Elomatic suunnittelee kaksi COVID-rokotetehdasta Intiaan

Suomalainen insinööri- ja suunnittelutoimisto vastaa kahden Etelä-Intiaan nousevan rokotteiden tuotantolaitoksen suunnittelusta. Ensimmäisen laitoksen on tarkoitus olla toiminnassa loppuvuonna 2021.

Globaali kysyntä koronavirusrokotteista ylittää tarjonnan. Elomatic on mukana helpottamassa maailmanlaajuista pulaa COVID-rokotteista vastaamalla kahden rokotetuotantolaitoksen suunnittelusta Etelä-Intiaan.

Esimerkiksi YK on korostanut koronapandemiassa Intian potentiaalia rokotevalmistajana. Elomaticilla on toimipiste myös Intiassa, joten työ saatiin aloitettua tehokkaasti jo viime vuonna, kertoo Elomaticin toimitusjohtaja.

“Koronarokotteesta on tulossa influenssarokotteen kaltainen vuosittainen tarve ja sen vuoksi valmistuskapasiteettia on nostettava rajusti maailmassa ja kansallisesti”, sanoo Elomaticin Process & Energy toimialan johtaja Markku S. Lehtinen.

Ensimmäinen tuotantolaitos keskittyy koronavirusrokotteiden massatuotantoon. Asiakas on rokotteiden valmistuksen yksi markkinajohtaja Intiassa huomattavalla vientiosuudella. Tehtaan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2021.

Toinen koronarokotteiden tehdas valmistuu maaliskuussa 2022. Laitoksen on tilannut kansainvälinen rokotevalmistaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä WHO:n ja Unicefin kanssa

Intiassa valmistuvat rokotteet on tarkoitus viedä Australiaan, Yhdysvaltoihin, APAC, Afrikkaan ja mahdollisesti muille alueille.

Puutuoteteollisuus selvitti: kuntapäättäjät yli puoluerajojen suhtautuvat erittäin myönteisesti puurakentamiseen

Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikkia puolueita yhdistää vahva halu rakentaa kuntiin julkisia rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja kotimaisesta raaka-aineesta puusta. Tällä hetkellä jo joka neljäs koulu rakennetaan puusta. Kuntapäättäjien erittäin myönteinen suhtautuminen (57 % vastanneista) julkiseen puurakentamiseen johtuu uusiutuvan puumateriaalin matalasta hiilijalanjäljestä, puurakennusten miellyttävästä sisäilmasta sekä raaka-aineen kotimaisuudesta. Myös aluetaloudelliset vaikutukset, esimerkiksi paikallisesti työllistävät yritykset nähtiin tärkeinä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa työpaikkojen määrän kasvattaminen on kunnille elintärkeää.

Kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta. Puutuoteteollisuus työllistää Suomessa suoraan 26 000 ihmistä ja sen liikevaihto on 8 miljardia vuodessa – siitä 2,5 miljardia muodostuu viennistä.

”Vaikka kunnissa on voimakas tahtotila edistää puurakentamista puoluekannasta riippumatta, niin silti suuressa osassa kuntia ei ole laadittu julkisen rakentamisen strategiaa. Ainoastaan 48 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntapoliitikoista tai virkamiesjohtajista tunnisti tällaisen strategian oleva olemassa”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.

”Kunnat tarvitsevat julkisen rakentamisen strategian, joka ohjaa tulevaisuuden kestävää rakentamista. Tulevat kuntapäättäjät ovat avainvaikuttajia siinä, minkälaisessa ympäristössä kuntalaiset, lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet elävät”, Mikkola korostaa.

Kuntien tekemät valinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puurakentaminen leikkaa rakentamisen päästöjä 30 prosenttia ja varastoi hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Siksi Suomessa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle: vuonna 2022 kuntiin nousevista julkisista rakennuksista tulisi olla puuta 31 prosenttia, vuonna 2025 jo 45 prosenttia. Mikkola korostaa, että tulevalla valtuustokaudella tehdään päätökset, jotka määrittelevät saavutetaanko tavoitteet vai ei.

”Kunnissa tarkastellaan jo nyt oman rakennuskannan ilmastorasitusta. Tässä huomio on kiinnitettävä rakennusvaiheeseen, sillä jatkossa rakennuksissa käytettävä energia siirtyy kohti päästöttömiä muotoja ja materiaalien osuus rakennusten päästöistä puolestaan nousee 70 prosenttiin”, Matti Mikkola toteaa.

