Peab rakentaa Optimes Business Gardenin Kankaan alueelle Jyväskylään

9f0b235e6014b985_800x800ar

Peab Oy rakentaa Fennia Varainhoito Oy:n hallinnoimalle Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I:lle 10 660 kerrosneliön toimitilan Kankaan alueelle Jyväskylään osoitteeseen Paperitehtaankatu 9.  Urakkasumma on 20 milj. euroa. Peabin Business Garden -toimitilakonseptin mukaisen uudenaikaisen toimitilakiinteistön vuokralaisiksi tulee Landis+Gyr ja Jyväskylän Energia.

Peab Business Garden –konsepti tarjoaa ihanteelliset puitteet uuden ajan työympäristölle, jossa ihmisten hyvinvointi, tilojen muuntojoustavuus ja tehokkuus ovat avaintekijöitä. Tulevat vuokralaiset ovat olleet tiiviisti mukana tilojen suunnittelussa. Yhteensä toimitiloihin muuttaa n. 550 henkilöä.

  • Hanke täyttää kaikki rahastomme vaativat sijoituskriteerit: hyvä sijainti, muuntojoustava moderni rakennus ja vahvat käyttäjät. Jyväskylän tasainen jatkuva muuttovoitto sekä keskimääräistä parempi talouskasvu lisäävät alueen vetovoimaa tehdä tänne investointeja. Uskon, että valmistuttuaan hanke parantaa entuudestaan rahastomme hyvää alueellista hajautusta suomalaisissa kasvukeskuksissa, kertoo johtaja Timo Rantala Fennia Varainhoito Oy:stä.
  • Peabin Business Garden –hanke on merkittävä avaus Kankaan työpaikka-rakentamiselle. Landis+Gyr toimii hienona ankkuriyrityksenä Kankaan Smart City -ekosysteemille, jonka rakentuminen pääsee nyt todella vauhtiin. Tällaisen hankkeen käynnistyminen on aina yhteinen voimainponnistus ja olemme iloisia, että kaupunki on voinut edesauttaa hankkeen käynnistymisessä, toteaa kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
  • Uudet toimitilat Peabin Business Gardenissa tarjoavat parhaat mahdolliset puitteet ja innovatiivisen työympäristön henkilöstöllemme, kertoo toimitusjohtaja Sami Kurunsaari Landis+Gyriltä. – Tilat mahdollistavat myös mukautumisen liiketoiminnan tulevan kasvun tarpeisiin.
  • Olemme Peabilla todella ylpeitä mahdollisuudesta rakentaa uuden ajan toimitilarakennus Jyväskylään. Suunnitelmissa on jo myös hankkeen toinen vaihe, sillä uskomme vahvasti Business Garden –konseptin vetovoimaan, toteaa yksikönjohtaja Timo Riikonen Peabilta.

Projekti käynnistyy syyskuussa 2018 ja valmistuu maaliskuussa 2020.

Tikkurila suojaa maailman suurimman sisähiihtokeskuksen teräsrakenteet

9739dcc8c8437ffd_800x800ar

Norjan Lørenskogiin lähelle Osloa rakentuva kuusikerroksinen sisähiihtokeskus pitää sisällään yli 500 metrin pituisen laskettelurinteen ja kattorakenteisiin ripustettavan hiihtoradan. Tikkurila on mukana vaativassa kohteessa teräsrakenteista vastaavan Ruukin yhteistyökumppanina.

Hiihtokeskuksessa on lumipinta-alaa noin 40 000 neliömetriä, mikä vastaa noin viittä jalkapallokenttää. Kolmella hiihtohissillä varustetun laskettelurinteen alapäähän rakennetaan kattorakenteisiin ripustettava murtomaahiihtorata, joka koostuu 150 elementistä ja painaa noin 500 tonnia. Kokonaisuuden on suunnitellut norjalainen arkkitehtitoimisto Halvorsen & Reine AS ja sen on määrä avautua alkuvuodesta 2020.

