Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan 2,8 miljoonan euron rakennusinvestointi

Havainnekuva. Kuva ei vastaa yksityiskohtaisesti lopullista toteutusta.

Savonlinnan kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat tänään tehneet aiesopimuksen uudesta rakennushankkeesta Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan. Savonlinnan kaupunki rakennuttaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan erikoiskasvihuone- ja aineistopalvelutilat Luonnonvarakeskuksen (Luke) käyttöön ja vuokraa tilat Senaatti-kiinteistöille. Senaatti-kiinteistöt vuokraa tilat edelleen Lukelle. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että Savonlinnan kaupunginvaltuusto myöntää pääomituksen investoinnin toteuttamista varten.

Uuden toimitilan laajuus on noin 600 neliömetriä, ja se sijoittuu Luken nykyisten tilojen yhteyteen teknologiapuistoon. Rakennusinvestoinnin kustannusarvio on 2,8 miljoonaa euroa.

– Teknologiapuisto on kaupungin strateginen kärkihanke. Tammikuussa sinne valmistuivat Luken kasvullisen lisäyksen tutkimusalustan tilat ja syyskuussa Teknosavo Oy:n toimitilat aiemmin tehtyjen aiesopimusten mukaisesti. Lisäksi puurakentamisen laboratorioinvestointihanke on parhaillaan valmisteilla ja neuvotteluissa. Aalto-yliopiston professori aloitti työskentelyn teknologiapuistossa elokuussa, ja nyt on tarkoitus laajentaa edelleen teknologiapuistoa Luken tutkimus- ja innovaatiotoimintaa varten. Luke on tehnyt läpimurron puun kasvullisessa lisäyksessä, jossa puun kasvua pystytään lisäämään kolmanneksella. Tällä on iso vaikutus metsätaloudelle, metsäteollisuudelle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle. Laajennuksella luodaan edellytyksiä alkiotuotannon kaupalliselle toiminnalle, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Rakennushankkeen käytännön toteuttamisesta Savonlinnan kaupungin osalta vastaa Savonlinnan Yritystilat Oy, joka on kaupungin 100 %:sti omistama konserniyhtiö. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että kaupunginvaltuusto pääomittaa hankkeen. Senaatti-kiinteistöt sitoutuu vuokraamaan tilat. Jos vuokrasopimus päättyisi ennen kuin pääoma on maksettu takaisin, sitoutuu Senaatti-kiinteistöt maksamaan jäljellä olevan pääoman Savonlinnan Yritystiloille.

Luken tutkimusyksikkö Savonlinnan teknologiapuistossa keskittyy metsäbiotalouden kehittämiseen ja tutkimustulosten siirtämiseen käytäntöön. Erityisenä painopistealueena on metsäpuiden kasvullinen lisäys, jota hyödyntämällä metsänjalostuksen tulokset saadaan täysimääräisesti edistämään niin puuntuotantoa kuin hiilensidontaa ja metsien terveyttä.

– Uudet kasvihuonetilat palvelevat paitsi kasvullisen lisäyksen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, myös laajemmin metsäpuiden perinnöllisen muuntelun, sen hyödyntämisen sekä suojelun tutkimusta. Aineistopalvelun tiloissa puolestaan käsitellään monipuolisesti erilaisia Luken kenttäkoetoiminnan aineistoja ja näytteitä, Luken johtava tutkija ja ryhmäpäällikkö Tuija Aronen sanoo.

– Luken Savonlinnan tutkimusalusta on yksi Luken ydininfroista, joiden avulla vahvistamme suomalaista luonnonvarataloutta. Olemme erittäin iloisia Savonlinnan kaupungin myönteisestä suhtautumisesta ja panostuksesta tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Uskomme vahvasti, että kasvullisen lisäyksen tutkimusalusta mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen alueelle, toteaa Luken pääjohtaja Johanna Buchert.

Savonlinnan teknologiapuisto Noheva on innovatiivinen koulutus-, tutkimus-, tuotekehitys- ja yritysympäristö. Noheva edistää seudun yritysten osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Teknologiapuistossa työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 300 työntekijää, tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä on noin 50 ja insinööriopiskelijoita tässä vaiheessa noin 100. Nohevan tutkimus- ja tuotekehitysympäristön avulla teknologia-alan yrityksille on saatu yli 200 miljoonan euron liikevaihto uusilla innovaatioilla ja kansainvälisille markkinoille. Nohevan suurimmat toimijat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk, Luke, Andritz Savonlinna Works Oy ja alueelle juuri uudet toimitilat rakentanut Teknosavo Oy. Lisäksi Nohevassa toimii Aalto-yliopiston biotuotetekniikan työelämäprofessori.

Uusi Hopealaakson päiväkoti Helsingin Kruunuvuorenrantaan tehdään massiivipuusta

Uusiutuvien materiaalien yhtiö Stora Enso toimittaa massiivipuuelementit Hopealaakson päiväkotiin, jota rakennetaan parhaillaan Helsingin Kruunuvuorenrantaan. Rakennus valmistuu elokuussa 2021. Tarjouskilpailussa massiivipuu voitti kilpailevat materiaalit myös kustannusvertailussa. Päiväkoti tarjoaa ympäristön kannalta vastuullisen hoitopaikan 210 lapselle sitoen 700 000 kg hiilidioksidia koko käyttöikänsä ajan. Määrä vastaa hieman yli 400 henkilöauton vuosiajon hiilidioksidipäästöjä.