Puukerrostalot saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason

Valloillaan on käsitys puurakentamisen korkeasta hinnasta. Suomessa puukerrostalot ovat kuitenkin saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason. Ruotsissa puukerrostalot ovat jo 20 prosenttia betonikerrostaloja edullisempia.

Peräti 81 prosenttia päättäjistä piti kokemustaan hankintaprosessista ja rakennuttamisen sujumisesta erittäin tai varsin hyvänä. Silti vastaajista 23 prosenttia näkee kuntansa hankintaosaamisen puurakentamisessa olevan vielä puutteellista. Osaamista on siis kehitettävä, jotta kunnat saavuttavat kansalliset puurakentamistavoitteet.

Tärkeimmäksi puurakentamisen valintatekijäksi kuntien päättäjät nostivat rakennusten terveellisyyden (78 %). Myös rakentamisen korkea laatu koetaan erittäin olennaiseksi (65 %). Muita seikkoja olivat paloturvallisuus (58 %) ja energiatehokkuus (55 %). Aluetaloudelliset hyödyt mainittiin niin ikään: metsänomistajat, puutuotteiden valmistajat, rakennusyritykset ja palveluntuottajat tuovat kunnalle kaivattua elinvoimaa ja entistä enemmän myös vientituloja.

Vuoden 2020 lopussa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat. Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuuden toimeksiannosta, ja siihen vastasi 394 kuntavaikuttajaa, joista 239 oli poliittisia vaikuttajia ja 155 viranhaltijoita. Selvityksessä käsiteltiin kuntien rakentamisen strategista linjaamista, rakentamisen valintatekijöitä, puurakentamiseen liittyviä asenteita ja mielikuvia sekä puurakentamiseen liittyvää osaamista. www.puutuoteteollisuus.fi

Merkittävä investointi: Logistiikkayhtiö Transvalille 37 miljoonan euron varasto

Logistiikkayhtiö Transvalille rakennettava 30 000 neliömetrin ja 400 000 kuution kokoinen varastorakennus on uusin logistiikan merkittävä investointi Suomessa. Rakennustyö Sipoon Bastukärrissä olevalla 6,5 hehtaarin kokoisella tontilla alkaa helmikuussa. Yli neljän jalkapallokentän kokoinen varasto on valmis vuoden 2022 aikana. Tontin hankintahinta ja varaston rakennuttamiskustannukset ovat noin 37 miljoonaa euroa.

– Tämä on meille mittava investointi. Olemme ylpeitä, että voimme tarjota asiakkaillemme kestävää varastointia, investoimme kaksi miljoona euroa vihreän energian ratkaisuihin. Investointi uuteen varastorakennukseen tukee tavoitettamme kasvaa logistiikan ulkoistusratkaisujen ja materiaalinhallinnan palveluissa sekä varmistaa alan edelläkävijyys ja markkinajohtajuus Suomessa. Suomessa toimivien yritysten logistiikan ulkoistusasteen ennustetaan kasvavan seuraavan 10 vuoden aikana arviolta vajaat 20 prosenttia ja sen markkina-arvo on 100 miljoonaa euroa, kertoo Transvalin johtaja Sakari Kiiskinen.

Kiiskinen toteaa, että yrityksillä on tarve tehokkaille, monipuolisille ja ympäristövastuullisille varastointipalveluille.

Logistiikan, esimerkiksi varaston, ulkoistustarpeen merkittävä muutosajuri on fyysisen tilan ja palvelun tuottamiseen tarvittavan henkilömäärän ja osaamisen joustokyvykkyys vastaamaan yritysten kulloistakin tarvetta. Sesongin volyymipiikeissä yritykset tarvitsevat tuotteilleen merkittävän määrän enemmän tilaa kuin normaalissa arjessa. Muita ajureita Kiiskisen mukaan ovat esimerkiksi riskien jakaminen, uusien logistiikkateknologioiden ja osaamisen hyödyntäminen kumppanin kautta ja yritysten tarve keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

– Erityisesti poikkeustilanteissa yritysten olisi hyvä varmistaa varastointipuskurin riittävyys, eli tuotteita tulisi olla maantieteellisesti Suomessa sijaitsevissa varastoissa, jolloin riippuvaisuus tuonnista poikkeusoloissa vähenee. Sipooseen rakennettavan varaston tilat on suunniteltu erityisesti maahantuonti-, elintarvike- tukku- ja vähittäiskaupan tarpeisiin. Päätös varaston lämpötilasäädeltävyydestä tehdään alkuvuonna.