Kokonaisarvoltaan yli 105 miljoonan euron suuruisessa hankkeessa on mukana enemmän kuin 60 yritystä. SSAB-konserniin kuuluva Ruukki toimittaa hiihtokeskuksen päärungon, katon kantavat poimulevyt, katosta ripustettavan hiihtoradan, laitetasojen rungot, teräsrakenteiset porrastornit ja huoltosillat. Rakenteet valmistetaan Ruukin tehtailla Peräseinäjoella ja Puolan Obornikissa, missä ne myös pintakäsitellään Tikkurilan TP131-polyuretaaniyhdistelmällä. Ruosteenestopigmentoidun Temacoat Primer -epoksipohjamaalin ja korkea kuiva-aineisen Temathane PC 50 -pintamaalin yhdistelmä soveltuu voimakkaassa ilmastorasituksessa olevien teräspintojen maalaukseen.

Korkeatasoista suojaa vaihteleviin olosuhteisiin

Teräsrakenteille ja niiden pintakäsittelylle on maailman suurimmassa sisähiihtokeskuksessa korkeat laatuvaatimukset. Teräslaadun oli oltava minimissään S355, mutta rakenteissa käytettiin jopa S550 korkealujuusteräksiä ristikkorakenteiden pitkien jännevälien vuoksi. Terästen pintakäsittelyn osalta vaatimuksena oli C3 H-korroosioluokka standardin EN-12944 mukaisesti.

– Tämä vaatimustaso on poikkeuksellisen korkea teräsrakenteille, jotka ovat rakennuksen sisäpuolella säänvaihteluilta suojassa. Kaikki rakennuksen ulkopuoliset teräsrakenteet tuli olla kuumasinkittyjä, kertoo suunnittelupäällikkö Mika Jäsperlä Ruukilta.

– Teräsrakenteiden pintakäsittelyssä on huomioitava loppukohteen lisäksi logistiikan asettamat vaatimukset. Vaikka rakenne tehtäisiin puhtaasti sisätiloja varten, sen on kestettävä myös vaikkapa merikuljetuksia. Mekaanista ja kemiallista rasitusta vastaan suojan antava epoksipohjamaali sekä säältä ja UV-säteilyltä suojaava polyuretaanipintamaali takaavat, että teräsrakenteet näyttävät kohteessa samalta kuin arkkitehdin suunnitelmissa, Tikkurila Oyj:n avainasiakaspäällikkö Mikko Soini toteaa.

Projektin etenemistä voi seurata osoitteessa www.snooslo.no/live-fra-sno.

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Kalajoen kaupungin kanssa Merenojan yhtenäiskoulun rakentamisesta

bf40456a5d1f39b7_800x800ar

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Kalajoen kaupungin kanssa Merenojan yhtenäiskoulun rakentamisesta. Valmistuttuaan koulu on ensimmäinen Joutsenmerkitty yhtenäiskoulu Suomessa. Työ toteutetaan KVR-urakkana, joka sisältää entisten rakennusten purkutöitä ja uuden koulurakennuksen ja liikuntahallin rakentamisen. Rakentaminen alkaa syksyllä 2018 ja valmistuu heinäkuussa 2020 sisäpuolisilta osin. Purku- ja pihatyöt valmistuvat viimeistään lokakuun 2020 loppuun mennessä. Urakan arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Se kirjataan tilauskantaan vuoden 2018 kolmannelle neljännekselle.

Merenojan uusi yhtenäiskoulu rakennetaan uudisrakennuksena nykyisen koulun tontille. Vanhat koulurakennukset puretaan kahdessa vaiheessa. Uuteen kouluun tulee ala- ja yläkoulun opetustilojen lisäksi lisätiloja lukiolle, hammaslääkärin vastaanottotilat sekä liikuntasali ja kaupungin vapaa-ajantoimen tiloja. Koulu on mitoitettu noin 1 000 oppilaalle ja 100 hengen henkilökunnalle. Hankkeen kokonaislaajuus on noin 13 000 brm2, josta liikuntahallirakennus on 2 421 brm2.

