteispysäköintirakennus ja -kansipiha. Suunnitelmissa on otettu erityisesti huomioon pendelöinti ja sen kasvu tulevaisuudessa. Jaksonkadun kotien uskotaan olevan erinomainen valinta sekä työmatkalaisille että perheille.

SRV rakentaa kaksi vuokrataloa kolmelle ammattiliitolle – Tampereen Kalevankulman kehittäminen jatkuu

Valokuvaaja: Aihio Arkkitehdit Oy, SRV

SRV rakentaa kaksi vuokrataloa kolmelle ammattiliitolle – Tampereen Kalevankulman kehittäminen jatkuu

SRV, Ammattiliitto Pro ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen kahden vuokra-asuntokohteen toteuttamisesta Tampereen Kalevankulmassa, Kalevan kaupunginosassa. Kalevankulman kortteliin on suunnitteilla useita asuinkerrostaloja, kaksi pysäköintilaitosta ja liiketiloja. Nyt julkaistujen kohteiden rakentaminen aloitetaan kesällä 2021.

Asunto Oy Tampereen Kalevan Vitriiniin, joka on osittain 12-kerroksinen ja osittain 6-kerroksinen, tulee 93 asuntoa sekä kolme liiketilaa. Asunto Oy Tampereen Kalevan Klaffiin, joka on osittain 8-kerroksinen ja osittain 6-kerroksinen, tulee 56 asuntoa ja kolme liiketilaa. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.

”Kalevankulma sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa, arvostetussa Kalevan kaupunginosassa. Sijainti on hyvien palvelujen ääressä ja rakenteilla olevan ratikan yhden pääpysäkin kohdalla. SRV:n ja ammattiliittojen yhteistyö vastaa hyvin kasvavaan asuntokysyntään”, sanoo SRV:n Alueyksiköiden johtaja Henri Sulankivi.

Ammattiliittojen yhteenliittymä kommentoi hanketta: ”Sijoitamme vuokra-asuntoihin pitkäjännitteisesti, ja tämä Kalevankulman hanke on sijainniltaan erinomainen kasvavan Tampereen ja tulevan raitiovaunulinjan läheisyydessä. Asuntorakentaminen työllistää ja lopputulos tarjoaa koteja niitä tarvitseville.”

SRV suunnittelee yhteensä yli 400 asunnon rakentamista Kalevankulmaan, ja näistä on tähän mennessä julkistettu sopimukset viiden asuinkerrostalon rakentamisesta. Ensimmäisen kohteen rakentaminen alkoi tammikuussa 2021. Suunnitteilla on sekä vuokra-asuntoja että omaperusteista asuntotuotantoa. Parhaillaan ennakkomarkkinoinnissa olevan Tampereen Kalevan Divaanin, alueen kuudennen asuintalon, kiinnostus on ollut hyvää ja asunnoista on tällä hetkellä varattu noin puolet.

Omakehitteiset asuntokohteet ovat SRV:n kehittämiä hankkeita, jotka SRV myy sijoittajalle pääosin ennen rakentamisen aloittamista. Omaperusteisella hankkeella tarkoitetaan SRV:n itse kehittämää hanketta, jota ei rakentamisen aloituksen yhteydessä ole vielä myyty. Tällaisessa hankkeessa SRV kantaa sekä myynti- että rakentamisriskin, ja hanke tuloutuu kohteen valmistuttua ja asuntojen myynnin mukaan. SRV rakentaa asuntoja kasvaviin kaupunkikeskuksiin hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen.

Posted in:

Elomatic suunnittelee kaksi COVID-rokotetehdasta Intiaan

Suomalainen insinööri- ja suunnittelutoimisto vastaa kahden Etelä-Intiaan nousevan rokotteiden tuotantolaitoksen suunnittelusta. Ensimmäisen laitoksen on tarkoitus olla toiminnassa loppuvuonna 2021.

Globaali kysyntä koronavirusrokotteista ylittää tarjonnan. Elomatic on mukana helpottamassa maailmanlaajuista pulaa COVID-rokotteista vastaamalla kahden rokotetuotantolaitoksen suunnittelusta Etelä-Intiaan.