Kaksi miljoonaa euroa vihreän energian ratkaisuihin

Rakennusvaiheessa on varauduttu investoimaan 2 miljoonaa euroa niin sanottuihin vihreän energian ratkaisuihin.

– Rakennuttamisessa tehdään valintoja huomioiden rakennuksen energiatehokkuus sekä hiilidioksidipäästöt. Esimerkiksi rakennuksen lämmityksessä hyödynnetään maalämpöratkaisuja ja sähkön tuotannossa aurinkoenergiaa. Kiinteistöteknisten järjestelmien ohjauksissa hyödynnetään pitkälle kehitettyjä automaatioratkaisuja, joilla varmistetaan kiinteistön energiatehokas käyttö. Energia, jota ei tuoteta kohteessa, hankitaan hiilivapaana energiana, Kiiskinen kertoo.

Transval ja emoyhtiö Posti tekevät määrätietoisesti töitä asettamansa nollapäästötavoitteen eteen – tavoitteena on nollata omat päästöt vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt yhtiöt ovat 100 prosenttisesti hiilineutraalit kompensaatioiden kautta.

Sipoon kunnan kehitysjohtaja Pirjo Sirénin mukaan kyseessä on eräs merkittävimmistä investoinneista Sipooseen.

– Olemme erittäin iloisia siitä, että hyvän yhteistyön seurauksena nyt Bastukärrin alueelle syntyy moderni, kestävän kehityksen mukainen varasto. Hankkeen työpaikat ovat myös lämpimästi tervetulleita.

Varastossa hyödynnetään modernia teknologiaa ja automatisaatiota

Varastoon tulee kiinteiden varastohyllyjen lisäksi sähköisesti ohjatut siirtohyllyjärjestelmät. Siirtohyllyt jopa kaksinkertaistavat samankokoisen alueen varastointikapasiteetin kiinteään hyllystöön verrattuna. Varastoon suunnitelluista, lähes kuudestakymmenestä, sähkötrukista kolmasosa on ns. miehittämättömiä eli automaattitrukkeja.

Varastolle tulevien yhdistelmäajoneuvojen ohjaamiseen käytetään digitaalista ohjausjärjestelmää, jolla ajoneuvot tunnistetaan automaattisesti ja ohjataan ennalta suunnitellulle purku- tai lastauslaiturille. Kaikkiaan varastossa on 28 lastauslaituria yhdistelmäajoneuvoille ja 10 lastauslaituria pakettiautoille.

Varasto tarjoaa työtä noin 100 henkilölle

Näillä näkymin mukaan Transvalin uusi varasto Sipoossa tarjoaa työpaikan 100 logistiikan ammattilaiselle. Henkilöstölle tarkoitetut tilat on suunniteltu jopa 150 työntekijälle.

– Kaikkiaan meillä on Transvalissa lähes 5 000 logistiikan ammattilaista töissä. Noin 1000 henkilöä on töissä omissa varastoissamme, muut asiakkaidemme tiloissa tehtaissa, tuotantolaitoksissa, terminaaleissa, satamassa tai esimerkiksi kaupoissa ja myymälöissä, sanoo Kiiskinen.

Perustiedot:

  • Varaston lämmityksessä hyödynnetään maalämpöratkaisuja ja sähköntuotannossa aurinkoenergiaa. Energia, jota ei tuoteta kohteessa, hankitaan hiilivapaana energiana
  • Sijaitsee Sipoon Bastukärr-alueella. Sipoon kunnalta ostetun tontin koko on 6,5 hehtaaria. Osoite on Rahtiraitti 1, Sipoo
  • Työllistää noin 100 logistiikan ammattilaista
  • Rakennushankkeen kokonaisinvestointi yli 37 miljoonaa euroa, josta 2,4 milj. euroa tontin ostohinta
  • Varaston koko on noin 30 000 m2 (400 000 m3)
  • Varaston leveys on 220 metriä ja pituus 121 metriä, varaston vapaa korkeus on 12 metriä
  • Varastossa on noin 70 000 lavapaikkaa
  • Pihalla on 28 lastauslaituria yhdistelmäajoneuvoille ja 10 lastauslaituria pakettiautoille.
  • Rakennuttajana on Posti Kiinteistöt Oy ja rakentaja Fira Group Oy, varasto tulee Transvalin käyttöön
  • Transvalilla on Suomessa noin 350 000 m2 omaa varastotilaa. Ne on sertifioitu laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusosa-alueiden mukaisesti (ISO 9001, ISO 14001, ISO 45001). Yhtiöllä on myös lain laajimman vaatimuksen mukaiset luvat vaarallisten aineiden, kuten kemikaalituotteiden, laajamittaiselle varastoinnille. Sipoon varastoon ei ole tulossa vaarallisten aineiden varastointia.

Lehto ja Metsä Fibre esisopimukseen Kemin biotuotetehtaan satamavaraston rakentamisesta

Havainnekuva Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan satamavarastosta. Kuva ei vastaa yksityiskohtaisesti lopullista toteutusta.
Kuva: Metsä Group.

Rakennusliike Lehto Group ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ovat tehneet esisopimuksen Kemin biotuotetehtaan satamavaraston rakentamisesta.

Satamavaraston laajuus olisi kaiken kaikkiaan lähes 40 000 neliötä. Rakennusvaiheen arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta. Rakennusvaihetta joudutetaan muun muassa hyödyntämällä modernia, teollisen rakentamisen tuotantoa. Toimituksen kotimaisuusaste olisi noin 80 %.

”Haluamme alansa parhaat ammattilaiset ja osaajat kumppaneiksi rakentamaan modernia biotuotetehdasta Kemiin. Kumppaneiltamme edellytämme sitoutumista projektin tavoitteisiin niin turvallisuuden, aikataulun kuin laadun suhteen. Lehto Group toimii näiden periaatteiden mukaisesti ja meillä on kaikki edellytykset toteuttaa onnistunut projekti yhdessä. Tämän lisäksi arvostamme Lehdon tapaa hyödyntää Metsä Groupin puutuotteita varaston toteutuksessa. Satamavarasto on yksi keskeinen osa biotuotetehdasta ja sen logistista ketjua”, kertoo biotuotetehdasprojektin johtaja Jari-Pekka Johansson Metsä Fibreltä.

”Lehto on kokenut varasto- ja logistiikkahankkeiden toteuttaja. Meillä on valmiit konseptit, jotka mahdollistavat projektin nopean käynnistämisen. Lisäksi tehostamme työmaavaihetta muun muassa teollista esivalmistusta hyödyntämällä. Kohteessa käytettävät puurakenteiset suurkattoelementit valmistetaan Lehdon omilla, kotimaisilla tehtailla”, kertoo Toimitilat-palvelualueen johtaja Jaakko Heikkilä.

Senaatti-kiinteistöt rakentaa uuden poliisiaseman Kuusamoon

Uuden poliisiaseman on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Uki-Arkkitehdit Oy.

Senaatti-kiinteistöt rakentaa uuden poliisiaseman Kuusamon keskustan läheisyyteen Rajavartiolaitoksen alueelle Rajamiehenladulle. Poliisitalokonseptin mukaan rakennettava poliisiasema vastaa paremmin poliisin nykyistä tilantarvetta ja käyttöä sekä mahdollistaa tulevaisuuden tilamuutostarpeet paremmin. Uuden poliisiaseman on tarkoitus avata ovensa 1.1.2023.

Kuusamoon rakennetaan toimintaa tukevat, terveelliset ja turvalliset uudet toimitilat. Uuden poliisiaseman rakentaminen alkaa alustavan aikataulun mukaan kesällä 2021 ja urakoitsija valitaan keväällä. Vuokrasopimukselle on saatu valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan puolto.

Uudet tilat mahdollistavat joustavasti tilojen muutokset tulevaisuudessa esimerkiksi työntekijöiden määrän lisääntyessä nykyisestä noin 40:stä työntekijästä. Työtiloissa on hyödynnetty osin monitilamallia, jossa on huomioitu ryhmä- ja neuvottelutilat sekä rauhallisempia vetäytymistiloja. Lisäksi Kuusamoon tulee ampumarata ja vapautensa menettäneille rakennetaan tilat uudella moduuliputkaratkaisulla. Moduuliputkat ovat siirrettäviä, joten putkatilatarpeiden muuttuessa ne voidaan ottaa uusiokäyttöön toisella poliisiasemalla.