Uudet innovatiiviset massiivipuutuoteratkaisut mahdollistavat puun käytön rakentamisen kohteissa, joissa perinteisesti on käytetty betonia ja terästä. Ristiinliimattu puu eli CLT on materiaalina yhtä vahvaa kuin muutkin materiaalit, mutta esivalmistetut massiivipuuelementit ovat kevyempiä, nopeampia asentaa ja samalla lujuusominaisuuksiltaan erinomaisia. Kun elementit toimitetaan työmaalle asennusvalmiina, niiden asentaminen on pölyttömämpää ja verrattain hiljaista, jolloin työturvallisuus paranee. Useissa tutkimuksissa on todettu puupintaisten sisätilojen laskevan stressitasoa ja verenpainetta sekä parantavan keskittymistä, jotka ovat keskeisiä hyvinvointitekijöitä tulevan oppimisympäristön kannalta.

Puurakentaminen tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vähentää uusiutumattomien materiaalien kulutusta. Puurakennus myös sitoo hiilidioksidia koko elinkaarensa ajan. Päiväkodissa käytetty puumäärä sitoo hiilidioksidia yli 400 auton vuoden päästöjen verran.

”Yli kolmasosa kaupunkien hiilidioksidipäästöistä tulee rakentamisesta tai rakennuksista, mutta puuta käyttämällä rakentamisen aikaiset hiilidioksidipäästöt voidaan jopa puolittaa verrattuna tavanomaiseen rakentamiseen”, sanoo Stora Enson kehityspäällikkö Antto Kauhanen.

Teknologia varmistaa nopean rakentamisen ja turvallisen rakennuksen

Massiivipuuelementit ovat moderni, jatkuvasti yleistyvä materiaali rakennusmarkkinoilla. Puurakentamisen suunnittelun ja toteutuksen tueksi Stora Enso on julkaissut rakentamisen konseptit asuin- ja toimistorakennuksille. Koulujen ja päiväkotien rakennuskonsepti julkaistaan myöhemmin syksyllä 2020.

”Järeämpien massiivipuuelementtien kysyntä on selkeästi lisääntynyt. Massiivipuuelementeistä rakentaminen on kustannustehokkaampaa siitäkin syystä, että puun luontaiset eritysominaisuudet ovat hyvät, mikä vähentää muun lisäeristyksen tarvetta ja luo samalla erinomaiset sisäilmaolosuhteet. Ristiinliimattu puu on myös visuaalisesti kaunista, joten sitä voi käyttää sellaisenaan rakennusten sisäpintana”, Kauhanen kuvailee.

Päiväkodin rakennuttaja, Helsingin kaupunki järjesti ”suunnittele ja rakenna” -urakan kilpailutuksen. Kilpailutuksen voittaneet Puurakentajat, Rakennuspartio ja arkkitehtitoimisto AFKS ovat tehneet yhteistyötä pitkään – sama työryhmä oli mukana myös Lapinmäen päiväkoti -projektissa. Stora Enso on toimittanut molempiin kohteisiin massiivipuuelementit.

”Olemme hyödyntäneet massiivipuuelementtejä rakentamisessa jo lähes kymmenen vuotta, mikä on tuonut meille erityisosaamista. Tässä kohteessa puu voitti muut vaihtoehdot myös kustannusvertailussa. Puu on täysin kilpailukykyinen vaihtoehto rakentamiselle niin kouluissa, päiväkodeissa kuin toimistoissakin”, kertoo Puurakentajat Group Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Huttunen.

Hopealaakson päiväkotityömaalla puuelementtien asennustöitä tehostaa entisestään digitaalinen Stora Enson CLT360+ -mobiilisovellus.

”Sovellus näyttää mihin kukin elementti asennetaan ja tekee puurakentamisesta helppoa sekä nopeaa”, Huttunen kertoo.

Tietoa projektista:

Arkkitehti: AFKS – Arkkitehdit Frondelius+ Keppo+ Salmenperä

Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

Pääurakoitsija: Oy Rakennuspartio

Rakennesuunnittelu: Rakennuskonsultointi T Kekki Oy

Puurungon kokonaistoimitus: Puurakentajat Group Oy

Puurungon materiaali: 911m3 CLT:tä ja noin 35m3 LVL-palkkeja

Setlementtiasunnot rakennuttaa ensimmäisenä Suomessa RTS-ympäristöluokitellun ARA-kohteen Espoon Tapiolaan

Tapiolan Setlementtiasunnot on yhteisöllinen ja ekologinen vuokratalo, joka on saanut ensimmäisten hankkeiden joukossa Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen. Kohteessa hyödynnetään RTS-ympäristöluokitusta, jolla varmistetaan ekologisen näkökulman huomioiminen hankkeessa. Tapiolan Setlementtiasunnot on myös ensimmäinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn hanke, jossa ympäristöluokitusta pilotoidaan. RTS-ympäristöluokitus auttaa toteuttamaan ympäristövastuullista rakentamista ja kiinteistöjen ylläpitoa Suomen oloihin kehitettyä ympäristöluokitusjärjestelmää hyödyntäen.

Setlementtiasunnoilla asuminen on yhteisöllistä

Yhteisöllisyys on Setlementtiasuntojen kaikkien kohteiden teema, joka huomioidaan niin rakennuksissa kuin sen toiminnoissa. Setlementtiasuntojen kaikissa kohteissa osa asunnoista on varattu eritysryhmille, kuten esim. itsenäistyville nuorille, vanhuksille tai kehitysvammaisille. Monimuotoisuus on osa meidän jokaisen arkea.