Esimerkiksi YK on korostanut koronapandemiassa Intian potentiaalia rokotevalmistajana. Elomaticilla on toimipiste myös Intiassa, joten työ saatiin aloitettua tehokkaasti jo viime vuonna, kertoo Elomaticin toimitusjohtaja.

“Koronarokotteesta on tulossa influenssarokotteen kaltainen vuosittainen tarve ja sen vuoksi valmistuskapasiteettia on nostettava rajusti maailmassa ja kansallisesti”, sanoo Elomaticin Process & Energy toimialan johtaja Markku S. Lehtinen.

Ensimmäinen tuotantolaitos keskittyy koronavirusrokotteiden massatuotantoon. Asiakas on rokotteiden valmistuksen yksi markkinajohtaja Intiassa huomattavalla vientiosuudella. Tehtaan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2021.

Toinen koronarokotteiden tehdas valmistuu maaliskuussa 2022. Laitoksen on tilannut kansainvälinen rokotevalmistaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä WHO:n ja Unicefin kanssa

Intiassa valmistuvat rokotteet on tarkoitus viedä Australiaan, Yhdysvaltoihin, APAC, Afrikkaan ja mahdollisesti muille alueille.

Puutuoteteollisuus selvitti: kuntapäättäjät yli puoluerajojen suhtautuvat erittäin myönteisesti puurakentamiseen

Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikkia puolueita yhdistää vahva halu rakentaa kuntiin julkisia rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja kotimaisesta raaka-aineesta puusta. Tällä hetkellä jo joka neljäs koulu rakennetaan puusta. Kuntapäättäjien erittäin myönteinen suhtautuminen (57 % vastanneista) julkiseen puurakentamiseen johtuu uusiutuvan puumateriaalin matalasta hiilijalanjäljestä, puurakennusten miellyttävästä sisäilmasta sekä raaka-aineen kotimaisuudesta. Myös aluetaloudelliset vaikutukset, esimerkiksi paikallisesti työllistävät yritykset nähtiin tärkeinä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa työpaikkojen määrän kasvattaminen on kunnille elintärkeää.

Kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta. Puutuoteteollisuus työllistää Suomessa suoraan 26 000 ihmistä ja sen liikevaihto on 8 miljardia vuodessa – siitä 2,5 miljardia muodostuu viennistä.

”Vaikka kunnissa on voimakas tahtotila edistää puurakentamista puoluekannasta riippumatta, niin silti suuressa osassa kuntia ei ole laadittu julkisen rakentamisen strategiaa. Ainoastaan 48 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntapoliitikoista tai virkamiesjohtajista tunnisti tällaisen strategian oleva olemassa”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.

”Kunnat tarvitsevat julkisen rakentamisen strategian, joka ohjaa tulevaisuuden kestävää rakentamista. Tulevat kuntapäättäjät ovat avainvaikuttajia siinä, minkälaisessa ympäristössä kuntalaiset, lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet elävät”, Mikkola korostaa.

Kuntien tekemät valinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puurakentaminen leikkaa rakentamisen päästöjä 30 prosenttia ja varastoi hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Siksi Suomessa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle: vuonna 2022 kuntiin nousevista julkisista rakennuksista tulisi olla puuta 31 prosenttia, vuonna 2025 jo 45 prosenttia. Mikkola korostaa, että tulevalla valtuustokaudella tehdään päätökset, jotka määrittelevät saavutetaanko tavoitteet vai ei.

”Kunnissa tarkastellaan jo nyt oman rakennuskannan ilmastorasitusta. Tässä huomio on kiinnitettävä rakennusvaiheeseen, sillä jatkossa rakennuksissa käytettävä energia siirtyy kohti päästöttömiä muotoja ja materiaalien osuus rakennusten päästöistä puolestaan nousee 70 prosenttiin”, Matti Mikkola toteaa.

Puukerrostalot saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason

Valloillaan on käsitys puurakentamisen korkeasta hinnasta. Suomessa puukerrostalot ovat kuitenkin saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason. Ruotsissa puukerrostalot ovat jo 20 prosenttia betonikerrostaloja edullisempia.