”Toteutamme kaupungin keskustaan nykyaikaisen ja pohjoissuomalaisittain valinnaisuudessaan ja kansainvälisyydessään ainutlaatuisen oppimisympäristön. Uusi yhtenäiskoulu ja laajennettu lukio mahdollistavat Kalajoen urheilu- ja kulttuuriakatemian toiminnan laajentamisen ja kehittämisen. Haluamme koulusta terveellisen, turvallisen ja energiatehokkaan. YIT:n tarjous vastasi parhaiten urakkakilpailulle asettamiamme hinta- ja laatukriteereitä”, sanoo Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

”YIT on rakentanut muun muassa Kastellin ja Hiukkavaaran monitoimitalot Oulussa sekä Pudasjärven hirsikoulukampuksen ja Torkinmäen koulun Kokkolassa. Erilaisten elinkaari- ja allianssihankkeiden ansiosta meillä on koulurakentamisen parhaista toimintatavoista ja teknisistä ratkaisuista vahva kokemus, jota pääsemme hyödyntämään Merenojan koulun toteuttamisessa,” sanoo Toimitilat-segmentin johtaja Esa Neuvonen YIT:ltä.

Rakentaminen toteutetaan Kuivaketju10-kosteudenhallintamallin mukaisesti, ja rakennustöissä edellytetään P1-puhtausluokkaa. Rakennukseen tulee tuulettava alapohjarakenne, ja aikatauluun on varattu tuuletusaika ennen tilojen käyttöönottoa.

Uuden koulun suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan Joutsenmerkin vaatimusten mukaisesti. Joutsenmerkityn rakennuksen on täytettävä tiukat ympäristövaatimukset, jotka edellyttävät muun muassa rakennuksen koko elinkaaren huomioimista ja hyvää sisäilman laatua.

Sipoon Söderkullaan rakenteilla uusia asumisoikeusasuntoja

kvartsitie-1-havainnekuva-kuva-arkkitehtitoimisto-jukka-turtiainen-oy

Kvartsitie 1 havainnekuva (Kuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy)

Etelä-Sipoon paikalliskeskukseen Söderkullaan on rakenteilla asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa osoitteeseen Kvartsitie 1 neljä kerrostaloa, joihin tulee yhteensä 106 asumisoikeusasuntoa. Talot sijoittuvat lähelle luontoa Pähkinälehdon uudelle alueelle, noin kilometrin päähän Söderkullan keskustasta. Palvelut kuten koulut, päiväkodit, päivittäistavarakaupat ja harrastusmahdollisuudet ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Kulkuyhteydet esimerkiksi Helsinkiin, Porvooseen ja lentoasemalle ovat hyvät moottoritietä pitkin.

Kompakteja asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin

Kvartsitie 1:n pienimmät asunnot ovat kompakteja 33 neliön yksiöitä ja suurimmat 85 neliön saunallisia neljän huoneen asuntoja. Asunnot soveltuvat monenlaisiin elämäntilanteisiin, sillä valittavana on asuntoja niin yksin asuville kuin isommille perheillekin. – Asumisoikeusasunto sopii hyvin esimerkiksi nuorelle ensiasunnoksi. Söderkullasta on hyvät kulkuyhteydet opiskelupaikkoihin ja harrastusmahdollisuuksiin. Kvartsitien uusien asuntojen lähellä on muun muassa salibandyhalli, kertoo TA-Yhtiöiden myyntivastaava Terhi Halla.

kvartsitie-1-havainnekuva-sisapihalta-kuva-arkkitehtitoimisto-jukka-turtiainen-oy

Kvartsitie 1 havainnekuva sisäpihalta (Kuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy)

Asunnoissa on helppohoitoiset laminaattilattiat ja kylpyhuoneissa tyylikkäät laatoitetut seinät ja lattiat. Asumisviihtyvyyttä lisäävät sälekaihtimet ikkunoissa. Osassa asunnoista on lasitetut parvekkeet ja osassa ranskalaiset parvekkeet. Asukkaiden käytettävissä on talosauna, jonka pukuhuoneesta pääsee vilvoittelemaan lasitetulle parvekkeelle. Suojaisalle piha-alueelle tulee viihtyisä leikki- ja oleskelupaikka sekä talojen väliselle alueelle paikoitusalue autoille. Kvartsitie 1 tulee olemaan savuton kiinteistö, jossa tupakointi sisällä kiinteistössä, parvekkeilla ja piha-alueilla on kiellettyä. Tupakointi on sallittu ainoastaan erillisillä merkityillä tupakointipaikoilla.