Setlementtiasuntojen asumiskoordinaattoritiimi on asukkaiden arjen tukena ja hyödyntää toiminnassaan yhteistiloja. Koordinaattorit luovat myös naapurustoa tukevan kumppaniverkoston kolmannen sektorin toimijoista.

Tapiolan Setlementtiasuntojen pohjakerroksessa on asukastila yhteiskeittiöineen, isoine ruokapöytineen, sohvineen ja kotoisine sisustuksineen. Tilassa voi järjestää mm. juhlia, harrastetapaamisia ja kokouksia. Asukastilaan tulee päivän lehti ja siellä on yhteiskäyttöinen tietokone.

Muita yhteisiä tiloja kohteessa ovat hiljainen työskentelytila, verstas ja pesula. Taloon tulee kaksi uniikkia 40 m² lasitettua yhteisparveketta: toinen parveke on suunniteltu juhlia (esimerkiksi lastenjuhlat ja syntymäpäivät), yhteistä tekemistä ja ruokailua varten, toinen rentoutumista ja hiljaista olemista varten. Terassit sisutetaan toiminnallista teemaa tukeviksi.

Talon kattokerroksessa on asukkaille kaksi saunaa. Suuri osa katosta on kattopuutarhana toimivaa oleskeluterassia, asukkaiden yhteistä olohuonetta, johon tulee myös viljelylaatikoita.

Tapiolan Setlementtiasunnot, Jousenpuistonkatu 9, Espoo

Setlementtiasunnot Oy rakennuttaa Espoon Jousenpuistoon 73 asuntoa ARA-rahoitteiseen vuokrataloon.

Jousenpuiston kohteen sijainti on erinomainen: metroasema, monipuoliset liikuntamahdollisuudet mm. Tapiolan urheilupuiston liikuntahallit sekä Tapiolan kattavat palvelut löytyvät kaikki läheltä. Espoon modernin taiteen museo EMMA on vain kävelymatkan päässä. Urheilupuiston metroasemaa ympäröivään Jousenpuistoon rakennetaan lähivuosina asuntoja noin tuhannelle uudelle asukkaalle. Alueella asutaan jo neljässä kerrostalossa. Uusi Jousenkaaren koulu valmistuu 2022.

  • Rakennuksen kokonaispinta-ala: 2791,5 m²
  • Asuntoja: 73, joista 15 erityisryhmille
  • Asuntojen keskipinta-ala 39 m²
  • Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen rahoitus
  • RTS -ympäristöluokitus

Kohteessa hyödynnetään RTS-ympäristöluokitusta, joka varmistaa ekologisen näkökulman huomioimisen hankkeessa. Tämä on ensimmäinen ARA-hanke, jossa ympäristöluokitusta pilotoidaan. RTS-ympäristöluokitus auttaa toteuttamaan ympäristövastuullista rakentamista ja kiinteistöjen ylläpitoa Suomen oloihin kehitettyä ympäristöluokitusjärjestelmää hyödyntäen. Kohteen energialuokka on B. Rakennuksen katolle tulee aurinkovoimala, joka tuottaa energiaa kiinteistön tarpeisiin.

ARE: Sairaalahankkeet etenevät hyvällä hapella Rovaniemellä ja Vaasassa

Havainnekuva: Verstas Arkkitehdit

Are on mukana kahdessa isossa sairaalahankkeessa: Rovaniemellä laajennetaan ja saneerataan Lapin keskussairaalaa ja Vaasaan nousee Vaasan keskussairaalan yhteyteen uusi H-talo. Molemmat ovat Arelle mittavia hankkeita, ja niiden rakennustyöt ovat edenneet koronakevään poikkeusoloista huolimatta hyvin.

Rovaniemellä Are on mukana allianssihankkeessa, jossa laajennetaan ja modernisoidaan Lapin keskussairaalan Kuuma-sairaalaa, psykiatrista yksikköä ja rakennetaan uusi pysäköintitalo ITU-sairaalahankkeessa. Hankkeen nimi tulee sanoista: Inhimillisesti Tehokas Uusi sairaala. Työt siirtyivät suunnittelupöydältä rakennusvaiheeseen varsin poikkeuksellisena aikana keskellä koronakevättä.

– Hanketta on suunniteltu yli vuosi, kuokka laitettiin maahan nyt huhtikuun alussa. Hommat starttasivat suunnitellusti. Koronavirus eivätkä edes Lapin tulvat häirinneet rakennustöiden aloittamista, kertoo Oulun aluejohtaja Jouni Riikola.

Tähän mennessä rakennusprojektissa on tehty tilaa uudelle: vanhoja viemärirunkoja on siirretty uuden edestä, väliaikaisia pumppaamoja on rakennettu. Hommia on paiskittu myös sairaalarinteelle nousevalla parkkihallilla, joka valmistuu jo kesällä 2020.

– Tällä hetkellä työmaalla työskentelee parisenkymmentä arelaista, kiivaimmillaan talotekniikan uusimistyöt ovat vuoden päästä, jolloin henkilömäärä myös tuplaantuu, ellei jopa triplaannu, Riikola toteaa.

Rovaniemen sairaalahanke on valtava – keskussairaalan laajennuksen kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan 138 miljoonaa euroa. Are vastaa allianssiprojektissa talotekniikasta, jonka osuus kokonaisuudesta on 35 miljoonaa. Projekti valmistuu vuonna 2023, jolloin lappilaiset pääsevät uuteen huippumoderniin sairaalaansa.