Uusi poliisiasema sijoittuu Rajavartiolaitoksen toimintojen läheisyyteen, jonka myötä saavutetaan merkittäviä synergiaetuja mm. koulutus- ja kalustoyhteistyöstä, ampumaradan käytöstä, yhteispartioinnin järjestelyistä ja yhteisistä turvallisuusvaatimuksista alueella. Lisäksi aluetta kehitetään rakentamalla uusi tieliittymä, josta poliisi pääsee helpommin ja turvallisemmin lähtemään liikkeelle hälytystehtäviin. Alueelta on myös hyvä yhteys keskustaan ja Rukan matkailukeskukseen.

Hanke toteutetaan poliisin ja Senaatin yhteistyöllä laatiman poliisitalokonseptin mukaan ja siinä hyödynnetään erityisesti pienemmille poliisiasemille suunniteltua modulaarista poliisitalomallia. Se mahdollistaa hankkeen toteutuksen nopeammin, joustavammin ja kustannustehokkaammin.

”Äänekoskelle valmistuu keväällä 2021 vastaavalla mallilla rakennettu poliisiasema, joten olemme pystyneet hyödyntämään käyttökokemuksia myös sieltä”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Juha Keränen.

Uuden poliisiaseman on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Uki-Arkkitehdit Oy.

Senaatti-kiinteistöt ja SATO Oyj allekirjoittivat esisopimuksen Viikkiin rakentuvasta asuinkerrostalojen korttelialueen tonttikaupasta

Senaatti-kiinteistöt ja SATO Oyj ovat allekirjoittaneet 30.11. kiinteistökaupan esisopimuksen tulevasta asuinkerrostalojen korttelialueesta Helsingin Viikissä. Osoitteessa Maakaarenkuja 2 sijaitsevan tontin pinta-ala on 9 437 m2 ja tontille tavoitellaan rakennusoikeutta noin 16 500 k-m2.

SATO Oyj:n kanssa tehty kiinteistökaupan esisopimus vahvistuu lopullisen kaavan vahvistumisen myötä, jonka jälkeen rakentaminen pääsee alkamaan. Rakentaminen alkaa arviolta vuoden 2022 aikana.

”Yhteistyö SATO Oyj:n ja Helsingin kaupungin kanssa on alkanut erinomaisesti. Hyvällä yhteistyöllä mahdollistetaan kaikkien osapuolten tavoitteet. On tärkeää, että esisopimuksen myötä valtiolle tarpeettomaksi jääneelle alueelle päästään kehittämään uutta elämää. Valmistuttuaan tämä asuinkortteli ja sen uudet asukkaat kasvattavat Viikin alueen elinvoimaisuutta ja tuovat myös edellytyksiä alueen tulevalle kehittämiselle,” sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Janne Marttinen.

”Tämä tontti-investointi Helsingin Viikissä tukee hyvin tavoitteitamme tuottaa asuntoja erinomaisten kulkuyhteyksien ja palvelujen äärelle. Senaatti-kiinteistöt aktiivisena valtion maa-omaisuuden kehittäjänä luo hyviä mahdollisuuksia asuntorakentamisen määrän kasvattamiseen keskeisillä sijaintipaikoilla”, toteaa SATOn asuntoliiketoiminnasta ja investoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Antti Aarnio.

Viikki on hyvien liikenneyhteyksien päässä oleva viihtyisä asuinalue, jossa kohtaavat kaupunki ja luonto. Parhaillaan rakenteilla oleva Raide Jokeri parantaa liikenneyhteyksiä entisestään, kun alueelle valmistuu kaksi pysäkkiä Viikin tiedepuistoon ja Latokartanoon. Alueella on myös kattavat palvelut kuten koulu, päiväkodit ja kaupat. Viikin osa-alueita ovat Viikinmäki, Viikinranta, Tiedepuisto ja Latokartano.