Haku asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 10.9.2018 saakka. Asumisoikeusasuntojen arvioitu valmistumisajankohta on marraskuun 2019 lopussa. Rakennuskohteen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy ja urakoitsijana toimii Lujatalo Oy.

Mikä on asumisoikeusasunto ja kenelle se sopii?

– Asumisoikeusasunto on hyvä vaihtoehto monessa elämäntilanteessa. Asumisoikeusasuntoon ei tarvitse sitoa pääomaa yhtä paljon kuin omistusasuntoon, mutta asumisoikeusasukas saa pysyvän kodin, jossa voi asua niin kauan kuin haluaa. Asumisoikeusasunto on myös huoleton ja helppo, sillä talon omistaja ja huoltoyhtiö huolehtivat kiinteistön kunnosta, ja asunnosta on halutessaan helppo luopua, kertoo Terhi Halla.

Käytännössä asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Tikkurilan ytimeen Kielotielle korkeatasoinen korttelikokonaisuus

bc0a583d26683649_800x800ar

Peabin kilpailutyö ”Lyhty” on voittanut Senaatti-kiinteistöjen yhteistyössä Vantaan kaupungin ja A-Kruunu Oy:n kanssa järjestämän suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun. Kilpailutyön toteutti arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy. Pääsuunnittelijana toimi Matti Mastosalo (Arkkitehti SAFA).

Kielotielle, aivan Kirjastopuiston viereen nousee korkeatasoinen asuntoja ja liiketilaa sekä palveluja yhdistävä korttelikokonaisuus, jonka tontinkäyttösuunnitelmaa hyödynnetään kilpailualueen asemakaavoituksessa. Tontilla sijaitsee 70-luvulla rakennettu valtion virastotalo. Rakennus on tyhjillään ja se tullaan purkamaan.

Tontti sijaitsee Tikkurilan keskustassa, kävelyetäisyydellä palveluista. Tontin itäpuolella sijaitseva puisto antaa alueelle vehreyttä ja viihtyisyyttä. Yhteydet joka puolelle ovat erinomaiset rautatien sekä Kehä III:n kautta. Lentoaseman saavutettavuus lisää alueen houkuttelevuutta.

Kilpailun voittajaksi valittu Lyhty toteuttaa erinomaisesti kilpailun tavoitteita. Asunnot ja pihat avautuvat puistoon päin lisäten asuntojen viihtyvyyttä. Julkisivujen rakenteet sekä toteutus ovat korkeatasoisia vaalean rappauksen ja tiilen tuodessa siihen vaihtelua. Korttelin kruunaava torni asettuu katujen kulmaukseen luoden maamerkin Kielotielle. Lisäksi rakenteellinen pysäköinti on ratkaistu maanalaisella pysäköintihallilla.

a91443d5ae7bc914_800x800ar

”Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu herätti paljon mielenkiintoa ja saimmekin kilpailussa yhteensä 15 korkeatasoista kilpailuehdotusta. Voittajaehdotuksen pohjalta on hyvä lähteä viemään kaavamuutosta eteenpäin yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Peabin kanssa”, toteaa myyntipäällikkö Marjaana Berger Senaatista.

Kohteen kaavamuutos on vireillä, ja siihen haetaan 31.000 kem2 rakennusoikeutta. Osa on Peab Oy:n vapaarahoitteista asuntotuotantoa (n. 330 asuntoa) ja osa A-Kruunun ARA-asuntoja. Katutasoon on suunnitteilla liiketilaa, ja päiväkoti asettuu puiston laitaan omana rakennuksenaan.