Peräti 81 prosenttia päättäjistä piti kokemustaan hankintaprosessista ja rakennuttamisen sujumisesta erittäin tai varsin hyvänä. Silti vastaajista 23 prosenttia näkee kuntansa hankintaosaamisen puurakentamisessa olevan vielä puutteellista. Osaamista on siis kehitettävä, jotta kunnat saavuttavat kansalliset puurakentamistavoitteet.

Tärkeimmäksi puurakentamisen valintatekijäksi kuntien päättäjät nostivat rakennusten terveellisyyden (78 %). Myös rakentamisen korkea laatu koetaan erittäin olennaiseksi (65 %). Muita seikkoja olivat paloturvallisuus (58 %) ja energiatehokkuus (55 %). Aluetaloudelliset hyödyt mainittiin niin ikään: metsänomistajat, puutuotteiden valmistajat, rakennusyritykset ja palveluntuottajat tuovat kunnalle kaivattua elinvoimaa ja entistä enemmän myös vientituloja.

Vuoden 2020 lopussa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat. Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuuden toimeksiannosta, ja siihen vastasi 394 kuntavaikuttajaa, joista 239 oli poliittisia vaikuttajia ja 155 viranhaltijoita. Selvityksessä käsiteltiin kuntien rakentamisen strategista linjaamista, rakentamisen valintatekijöitä, puurakentamiseen liittyviä asenteita ja mielikuvia sekä puurakentamiseen liittyvää osaamista. www.puutuoteteollisuus.fi

Merkittävä investointi: Logistiikkayhtiö Transvalille 37 miljoonan euron varasto

Logistiikkayhtiö Transvalille rakennettava 30 000 neliömetrin ja 400 000 kuution kokoinen varastorakennus on uusin logistiikan merkittävä investointi Suomessa. Rakennustyö Sipoon Bastukärrissä olevalla 6,5 hehtaarin kokoisella tontilla alkaa helmikuussa. Yli neljän jalkapallokentän kokoinen varasto on valmis vuoden 2022 aikana. Tontin hankintahinta ja varaston rakennuttamiskustannukset ovat noin 37 miljoonaa euroa.

– Tämä on meille mittava investointi. Olemme ylpeitä, että voimme tarjota asiakkaillemme kestävää varastointia, investoimme kaksi miljoona euroa vihreän energian ratkaisuihin. Investointi uuteen varastorakennukseen tukee tavoitettamme kasvaa logistiikan ulkoistusratkaisujen ja materiaalinhallinnan palveluissa sekä varmistaa alan edelläkävijyys ja markkinajohtajuus Suomessa. Suomessa toimivien yritysten logistiikan ulkoistusasteen ennustetaan kasvavan seuraavan 10 vuoden aikana arviolta vajaat 20 prosenttia ja sen markkina-arvo on 100 miljoonaa euroa, kertoo Transvalin johtaja Sakari Kiiskinen.

Kiiskinen toteaa, että yrityksillä on tarve tehokkaille, monipuolisille ja ympäristövastuullisille varastointipalveluille.

Logistiikan, esimerkiksi varaston, ulkoistustarpeen merkittävä muutosajuri on fyysisen tilan ja palvelun tuottamiseen tarvittavan henkilömäärän ja osaamisen joustokyvykkyys vastaamaan yritysten kulloistakin tarvetta. Sesongin volyymipiikeissä yritykset tarvitsevat tuotteilleen merkittävän määrän enemmän tilaa kuin normaalissa arjessa. Muita ajureita Kiiskisen mukaan ovat esimerkiksi riskien jakaminen, uusien logistiikkateknologioiden ja osaamisen hyödyntäminen kumppanin kautta ja yritysten tarve keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

– Erityisesti poikkeustilanteissa yritysten olisi hyvä varmistaa varastointipuskurin riittävyys, eli tuotteita tulisi olla maantieteellisesti Suomessa sijaitsevissa varastoissa, jolloin riippuvaisuus tuonnista poikkeusoloissa vähenee. Sipooseen rakennettavan varaston tilat on suunniteltu erityisesti maahantuonti-, elintarvike- tukku- ja vähittäiskaupan tarpeisiin. Päätös varaston lämpötilasäädeltävyydestä tehdään alkuvuonna.