– Tämä sairaalaprojekti on alueellisesti erittäin merkittävä, sillä se koskettaa maantieteellisesti koko Pohjois-Suomea. Uskon, että asiakkaat ja käyttäjät tulevat huomaamaan eron entiseen: uusi sairaala on nykyaikainen ja mukava. Talotekniikan avulla luodaan tasaiset olosuhteet, jossa ilma on raikasta ja puhdasta ja lämpötila säädetään tarkasti. Rakennusmateriaalit ovat huipputasoa, kertoo Riikola.

Toimiva sairaala tehdään yhdessä

ITU-hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa ovat mukana Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi Verstas Arkkitehdit, Granlund, Geobotnia, WSP, L2 Paloturvallisuus Oy, YIT ja Are. Allianssi on rakentamisen urakkamuoto, jossa suunnitelmista, rakentamisesta, aikataulusta, kustannuksista, laadusta sekä riskeistä vastataan yhdessä. Kyseessä on Lapin ensimmäinen allianssina toteutettava hanke.

– Allianssi on ehdottomasti paras urakkamuoto tällaiseen isoon sairaalahankkeeseen. Olemme heti alusta asti päässeet kuulemaan käyttäjien sairaalaan teknisen henkilöstön toiveita, näin voimme tuottaa loppukäyttäjille entistä parempaa lisäarvoa. Allianssi hitsaa myös koko rakennusporukan yhteen, olemme kaikki samassa veneessä. Jos projekti onnistuu, kaikki hyötyvät, jos epäonnistuu, kaikki kärsivät sen kukkarossaan, Riikola toteaa.

Vaasaan rakennetaan sairaalaa tulevaisuuden vaatimuksiin

Vaasan keskussairaalan alueelle nousee kovaa vauhtia uusi H-rakennus, jonka rakentamisessa Are on mukana Bothnia High 5 -projektiallianssissa YIT:n aliurakoitsijana. Kyseessä on niin ikään iso projekti, joka oli sopimusta tehtäessä Aren suurin rakennushanke ennen kuin Rovaniemen projekti ja Blominmäen jätevesipuhdistamo kiilasivat ohi. H-talossa Are vastaa kaikesta talotekniikasta.

– Tekeminen on vauhdissa, korona hidasti hetkeksi parin aliurakoitsijan asentajaresurssien saamista työmaalle, mutta työvaiheita muuttamalla haitta minimoitiin. Poikkeustilanne ei ole muuten töihin vaikuttanut, mutta toki turvaetäisyydet otetaan työmaallakin huomioon ja taukotiloja on jaettu niin, että porukan määrä ei ole liian iso. Työmaalla työskentelee tällä hetkellä 20 arelaista, ja määrä myös kolminkertaistuu vielä ennen sairaalan valmistumista vuoden 2022 elokuussa, toteaa Vaasan aluejohtaja Petri Alapelto.

Uusi H-rakennus yhdistää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon maakunnallisia sekä yksityisiä palveluita. H-talosta suunnitellaan muunneltavaa sairaalaa, joka taipuu erilaisiin tulevaisuuden tarpeisiin.

Kymmen kerroksinen H-uudisrakennus nousee Vaasan keskussairaalan yhteyteen Hietalahteen. Valmistuttuaan H-talo on älykäs sairaalarakennus, jonka tilat ovat nykyaikaiset ja rakennuksessa on valmiudet tulevaisuuden teknologian hyödyntämiseen.

– Maailman parasta tai vähintään Suomen parasta sairaalaahan tässä rakennetaan. Automaatiojärjestelmät ovat huippuluokkaa, kiinteistöhallintajärjestelmien automaatiossa mennään uusimmalla mahdollisella tekniikalla. H-rakennuksen tiloista tehdään viihtyisät, terveet ja turvalliset, kehuu Alapelto.

Vantaan Tikkurilan keskustakorttelin rakentaminen etenee: Tikkurilan Ensimmäisen myynti alkaa

Vantaan Tikkurilan keskusta kehittyy kohisten, kun SRV rakentaa kaupunginosan keskeisimmälle paikalle Vantaan kaupungintaloa vastapäätä, uuden syksyllä 2020 valmistuvan kirkon kupeeseen kokonaan uuden asuinkorttelin.

Yhteistyössä kiinteistösijoittaja- ja kehittäjä NREP:n kanssa toteutettavaan keskustakortteliin tulee kaikkiaan seitsemän kerrostaloa, joiden korkeudet vaihtelevat viidestä kahdeksaan kerrokseen. Yhteensä asuntoja kortteliin rakennetaan noin 450. Lisäksi kortteliin tulee pysäköintihalli ja noin 800 neliömetriä liiketiloja. Rakentamisesta sekä omistusasuntojen ja liiketilojen myynnistä ja markkinoinnista vastaava SRV aloittaa keskustakortteliin nousevan asunto-osakeyhtiön Tikkurilan Ensimmäisen myynnin maanantaina 22.6.2020.

– Tikkurilan Ensimmäinen on herättänyt erittäin suurta kiinnostusta jo ennakkomarkkinointivaiheessa. Kaikkiaan 53 asunnosta on varattu ennakkoon huomattava määrä asuntoja ja kokonaan vapaana on enää muutamia asuntoja. Myös rakennuksessa sijaitsevat liiketilat on varattu ennakkoon, kertoo SRV:n asuntojen myyntijohtaja Riikka Lohikoski.

Tikkurilan Ensimmäinen on osa suurta korttelikokonaisuutta, jonka vieressä sijaitsevat Tikkurilan juna-asema, koulut, uusi kirkko, terveyspalvelut ja kauppakeskus Dixi palveluineen. Huikean sijainnin ja erinomaisten kulkuyhteyksien ansiosta matka pääkaupunkiseudulle ja koko Uudellemaalle sujuu vaivattomasti. Tikkurilasta löytyvät myös monipuoliset urheilu- ja ulkoilumahdollisuudet sekä kattava kulttuuritarjonta.