Senaatti-kiinteistöillä on Viikin ja Latokartanon alueella muun muassa Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskus Luken toimitiloja. Lisäksi Senaatti omistaa alueella laajoja maa-alueita. Alueella on kuitenkin Maakaarenkuja 2 kaltaisia valtiolle tarpeettomaksi jääneitä kiinteistöjä ja valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan. Näin omistukseen sidotut pääomat voidaan vapauttaa yhteiskunnan muihin tarpeisiin.

Vaasan yliopiston merikampuksen uudistus vauhtiin allianssilla – arkkitehtinä palkittu Kimmo Lintula

Vaasan yliopiston kampusuudistus Palosaarella pääsee täyteen vauhtiin, sillä hankkeen osapuolet ovat allekirjoittaneet allianssisopimuksen. Kuva: Esa Siltaloppi

Vaasan yliopiston kampusuudistus Palosaarella pääsee täyteen vauhtiin, sillä hankkeen osapuolet ovat allekirjoittaneet allianssisopimuksen. Tavoitteena on luoda ainutlaatuinen maailmanluokan kampus, joka tukee opiskelua ja työntekoa sekä toimii avoimena kohtauspaikkana. Uudistuksen suunnittelee palkittu arkkitehti Kimmo Lintula.

Toimeksiantajana on Vaasan yliopiston kiinteistöyhtiö Vaasan Merikampus Oy. Muina allianssin osapuolina ovat Arkkitehtitoimisto K2S Oy, rakennesuunnittelusta vastaava Ramboll Finland Oy ja talotekniikkasuunnittelusta vastaava Granlund Pohjanmaa Oy sekä toteuttajana rakennusliike Peab Oy.

− Allianssi-toimintamallin avulla pääsemme toteuttamaan visioita maailmanluokan kampuksesta hankkeessa, joka on enemmän kuin pelkkä rakennusprojekti ja jossa kestävän kehityksen periaatteet ovat keskeisessä roolissa. Allianssissa ponnistellaan yhdessä hankkeen parhaaksi ja jaetaan sekä mahdollisuudet että riskit yhdessä. Yhteistoiminnallinen toimintatapa mahdollistaa innovoinnin, oppimisen ja joustavan reagoinnin. Myös yliopistoyhteisön osallistaminen hankkeeseen on keskeinen osa allianssin toimintaa, korostaa Vaasan yliopiston talousjohtaja Harri Salmela.

Tavoitteena on luoda opiskelijoille ja henkilöstölle vireä ja vetovoimainen kampus, joka toimii avoimena kohtauspaikkana myös kaupunkilaisille ja yhteistyökumppaneille.

Ainutlaatuinen sijainti ja laadukas arkkitehtuuri

− Merikampuksen ainutlaatuinen sijainti Vaasan keskustan kupeessa ja lähtökohtaisesti laadukas arkkitehtuuri luovat hyvä puitteet kehittää siitä kutsuva ja innostava kokonaisuus. Kampus tulee olemaan maailmanluokan esimerkki rakennusten uusiokäytöstä oppimisympäristönä ja yliopiston sydämenä, kiteyttää arkkitehti Kimmo Lintula Arkkitehtitoimisto K2S:stä, joka on toteuttanut aiemmin mm. Helsingin Olympiastadionin uudistuksen ja Kampin kappelin suunnittelun.

Kampuskehitys on käynnistynyt jo aiemmin Tritonia-rakennuksen torniosan uudistamisella. Allianssiprojektin ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan Luotsi-rakennus, josta tulee uusi tiedekirjasto. Nykyinen kirjastorakennus uusitaan seuraavaksi ja kolmannessa vaiheessa peruskorjataan nykyinen päärakennus Tervahovi. Uudistushanke valmistuu vuoden 2024 aikana.

Peruskorjauksen aikana yliopiston toiminta kampuksella jatkuu koko ajan, mikä asettaa muutoksen ja aikataulujen hallinnalle suuria.

Lumon on solminut Kanadassa jättikaupat kahden tornitalon parveke- ja kaidelasitusten toimittamisesta

Suomalaisen perheyhtiön Lumonin kanadalainen tytäryhtiö on tehnyt historiaa ja solminut merkittävän tilauksen kahden tornitalon parvekejulkisivun lasittamisesta. Kyseessä on miljoonien eurojen tilaus ja samalla ensimmäiset yli 100 metriä korkeat asuinkerrostalot, jotka tullaan lasittamaan Lumon parveke- ja kaidelasituksilla. Kokonaisuudessaan projekti koostuu kahdesta eri vaiheesta, joista ensimmäisessä lasitetaan 34-kerroksinen ja 104 metriä korkea tornitalo. Toinen vaihe käsittää 36-kerroksisen ja 109 metriä korkean tornitalon, jonka lasittamisesta on allekirjoitettu aiesopimus.