Kaava on lainvoimainen arviolta 2019, ja rakentaminen sekä asuntojen myynti alkavat arviolta 2020.

”Tikkurila on merkittävä osa pääkaupunkiseudun kehittyvimpiä alueita ja on selvästi ottamassa oman paikkansa Vantaan elinvoimaisena kaupunkikeskuksena. Tikkurila sopii näin ollen myös Peabin kasvusuunnitelmaan ja strategiaan” kertoo Peab Oy:n yksikönjohtaja Kari Kuittinen.

Bothnia High 5 -allianssi on valinnut Aren Vaasan keskussairaalan H-uudisrakennuksen kehitysvaiheen talotekniikkakumppaniksi

ess3beqzke1vkygzvgio

Yhteistyön aloittaminen talotekniikkaurakoitsijan kanssa on merkittävä askel Bothnia High 5 -allianssille, kertoo allianssin projektipäällikkö Markus Kaustinen YIT:ltä.

– Are osallistuu allianssin viikoittaiseen Big Room -työskentelyyn ja tuo omaa osaamistaan suunnittelun ohjaukseen. Urakoitsijan mukanaolo edesauttaa kustannustehokkaiden toteutusratkaisuiden suunnittelussa. Päällekkäisen työn tekeminen vältetään, kun suunnitelmat voidaan tehdä kerralla valmiiksi.

Sekä kehitys- että toteutusvaihe huomioiden kyseessä on Aren historian suurin urakka.

– On hienoa päästä kumppaniksi näin merkittävään hankkeeseen jo suunnitteluvaiheessa. Arella on vahva kokemus sairaala- ja terveydenhoitokiinteistöjen koko elinkaarelta aina talotekniikkaurakoinnista ylläpitoon ja huoltoon sekä modernisointiin. Tällä hetkellä olemme mukana myös KYS Uusi Sydän 2025 -allianssihankkeessa ja Kymenlaakson keskussairaalan laajennuksessa. Sairaalakiinteistöjen talotekniikka vaatii erityisosaamista, joten sekä valtakunnallisesta että paikallisesta kokemustamme on varmasti hyötyä hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa, lupaa Aren Vaasan aluejohtaja Petri Alapelto.

H-uudisrakennus kokoaa palveluita saman katon alle

Vaasan keskussairaalan H-uudisrakennus toteutetaan Bothnia High 5 -projektiallianssina, jonka osapuolet ovat Vaasan sairaanhoitopiiri, YIT, Granlund Pohjanmaa, Ramboll Finland, Raami Arkkitehdit ja Arkkitehdit Kontukoski.

Uusi H-rakennus yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon maakunnallisia ja yksityisiä palveluita. Digitalisaation ja etäyhteyksien avulla palvelut tuodaan tasapuolisesti asiakkaiden lähelle asuinkunnasta riippumatta. Uudisrakennus suunnitellaan muuntojoustavaksi ja monikäyttöiseksi. Niin asiakkaille kuin henkilökunnalle rakennetaan terveet ja turvalliset tilat. Uusi H-rakennus otetaan käyttöön vuonna 2022, ja sen suunniteltu laajuus on noin 30 000 bruttoneliömetriä.

Bonava rakennuttaa Vantaan Kaivokselaan 59 uutta Bonava-kotia – erikoisuutena asuntokohtaiset palvelueteiset

81a851848ec62424_800x800ar

Bonava jatkaa Vantaan kehitystä ja rakennuttaa Kaivokselaan 59 uutta Bonava-kotia kuuteen kerrokseen. Työt As Oy Vantaan Kilpukassa ovat käynnistyneet ja asuntojen on määrä valmistua loppuvuodesta 2019. Erikoisuutena Kilpukassa ovat asuntokohtaiset palvelueteiset.

Vantaan Kilpukka asettuu rauhalliselle asuinalueelle Kaivokselaan. Kilpukasta löytyy koti niin nuorelle ensiasunnon ostajalle, pariskunnalle kuin huoletonta asumista kaipaavalle varttuneemmalle väelle. Erikoisuutena kohteessa ovat asuntokohtaiset palvelueteiset, jotka tekevät esimerkiksi nettitilausten toimitukset suoraan kotiin helpoksi, silloinkin kun asukas ei ole itse kotona”,  sanoo Jyri Raunio, yksikönjohtaja, Bonava Suomi Oy.