– Kompaktien yksiöiden lisäksi Tikkurilan Ensimmäiseen tulee kahteen suuntaan aukeavia kaksioita sekä läpitalon kolmioita. Erityistä huomiota on kiinnitetty asuntojen kauniisiin sisustustyyleihin ja kalustettavuuteen. Huoneistojen parvekkeet aukeavat eri ilmansuuntiin ja omaleimaista ilmettä korttelille antaa voimakkaasti muotoiltu viherkatto. Asukkaiden käyttöön tulee yhteiskäyttöauto ja varatut autopaikat puolestaan sijaitsevat pihakannen alla olevassa pysäköintilaitoksessa, johon on suora kulkuyhteys porrashuoneesta, Lohikoski kertoo.

Uuden rakennuksen pohjoispuolella on kävelykaduksi muuttuva Asematie ja etelän puolella vehreä ja suojaisa sisäpiha. Pääasiallinen julkisivumateriaali on paikallamuurattu tiili, ulkokehällä vaalea ja sisäpihan puolella lämpimän punaruskea. Julkisivun muuraamalla toteutetut yksityiskohdat luovat pintoihin eloisaa struktuuria ja sitovat arkkitehtuurin osaksi Tikkurilan keskustan vanhaa rakennuskantaa.

– Tikkurilan Ensimmäinen tarjoaa ainutlaatuista asumismukavuutta kaikkiin tarpeisiin. Täällä olet aidosti kaiken keskipisteessä, toteaa Lohikoski.

Inarin kunta ja Lehto rakentavat ainutlaatuista luontoa ja rikasta kulttuuria heijastavan koulu- ja kulttuurikeskuksen Ivaloon

Luonnonkauniin Ivalojoen rantaan rakentuva arktinen koulukeskus vaalii tulevaisuudessa sekä modernia oppimista että uniikkia saamelaiskulttuuria. Uusilla tiloilla luodaan täysin uudet edellytykset saamenkieliseen koulunkäyntiin. Oppimisympäristönä tuleva koulukeskus on poikkeuksellisen monipuolinen: opintoja voi tehdä muun muassa kodassa luonnon helmassa, näyttämöillä ja laboratorioissa. Iltaisin ja viikonloppuisin tilat muuntautuvat monipuoliseksi lappilaisen kulttuurin keskukseksi.

Inarin kunta ja Lehto Group ovat 11.6.2020 allekirjoittaneet sopimuksen uuden koulukeskuksen rakentamisesta Ivaloon.

”Keskuksen suunnittelun keskiössä oli muun muassa Inarin kunnan kolmen saamenkielen opiskelun mahdollistaminen ja näkyminen tilaratkaisujen avulla sekä arvokkaan paikallisen kulttuurin vaaliminen. Myös koulukeskuksen piha on merkittävä oppimisympäristö”, kertoo Inarin kunnan sivistysjohtaja Ilkka Korhonen.

Koulukeskus käsittää valmistuessaan tilat noin 500 oppilaalle esiopetukseen, yhtenäiskoulun toimintaan (esikoulu, vuosiluokat 1-9) sekä lukio-opetukseen. Lisäksi koulukeskukseen rakennetaan liikuntahalli, auditorio, valmistuskeittiö sekä muut sivistystoimen tarvitsemat tilat. Opetus- ja hallintokäytön lisäksi koulun tilat, erityisesti liikuntahalli, kota ja auditorio tulevat palvelemaan ilta- ja viikonloppukäytössä, mikä on huomioitu mitoituksessa.

Hankkeen laajuus on reilut 9000 kerrosalaneliötä.  Koulukeskus rakennetaan kahteen kerrokseen. Uusi rakennus tulee luonnonkauniille paikalle Ivalojoen pohjoisrannalle nykyisen ala-asteen tontille. Rakennustyöt käynnistyvät kesän 2020 aikana. Uusi koulu- ja kulttuurikeskus valmistuu kesän 2022 aikana. Koulukeskus toteutetaan elinkaarihankkeena, jo­hon sisältyy uudisrakentamisen lisäksi ylläpito- ja käyt­tä­jä­pal­ve­lut 20 vuoden ajan sekä vanhan koulurakennuksen purkaminen.

”Uuden koulu- ja kulttuurikeskuksen suunnittelussa käyttäjien tarpeet on huomioitu erityisen vahvasti ja saamelaiskulttuuri korostui oppimisympäristöjen suunnittelussa. Koulutyön lisäksi keskus avaa ovensa monipuolisen kulttuurielämän käyttöön. Uudet, modernit tilat palvelevat Inarin kunnan asukkaita laajasti. Olen iloinen, että kunta valitsi hankintavaiheeseen kilpailullisen neuvottelumenettelyn, koska se mahdollistaa parhaalla tavalla asiakkaan näköisen ratkaisun syntymisen kustannustehokkaasti”, kertoo aluejohtaja Perttu Haapalahti Lehto Tilat Oy:stä.

”Uusi koulukeskus on merkittävä tulevaisuusinvestointi kuntalaisten hyvinvointiin sekä lasten ja nuorten korkeatasoisiin oppimistiloihin. Rakentaminen maksaa noin 25 miljoonaa euroa ja kyseessä on Inarin kunnan historian suurin investointi. Kiitän kaikkia tämän megaluokan hankkeen suunnittelutyöhön osallistuneita. Olen onnellinen, että rakentaminen saadaan alkuperäisten toiveiden mukaisesti käyntiin  kesällä 2020”, toteaa kunnanjohtaja Toni K. Laine.