Kaksi miljoonaa euroa vihreän energian ratkaisuihin

Rakennusvaiheessa on varauduttu investoimaan 2 miljoonaa euroa niin sanottuihin vihreän energian ratkaisuihin.

– Rakennuttamisessa tehdään valintoja huomioiden rakennuksen energiatehokkuus sekä hiilidioksidipäästöt. Esimerkiksi rakennuksen lämmityksessä hyödynnetään maalämpöratkaisuja ja sähkön tuotannossa aurinkoenergiaa. Kiinteistöteknisten järjestelmien ohjauksissa hyödynnetään pitkälle kehitettyjä automaatioratkaisuja, joilla varmistetaan kiinteistön energiatehokas käyttö. Energia, jota ei tuoteta kohteessa, hankitaan hiilivapaana energiana, Kiiskinen kertoo.

Transval ja emoyhtiö Posti tekevät määrätietoisesti töitä asettamansa nollapäästötavoitteen eteen – tavoitteena on nollata omat päästöt vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt yhtiöt ovat 100 prosenttisesti hiilineutraalit kompensaatioiden kautta.

Sipoon kunnan kehitysjohtaja Pirjo Sirénin mukaan kyseessä on eräs merkittävimmistä investoinneista Sipooseen.

– Olemme erittäin iloisia siitä, että hyvän yhteistyön seurauksena nyt Bastukärrin alueelle syntyy moderni, kestävän kehityksen mukainen varasto. Hankkeen työpaikat ovat myös lämpimästi tervetulleita.

Varastossa hyödynnetään modernia teknologiaa ja automatisaatiota

Varastoon tulee kiinteiden varastohyllyjen lisäksi sähköisesti ohjatut siirtohyllyjärjestelmät. Siirtohyllyt jopa kaksinkertaistavat samankokoisen alueen varastointikapasiteetin kiinteään hyllystöön verrattuna. Varastoon suunnitelluista, lähes kuudestakymmenestä, sähkötrukista kolmasosa on ns. miehittämättömiä eli automaattitrukkeja.

Varastolle tulevien yhdistelmäajoneuvojen ohjaamiseen käytetään digitaalista ohjausjärjestelmää, jolla ajoneuvot tunnistetaan automaattisesti ja ohjataan ennalta suunnitellulle purku- tai lastauslaiturille. Kaikkiaan varastossa on 28 lastauslaituria yhdistelmäajoneuvoille ja 10 lastauslaituria pakettiautoille.

Varasto tarjoaa työtä noin 100 henkilölle

Näillä näkymin mukaan Transvalin uusi varasto Sipoossa tarjoaa työpaikan 100 logistiikan ammattilaiselle. Henkilöstölle tarkoitetut tilat on suunniteltu jopa 150 työntekijälle.

– Kaikkiaan meillä on Transvalissa lähes 5 000 logistiikan ammattilaista töissä. Noin 1000 henkilöä on töissä omissa varastoissamme, muut asiakkaidemme tiloissa tehtaissa, tuotantolaitoksissa, terminaaleissa, satamassa tai esimerkiksi kaupoissa ja myymälöissä, sanoo Kiiskinen.

Perustiedot:

  • Varaston lämmityksessä hyödynnetään maalämpöratkaisuja ja sähköntuotannossa aurinkoenergiaa. Energia, jota ei tuoteta kohteessa, hankitaan hiilivapaana energiana
  • Sijaitsee Sipoon Bastukärr-alueella. Sipoon kunnalta ostetun tontin koko on 6,5 hehtaaria. Osoite on Rahtiraitti 1, Sipoo
  • Työllistää noin 100 logistiikan ammattilaista
  • Rakennushankkeen kokonaisinvestointi yli 37 miljoonaa euroa, josta 2,4 milj. euroa tontin ostohinta
  • Varaston koko on noin 30 000 m2 (400 000 m3)
  • Varaston leveys on 220 metriä ja pituus 121 metriä, varaston vapaa korkeus on 12 metriä
  • Varastossa on noin 70 000 lavapaikkaa
  • Pihalla on 28 lastauslaituria yhdistelmäajoneuvoille ja 10 lastauslaituria pakettiautoille.
  • Rakennuttajana on Posti Kiinteistöt Oy ja rakentaja Fira Group Oy, varasto tulee Transvalin käyttöön
  • Transvalilla on Suomessa noin 350 000 m2 omaa varastotilaa. Ne on sertifioitu laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusosa-alueiden mukaisesti (ISO 9001, ISO 14001, ISO 45001). Yhtiöllä on myös lain laajimman vaatimuksen mukaiset luvat vaarallisten aineiden, kuten kemikaalituotteiden, laajamittaiselle varastoinnille. Sipoon varastoon ei ole tulossa vaarallisten aineiden varastointia.

Lehto ja Metsä Fibre esisopimukseen Kemin biotuotetehtaan satamavaraston rakentamisesta

Havainnekuva Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan satamavarastosta. Kuva ei vastaa yksityiskohtaisesti lopullista toteutusta.
Kuva: Metsä Group.

Rakennusliike Lehto Group ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ovat tehneet esisopimuksen Kemin biotuotetehtaan satamavaraston rakentamisesta.

Satamavaraston laajuus olisi kaiken kaikkiaan lähes 40 000 neliötä. Rakennusvaiheen arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta. Rakennusvaihetta joudutetaan muun muassa hyödyntämällä modernia, teollisen rakentamisen tuotantoa. Toimituksen kotimaisuusaste olisi noin 80 %.

”Haluamme alansa parhaat ammattilaiset ja osaajat kumppaneiksi rakentamaan modernia biotuotetehdasta Kemiin. Kumppaneiltamme edellytämme sitoutumista projektin tavoitteisiin niin turvallisuuden, aikataulun kuin laadun suhteen. Lehto Group toimii näiden periaatteiden mukaisesti ja meillä on kaikki edellytykset toteuttaa onnistunut projekti yhdessä. Tämän lisäksi arvostamme Lehdon tapaa hyödyntää Metsä Groupin puutuotteita varaston toteutuksessa. Satamavarasto on yksi keskeinen osa biotuotetehdasta ja sen logistista ketjua”, kertoo biotuotetehdasprojektin johtaja Jari-Pekka Johansson Metsä Fibreltä.

”Lehto on kokenut varasto- ja logistiikkahankkeiden toteuttaja. Meillä on valmiit konseptit, jotka mahdollistavat projektin nopean käynnistämisen. Lisäksi tehostamme työmaavaihetta muun muassa teollista esivalmistusta hyödyntämällä. Kohteessa käytettävät puurakenteiset suurkattoelementit valmistetaan Lehdon omilla, kotimaisilla tehtailla”, kertoo Toimitilat-palvelualueen johtaja Jaakko Heikkilä.

Senaatti-kiinteistöt rakentaa uuden poliisiaseman Kuusamoon

Uuden poliisiaseman on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Uki-Arkkitehdit Oy.

Senaatti-kiinteistöt rakentaa uuden poliisiaseman Kuusamon keskustan läheisyyteen Rajavartiolaitoksen alueelle Rajamiehenladulle. Poliisitalokonseptin mukaan rakennettava poliisiasema vastaa paremmin poliisin nykyistä tilantarvetta ja käyttöä sekä mahdollistaa tulevaisuuden tilamuutostarpeet paremmin. Uuden poliisiaseman on tarkoitus avata ovensa 1.1.2023.

Kuusamoon rakennetaan toimintaa tukevat, terveelliset ja turvalliset uudet toimitilat. Uuden poliisiaseman rakentaminen alkaa alustavan aikataulun mukaan kesällä 2021 ja urakoitsija valitaan keväällä. Vuokrasopimukselle on saatu valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan puolto.