”Olemme iloisia, että pitkäjänteinen yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa Vancouverissa on tuottanut tulosta ja Lumon on hyväksytty alueen lasitusten toimittajaksi. Lumon on selvästi ollut alan pioneeri, jonka laadukkaat tuotteet ja niiden kattava sertifiointi ovat mahdollistaneet markkinan avaamisen Kanadassa”, kertoo Lumon North America Inc:n toimitusjohtaja Olli Vänskä.

Uutisoimme viime elokuussa investointipäätöksestä Kanadan tuotantoon ja nyt solmittu merkittävä tilaus kertoo, että investointi tulee juuri oikeaan aikaan”, Vänskä summaa. Vänskän mukaan investoinnin valmistelut ovat täydessä käynnissä ja hanke etenee suunnitellussa aikataulussa.

”Kanadan tytäryhtiömme on rakentanut Lumon brändin tunnettuutta systemaattisesti ja ollut aktiivisesti lähellä asiakkaita. On ollut hienoa seurata liiketoiminnan kasvua kyseisessä markkinassa. Tornitalojen lasittaminen on päänavaus meille kokonaan uudenlaisen rakennustyypin lasittamiseen ja uskomme, että vastaavanlaisia toteutuksia tullaan näkemään myös jatkossa”, iloitsee Lumon konsernin toimitusjohtaja Jussi Kinnunen.

Tornitaloissa on yhteensä 510 asuntoa, joista jokainen parveke lasitetaan. Talot ovat 34- ja 36-kerroksisia ja ne ovat yli 100 metriä korkeita. Kohteisiin toimitetaan yhteensä yli 4,3 km Lumon tuotteita, joiden yhteenlaskettu lasipinta-ala on hieman vajaa 12 000 m2.  Kohteet sijaitsevat Maple Ridgen kaupungissa, lähellä Vancouveria.

SRV toteuttaa Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen Koskienergialle

Kuva: Arktsto Jani Virtanen Oy

SRV Infra ja Koskienergia ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Laukaassa sijaitsevan Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen rakentamisesta. Urakassa rakennetaan uusi, osittain maanalaisessa tunnelissa kulkeva kanava, uusi voimalaitos sekä uusi kalatie, jolla turvataan vaelluskalojen kulkureitti voimalaitoksen ohi. Hanke on ainutlaatuinen, sillä tässä mittakaavassa kokonaisia uusia vesivoimalaitoksia Suomessa ei ole rakennettu useaan vuosikymmeneen.

Urakkaan liittyvät työt käynnistyvät nykyisen voimalaitoksen läheisyydessä tehtävillä kallion injektoinneilla ja avolouhinnoilla marraskuun aikana ja jatkuvat alkuvuonna 2021 tehtävillä tunnelilouhinnoilla. Voimalaitoksen rakennustyöt alkavat kesällä 2021 ja uusi voimalaitos tullaan ottamaan käyttöön alkuvuodesta 2023. Nykyinen voimalaitos jää toimimaan varavoimalana uuden voimalaitoksen rinnalle.

Vaikka uusia vesivoimalaitoksia Suomessa ei ole rakennettu aikoihin, on vanhaa laitoskantaa peruskorjattu. Myös SRV Infra on ollut mukana vuonna 2019 Kymijoelle valmistuneessa mittavassa Inkeroisten vesivoimalaitoksen peruskorjauksessa sekä Porttipahdan laitokseen liittyvässä kallioseinämän lujituksessa.

”Hankkeessa toteutettava vaativa kalliorakentaminen, siihen yhdistyvä voimalaitos betonirakenteineen sekä töiden yhteensovittaminen laitoksen turbiinitoimittajan kanssa ovat ydinosaamistamme. Hanke sopiikin hyvin strategiaamme. Voimme hyödyntää tässä kohteessa aikaisempaa kokemustamme vesihuolto- ja voimalaitoshankkeista sekä kyvykkyyttämme toimivaan yhteistyöhön eri osapuolten välillä”, sanoo SRV Infran toimitusjohtaja Sami Korhonen.

