Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen peruskivi muurattiin Jokiniityssä

Valokuvaaja: Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy

Kirkkonummen kunnan historian suurimman investoinnin Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen peruskivi muurattiin torstaina 24. syyskuuta. Peruskiveen muurattiin perinteisesti muun muassa päivän lehdet ja kolikot, tulevan rakennuksen piirustukset, sekä Kirkkonummen kunnan taloussuunnitelma. SRV:n toteuttama hanke rakentuu Jokiniittyyn ja korvaa keskustan terveysaseman tilat valmistuessaan keväällä 2022.

“Kirkkonummella on nyt menossa useita merkittäviä investointeja ja meillä SRV:ssä on vahva osaaminen tämän tyyppisten kohteiden rakentamiseen. Rakennamme Kirkkonummella parhaillaan myös elinkaarihankkeena toteutettavaa Jokirinteen oppimiskeskusta ja luovutimme juuri valmistuneen uuden pääkirjaston. Hyvinvointikeskuksen monikäyttöiset tilat ovat hyvä esimerkki siitä, miten investoimalla rohkeasti ja panostamalla kiinteistöjen tehokkaaseen käyttöön voidaan parantaa tulevaisuuden tuottavuutta”, SRV:n varatoimitusjohtaja Juha Toimela kertoi tilaisuudessa pitämässään tervehdyksessä.

Jokiniittyyn uimahallin pohjoispuolelle rakentuvaan hyvinvointikeskukseen siirtyvät kaikki keskustan sosiaali- ja terveyskeskuksessa sijaitsevat palvelut sekä lähes kaikki perusturvan avopalvelut keskustan muista toimipisteistä.

”Asukkaidemme ja työntekijöidemme parin vuosikymmenen odotus palkitaan, kun rakentuva hyvinvointikeskus tuo kuntaamme yhteen paikkaan keskittyvät sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Kuntien tiukasta taloustilanteesta huolimatta Kirkkonummi uskoo laadukkaiden ja nykyaikaisten tilojen sekä niissä tarjottavien palvelujen merkitykseen kunnan vetovoimatekijänä”, kertoo Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio.

Kokonaisuus käsittää neljäkerroksisen hyvinvointikeskuksen sekä muuntamo- ja varavoimarakennuksen. Hankkeen kokonaisala on noin 12 500 bruttoneliömetriä ja tilavuus noin 60 000 bruttokuutiota. Rakentaminen käynnistyi tontilla tammikuussa 2020 maanrakennustöillä, ja perustuksia ryhdyttiin rakentamaan toukokuussa. Parhaillaan käynnissä ovat runkotyöt, ja vuoden vaihteessa käynnistyvät sisävaiheen työt. Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 60 henkeä, ja parhaimmillaan vahvuus tulee olemaan noin 200 henkeä.

Valmistuessaan hyvinvointikeskuksen erityispiirteenä tulee olemaan julkisivua verhoava näyttävä pystysuuntainen massiivipuulankkurimoitus. Verhous tullaan asentamaan rakennuksen aurinkoisiin ilmansuuntiin suuntautuville julkisivuille näkö- ja auringonvalosuojaksi, sekä antamaan rakennukselle omaleimaisen ilmeen. Käsittelemätöntä, säänkestävää ja huoltovapaata massiivipuulankkua asennetaan julkisivuun yhteensä 11 kilometriä.

SRV:n vahva rooli terveyden- ja sairaanhoidon tilojen rakentajana näkyy ympäri Suomen. SRV on toteuttanut muun muassa Tampereen yliopistollisen sairaalan etupihan uudisrakennukset, Uuden lastensairaalan ja Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen. SRV rakentaa parhaillaan Keski-Suomen Sairaala Novaa Jyväskylässä, Siltasairaalaa Helsingissä ja Jorvin K-leikkausosaston peruskorjausta Espoossa.

”SRV:n kokemus yhteistyöstä kuntien kanssa on näkynyt myös tässä rakennushankkeessa. Osapuolten keskinäisellä vuorovaikutuksella hankkeen eri vaiheissa varmistamme parhaan mahdollisen lopputuloksen”, kunnanjohtaja Aarnio kertoo.

KONE toimittaa hissit luksusluokan B4 Grande -asuintorniin Dubaissa

Dubai B4 Grande Residential Tower

KONE on saanut tilauksen 17 hissin toimittamisesta ylelliseen B4 Grande -asuintorniin Dubain keskustassa.

Pilvenpiirtäjästä tulee 287 metriä korkea, ja sen 72 kerrokseen tulee yhteensä 882 luksusasuntoa. Lisäksi promenaditasolla on palveluja ja liiketiloja. Asuntojen koot vaihtelevat 1–4 makuuhuoneen asunnoista ylimpien kerrosten isoihin kattohuoneistoihin. B4 Granden asukkailla on esteettömät näkymät Persianlahdelle ja lähialueille.

KONE varmistaa osaltaan rakennuksen noin tuhannen käyttäjän sujuvan ja turvallisen päivittäisen liikkumisen toimittamalla 13 KONE MiniSpace™ -hissiä, kolme KONE MonoSpace® -hissiä sekä yhden KONE Motala™ -hissin. Lisäksi rakennukseen tulee KONEen multimedianäyttö ja KONE E-Link™ -etävalvontajärjestelmä.