Uudet tilat mahdollistavat joustavasti tilojen muutokset tulevaisuudessa esimerkiksi työntekijöiden määrän lisääntyessä nykyisestä noin 40:stä työntekijästä. Työtiloissa on hyödynnetty osin monitilamallia, jossa on huomioitu ryhmä- ja neuvottelutilat sekä rauhallisempia vetäytymistiloja. Lisäksi Kuusamoon tulee ampumarata ja vapautensa menettäneille rakennetaan tilat uudella moduuliputkaratkaisulla. Moduuliputkat ovat siirrettäviä, joten putkatilatarpeiden muuttuessa ne voidaan ottaa uusiokäyttöön toisella poliisiasemalla.

Uusi poliisiasema sijoittuu Rajavartiolaitoksen toimintojen läheisyyteen, jonka myötä saavutetaan merkittäviä synergiaetuja mm. koulutus- ja kalustoyhteistyöstä, ampumaradan käytöstä, yhteispartioinnin järjestelyistä ja yhteisistä turvallisuusvaatimuksista alueella. Lisäksi aluetta kehitetään rakentamalla uusi tieliittymä, josta poliisi pääsee helpommin ja turvallisemmin lähtemään liikkeelle hälytystehtäviin. Alueelta on myös hyvä yhteys keskustaan ja Rukan matkailukeskukseen.

Hanke toteutetaan poliisin ja Senaatin yhteistyöllä laatiman poliisitalokonseptin mukaan ja siinä hyödynnetään erityisesti pienemmille poliisiasemille suunniteltua modulaarista poliisitalomallia. Se mahdollistaa hankkeen toteutuksen nopeammin, joustavammin ja kustannustehokkaammin.

”Äänekoskelle valmistuu keväällä 2021 vastaavalla mallilla rakennettu poliisiasema, joten olemme pystyneet hyödyntämään käyttökokemuksia myös sieltä”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Juha Keränen.

Uuden poliisiaseman on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Uki-Arkkitehdit Oy.

Senaatti-kiinteistöt ja SATO Oyj allekirjoittivat esisopimuksen Viikkiin rakentuvasta asuinkerrostalojen korttelialueen tonttikaupasta

Senaatti-kiinteistöt ja SATO Oyj ovat allekirjoittaneet 30.11. kiinteistökaupan esisopimuksen tulevasta asuinkerrostalojen korttelialueesta Helsingin Viikissä. Osoitteessa Maakaarenkuja 2 sijaitsevan tontin pinta-ala on 9 437 m2 ja tontille tavoitellaan rakennusoikeutta noin 16 500 k-m2.

SATO Oyj:n kanssa tehty kiinteistökaupan esisopimus vahvistuu lopullisen kaavan vahvistumisen myötä, jonka jälkeen rakentaminen pääsee alkamaan. Rakentaminen alkaa arviolta vuoden 2022 aikana.

”Yhteistyö SATO Oyj:n ja Helsingin kaupungin kanssa on alkanut erinomaisesti. Hyvällä yhteistyöllä mahdollistetaan kaikkien osapuolten tavoitteet. On tärkeää, että esisopimuksen myötä valtiolle tarpeettomaksi jääneelle alueelle päästään kehittämään uutta elämää. Valmistuttuaan tämä asuinkortteli ja sen uudet asukkaat kasvattavat Viikin alueen elinvoimaisuutta ja tuovat myös edellytyksiä alueen tulevalle kehittämiselle,” sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen.

”Tämä tontti-investointi Helsingin Viikissä tukee hyvin tavoitteitamme tuottaa asuntoja erinomaisten kulkuyhteyksien ja palvelujen äärelle. Senaatti-kiinteistöt aktiivisena valtion maa-omaisuuden kehittäjänä luo hyviä mahdollisuuksia asuntorakentamisen määrän kasvattamiseen keskeisillä sijaintipaikoilla”, toteaa SATOn asuntoliiketoiminnasta ja investoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Antti Aarnio.

Viikki on hyvien liikenneyhteyksien päässä oleva viihtyisä asuinalue, jossa kohtaavat kaupunki ja luonto. Parhaillaan rakenteilla oleva Raide Jokeri parantaa liikenneyhteyksiä entisestään, kun alueelle valmistuu kaksi pysäkkiä Viikin tiedepuistoon ja Latokartanoon. Alueella on myös kattavat palvelut kuten koulu, päiväkodit ja kaupat. Viikin osa-alueita ovat Viikinmäki, Viikinranta, Tiedepuisto ja Latokartano.