SRV toteuttaa Siuntion sivistys- ja hyvinvointikampuksen elinkaarihankkeena

Valokuvaaja: Arkkitehdit Von Boehm – Renell Oy

SRV ja Siuntion kunta ovat sopineet uuden sivistys- ja hyvinvointikampuksen rakentamisesta. Hanke toteutetaan elinkaariurakkana, jossa SRV on vastuussa rakennettavan kiinteistön ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden ajan. Hankkeen kokonaisarvo elinkaaripalvelut huomioiden on noin 37 miljoonaa euroa. Hanke kirjataan SRV:n tilauskantaan kesäkuulle 2020.

Uudet tilat mahdollistavat suomen- ja ruotsinkielisille oppilaille turvallisen ja tutun oppimisympäristön esiopetuksesta perusopetuksen loppuun asti terveellisissä ja ajanmukaisissa tiloissa keskeisellä paikalla Siuntion taajaman keskustassa. Lisäksi kampukselle on tulossa kirjasto ja nuorisotilat.

”Lähdemme innolla yhteistyöhön Siuntion kunnan kanssa. Rakennamme uuden mittavan sivistys- ja hyvinvointikampuksen, ja tulemme huolehtimaan siitä seuraavien 20 vuoden aikana. Elinkaarimalli mahdollistaa Siuntion kunnalle erinomaiset puitteet tuottaa kuntalaisille palveluja ja sivistystoiminnalle laadukasta opetusta, kun kiinteistön rakentaminen ja ylläpito toteutetaan elinkaarimallilla yhden toimijan toimesta, toteaa SRV:llä hankkeesta vastaava yksikönjohtaja Saku Kosonen.

Kaksikerroksisen rakennuksen laajuus on noin 8100 bruttoneliömetriä. Rakennustyöt käynnistetään kesäkuussa 2020 ja työt valmistuvat keväällä 2022. Sivistys- ja hyvinvointikampuksen toiminta käynnistyy syyslukukauden 2022 alussa.

”Elinkaarihanke on Siuntion kunnan suurin yksittäinen investointihanke koko kunnan historian aikana. Elinkaarihankkeella tähdätään terveellisten ja turvallisten tilojen saamiseen laajalti opettamisen, kirjastotoimen, kuin vapaa-ajan ja kulttuurin toimijoiden käyttöön. Elinkaarihankkeeseen liittyvä 20 vuoden palvelusopimus urakoitsijan kanssa varmistaa hyvin tilojen laadukkaan ylläpidon ja erittäin energiatehokkaat sekä hiilijalanjäljenkin osalta hyvin ympäristöystävällisen elinkaarikestävän ratkaisun. Siuntion sivistys ja hyvinvointikampus on valmistuessaan paikka monipuolisille kunnan palveluille sekä kaikelle kunnassa viriäville vapaa-ajan ja kulttuurin palveluille. Yhdessä SRV:n kanssa lähdemme erittäin innokkaina toteuttamaan kunnalle sen historian suurinta investointia”, kertoo Siuntion kunnan hankkeesta vastaava projektijohtaja Timo Ryyppö.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa 20 vuoden palvelusopimuksen mukaisesti turvalliset ja terveelliset sisäilmasto-olosuhteet kampusrakennukseen. Ratkaisuissa tähdätään sisäilmaltaan terveellisiin ja helposti huollettaviin rakenteisiin ja materiaaleihin, sekä mahdollisimman pieneen energiankulutukseen.

”Olemme toteuttaneet menestyksekkäästi useita kouluhankkeita, kuten viime vuonna valmistuneet Jätkäsaaren peruskoulun ja Lauttasaaren toisen ala-asteen koulun ja päiväkodin Helsingissä sekä Kurittulan koulun Maskussa. Parhaillaan rakennamme kouluja myös Espoon Tapiolassa ja Leppävaarassa, Helsingin Maunulassa sekä Kirkkonummella”, Saku Kosonen kertoo.

Finlandia-talon uudeksi julkisivuverhoiluksi esitetään italialaista Lasan alueen marmoria

Finlandia-talo vuonna 2018. Kuva: Pete Laakso

Finlandia-talon uudeksi julkisivuverhoiluksi esitetään italialaista Lasan alueen valkoista marmoria. Materiaalin todettu täyttävän parhaiten esteettisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan julkisivulle asetetut vaatimukset, kun asiaa tarkastellaan sekä rakennussuojelun että teknisen kestävyyden kannalta.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto käsittelee Finlandia-talon perusparannuksen hankesuunnitelman täydennystä julkisivun osalta 11.6.2020. Muutoin hankesuunnitelma valmistui vuonna 2019. Hankesuunnitelmassa päätettiin myös rakentamiskustannuksista mukaan lukien julkisivumateriaalin kustannus.

Julkisivun materiaalivalintaa on valmisteltu vuosia. Julkisivua varten on kartoitettu kestäviä marmorityyppejä ja vaihtoehtoisia materiaaleja, sekä luonnonkiviä että teollisesti valmistettavia tuotteita. Vuonna 2018 Finlandia-talon katolle pystytettiin koeseinä, jossa on testattu kaikkiaan kahdeksaa mahdollista julkisivumateriaalia. Materiaaleja on testattu myös laboratoriokokeissa esimerkiksi nopeuttamalla niiden ikääntymistä.