”Hanke on Koskienergian historian suurin ja vaativin. Uskomme, että valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa rakennamme toimivan kokonaisuuden, jossa yhdistyvät Kuhankosken vesivoimatuotannon varmistaminen ja vaelluskalojen vaeltamisen helpottuminen”, Koskienergian toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen kertoo.

Puurakentamisella voidaan leikata 30 % uudisrakentamisen hiilipiikistä

Puupäivillä 5.11. 2020 esitellyn Granlund Consultingin tekemän selvityksen mukaan suunnittelu- ja materiaalivalinnoilla voidaan merkittävästi leikata uudisrakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä. Uudisrakennuksen elinkaaren alun hiilipiikkiä saadaan puurungon avulla pienennettyä 30 % betonirunkoon verrattuna. Lisäkerros-rakentamisella hiilipiikki voidaan jopa puolittaa.

Koko suomalaisen uudisrakentamisen vuotuisia CO2e-päästöjä voidaan pienentää nyt jo käytettävissä olevilla puupohjaisilla ratkaisuilla 7-11 % vuoteen 2035 mennessä. Toimenpiteet voidaan aloittaa vaikka heti ilman uusia teknologisia ratkaisuja tai innovaatioita.

Puurakentamisen lisäämisellä Suomen koko rakennuskannan pitkäikäistä biogeenistä hiilivarastoa voidaan kasvattaa 4 – 5 miljoonaa tonnia CO2 vuoteen 2035 mennessä. Tämä vastaa noin 5 % Suomen koko rakennuskantaan sitoutuneesta hiilivarastosta.

Puutuoteteollisuuden Granlundilta tilaamassa selvityksessä rakentamisen tulevaisuutta tarkasteltiin maltillisen perusskenaarion sekä tavoitteellisen optimistisen skenaarion valossa. Selvityksessä esitetään puurakentamisen päästövähennyspotentiaali osana rakennusalan päästövähennystoimia vuosille 2020-2035. Ajanjakso on valittu yhteneväksi Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin nähden. Päästövähennysten rinnalla tarkasteltiin myös rakennuskantaan sitoutuvan biogeenisen hiilivaraston kasvattamista.

Skenaarioiden toteutettavuutta tarkasteltiin myös sekä kustannusnäkökulmasta että puun riittävyyden kannalta. Puurakentamisen merkittävä kasvattaminen nostaisi sahatavaran käyttöä 0,5 – 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuonna 2019 Suomessa tuotettiin 11,4 milj. kuutiometriä sahatavaraa, josta 9 milj. kuutiometriä toimitettiin vientimarkkinoille. Raakapuuna esitettynä puurakentamisen kasvu skenaarioiden haarukassa vastaa noin 1-1,5 miljoonan kuutiometrin tukkimäärää. Metsät kasvavat Suomessa vuosittain noin 107 miljoonaa kuutiometriä.

Selvitystyö koski uudis- ja lisäkerrosrakentamisen suunnittelu- ja materiaalivalintojen merkitystä rakennusalan hiilineutraaliuden tavoittelussa. Samalla tarkennettiin puurakentamisen hiilidioksidipäästöjen nykytilaa. Puurakenteisiin sitoutuvan biogeenisen hiilivaraston kasvupotentiaali laskettiin vuoteen 2035.

Rakennusten energiatehokkuus sekä energiatuotannon päästöt ovat laskussa. Näin rakennusmateriaalien osuus rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä on kasvanut ja korostuu entisestään tulevaisuudessa.

Selvitystyö tehtiin, koska tähän mennessä toteutetuissa rakentamisen tiekartoissa materiaalien välisiä substituutiovaikutuksia eli materiaalien korvautumista toisilla vaihtoehdoilla tuoteryhmien sisällä tai välillä ei ole huomioitu. Työssä huomioitiin Energiateollisuuden tiekarttatyön tulokset ja selvityksen oletukset nojautuvat myös Vähähiilinen rakennusteollisuus -tiekartassa tehtyihin oletuksiin. Laskelmat pohjautuivat Gaia Consultingin vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa varten kokoamiin tietoihin ja arvioihin rakentamisen kehittymisestä vuoteen 2035 ja 2050.