Espoonlahteen Kaitaalle tiivis uusi asuinalue ja omaleimainen metrokeskus

50152ca4-0f45-4544-921b-6069796bc6b8-w_960

Kaitaan metrokeskus, havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Kaitaalle nousee omaleimainen uusi metrokeskusalue, jonne muuttaa tulevaisuudessa noin 1000 uutta asukasta. Iivisniemen asuinalueen naapuriin rakennettavan metrokeskuksen uudet kahdeksankerroksiset asuinkorttelit sijaitsevat Kaitaantien ja Iivisniementien välisellä alueella.

Suunnittelualueeseen kuuluu myös Iivisniemen liikekeskus. Tulevan metroaseman läheisyydessä Kaitaantien pohjoispuolella on pieni järvi, Hannusjärvi. Suurin osa uusista asunnoista rakennetaan metrokeskuksen kortteleihin, ja noin 200 asukkaalle rakentuu koteja nykyisen ostoskeskuksen kohdalle.

Sujuvat yhteydet pyöräilijöille metrokortteliin, pysäköinti pysäköintitaloon
Kaitaan metrokeskuksen suunnittelussa tavoitellaan myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille viihtyisää kaupunkitilaa ja sujuvia reittejä. Asuinkortteliin on suunniteltu laadukkaat ja leveät jalankulku- ja polkupyöräilyreitit, joiden varrella on kivijalkakauppoja sekä monipuolisia palveluja.

6fdc3736-adbb-4c1f-8df8-a67f32f7e0d0

Kaitaan metrokeskus, havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Kevyen liikenteen pääyhteydet kulkevat Kaitaantien eteläreunalla ja Iivisniemenkadulla. Alueen pysäköinti järjestetään tehokkaasti pysäköintitaloissa, jolloin pihoille voi istuttaa puita ja kasvillisuutta.

Linjat vievät metrokeskukseen – reiteille nimiä Kaitaan historiasta
Kaitaan metrokeskuksen kupeessa nykyisessä Iivissyrjä 2:ssa toimi aikoinaan puhelinkeskus, jonka lähiasukkaat tunsivat nimellä Centralen. Tästä muistuttaa uusi kadunnimi Sentraalinkuja – Centralsgränden ja kevyen liikenteen reitin nimi Puhelinkeskuksentie.

Kaitaan metrokeskuksen asuntorakentaminen voi alkaa, kun asemakaava on tullut voimaan. Alueen valmistuminen kestää arviolta noin viisi vuotta, ja rakentamista sovitetaan yhteen metron aikataulun kanssa. Metron liikennöinnin Kivenlahteen asti on tarkoitus alkaa vuoden 2023 alussa. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asemakaavaehdotusta 16.5.2018.

Skanska suunnittelee uuden asuinalueen Kuopioon Savonia-ammattikorkeakoulun alueelle

savonia-kuopio_havainnekuva

Savonia-ammattikorkeakoulu muuttaa vuonna 2020 uusiin tiloihin Kuopion Savilahteen ja keskustan tuntumassa oleva alue muuntuu tulevina vuosina asuinkäyttöön.

Skanska ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat allekirjoittaneet 14.5.2018 esisopimuksen alueen siirtymisestä Skanskan omistukseen ja suunnitteluyhteistyöstä alueen muuntamiseksi asumiskäyttöön.

Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti Opistotien tontista neuvottelumenettelyn, jossa arvioi ehdotuksia rakennusliikkeiden suunnitteluratkaisujen pohjalta. Savonian hallituksen päätöksellä jatkoon valituista kolmesta ehdokkaasta valittiin voittajaksi Skanskan ehdotus ”Eostre, Aine, Carpo & Beira”.

”Tekniikan ja muotoilun alat siirtyvät Savilahden kampusalueelle kesällä 2020. Kauppa mahdollistaa Savonian tulevaisuuden koulutus- ja tutkimus- ja kehittämistoimintojen tilaratkaisut ainutlaatuisessa osaamiskeskittymässä. Savilahden kampus lisää koulutuksen vetovoimaa ja pystymme palvelemaan yrityksiä työelämäläheisellä tutkimustoiminnalla entistä paremmin”, Savonian rehtori Mervi Vidgrénkertoo.

”Jatkamme alueen suunnittelua yhdessä Kuopion kaupungin kanssa asemakaavaehdotusta varten”, kertoo hankekehitysjohtaja Jukka Haaparanta Skanskasta. ”Sijainti Kuopion ruutukaava-alueen välittömässä läheisyydessä on ainutlaatuinen. Kävelymatkaa esimerkiksi rautatieasemalle tai Kuopion torille on vain noin kilometri. Ehdotuksessamme lähtökohtana on kehittää alueesta uusi viihtyisä ja omaleimainen asuinympäristö Kuopion keskustaan.” Skanskan kumppanina suunnittelussa on Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy.