Etelä-Tirolin alueelta louhittava Lasa Bianco Nuvolato marmori on värisävyltään ja kuvioinniltaan alkuperäistä Carraran marmoria vastaavaa, joten se toteuttaa hyvin Alvar Aallon näkemystä Finlandia-talosta ja samalla suojelupäätöksen tavoitteita.

Lasan marmorin käyttöiän arvioidaan testitulosten perusteella olevan vähintään 50 vuotta. Testauksessa Lasan marmorilla ei ilmennyt käyristymisilmiötä, joka on yleinen monille marmorityypeille. Lisäksi Lasan marmorin kestävyydestä on näyttöä referenssirakennusten julkisivuissa.

”Finlandia-talo on Alvar Aallon tuotannon tärkeiden teemojen kiteytymä ja kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluva työ. Helsingin kaupunki on valmistellut huolellisesti julkisivuhanketta, ja tutkimukset ovat olleet erittäin perusteellisia. Marmori on rakennuksen arkkitehtonisen identiteetin keskeinen tekijä, ja se sitoo yhteen talon sisätilat ja julkisivut, jotka muodostavat erottamattoman rakennustaiteellisen kokonaisuuden.

Suojelun näkökulmasta onkin erityisen tärkeää ja myönteistä, että julkisivun korjauksessa kyetään yhdistämään sekä marmori että kestävyys”, toteaa yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen Museovirastosta.

Julkisivu uusitaan kokonaan

Finlandia-talon 11 000 julkisivulaattaa ja niiden kiinnitykset sekä lämmöneristeet uusitaan. Laatat ovat pinta-alaltaan 7000 m2.

Hankesuunnitelmien perusteella lasketut rakentamiskustannukset ovat 119 miljoonaa euroa. Julkisivujen osuus kustannuksista on noin 12–15 prosenttia, josta julkisivun materiaalikustannus on alle puolet.

Lasan marmorin laadunvarmistukselle on laadittu valvontaohjelma yhteistyössä toimittajan kanssa. Kiven koko tuotantoketju on luotettava ja jäljitettävissä, sillä kiven louhinnan tekee ja laatat valmistaa sama yritys.

Finlandia-talo palvelee koko perusparannuksen ajan

Finlandia-talo jatkaa toimintaa kongressi- ja tapahtumakeskuksena koko perusparannuksen ajan.

Finlandia-talo on kovalla käytöllä oleva konserttien, kongressien, messujen sekä yritystilaisuuksien ja juhlien tapahtumakeskus, jossa järjestetään vuosittain noin 800 tapahtumaa. Finlandia-talosta on tullut Suomen kansainvälisesti tunnetuin kongressi- ja konserttitalo 50-vuotisen historiansa aikana.

Perusparannuksen ansiosta taloon rakennetaan puitteita myös uusille palveluille. Suunnitteilla on esimerkiksi audiovisuaalinen näyttely ja designkauppa. Jotta ravintola pystyy jatkossakin palvelemaan suuria tapahtumia ja konferensseja, keittiö nykyaikaistetaan.

Finlandia-talo pysyy avoinna asiakkaille koko perusparannuksen ajan Pikku-Finlandiaksi nimetyn tapahtumatilan ansiosta. Pikku-Finlandian suunnittelu on edennyt kevään 2020 mittaan ja kaupunki kilpailuttaa parhaillaan rakennukselle urakoitsijaa.

Finlandia-talon vuonna 1971 valmistunut päärakennus on pian 50-vuotias. Kuntotutkimusten perusteella talo on laajan perusparannuksen tarpeessa. Finlandia-talo korjataan ja entisöidään kellarista katonharjaan ja uusitaan putkistoista julkisivuun. Uudet kuluttajille suunnattavat palvelut saavat tilat Alvar Aallon perintöä ja talon suojelua kunnioittaen.

Perusparannus käynnistyy vuoden 2022 alussa ja kestää noin 2,5 vuotta. Työ valmistuu ja otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa: kongressisiipi avautuu keväällä 2023 ja päärakennus kesällä 2024.

Lapti käynnistää Kuopion Portin kolmannen ja viimeisen vaiheen

Kuopion Portin viimeinen rakennusvaihe käynnistyy kesällä. Sen valmistuttua Kuopion Portin alueella on yli 200 asuntoa, merkittävä määrä työpaikkoja, monipuolisia palveluita ja pysäköintilaitos.

Rakennusliike Lapti Oy on tehnyt aloituspäätöksen Kuopion asemanseudulle nousevan Kuopion Portin kolmannen ja viimeisen vaiheen rakentamisesta. Kuopion Portin viimeisessä vaiheessa rakennetaan 15-kerroksinen tornitalo ja siihen liittyvä matalampi rakennusosa, jossa on vuokrattavia toimisto- ja liiketiloja yhteensä 4462 m2. Tornitaloon valmistuu Asunto Oy Kuopion Aseman Kärki. Aseman Kärkeen tulee 90 asuntoa, jotka sijaitsevat 4-15 kerroksissa. Kuopion Portin kolmas vaihe valmistuu keväällä 2022.

C-vaiheen liike- ja toimitilojen vuokrausaste jo yli 60 prosenttia

Kuopion rautatieaseman ja matkakeskuksen väliin valmistuva Kuopion Portti on monipuolinen kokonaisuus, johon kuuluu asuntoja, palveluasumista, toimisto- ja liiketiloja, pysäköintilaitos ja matkakeskus. Kuopion Portin A-vaiheen kaikki tilat on vuokrattu ja B-vaiheen toimitiloista on vuokraamatta vain yksi 32 m2:n tila, joka soveltuu toimistoksi tai liiketilaksi. Viimeisen C-vaiheen liike- ja toimitilojen vuokrausaste on tällä hetkellä 64 %.