Senaatti-kiinteistöillä on Viikin ja Latokartanon alueella muun muassa Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskus Luken toimitiloja. Lisäksi Senaatti omistaa alueella laajoja maa-alueita. Alueella on kuitenkin Maakaarenkuja 2 kaltaisia valtiolle tarpeettomaksi jääneitä kiinteistöjä ja valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan. Näin omistukseen sidotut pääomat voidaan vapauttaa yhteiskunnan muihin tarpeisiin.

Vaasan yliopiston merikampuksen uudistus vauhtiin allianssilla – arkkitehtinä palkittu Kimmo Lintula

Vaasan yliopiston kampusuudistus Palosaarella pääsee täyteen vauhtiin, sillä hankkeen osapuolet ovat allekirjoittaneet allianssisopimuksen. Kuva: Esa Siltaloppi

Vaasan yliopiston kampusuudistus Palosaarella pääsee täyteen vauhtiin, sillä hankkeen osapuolet ovat allekirjoittaneet allianssisopimuksen. Tavoitteena on luoda ainutlaatuinen maailmanluokan kampus, joka tukee opiskelua ja työntekoa sekä toimii avoimena kohtauspaikkana. Uudistuksen suunnittelee palkittu arkkitehti Kimmo Lintula.

Toimeksiantajana on Vaasan yliopiston kiinteistöyhtiö Vaasan Merikampus Oy. Muina allianssin osapuolina ovat Arkkitehtitoimisto K2S Oy, rakennesuunnittelusta vastaava Ramboll Finland Oy ja talotekniikkasuunnittelusta vastaava Granlund Pohjanmaa Oy sekä toteuttajana rakennusliike Peab Oy.

− Allianssi-toimintamallin avulla pääsemme toteuttamaan visioita maailmanluokan kampuksesta hankkeessa, joka on enemmän kuin pelkkä rakennusprojekti ja jossa kestävän kehityksen periaatteet ovat keskeisessä roolissa. Allianssissa ponnistellaan yhdessä hankkeen parhaaksi ja jaetaan sekä mahdollisuudet että riskit yhdessä. Yhteistoiminnallinen toimintatapa mahdollistaa innovoinnin, oppimisen ja joustavan reagoinnin. Myös yliopistoyhteisön osallistaminen hankkeeseen on keskeinen osa allianssin toimintaa, korostaa Vaasan yliopiston talousjohtaja Harri Salmela.

Tavoitteena on luoda opiskelijoille ja henkilöstölle vireä ja vetovoimainen kampus, joka toimii avoimena kohtauspaikkana myös kaupunkilaisille ja yhteistyökumppaneille.

Ainutlaatuinen sijainti ja laadukas arkkitehtuuri

− Merikampuksen ainutlaatuinen sijainti Vaasan keskustan kupeessa ja lähtökohtaisesti laadukas arkkitehtuuri luovat hyvä puitteet kehittää siitä kutsuva ja innostava kokonaisuus. Kampus tulee olemaan maailmanluokan esimerkki rakennusten uusiokäytöstä oppimisympäristönä ja yliopiston sydämenä, kiteyttää arkkitehti Kimmo Lintula Arkkitehtitoimisto K2S:stä, joka on toteuttanut aiemmin mm. Helsingin Olympiastadionin uudistuksen ja Kampin kappelin suunnittelun.

Kampuskehitys on käynnistynyt jo aiemmin Tritonia-rakennuksen torniosan uudistamisella. Allianssiprojektin ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan Luotsi-rakennus, josta tulee uusi tiedekirjasto. Nykyinen kirjastorakennus uusitaan seuraavaksi ja kolmannessa vaiheessa peruskorjataan nykyinen päärakennus Tervahovi. Uudistushanke valmistuu vuoden 2024 aikana.

Peruskorjauksen aikana yliopiston toiminta kampuksella jatkuu koko ajan, mikä asettaa muutoksen ja aikataulujen hallinnalle suuria.