”Panostamme suunnittelussa sekä korkeatasoisiin ja toimiviin kortteleihin ja asuntoihin että alueen yleiseen viihtyisyyteen. Pihat, kulkureitit ja helppo liikkuminen alueen sisällä sekä sujuvat reitit kävellen tai pyöräillen kaupungin keskustaan ovat esimerkkejä suunnitteluun liittyvistä ratkaisuista, joilla viihtyisyyttä toteutetaan käytännössä”, kertoo kaavakehitysjohtaja Hille Kaukonen Skanskasta.

Skanskan suunnitelman kaupunkirakenteellinen kokonaisidea koostuu neljästä korttelista, joiden väliset ulkotilat liit­tyvät toisiinsa ja tarjoavat alueen sisäiset liikenneyhteydet ja virkistysmahdollisuudet alueen asukkaille. Kortteleiden sisäpihoilla sijaitsevat lasten lähileikkipaikat sekä rauhaisa oleskelualue. Rakennusten sijoittelussa on huomioitu asuntoparvekkeiden suuntaus auringon kierron mukaan.

Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Alue vapautuu vuonna 2020, jolloin alueen ensimmäisten uusien kotien rakentaminen on mahdollista aloittaa keväällä 2021. Koko alueen on suunniteltu olevan valmis vuoteen 2030 mennessä. Kaikkiaan alueelle on suunniteltu noin 60.000 kerros-m2 asuntorakentamista, joka tarkoittaa noin 700 uutta kotia.

YIT allekirjoitti sopimuksen Suomen suurimman puukoulukeskuksen rakentamisesta Imatralle

816bda89c4d8618b_800x800ar

YIT allekirjoitti Imatran kaupungin kanssa noin 55 miljoonan euron arvoisen sopimuksen puurakenteisen koulukeskuksen rakentamisesta Imatran Mansikkalaan ja sen ylläpidosta 20 vuodeksi. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla ja se kattaa kohteen suunnittelun, rakentamisen sekä ylläpidon. Hankkeen rakennuslupaa odotetaan kesällä 2018, jonka jälkeen hanke kirjataan tilauskantaan. Koulukeskuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2020.

Mansikkalan koulukeskuksesta tulee Suomen suurin puukoulu. Koulukeskukseen valmistuu oppimistilat noin 1 350 lapselle ja nuorelle aina päiväkodista lukioon sekä tilat oppilashuollolle. Lisäksi tiloihin sijoittuu neuvola sekä toimitiloja työväenopistolle ja yhdistyksille.

”Olemme innoissamme, että voimme olla tässäkin edelläkävijä. Rakennamme puukoulua, joka tulee olemaan monitoimitalo. Hinta pitää sisällään investoinnin ohella myös peruskorjaukset ja ylläpidon kahdelle vuosikymmenelle,” toteaa vs. kaupunginjohtajana sopimuksen allekirjoittanut Kaisa Heino.

YIT:llä on pitkä kokemus kouluhankkeiden toteuttamisesta elinkaarimallilla, jossa suunnittelu, toteutus ja käyttö yhdistyvät kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi. Mallissa korostuvat julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuus, kun hanketta valmistellaan yhteistyössä koko hankkeen elinkaari huomioiden.

Avain Yhtiöt ja Pohjola Rakennus Oy Häme toteuttavat vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä palvelutalon Tampereelle

zvqgvqhqkmoajvpgzgo2

Tampereen Tesomalle rakentuu elinkaarikortteli, jonka suunnittelussa on panostettu yhteisöllisyyteen. Visualisointikuva: Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri

Elinkaarikorttelin rakentaminen Tampereen Tesomalle on parhaillaan käynnissä. Avain Yhtiöt rakennuttaa kortteliin 46 vuokra-asuntoa, 39 asumisoikeusasuntoa ja 111 palvelutalon asuntoa. Rakennusurakoitsijana hankkeessa toimii Pohjola Rakennus Oy Häme.

Tavoitteena sukupolvia yhdistävä asunto- ja palvelukortteli

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota yhteisöllisyyttä tukeviin ratkaisuihin ja asumismuotojen monipuolisuuteen. Korttelin asumisratkaisut on suunniteltu laaja-alaisesti eri eri-ikäisille sekä erilaisissa elämäntilanteessa oleville ihmisille ja asumismuotojen kirjo tulee olemaan runsas.

”Suunnittelumme tavoitteena oli toteuttaa alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja sukupolvia yhdistävä asunto- ja palvelukortteli. Erityisen mielenkiintoista hankkeessa on nimenomaan elinkaariasumisen monimuotoisuus ja vahva yhteisöllisen asumisen läsnäolo”, kertoo Avain Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Maarit Toveri.