As Oy Vantaan Kilpukan pohjakerroksessa sijaitsee asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitetut tilat, kuten kodikas talosauna ja viihtyisä kerhotila, jotka avautuvat puistoon. Yhtiössä on myös polkupyörävarasto huolto- ja pesupisteineen sekä pyykkitupa. Yhteinen puistomainen korttelipiha on rauhoitettu asumiselle ja oleskelulle. Korttelipihaa ympäröivät rakennukset tarjoavat suojaa liikenteen ääniltä ja tarjoaa turvallisen ja rauhallisen ympäristön lapsille leikkiä ja aikuisille rentoutua arjen kiireistä.

Wärtsilältä merkittävä investointi Suomeen – uuden sukupolven innovaatio- ja tuotantokeskus Smart Technology Hub Vaasaan

a34cafee28d52622_800x800ar

Wärtsilä rakentaa Vaasan Vaskiluotoon uuden Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen. Siihen siirtyvät vuodesta 2020 alkaen kaikki Wärtsilän Vaasan keskustassa olevat toiminnot ja työntekijät sekä logistiikka ja huollon verstastoiminnot Runsorista.

Wärtsilä investoi hankkeeseen 83 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan keskuksen moderniin testaus- ja tuotantoteknologiaan. Smart Technology Hubiin liittyvä kokonaisinvestointi tulee olemaan jopa 200 miljoonaa euroa, joka koostuu toimisto- ja tehdasrakennuksista, logistiikasta sekä infrasta.

“Jatkuva uudistuminen on Wärtsilän DNA:ssa”, toteaa Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola. “Tohmajärven Värtsilän kylään 1834 sahaksi perustettu yritys on nyt kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Vaasan Smart Technology Hub on meille jälleen sukupolviloikka, joka nostaa Wärtsilän osaamisen uudelle tasolle.”

Smart Technology Hub on seuraava, konkreettinen askel Wärtsilän älykkään merenkulun ja älykkään energia-alan visioissa. Toimialallaan ainutlaatuinen keskus mahdollistaa meri-, öljy- ja kaasuteollisuuden ratkaisujen sekä uusien energiajärjestelmien entistä ketterämmän ja tehokkaamman testauksen ja tuotekehityksen.

“Smart Technology Hubista tulee tärkeä osa Wärtsilän maailmanlaajuista osaamiskeskusten verkostoa”, toteaa teknologiajohtaja Hannu Mäntymaa. ”Jakamalla oppeja eri yksiköistämme pystymme tuottamaan asiakkaillemme entistä parempia tuotteita ja palveluita. Vaasan Smart Technology Hubissa kehitämme prosesseja, jotka voimme ottaa myöhemmin käyttöön myös muualla.”

Smart Technology Hub kutsuu alan muut toimijat ja tutkimuksen yhteistyöhön. Visiona on luoda partnerikampus, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä Wärtsilän asiakkaiden ja toimittajien, alan start-upien ja yliopistojen kanssa.

“Loistavat ideat eivät synny tyhjiössä”, toteaa Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Vesa Riihimäki. “Tuomalla yhteen osaajia eri elämänaloilta, niin yritys- kuin yliopistomaailmasta, rakennamme inspiroivan ympäristön uuden luomiseen.”

Smart Technology Hubin suunnittelutyöt ovat jo täydessä vauhdissa ja uusi keskus on toiminnassa Vaskiluodossa vuonna 2020. Vaasan seutu on jo nyt Pohjoismaiden johtava energiateknologiakeskittymä, ja kehittyvä Vaskiluoto vahvistaa alueen merkitystä ja potentiaalia alan globaalina suunnannäyttäjänä entisestään. Wärtsilä on Vaasan suurin yksityinen työllistäjä noin 3000 työntekijällään, ja Vaasan yksikkö on Wärtsilän suurin toimipiste. Turussa Wärtsilällä on työntekijöitä noin 400 ja Helsingissä lähes 500.