Kuopion Portin liike- ja toimistotilojen vuokraus on edennyt hyvin hankkeen alusta lähtien. Portista tulee Kuopioon merkittävä työnteon ja urbaanin asumisen keskus julkisen liikenteen solmukohtaan. Kuopion Porttiin avataan päiväkodin lisäksi mm. päivittäistavarakauppa, pankki, lounas- ja pikaruokaravintolat ja parturiliike, kertoo Rakennusliike Lapti Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Risto Pekkarinen.

Asuntojen kysyntä pysynyt hyvänä

Kuopion Porttiin rakennetaan kolme asuintornia, joista ensimmäinen Asunto Oy Kuopion Aseman Torni valmistui tammikuussa 2020. Toisen asuintornin Asunto Oy Kuopion Aseman Väylän rakentaminen on hyvässä vauhdissa. 17-kerroksinen Aseman Väylä valmistuu arviolta tammikuussa 2021. Nyt käynnistetään kolmannen asuintornin Asunto Oy Kuopion Aseman Kärjen rakentaminen. Aseman Kärjestä tulee 15-kerroksinen ja sen ylimmäiseen kerrokseen tulee taloyhtiön sauna ja terassi.

Asuntojen kysyntä on pysynyt koko hankkeen ajan hyvänä ja asuntoja on myyty suunnitelmiemme mukaisesti. Asuntojen houkuttelevuutta on kasvattanut muun muassa se, että ne sijaitsevat keskeisellä paikalla, lähellä monipuolisia palveluita ja sujuvia liikenneyhteyksiä. Kokonaisuudessaan Kuopion Portin hanke on edennyt alkuperäisten suunnitelmiemme mukaisesti, mikä on harvinaista useamman vuoden kestävissä hankkeissa. Voidaankin sanoa, että Kuopion Portin hankkeelle on ollut selvä tilaus, iloitsee Risto Pekkarinen.

Skanska jatkaa Tampereen Härmälänrannan rakentamista – nyt vuorossa 12-kerroksinen kohde rantakorttelissa

Skanska rakentaa Tampereen Härmälänrannan rantarivistöön toisen kohteen, jonka ennakkomarkkinointi on käynnistynyt. As. Oy Tampereen Härmälänrannan Tiira -nimiseen taloyhtiöön tulee 70 asuntoa, joista avautuvat hienot näkymät Pyhäjärvelle tai viereiseen omenatarhaan. Kohde on alueen toinen ja samalla viimeinen 12-kerroksinen talo.

Tampereen Härmälänrannan Tiirasta löytyy koteja 32 neliön yksiöistä 113-neliöiseen perheasuntoon, ja niihin tulevat huoneistokohtainen ilmanvaihto ja lattialämmitys. Arkea helpottavat myös taloyhtiössä sijaitseva Postin pakettiautomaatti sekä monipuoliset yhteistilat. Tampereen Härmälänrannan Tiiraan tuleva korttelin yhteinen saunatila ja viereisen taloyhtiön vierashuone ovat varattavissa sovelluksen kautta. Asukkaiden käytössä on korttelin pysäköintilaitos, jonka maanalaisesta osasta on sisäyhteys kellarikerrokseen. Autopaikat on varustettu lämpöpistokkeella, jossa on sähköautojen latausmahdollisuus. Kohteelle tavoitellaan RTS-ympäristöluokitusta.

”Härmälänranta on kehittynyt hienoksi ja halutuksi asuinalueeksi, ja on mukava, että voimme tuoda uuden kohteen jälleen markkinoille sekä kehittää aluetta edelleen. Aiemmin toteutettu korkean rakentamisen kohde kiinnosti uuden kodin ostajia erittäin paljon, joten uskon myös tämän kohteen kiinnostavan, sillä lisänä on vielä upeita vesistönäkymiä”, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma Skanska Kodeilta.

Osoitteessa Fontellinpolku 7 sijaitsevan kohteen rakentaminen alkaa alustavan arvion mukaan marraskuussa 2020, jolloin kohde valmistuu tammikuussa 2022.

Härmälänranta tunnetaan erityisesti yhteisöllisestä ja aktiivisesta asukasyhteisöstään, joka on perustanut Härmälänrannan asukasyhdistyksen. Yhdistys järjestää muun muassa tapahtumia asukkaille ja toimii linkkinä Tampereen kaupungin toimintoihin. Alueen luonto tarjoaa monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Esimerkiksi läheisestä Härmälänsaaresta löytyy luonnonmukaisia polkuja, ja koko Pyhäjärven voi kiertää ulkoiluväylää pitkin. Pyhäjärven rannassa on useita puistoalueita, ja aivan Tampereen Härmälänrannan Tiiran läheisyyteen on suunnitteilla uimaranta ja sauna.

Alueelta on hyvät julkisen liikenteen yhteydet, ja kävellen tai pyörällä pääsee Hatanpään Kartanolle, arboretumiin ja aina keskustaan asti. Härmälänrantaan on myös suunnitteilla seuturatikkayhteys, joka edelleen parantaa liikkumista lähialueille ja Tampereen keskustaan.

Skanska rakentaa alueelle parhaillaan myös kahta muuta kohdetta, As. Oy Tampereen Härmälänrannan Rollikkaa ja As. Oy Tampereen Härmälänrannan Sampoa, joista jälkimmäinen sijaitsee samassa korttelissa Tampereen Härmälänrannan Tiiran kanssa.

www.skanska.fi/tiira