Yhteisöllistä asumista on tuettu monenlaisilla ratkaisuilla. Talojen sisäänkäyntien yhteydessä on pihalle avautuva oleskelu- ja harrastusaula. Katutasossa löytyy ruokala ja monipuolisia yhteistiloja muun muassa askarteluun ja musiikin harrastamiseen. Korttelin sydän on pihatalo, josta löytyy askartelutiloja, sauna ja monitoimitila vaikka juhlien järjestämiseen. Viestintää korttelin asioista ohjataan aulatilojen ja pihatalon digitaalisilla näytöillä, joita voi käyttää myös mobiilisovelluksella. Korttelissa on yhteiskäyttöauto ja pysäköinti on pihakannen alla pysäköintihallissa, josta on suora sisäyhteys rakennuksiin.

Suunnittelijana Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri, rakennusurakoitsijana Pohjola Rakennus Oy Häme

Elinkaarikorttelin arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri. Hankkeen pääarkkitehti Janne Kangasvieri odottaa jo mielenkiinnolla yhteisöllisyyden toteutumista: ”Avain Yhtiöt tarttui ennakkoluulottomasti Tampereen kaupungin esittämään haasteeseen uudentyyppisen korttelin kehittämisestä. On kiinnostavaa nähdä, kuinka tulevat asukkaat tarttuvat samaan haasteeseen ja millainen yhteishenki taloihin syntyy.”

”On hienoa päästä toteuttamaan näin mittavaa hanketta juuri Avain Yhtiöiden kanssa yhteistyössä, joka on meille tuttu ja turvallinen kumppani. Tesoman elinkaarikortteli on meille erinomainen urakka vapaarahoitteisen tuotantomme rinnalle”, toteaa Pohjola Rakennus Oy Hämeen tuotantojohtaja Miika Oksanen.

Tesoma kehittyy ja monipuolistuu – tavoitteena asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen

Länsi-Tampereella sijaitsevan Tesoman aluekeskuksen vaikutusalueella asuu noin 15 000 asukasta. Tesoman kehitys on ollut voimakasta ja käynnissä on lukuisia asemakaavamuutostöitä ja rakennushankkeita. Alueen palvelut monipuolistuivat merkittävästi, kun uusi hyvinvointikeskus ja Westerin liikekeskus päivittäistavarakauppoineen avattiin keväällä 2018. Hyvinvointikeskus on tesomalaisten uusi kohtaamispaikka, jossa on saman katon alla, kolmessa kerroksessa kaupungin palveluja kirjastosta terveysasemaan. Hyvinvointikeskuksen katutasosta löytyvät muun muassa yhteisökahvila sekä neuvonta- ja ohjauspiste. Tesoman päiväkodin ja koulun uusi rakennus valmistui vuoden alussa. Uuteen koulurakennukseen muuttaa yhteensä 880 esiopetuksen ja 1–9 -luokkien oppilasta. Uuden koulurakennuksen yhteyteen muuttaa 140-paikkainen Tesoman päiväkoti elokuussa 2018. Tesoman uimahallin viereen valmistui syksyllä 2017 uusi jäähalli puretun vanhan jäähallin tilalle.

Tesoman elinkaarikortteli on merkittävä osa myös Tampereen Oma Tesoma -hanketta. Oma Tesoma toimii palveluiden ja kaupunkisuunnittelun kokeilualueena Tampereella. Hankkeessa vahvistetaan Tesoman hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kiehtovuutta. Oma Tesoma -hanke toteutetaan alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Elinkaarikortteli on merkittävä osa omatesomalaista kaupunkikehittämistä. Tampereen kaupunki järjesti elinkaarikorttelin toteutuksesta vuonna 2016 tontinluovutuskilpailun. Tuomariston, samoin kuin yleisön, suosikki oli Kohtaaminen-ehdotus. Sen tekijöiksi osoittautuivat Avain Yhtiöt Oy ja T2H Yhtiöt Oy tytäryhtiöineen. Elinkaarikorttelin pääsuunnittelija on arkkitehti SAFA Janne Kangasvieri. Tuomariston mukaan voittaneen ehdotuksen parhaana antina pidettiin kehittämiskelpoista korttelin kokonaistoteutusta. Tuomaristo arvosti muun muassa ehdotuksen yhteisösenioriasuntoja, muistisairaiden omatoimisen ulkoilun aluetta sekä pihataloa, joka tuo korkeaan rakentamiseen vaihtelua ja lisää yhteisöllisyyttä.

”Olemme erittäin iloisia ja tyytyväisiä siihen, miten Tesoman keskustan uusi rakentaminen ja sen osana elinkaarikortteli tuottavat monenlaista ja innovatiivisiakin asuntoja. Samalla Tesoman keskustan ja katuvarsien kaupunkikuva ja imago uudistuvat”, kehuu asunto- ja kehityspäällikkö Auli Heinävä Tampereen kaupungilta.