Konsernin muutos teknologiapalveluyhtiöksi on edellyttänyt kiinteistöinvestointeja älykkääseen teknologiaan, uudenlaisiin työtapoihin sekä kestävään kehitykseen läpi organisaation. Smart Technology Hubin ohella näkyvimpiä uudistushankkeita ovat Vaasan Runsorin uudet toimitilat sekä loppusyksyllä valmistuva Wärtsilän Helsinki Campus Helsingin Salmisaaressa. Näiden investointien arvo on vajaat 20 miljoonaa euroa.

NCC rakentaa tehdaslaajennuksen Vantaalle

8b40b5e5d84ac68c_800x800ar

NCC rakentaa tehdaslaajennuksen Vantaalla toimivalle Murata Electronics Oy:lle. Kyseessä on kokonaisvastuu-urakka, jonka arvo on 42 miljoonaa euroa.

Tehdaslaajennuksen laajuus on noin 9000 brm2. Urakkaan kuuluu lisäksi uuden pysäköintialueen rakentaminen, joka on jo valmis.

Tehdaslaajennuksen on määrä valmistua vuoden 2019 lopussa.

– Toimivan tehtaan kylkeen rakentaminen tuo aina omat haasteensa, mutta työmaaorganisaatio on hallinnut ne hyvin ja rakentaminen etenee aikataulussa, kommentoi NCC:n yksikönjohtaja Frej Weurlander.

Murata, jonka pääkonttori on Japanin Kiotossa, on maailman johtavia edistyneiden elektronisten materiaalien ja komponenttien suunnittelijoita ja valmistajia.

LapWall lanseeraa kerrostalorakentamisen mullistavan LEKO® Puukerrostalokonseptin

elementointi

LapWall Oy on vuonna 2011 perustettu yritys, joka on kohonnut nopeasti merkittävimmäksi puuelementtien ja valmisosien, kuten kylpyhuone- ja tilamoduulien, toimittajaksi asiakkailleen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Yli 50 miljoonaan liikevaihtonsa kasvattanut LapWall järjestää keskiviikkona 15.8. yhdeksi viime aikojen merkittävimmäksi puurakennusalan tapahtumaksi lukeutuvan lanseeraustilaisuuden.

Osana laajaa LEKO® elementointijärjestelmän kehitystä lanseeraamme LEKO® Puukerrostalokonseptin. LapWall LEKO® Puukerrostalokonseptin avulla pystymme tarjoamaan ammattirakentajille puukerrostalorakentamisen osaamisen, elementtituotteet asennuksineen sekä yhteistyökumppanit haastavimpiinkin osa-alueisiin. Konseptin avulla puukerrostalorakentamisesta saadaan kilpailukykyinen ja turvallinen vaihtoehto kerrostalorakentamiseen.

puukerrostalo

pyha-cc-88nna-cc-88n-tehdas

Pyhännän Tehdas.

Konsepti käsittää tässä vaiheessa katkeamattoman kuivaketjun huomioivan rankarakenteisen puukerrostalorakentamisen aina kuudenteen kerrokseen asti. Konseptin avulla voimme tarjota rakennusliikeasiakkaillemme aidosti turvallisen, ekologisen ja kilpailukykyisen vaihtoehdon betonikerrostalolle. Konseptia on hiottu lähes yrityksen perustamisesta lähtien ja se on jalostunut nykymuotoonsa useiden alansa huippuammattilaisten toimesta sekä toimitettujen puukerrostalojen muodossa. LapWall on toimittanut puukerrostalojen elementtejä jo kymmeniin kohteisiin. Konsepti tuo toimivat ja turvalliset ratkaisut vakioitujen rakenteiden, elementoinnin ja detaljiikan lisäksi muun muassa ääni-, palo-, rakenne-, sähkö-, arkkitehtuuri- ja LVI-asioihin, säilyttäen kuitenkin riittävän arkkitehtuurin joustavuuden.