”On hienoa päästä toimittamaan ratkaisuja tähän korkeatasoiseen rakennukseen. Haluamme yhteistyössä auttaa asiakasta luomaan ensiluokkaisen käyttäjäkokemuksen ja ylittämään B4 Granden asukkaiden odotukset”, sanoo KONEen Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan aluejohtaja Pierre Liautaud.

B4 Granden rakennuttaja on Emaar Properties, ja rakennuksen suunniteltu valmistumisaika on vuonna 2022. Hankkeen pääurakoitsija on China State Construction, ja arkkitehtipalveluista vastaa WSP.

Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan 2,8 miljoonan euron rakennusinvestointi

Havainnekuva. Kuva ei vastaa yksityiskohtaisesti lopullista toteutusta.

Savonlinnan kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat tänään tehneet aiesopimuksen uudesta rakennushankkeesta Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan. Savonlinnan kaupunki rakennuttaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan erikoiskasvihuone- ja aineistopalvelutilat Luonnonvarakeskuksen (Luke) käyttöön ja vuokraa tilat Senaatti-kiinteistöille. Senaatti-kiinteistöt vuokraa tilat edelleen Lukelle. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että Savonlinnan kaupunginvaltuusto myöntää pääomituksen investoinnin toteuttamista varten.

Uuden toimitilan laajuus on noin 600 neliömetriä, ja se sijoittuu Luken nykyisten tilojen yhteyteen teknologiapuistoon. Rakennusinvestoinnin kustannusarvio on 2,8 miljoonaa euroa.

– Teknologiapuisto on kaupungin strateginen kärkihanke. Tammikuussa sinne valmistuivat Luken kasvullisen lisäyksen tutkimusalustan tilat ja syyskuussa Teknosavo Oy:n toimitilat aiemmin tehtyjen aiesopimusten mukaisesti. Lisäksi puurakentamisen laboratorioinvestointihanke on parhaillaan valmisteilla ja neuvotteluissa. Aalto-yliopiston professori aloitti työskentelyn teknologiapuistossa elokuussa, ja nyt on tarkoitus laajentaa edelleen teknologiapuistoa Luken tutkimus- ja innovaatiotoimintaa varten. Luke on tehnyt läpimurron puun kasvullisessa lisäyksessä, jossa puun kasvua pystytään lisäämään kolmanneksella. Tällä on iso vaikutus metsätaloudelle, metsäteollisuudelle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle. Laajennuksella luodaan edellytyksiä alkiotuotannon kaupalliselle toiminnalle, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Rakennushankkeen käytännön toteuttamisesta Savonlinnan kaupungin osalta vastaa Savonlinnan Yritystilat Oy, joka on kaupungin 100 %:sti omistama konserniyhtiö. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että kaupunginvaltuusto pääomittaa hankkeen. Senaatti-kiinteistöt sitoutuu vuokraamaan tilat. Jos vuokrasopimus päättyisi ennen kuin pääoma on maksettu takaisin, sitoutuu Senaatti-kiinteistöt maksamaan jäljellä olevan pääoman Savonlinnan Yritystiloille.

Luken tutkimusyksikkö Savonlinnan teknologiapuistossa keskittyy metsäbiotalouden kehittämiseen ja tutkimustulosten siirtämiseen käytäntöön. Erityisenä painopistealueena on metsäpuiden kasvullinen lisäys, jota hyödyntämällä metsänjalostuksen tulokset saadaan täysimääräisesti edistämään niin puuntuotantoa kuin hiilensidontaa ja metsien terveyttä.

– Uudet kasvihuonetilat palvelevat paitsi kasvullisen lisäyksen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, myös laajemmin metsäpuiden perinnöllisen muuntelun, sen hyödyntämisen sekä suojelun tutkimusta. Aineistopalvelun tiloissa puolestaan käsitellään monipuolisesti erilaisia Luken kenttäkoetoiminnan aineistoja ja näytteitä, Luken johtava tutkija ja ryhmäpäällikkö Tuija Aronen sanoo.

– Luken Savonlinnan tutkimusalusta on yksi Luken ydininfroista, joiden avulla vahvistamme suomalaista luonnonvarataloutta. Olemme erittäin iloisia Savonlinnan kaupungin myönteisestä suhtautumisesta ja panostuksesta tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Uskomme vahvasti, että kasvullisen lisäyksen tutkimusalusta mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen alueelle, toteaa Luken pääjohtaja Johanna Buchert.

Savonlinnan teknologiapuisto Noheva on innovatiivinen koulutus-, tutkimus-, tuotekehitys- ja yritysympäristö. Noheva edistää seudun yritysten osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Teknologiapuistossa työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 300 työntekijää, tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä on noin 50 ja insinööriopiskelijoita tässä vaiheessa noin 100. Nohevan tutkimus- ja tuotekehitysympäristön avulla teknologia-alan yrityksille on saatu yli 200 miljoonan euron liikevaihto uusilla innovaatioilla ja kansainvälisille markkinoille. Nohevan suurimmat toimijat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk, Luke, Andritz Savonlinna Works Oy ja alueelle juuri uudet toimitilat rakentanut Teknosavo Oy. Lisäksi Nohevassa toimii Aalto-yliopiston biotuotetekniikan työelämäprofessori.